Tässä nk. autoilun luonnonlaissa nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 1 tonnin auto kuluttaa 7 litraa sadalla, 1,5 tonnin auto 10 litraa sadalla ja 2 tonnin auto (2000 kg ja suurempi) noin 15 litraa sadalla, kun puhumme bensiiniatoista.
Diiselversiossa parempi hyötysuhde avittaa noita kulutuslukemia 1-1,5 litraa alemmas.
Koska fysiikan lakeja on vaikea uhmata, on autoteollisuus turvautunut vippaskonsteihin. Yksi suurimpia huijauksia oli aiempi EU-päästömittausmenetelmä, josta jäivätkin sitten kiinni ja mm. WV tuomittiin jenkkilässä peräti 11 miljardin euron korvauksiin. Firma maksoi korvaukset surutta ja perii niitä nyt uusien hinnoissa teiltä takaisin. Myös muut valmistajat jäivät jekutuksesta kiinni ja tästä syystä EU-päästömittaus, jossa kulutuksia ilmaistaan kuluttajalle tarkoituksen hämäävinä grammoina, on sekin puoleksi palturia.
https://www.hs.fi/autot/art-2000006065426.html
""autonvalmistajat Euroopassa ovat pahoissa ongelmissa lainsäädännän ja päästötavoitteiden kanssa""
Vaikeuksia tulee siis MANIPULOINNIN kanssa, kun kylmät luvut tuli alussa jo mainittua. Yksi keskeisimpiä manipulointikeinoja on sähkömoottoreiden lisääminen autoihin.
Diiselversiossa parempi hyötysuhde avittaa noita kulutuslukemia 1-1,5 litraa alemmas.
Koska fysiikan lakeja on vaikea uhmata, on autoteollisuus turvautunut vippaskonsteihin. Yksi suurimpia huijauksia oli aiempi EU-päästömittausmenetelmä, josta jäivätkin sitten kiinni ja mm. WV tuomittiin jenkkilässä peräti 11 miljardin euron korvauksiin. Firma maksoi korvaukset surutta ja perii niitä nyt uusien hinnoissa teiltä takaisin. Myös muut valmistajat jäivät jekutuksesta kiinni ja tästä syystä EU-päästömittaus, jossa kulutuksia ilmaistaan kuluttajalle tarkoituksen hämäävinä grammoina, on sekin puoleksi palturia.
https://www.hs.fi/autot/art-2000006065426.html
""autonvalmistajat Euroopassa ovat pahoissa ongelmissa lainsäädännän ja päästötavoitteiden kanssa""
Vaikeuksia tulee siis MANIPULOINNIN kanssa, kun kylmät luvut tuli alussa jo mainittua. Yksi keskeisimpiä manipulointikeinoja on sähkömoottoreiden lisääminen autoihin.
Vastaukset 31
Vanhimmat
No huhuu kuinka teoria kusee taas kerran.
Muistan, kuinka Herrliinin Sanomissa (hesari) mm. BMW mainosti 5-sarjan autonsa kulutuslukemiksi oikein hs etusivulla 3,6 litraa sadalla (perustui siihen jallitus eu-mittaukseen).
Mainos oli täyttä HUIJJAUSTA eikä niitä kolmeen vuoteen enää ole näkynytkää, ainoatakaan.
Sillä jos pitäisi paikkansa, kannattaisi todellakin mainostaa "!!!
On toki muitakin manipulointikeinoja saada luvut näyttämään paremmilta mutta niistä myöhemmin tarkemmin.
Uusin huijjaus on HYBRIDI
https://www.hs.fi/autot/art-2000006172011.html
>>Sähkö- ja hybridiautojen varjossa markkinoille tulee entistä ahnaammin bensaa polttavia loistoautoja
Ilmastotalkoiden keskellä autonvalmistajat toimivat kuin lääkäri, joka tarjoaa syöpäpotilaalle lääkkeeksi entistä myrkyllisempiä savukkeita<<
Kerrankin herrliinin sanomie toimittaja puhuu asiaa. Tässä ei nyt totisesti olla ilmastoa suojelemassa minkä otsikon alla "hybridejä" myydään.
Näyttää siltä, että kapitalistit ovat vain jälleen kerran vetäneet "oikeasta narusta" myyntiä vauhdittaakseen !!!
