Ammutaas pojat taasen tykillä!

Päiväntasaajalla vauhtimme on yli 1600 km/h, se on vauhtia se.

Lentokoneita eivät coriolis- voimat koske joten ne voivat laskeutua kentille eivätkä kiitoradat siis karkaa alta.

Jostain syystä coriolis- voimat eivät koske ammuksia mikä on hauskaa. Mistä tämä mystinen coriolis- voima erottaa erilaisia lentäviä esineitä?

Viemme siis induktiotykin päiväntasaajalle ja ammumme sillä kaikkiin neljään ilmansuuntaan sekä neljään väli- ilmansuuntaan.
Induktiotykin kantomatka on n. 350 km:
https://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2008-02-05/Yhdysvaltalainen-induktiotykki-ampuu-350-kilometrin-päähän-3300180.html

Viitseliäs voi laskea hajonnan eri ilmansuuntiin ammuttaessa. Ammuksen lähtönopeus kerrotaan linkissä.
2074
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat
Aloittaja

Pirskatti. Linkissäni oli ääääää- kirjaimia.
Lyökää siis selaimeen induktiotykki.

Äänestä

"Päiväntasaajalla vauhtimme on yli 1600 km/h, se on vauhtia se."

Vastaa käytännössä nollanopeutta koska sekä ilmamassat että maanpinta kulkee samaa nopeutta.

"Lentokoneita eivät coriolis- voimat koske joten ne voivat laskeutua kentille eivätkä kiitoradat siis karkaa alta."

Coriolis-efekti (ei voima) koskee lentokoneita ihan yhtä paljon kuin muitakin asioita. Mutta joka tapauksessa pilotin on kompensoitava esim. ilmavirtauksia varten jotka vaikuttavat enemmän lentokoneen rataan.
https://van.physics.illinois.edu/qa/listing.php?id=43911&t=do-planes-have-to-correct-for-the-coriolis-effect

"Jostain syystä coriolis- voimat eivät koske ammuksia mikä on hauskaa. Mistä tämä mystinen coriolis- voima erottaa erilaisia lentäviä esineitä?"

Coriolis-efekti vaikuttaa ammuksiin ihan samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhunkin.
Esimerkiksi pitkän matkan tarkka-ampuja joutuu ottamaan efektin mukaan laskuihin osuakseen.
https://www.washingtoncitypaper.com/columns/straight-dope/article/13039128/do-snipers-compensate-for-the-earthrsquos-rotation-what-the-coriolis

1Äänestä

Itään tai länteen ammuttaessa maa kiertyy vähitellen ammuksen alta. Jälkimmäinen lähestyy päiväntasaajaa ja joutuu maapallon vastakkaiselle puolelle, josta se sitten palaa ampumapaikan leveysasteelle jne. Tämähän on käytännössäkin totta satelliittien kohdalla.
Päiväntasaajan suuntaan ammuttaessa erhe riippuu ammuksen nopeudesta. Jos se maanpinnan suunnassa keskimäärin matkalla on alle 465 m/s, ammus putoaa liian lähelle ampujaa ja päinvastoin.
Etelään tai pohjoiseen ammuttua ammusta coriolis siirtelee joka tapauksessa sivusuunnassa.

Äänestä

On paskapuhetta että millään aseella ammuttaessa otettaisiin Maan pyörimistä huomioon. Se vaatisi aika monimutkaisia laskutoimituksia ja pieleen menisi, se on varmaa ase.

Äänestä

Olin armeijassa krh- komppaniassa ja ja taatusti tunnen aseesta aivan kaiken.
Ammunnoissa ei ikinä otettu mitään Maan pyörimissuuntia huomioon.

Tietämättömille kerrottakoon että aseella voidaan ampua 360 astetta hyvin nopeilla käännöksillä muutamien sekuntien tulinopeuksilla.
Minkäänlaisten coriolisvoimien vaikutusta ammusten lentoratoihin olisikin täysin mahdotonta laskea.

Äänestä
  • Kranaatinheittimillä nyt räiskitäänkin vain kohtuullisen lyhyitä matkoja joilla coriolis-voiman vaikutus on muutenkin pienempi kuin muiden tekijöiden. Eikä kyseessä ole muutenkaan mikään tarkka-ampujan ase.

    Äänestä

  • palloviski kirjoitti:

    Kranaatinheittimillä nyt räiskitäänkin vain kohtuullisen lyhyitä matkoja joilla coriolis-voiman vaikutus on muutenkin pienempi kuin muiden tekijöiden. Eikä kyseessä ole muutenkaan mikään tarkka-ampujan ase.

    Ammuksen lentoaika, lentomatka ja lentosuunta on otettava laskelmissa huomioon. Jos ensinmainitut ovat lyhyet, coriolisin vaikutusta ei ammunnan hajotuksen rinnalla kannata huomioida. Mutta tykkien kaukoammunnassa, jopa pitkämatkaisessa tarkka-ammunnassa se on syytä ottaa huomioon.

    Äänestä

Suurissa sääilmiöissä, kuten painerintamien ja esim. pyörremyrskyjen liikkeiden ennustamisissa joudutaan ottamaan huomioon sijaintimme pyörivän Maapallon aiheuttamassa liikkuvassa koordinaatistossa.

