Mielestäni ...mahtavan fantastinen,hyvin tehty:
http://images.google.fi/images?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official_s&q=Moulin Rouge&hl=fi&btnG=Google-haku
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.carolineoconnor.com.au/moulin_rouge/moulin_rouge_new_york_2.jpg&imgrefurl=http://www.carolineoconnor.com.au/moulin_rouge_photo_gallery.htm&h=419&w=348&sz=49&tbnid=R793NgdZlZQJ:&tbnh=122&tbnw=101&start=11&prev=/images?q=Moulin Rouge&hl=fi&lr=&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official_s&sa=G
;)
http://images.google.fi/images?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official_s&q=Moulin Rouge&hl=fi&btnG=Google-haku
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.carolineoconnor.com.au/moulin_rouge/moulin_rouge_new_york_2.jpg&imgrefurl=http://www.carolineoconnor.com.au/moulin_rouge_photo_gallery.htm&h=419&w=348&sz=49&tbnid=R793NgdZlZQJ:&tbnh=122&tbnw=101&start=11&prev=/images?q=Moulin Rouge&hl=fi&lr=&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official_s&sa=G
;)
Vastaukset 14
Vanhimmat
...IHAN PARAS! mun lempileffa! :)
Tietääks kukaa sen laulun ´´Í hope you don't mind..(tai jotain sinne päin..) sanoi...??
Mie en löyä niit mistää....
Kiitti etukätee kaikille jotka vastaa...!!!
(Nii ja mist löytää lisää niit laulujen sanoi??)
Tosi hyvä elokuva!
Musiikkia täynnä hieman koskettavakin.
Antaisin leffalle arvosanaksi 10 !
Tiesittkö muuten että se kirjoittaja siinä joka rakastuu satineen näyttelee star warsissa Obi-Wan Kenobia? :)
se on alkuperäinen Elton Johnin biisi ja nimeltään Your song. Etsipä sillä nimellä.
Myöskin "rakastavaisten laulu" siinä lopussa on aivan ihana kappale. Se on nimeltään Come what may.
Ei oikein imaissut mukaansa. Komedia ei hymyilyttänyt, tragedia ei itkettänyt. Tanssinumerot olivat kyllä hienon intensiivisiä.
Minusta se on todella hyvä elokuva.
Saa itkemään ja nauramaan.
Tosin itku kurkkuun jää elokuvan lopussa..
Ihan ok-leffa oli. En kyllä oikein ymmärtäny leffaa.. Ku ei siinä niitä hyviä puolia ollu ku ehkä musiikki ja romanttisuus. Pelkästään niitten ei pitäis kyllä tehä mitään huippuleffaa.
Mutta kait se sitten on hyvä elokuva..
Antasin kouluarvosanalla 8 ...
Tunteiden yliannostusta, visuaalista mässäilyä, klassisen tarinan ja historiallisen taustan yhdistämistä estottomasti nykyhetkeen, vanhan ja uuden, kauniin ja ruman, hyvän ja pahan, kaiken mahdollisen, myös puheen, juonen ja musiikin, melodioiden ja sanojen sekoittamista mitä mielikuvituksellisimmaksi runsaudensarveksi, renessanssihengen laaja-alaisuutta, barokin rehevää paisuttelua, rokokoon hienostuneisuutta, pintaa ja syvätasoa, elämää ja kuolema ---
voi taivas miten taivaallinen tuote! Näitä näkee muutaman vuosikymmenessä. Nämä ovat niitä elokuvataiteen klassikkoja, joita alan asiantuntijat ja valistuneet harrastajat tulevat pyörittämään kotiteattereissaan vielä sadan vuoden päästäkin.
TV:ssa nähtyyn pätee vain yksi harmillinen seikka: tämä elokuva on yksi niistä jotka ehdottomasti täytyisi nähdä suurella kankaalla, koko visuaalisessa yltäkylläisyydessään. Siellä katsojalla on sama tunne mittakaavastaan kuin sillä mikroskooppisella orkesterinjohtajalla siinä elokuvan alkumetreillä esiripun avautuessa... Kun elokuva alkaa ja kamera vie katsojan mukanaan syöksyyn Pariisin katuja ja kujanteita pitkin, efekti on niin voimakas, että vaistomaisesti tarrautuu penkin käsinojiin. Mitään tämänkaltaista ei tv:n katsoja tietenkään voi kokea.
Ja vielä tähän ylistykseen peräkaneetti: suomalaisen elokuvan tekijät, hävetkää. Hävetkää ja hävetkää vielä kerran. Missä on suomalainen luomisvoima? Miksi kaikki mitä Suomessa saadaan aikaan on pelkää suttuista teinipornoa, omaan kansankuvaukseen käpertynyttä keskenkasvuista ryyppy- ja rökellysputkea, spedehuumorin tasoista todellisuudentajutonta pökkelöintiä? Milloin Suomessa tehdään sellainen elokuva, jossa on yleisinhimillinen teema, täysjärkisiä roolihahmoja ja kokonaisuus hallussa -- eikä mitään kiireessä söhellettyä puolivillaista paskaa kuten viime vuoden ensi-illat olivat.
Moulin Rougessa tapahtumia ja tunnelmia kuljetetaan kivuttomasti eteenpäin musiikilla - mutta kyseessä ei tietenkään ole tavanomainen musikaali, jossa käsikirjoittaja on luonut kehyskertomuksen ja säveltäjä luonut joukon lauluja jotka sopivat tarinan sekaan. Moulin Rouge -elokuva toistaa toista perinnettä. Tässä perinteessä laulut otetaan sieltä täältä, mukana on monen vuosikymmenen hittejä, ja se dynamiikka, joka niihin sekä sävelinä että sanoina sisältyy, käytetään hyödyksi ihan uudessa yhteydessä.
Tätä perinnettä tuskin olisi olemassa ilman brittiläistä nerokasta käsikirjoittajaa ja tv-ilmaisun uudistajaa Dennis Potteria (mm. Pennejä taivaasta ja Laulava salapoliisi -sarjat). Hän keksi tarinankerrontatavan, jossa näyttelijät kesken kaiken saattoivat heretä - pelkästään näytellen, huulisynkassa äänen kanssa - laulamaan vanhoja melodioita. Potter siis sovitti musiikin antamaan ihan omalaatuisen lisä-arvon tarinankerronnalle. Sama idea toistuu nyt Moulin Rougessa: tarinan henkilöiden suuhun pannaan hittikappaleita ja niistä saksittuja säkeitä - ja sekametelisoppa maistuu makealta, kaikkia aisteja tyydyttävältä.
Näin asiat etenevät elokuvan historiassa. Uudet ideat mahdollistavat sen että jäljestätulevat saattavat kehittää niitä edelleen - ja juuri uudenlaisen ilmaisunsa vuoksi Moulin Rougekin tulee jäämään elokuvan historiaan. Ohjaaja Baz Luhrmann on ehdottomasti Potterinsa katsellut ja tarinankerronnalliset kikat tältä pohjalta kehittänyt. Mutta myös toinen yhteys Moulin Rougen ja Dennis Potterin välillä löytyy.
Ewan McGregor nimittäin nuorena näyttelijänä suoritti läpimurtonsa Dennis Potterin käsikirjoittamassa tv-sarjassa Huulipunaa kauluksella. Siinä Ewan rokkasi puolustushallinnon toimistossa periaatteessa täsmälleen samalla tavalla kuin hän Moulin Rougessa laulaa rakastuneita repliikkejä Satine-Nicolelle. Huulipunaa kauluksella oli hulvaton irvailu brittiläisen imperiumin suuruudenhulluudesta ja sotilaiden tolkuttomasta ajatusmaailmasta, mutta musiikin luoma tunnevaltaisuus ja kerrontatekniikka olivat niin taitavasti käytettyjä elementtejä, että vastaavalla tekniikalla Luhrmann saattoi sitten tehdä melodramaattisen Satinen tarinakin. Ewankin veti roolinsa kummassakin filmissä yhtä täydellisellä hallinnalla.
Pitää kai katsoa se uudestaan, kun ei yhdellä kertaa ainakaan herättänyt muuta kuin hämmästystä, että mitä siinä luullaan nähtävän. EIIEIEI
...joita olen nähnyt. Ehdottomasti paras ainakin näkemistäni musikaaleista. Yksinkertaisesti niin vaikuttava.
.. parhaita leffoja jota olen ikinä nähnytkään. Sekä itketti että nauratti omalla ihanalla tavallaan, ja värimaailma oli loistava :) Katsokaa kunnolla, hyvät ihmiset! Kaikkiin se ei tietenkään nappaa, mutta jos nappaa niin nappaa jaa jää siihen kiinni.
Tuskastuttavan puuduttava, täysin tyhjä tekele.
Ohjaajalta katsojien nuoleskelun maailmanennätys.
Yks mun lemppari elokuvista.Juoni on hyvä,näytteliät loistavia samoin musiikki ja juoni kulkee koko ajan eteenpäin eikä siinä ollut sitä tavanomaista lopppua.