Ja muista;: TYÖSUHDEAUTOILIJA RUOKAILEE JOKA PÄIVÄ SINUN PÖYDÄSSÄ
Aloittaja on kyllä oikeassa kulutuksen suhteen. Fysiikan lakeja on vaikea syrjäyttää. Toki täytyy huomata, että ajan saatossa moottoreiden hyötysuhteet ovat parantuneet, eli nykyautot kulkee vähemmällä kuin esim. 60-luvun hyssykärryt. Kulutuslukemien vääristely on asia erikseen.
Lämpövoimakoneiden+teoreettinen+hyötysuhde+on+tarkasti+laskettu+jo+50-luvulla+se+se+pyörii+sielä+40%:n+kieppeillä+bensakoneilla+ja+diiselillä+muutaman+prosenttiyksikön+suurempi.+Tämä+perustuu+muistikuvaan+opiskeluajoilta+tosin+mutta+noita+tuonaikaisia+laskelmia+ei+ole+kumottu,+ne+olivat+ovat+edelleen,+tarkkoja+ja+oikeita.
On vielä yksi keino sumuttaa: TIETOKONEOHJELMAT
Sitä ne mersulla yritti, kun 2 tonnisen möhkäleen kulutuksia pitää sievistellä
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paastohuijaus-paisuu-daimler-joutuu-vetamaan-takaisin-60-000-mersun-katumaasturia-saksassa/eb902edc-3858-4629-941d-597ad59f5220
Hyötysuhde parantunut huomattavasti, kulutus tippunut ja silti tehot nousseet 2-3-kertaisiksi.
Voimansiirron välitykset, ilmanvastus, renkaat, moottoritekniikka jne.... ja lisää lukematon määrä asioita jotka vaikuttavat asiaan. Kannattaisi varmasti aloittajan lopettaa noin yksinkertaistetut fysiikan lakien tulkinta.
Paino ei todellakaan ole ainoa (tai edes merkittävin) kulutukseen vaikuttava asia. Hybridi tai sähköautossa se vakuttaa vielä vähemmän, kun (iso)osa jarrutusenergiasta saadaan talteen.
Lisäksi nuo lukemat ovat aivan liian korkeita, oma lähes 1500kg autoni ei ole kesällä vienyt yli 4l/100km yhdelläkään tankkauksella.
Taas tuli höpöjuttua , kyllä paino on suuri syy kulutukseen vaikka jarruenergiaa kerätään talteen, mutta polttoaineella se vauhti on kumminkin kelattu ja ei 1500 kg auto kulje ilman lataussähkö lisää 4 litralla sataa kilometriä tämä on mielipiteeni..
Unohditko sähkön osuuden vauhdin kelauksessa. Sen ymmärtää että saksalaisten 48V kevythybridien energia ei riitä auton liikuttamiseksi mihinkään vaikka auttaa se vähän liikkeellelähdössä. Toyotassa sähkön vaikutuksen todella tuntee ja sen voi havaita myös tankatessa.
> Paino ei todellakaan ole ainoa (tai edes merkittävin) kulutukseen vaikuttava asia.
Paino on merkittävin kulutukseen vaikuttava asia kaupunkiajossa.
Polttoainetta kuluu
- renkaiden vierintävastuksen voittamiseen
- ilmanvastuksen voittamiseen
- kiihdytyksiin
Renkaiden vierintävastus (voima) on vakio, mutta vierintävastuksen voittamiseen tarvittava teho on, tietenkin, nopeuden ja voiman tulo. Eli tehontarve kasvaa lineaarisesti nopeuden kasvaessa. Tyypillisellä noin 1300 kg autolla vierintävastuksen aiheuttama tehontarve on noin 5 kW kahdeksankympin vauhdissa. Jonniin verran tämä tietty vaihtelee - ei rengastesteissä syyttä suotta arvioida tekijää nimeltä vierintävastus!
Ilmanvastus (voima) riippuu auton koosta (poikkipinta-ala), ilmanvastuskertoimesta ja ajonopeudesta. Vastusvoiman ja nopeuden suhde on neliöllinen ts. nopeus tuplaksi -> vastusvoima nelinkertainen. Sitten tulee lisäbonus: ilmanvastuksesta aiheutuva tehontarve on vastusvoima x nopeus eli tehontarve onkin nopeuden kolmanteen potenssiin verrannollinen.
Normi hlöautolla ilmanvastuksen voittamiseen kuluu 80 km/h marssivauhdilla 5 kW. Eli puntit on vierintävastuksen ja ilmanvastuksen osalta tasan tällä nopeudella.
Alle 80 nopeuksissa ilmanvastuksen merkitys romahtaa (se potenssiin 3), joten kulutus määräytyy hyvin pitkälti vierintävastuksen mukaan. Vierintävastus taas riippuu renkaiden ominaisuuksista ja auton painosta. Lisäbonuksena kaupunkiajossa autoa joudutaan kiihdyttämään toistuvasti ja sehän syö sitä enemmän energiaa/polttoainetta, mitä painavampi auto on kyseessä.
Aikalailla tämä siis menee niin, että alle 80 nopeuksilla ja/tai kaupunkiajossa kulutuksen määrää ensisijaisesti auton paino. Kevyt auto = taloudellinen auto.
Lisäbonuksena painavaan autoon pitää laittaa tehokkaampi moottori, jollaisella kylmä- ja tyhmäkäyntikulutuskin tuppaa olemaan isompi ja hitaassa köröttelyssä vaivaa myös moottorin toimiminen hyvin pienellä kuormalla = huonolla hyötysuhteella. Lopputulos on tyyliin pikkuauto 6,5 ja iso 9 l/100 km.
Yli 80 vaihdeissa taasen ilmanvastuksen merkitys nousee suuremmaksi kuin vierintävastuksen. Nyt töpöperäinen pikkuauto, jonka ilmanvastuskerroin on huono, voi kuluttaa enemmän kuin 300 kg painavampi, mutta virtaviivaisempi farkku/sedan.
TM testeissäkin on osa ns. kaupunkiautoista löynyt pöytään 9 l/100 km kulutuslukemat moottoritienopeuksissa. Yleensä homma menee niinpäin, että moottoritiekulutus on pienempi tai enintään yhtäsuuri kun kaupunkiajon kulutus. Yli 8 l/100 kulutuslukemat ovat nykyään harvinaisia auton koosta riippumatta. Ja tämän rajan siis muutama hyvin pienikokoinen auto on kyennyt ylittämään.
Ihmisten paino noussut melkoisesti 60-70-luvulta. Pitäiskö ihmisillekin laittaa haittavero ylipainosta.
Painavampi auto tarvitsee enemmän energiaa kun kiihdydetään. Autolla ajo on hiljennyksiä, pysähdyksiä ja nopeuden nostoa. Joku diesel hybridikin on kannattavampi kuin bensa koska dieselillä saadaan parempi hyötysuhde ja pienempi kulutus eli se painavan hybridin liikkuminen ja kiihtyminen dieselin voimalla säästää polttoainetta.
Onhan tämä dieseleille keksitty käyttövoimavero niin naurettava, ymmärtäisin
bensaautojen korkeamman käyttövoimaveron koska bensaa tarvitsee enemmän huonomman hyötysuhteen ja moottorin luonteen johdosta.
> Onhan tämä dieseleille keksitty käyttövoimavero niin naurettava, ymmärtäisin
bensaautojen korkeamman käyttövoimaveron koska bensaa tarvitsee enemmän huonomman hyötysuhteen ja moottorin luonteen johdosta.
Nokilekan omistajilla ei totisesti järki päätä pakota. Nokilekan kulutusetu johtuu osittain siitäkin, että litrassa dieseliä on enemmän energiaa (noin 10 kWh) kuin litrassa bensaa (9 kWh/l).
Toisaalta litrasta dieseliä syntyy enemmän saasteita (CO2, NOx, hiukkaset) kuin litrasta bensaa.
Dieseliä käytetään kuljetuskalustossa ja kilpailukyvyn vuoksi litrahinta täytyy pitää matalampiana kuin bensan litrahinta. Jottei kaikki henkilöautoilijat vaihtaisi saastuttavampaan vaihtoehtoon, on pitänyt tuota polttoaineen hinta-alea kompensoida käyttövoimaverolla.
Dieselauton ylivoimahan perustuu tekniikkaan ja sen kykyyn hyödyntää polttoaineessa olevaan energiaa. Kuten myös kyky pitää päästöt kurissa. Tässä bensa-autot ovat auttamattomasti jäljessä dieseleitä. Ovat aina olleet hyötykäytön osalta ja nykyisin myös päästöjen osalta viimeistenkin osalta Euro6:n tullessa voimaan eli syksyn 2014 jälkeen valmistetuissa autoissa.
Eihän kukaan järkevä polta polttoainetta huvikseen ämpärissä, jolloin nuo päästötkin vapautuisivat vapaasti ilmaan. Et kai sinäkään, vaikka tuollaista hömppää kirjoitatkin? Vai mitä tarkoitit tuolla kommentillasi:
’Toisaalta litrasta dieseliä syntyy enemmän saasteita (CO2, NOx, hiukkaset) kuin litrasta bensaa.’