Äänestä
Aloittaja
  • Tuo on sitä samaa pohdiskelua jonka mukaan lentokoneen käytävällä ilmaan hyppäävän pitäisi läsähtää lentokoneen peräseinään tuhannen kilometrin vauhdilla. Kun väliaine (ilma) ja äänilähde liikkuvat samaa tasaista vauhtia, ei nopeuden arvo oli se nolla tai miten paljon tahansa (kunhan ei aleta lähentyä valon nopeutta) vaikuta asiaan mitenkään.

    Äänestä

  • palloviski kirjoitti:

    Tuo on sitä samaa pohdiskelua jonka mukaan lentokoneen käytävällä ilmaan hyppäävän pitäisi läsähtää lentokoneen peräseinään tuhannen kilometrin vauhdilla. Kun väliaine (ilma) ja äänilähde liikkuvat samaa tasaista vauhtia, ei nopeuden arvo oli se nolla tai miten paljon tahansa (kunhan ei aleta lähentyä valon nopeutta) vaikuta asiaan mitenkään.

    entä jos seison auton peräkärryssä ja auto vetää minua 100 kmh eteenpäin ja hyppään siinä ilmaan niin meneekö kärry altani pois ja lennän asfalttiin?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Jos seison päiväntasaajalla ja hyppään sekunniksi ilmaan niin maa ehtii pyöriä pois altani sinä aikana yli 400 m
    Siitä nääs tiedämme että Maapallo pyörii.

    Lentokone on suljettu tila jossa vastaavaa ei esiinny.

    Peräkärrystä hyppäämistä tuosta vauhdista en toki suosittele.

    Äänestä

  • lättynaama kirjoitti:

    entä jos seison auton peräkärryssä ja auto vetää minua 100 kmh eteenpäin ja hyppään siinä ilmaan niin meneekö kärry altani pois ja lennän asfalttiin?

    Peräkärry siis vastaa maapalloa. Mutta maapallolla allamme ei ole liikkumatonta pintaa, johon voisimme hypätä. Meidän siis pitäisi vastaavasti hyppiä vain peräkärryssä, ja sehän onnistuu hyvin, Tosin siinä vaikuttaa ilmanvastus, toisin kuin maapallolla, jossa ilma pyörii maanpinnan mukana.

    Äänestä

  • nazi kirjoitti:

    Jos seison päiväntasaajalla ja hyppään sekunniksi ilmaan niin maa ehtii pyöriä pois altani sinä aikana yli 400 m
    Siitä nääs tiedämme että Maapallo pyörii.

    Lentokone on suljettu tila jossa vastaavaa ei esiinny.

    Peräkärrystä hyppäämistä tuosta vauhdista en toki suosittele.

    Maapallolla meidän nopeutemme on sama kuin maanpinnan - samoin kuin peräkärryssä sekä kyytiläisen että kärryn nopeus on sama. Siten ilmassa ollessammekin kuljemme liikkeen jatkavuuden (luonnon)lain voimasta samaa vauhtia ja samaan suuntaan kuin jompikumpi alusta, joten putoamme hallitusti samaan kohtaan ja jatkamme sujuvasti samalla nopeudella. Ei siis ongelmaa siltä kannalta kummassakaan paikassa.

    Äänestä

  • Koska ilma kulkee maanpinnan mukana - mitä tosiasiaa oheisessa linkissä ei huomioida - ei maapallon kiertoliike vaikuta äänen nopeuteen missään suunnassa. Se voidaan siis laskea suhteessa maanpinnan kohteisiin.

    Äänestä

  • nazi kirjoitti:

    Jos seison päiväntasaajalla ja hyppään sekunniksi ilmaan niin maa ehtii pyöriä pois altani sinä aikana yli 400 m
    Siitä nääs tiedämme että Maapallo pyörii.

    Lentokone on suljettu tila jossa vastaavaa ei esiinny.

    Peräkärrystä hyppäämistä tuosta vauhdista en toki suosittele.

    "Lentokone on suljettu tila jossa vastaavaa ei esiinny." Juuri samasta syystä VR luopui vanhoista sinisistä vaunuista joissa oli avattavat ikkunat. Joskus kesäaikaan kävi traagisia ilmiöitä kun pikkulapset hyppivät käytävällä tasajalkaa, ja joku oli avannut ikkunan niin ettei vaunu ollut suljettu tila. Lapsi mäjähti 30 m/s vaunun takaseinään, ja kaikki läsnäolijat piti lahjoa/uhkailla hiljaisiksi, minkä vuoksi VR;llä ei ole varaa pitää ratoja kunnossa.

    Äänestä

  • @ "palloviski" Toi oli hyvä!!

    Äänestä

Nazi on paras!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nazi kirjoitti:

Päiväntasaajalla vauhtimme on yli 1600 km/h, se on vauhtia se.

Lentokoneita eivät coriolis- voimat koske joten ne voivat laskeutua kentille eivätkä kiitoradat siis karkaa alta.

Jostain syystä coriolis- voimat eivät koske ammuksia mikä on hauskaa. Mistä tämä mystinen coriolis- voima erottaa erilaisia lentäviä esineitä?

Viemme siis induktiotykin päiväntasaajalle ja ammumme sillä kaikkiin neljään ilmansuuntaan sekä neljään väli- ilmansuuntaan.
Induktiotykin kantomatka on n. 350 km:
https://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2008-02-05/Yhdysvaltalainen-induktiotykki-ampuu-350-kilometrin-päähän-3300180.html

Viitseliäs voi laskea hajonnan eri ilmansuuntiin ammuttaessa. Ammuksen lähtönopeus kerrotaan linkissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu