Aktian pääekonomisti Heidi Schauman arvioi, että mitä eri valtioiden julkiseen velkaan tulee, Suomi ei itse asiassa pärjää kovin hyvin.
Hän huomauttaa, että julkinen velka on maailmanlaajuisesti kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Kehittyneissä maissa julkinen velka on noussut noin 100 prosenttiin BKT:stä 2000-luvun alun alle 70 prosentista.
”Kiinan julkinen velka on noussut vain kymmenessä vuodessa 27 prosentista 47 prosenttiin. Suomi ei ole huomattavasti parempi, vaan itse asiassa päinvastoin: julkinen velka on noussut yli 60 prosenttiin vuodesta 2008, jolloin se oli 32 prosentin tasolla”, Schauman toteaa blogissaan.
Jos tarkastellaan velkaa suhteessa BKT:hen, Japani on Schaumanin mukaan omassa luokassaan, sillä sen velka on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilaston mukaan noin 240 prosenttia BKT:stä. Kreikan velka on noin 180 prosenttia ja Italian reilut 130 prosenttia. Myös Yhdysvaltojen julkinen velka on yli 100 prosenttia BKT:stä.
”Tässä vertailussa Suomen reilut 60 prosenttia vaikuttavat vaatimattomilta, mutta Suomen julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti viimeisten 10 vuoden aikana, ja ero muihin pohjoismaihin on kasvanut suureksi”, Schauman huomauttaa.
Suurimmalla osalla Suomen naapurimaista on Schaumanin mukaan kadehdittavan hyvä tilanne julkisen velkaantumisen suhteen. Baltian suhteellisen nuorten maiden ja erityisesti Viron velka on hyvin matala, samoin kuin Ruotsin, Tanskan ja Norjan, joissa velka liikkuu 30 ja 40 prosentin välillä BKT:stä. Myös Venäjällä on hyvin pieni julkinen velka muun muassa johtuen 90-luvun lopun kriisin jälkeisestä uudelleenjärjestelystä sekä vahvasta pyrkimyksestä pienentää julkista velkaantumista.
”Suomi on tässä lähialueanalyysissä suuri poikkeus”, Schauman sanoo.
Hän huomauttaa, että julkinen velka on maailmanlaajuisesti kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Kehittyneissä maissa julkinen velka on noussut noin 100 prosenttiin BKT:stä 2000-luvun alun alle 70 prosentista.
”Kiinan julkinen velka on noussut vain kymmenessä vuodessa 27 prosentista 47 prosenttiin. Suomi ei ole huomattavasti parempi, vaan itse asiassa päinvastoin: julkinen velka on noussut yli 60 prosenttiin vuodesta 2008, jolloin se oli 32 prosentin tasolla”, Schauman toteaa blogissaan.
Jos tarkastellaan velkaa suhteessa BKT:hen, Japani on Schaumanin mukaan omassa luokassaan, sillä sen velka on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilaston mukaan noin 240 prosenttia BKT:stä. Kreikan velka on noin 180 prosenttia ja Italian reilut 130 prosenttia. Myös Yhdysvaltojen julkinen velka on yli 100 prosenttia BKT:stä.
”Tässä vertailussa Suomen reilut 60 prosenttia vaikuttavat vaatimattomilta, mutta Suomen julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti viimeisten 10 vuoden aikana, ja ero muihin pohjoismaihin on kasvanut suureksi”, Schauman huomauttaa.
Suurimmalla osalla Suomen naapurimaista on Schaumanin mukaan kadehdittavan hyvä tilanne julkisen velkaantumisen suhteen. Baltian suhteellisen nuorten maiden ja erityisesti Viron velka on hyvin matala, samoin kuin Ruotsin, Tanskan ja Norjan, joissa velka liikkuu 30 ja 40 prosentin välillä BKT:stä. Myös Venäjällä on hyvin pieni julkinen velka muun muassa johtuen 90-luvun lopun kriisin jälkeisestä uudelleenjärjestelystä sekä vahvasta pyrkimyksestä pienentää julkista velkaantumista.
”Suomi on tässä lähialueanalyysissä suuri poikkeus”, Schauman sanoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olennaista on myös se, kuka valtioiden velkapapereihin sijoittaa. Maiden välillä on valtavia eroja, jotka ovat Schaumanin mukaan tärkeitä erityisesti julkisen velan kestävyyttä mietittäessä. Suomen julkisen velan pitävät suurimmaksi osaksi hallussaan kansainväliset sijoittajat.
”Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevat tahot omistavat 73 prosenttia Suomen julkisesta velasta. Keskuspankista on viime vuosien valtavien tukiosto-ohjelmiensa seurauksena tullut toiseksi suurin omistaja 24 prosentin osuudella, kun taas kotimaiset pankit omistavat vain 1 prosentin ja muut kotimaiset tahot vain 2 prosenttia. Suomen osalta voidaan siis todeta, että meillä ei ole vahvaa yhteyttä kotimaisen pankkisektorin ja julkisen sektorin välillä, kuten Italiassa ja Saksassa, joissa kotimaiset pankit sekä muut kotimaiset toimijat omistavat todella suuria osia julkisesta velasta. Kotimaiset toimijat, pääasiassa pankit, omistavat 34 prosenttia Saksan julkisesta velasta, kun taas Italiassa tilanne on se, että pankit omistavat noin 20 prosenttia julkisesta velasta ja maan muut sijoittajat vajaat 30 prosenttia, joten Italian kokonaisluku on lähes 50 prosenttia”, Schauman kommentoi.
Italian tilanne on erityisen ongelmallinen siksi, että sen julkinen velka on niin valtava. Jos Italia ei pysty maksamaan velkaansa takaisin, se johtaa omistajarakenteen vuoksi siihen, että suuria häviäjiä ovat myös kotimainen pankkisektori sekä muut sijoittajat, muun muassa tavalliset kotitaloudet. Verrattuna siihen, että Suomi ei kykenisi hoitamaan julkista velkaansa, tilanne on Schaumanin mukaan paljon vaikeampi, koska niin suuri osa omistajista on kotimaisia.
”Toisaalta suuri kotimainen omistus voi osittain suojella maata, jolla on paljon velkaa, sillä nämä omistajat ovat usein lojaalimpia ja on heidän etunsa mukaista, että julkinen sektori selviytyy. Tämä on tärkeä tekijä myös Japanin valtavassa julkisessa velassa. Tämän kohtalokkaan yhteyden murtaminen kotimaisen pankkisektorin ja julkisen sektorin välillä on ollut pitkään työlistalla, mutta se on osoittautunut vaikeaksi käytännössä”, hän