Dieselin käyttövoimaverohan on olemassa nimenomaan siksi, että paljon ajavat eivät siirtyisi saastuttavampiin bensa-autoihin.
Kun nyt osa dieselin verosta maksetaan kiinteänä verona, niin mitä enemmän kilometrejä ajaa, niin sitä enemmän siitä hyötyy. Jos kaikki verot olisivat pumppuhinnassa, niin diesel olisi hieman kalliimpaa kuin bensa. Riski olisi, että moni paljonajava yksityishenkilö siirtyisi bensa-autoihin. Se lisäisi merkittävästi päästöjä.
Nythän siirtymistä on tapahtunut voimakkaan propagandan ja asiattoman pelottelun vuoksi bensa-autoihin, joka näkyy selvästi päästöjen kasvuna. Nykyisetkin päästötavoitteet ovat mahdottomia saavuttaa tämän vuoksi, saati tulevien yhä kiristyvien tavoitteiden saavuttaminen. Näinhän ei voi jatkua, bensa-autojen osuutta on vähennettävä jatkossa ja näinhän onkin tapahtumassa vähitellen , kun tilanteeseen on havahduttu.
Hassuinta tuossa käyttövoimaverottamisessa on, että se koskee myös sähköautoja ja kaikkia muita voimanlähteitä, mutta ei eniten päästöjä tuottavia bensa-autoja. Noissahan ei voi perustella käyttövoimaveroa samoilla kriteereillä kuin dieselautojen osalta.
Dieselin verottaminen on paikallaan, koska tyypillisellä noki lekalla sallitut päästöt ovat kolminkertaiset bansaköyttöiseen autoon verrattuina ja tehdasvarusteisenakinm nokilekat tuppaavat ylittämään päästörajansa kuusinkertaisesti. Moderni Euro6 päästönormin nokileka tuottaa yhtä paljon typen oksideja kuin 40 tonnin kuorma-auto. Kuorma-autokin toimii dieselillä, mutta siinä on oikeasti toimiva pakokaasujen puhdistustekniikka.
Bensakoneiden katalysaattorien käyttöönotto puhdisti kaupunkien ilmaa. Nokilekojen päästömääräyksillä ei pienintäkään vaikutusta!
Vaikka raskaan liikenteen päästöt ovat vähentyneen, niin oli suunnaton virhe tuijottaa pelkästään pientä eroa CO2 päästöissä ja suosia sen vuoksi dieselsaatuttimilla varustettuja henkilöautoja. Näiden päästöt ovat yhä 90-luvun tasoa ja autojen määrän kasvu on pitänyt NOx yms. saastemäärät ennallaan, vaikka raskas kalusto puhdistuikin.
Nyt surkeus vain pahenee, kun Suomee rahdataan näitä ongelmajätteitä sivistysmaista, missä saatepommien pääsyä kaupunkien keskustoihin rajoitetaan. Suomalaiset nokipaavot vielä ensi töikseen tukkivat NOx päästöjä vähentävän EGR-ventiilin, "rautakankituunaavat" hiukkassuodattiman ja lopuksi yrittävät kohentaa laiskan kalisijansa kulua lastuttamalla sen. Siten onkin päästöt 30 kertaa sallittua ja 100 kertaa bensakäyttöistä autoa suuremmat.
Höpö+höpö.
Kovasti sinulla näyttää tuo asennepuoli estävän faktojen omaksumisen. Mistä lie noin vääristynyt ja epäterve asenne dieseleitä kohtaan johtuukaan. Faktaa on joka paikka täynnä kaikkien vapaasti luettavissa, mutta kun ei, niin ei.
Kummallista kun päättäjillä ei ole tietoa dieselin saasteettomuudesta kun juuri dieselit kielletään, eikä bensa-autoja.
Uusissa bensa-turbokoneissa on parempi hyötysuhde, kuin vanhoissa vaparikoneissa. Toki dieleleissä on edelleen hiukan parempi, mutta ero on kaventunut.
Bensaturbo pitää olla kooltaan pienempi että hyötyä saadaan verrattuna vapaasti hengittävään.
Edelleen erot on aika pieniä, vaihtelevassa ajossa bensaturbo kulutus saattaa yllättää.
Älkää unohtako että bensa syö paljon ennen kuin moottorin lämpötila on normaali. Eli kesähelteelläkin moottori rikastaa seosta jonkun aikaa, jokainen starttaus jäähtyneellä koneella ja kulutus on korkeampi.
Ympäri vuoden suomessa normaalia pätkäajoa 100km, 5L wltp kulutus muuttuu helposti 10L kaupunki kulutukseen. Eikä usein riitäkään jos laskette tankkauksista.
Useimmat uskottelee ja valehtelee itselleen kun autojen kulutuksista foorumeilla kertovat.
Harva kertoo pätkäajojen kulutuksen ja vielä talvella koska lukemat on niin isot siihen tasavauhtiseen 100km ajoon startista.
Dieselit kylmäkäynnistyksessä tupruttaa järjettömästi mustaa savua, vaikea hengittääkin linja-autojen lähellä talvella, ei ihme että niistä halutaan päästä eroon.
Ympäristön suojelu on päivän sana. Millään muulla tuskin vääristellään ja valehdellaan kuin tekaistulla luonnonsuojelulla.
Esimerkkejä.
1.Raumalla paperitehdas päästää mereen jotain saastaa melko usein. Meri on silloin maitokahvin väristä, pahan hajuista ja vaahtoaa niinkuin olisi pesuainetta seassa.
Samaan aikaan ympäristöpellet on innoissaan että saivat aikaan kiellon, että pienestä huviveneestäkään ei saa päästä wc- jätteitä mereen, ei tipan tippaa. Onko tekopyhää?
2. Tuttava osti ja remontoi vanhan talon maaseudulla. Vesi wc.n takia piti rakentaa kalliit systeemit estämään jätteiden pääseminen luontoon.
Ei auttanut selitys että eikö tällainen jo olemassa oleva kevyempi järjestelmä riittäisi kun yhdessä ilmansuunnassa on tie ja kolmessa pelto joka lannoitetaan ja on jo kauan lannoitettu ajamalla sinne tonneittain sianpaskaa. Onko tekopyhää.
Samasta syystä epäilen että onkohan autoteollisuus sanonut mitä ajoneuvojen saasteista mitataan ja mihin ei puututa, nyt on nämä nykyiset saasteet että saadaan bensa-autobuumi päälle, ja sitten kun juuri kellään ei enää ole dieselhenkilöautoja, keksitään alkaa rankaisemaan jostain bensiiniautolle tyypillisemmästä saasteesta.
Raskaalla polttoöljyllä kulkevat laivathan määrättiin rakentamaan miljoonien arvoiset rikkipesurit, ja ympäristöpellet röyhistelee nyt rintojaan että nyt se pesty rikki voidaan tuoda maihin käsiteltäväksi.
Joo, niin voidaan, mutta ei tarvitse eli pakkoa ei ole eli käytäntö on tällähetkellä se että kalliilla pesurilla pestään rikki pakokaasusta, mutta se pumpataan mereen.
Ympäristönsuojelu on monelta osin pelkkää kusetusta, mutta hyvä myyntivaltti tyhmälle kansalle.
Ehkäpä alkavat pian maksaa siitä rikistä kun käy suola-akkuihin tai ainakin pääsevät eroon ilmaiseksi.
Nykyautot ovat yhä painavampia, mikä väistämättä näkyy myös kulutuksessa etenkin kaupunkiajossa, missä auton suurta massaa pitää jatkuvasti hidastella ja kiihdytellä rivakastikin.
Maantie- ja moottoritieajossa vaikuttaa myös nykyautojen kasvanut otsapinta-ala. Autot eivät enää ole kapeahkoja matalia sukkuloita, vaan korkeita ja leveitä "mukamaastureita", joiden leveät renkaat ja suurentunut maavara myös osaltaan lisäävät käytännön kulutuslukemia.
Eikös pisaramainen pitäisi olla edullisin malli, siinähän on iso keula. Rumia ainakin möhkäle keulat.
Sähköauton kulutus on 0 litraa sadalla. Sähköauto painaa jonkin verran enemmän kuin vastaava polttomoottoriauto, mutta sähkömoottorin hyötysuhde on niin paljon parempi kuin polttomoottorin, että sähköauto todellakin etenee huomattavasti vähemmällä energialla. Lisäksi sähköautossa energiaa voidaan ottaa vauhtia hidastettaesssa talteen, joten sähköauton energiatehokkuus edelleen paranee verrattuna polttomoottoriin.
Joten olet väärässä, pelkkä paino ei ratkaise.
Kevyenä sähköauto olisi taloudellisempi kuin vastaava sähköauto raskaampana. Sähköauto ei kumoa fysiikan lakeja.