Vapaa-ajattelijat uskonnottomien ääänenvahvistajana

Kyllä! Turha odottaa neljää vuotta. Vooi vaikutaa vaalien välilläkin - parhaiten yhteistyöllä.

Nyt on vaalien jälkeisen vaikuttamisen kulminaatiopiste, hallitusohjelmaneuvottelut. Siihen voi vaikuttaa myös joukkoistamisella.

Yhdenvertaisuuteen uskonnosta tai katsomuksesta riippumatta
- Suomen Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton kärkitavoitteita hallitusohjelmaan

Lähetimme hallitusohjelmatavoitteemme jo talvella. Tässä nostamme eräitä yhteisiä kärkitavoitteita. Lopun linkeistä pääsee tavoitelistoihimme kokonaisuudessaan.

1. Elämänkatsomustiedon avaaminen nopealla ratkaisulla

Elämänkatsomustiedon (ET) avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi on saanut laajan tuen mm. lukiolain käsittelyn yhteydessä annetuissa lausunnoissa. Nykytilanne rikkoo yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeuksien sopimusta. Muutos voidaan tehdä nopeasti peruskoulu- ja lukiolakien teknisesti pienillä muutoksilla, eikä muutoksen käyttöönotto edellytä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien uusimistarvetta.

2. Jumalanpilkan kriminalisoinnin lopettaminen rikoslaissa

Jumalanpilkan kriminalisointi on lopetettu muissa pohjoismaissa, viimeksi Tanskassa ja Färsaarilla. Myös Irlanti päätti lopettaa sen kansanäänestyksen jälkeen. Noin kymmenessä maassa jumalanpilkasta on säädetty kuolemantuomio, ja ne vastaavat kritiikkiin, että ”onhan se teilläkin rikos”. Lakipykälät julkisrauhasta, vihapuheesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan riittävät turvaamaan myös uskonnon ja katsomuksen vapautta.

3. Siirrytään katsomusneutraaleihin vakuutuksiin

Valtion seremonioissa uskonnollinen vannominen ”kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan” nimeen lopetetaan samaan tapaan kuin tehtiin oikeuslaitoksessa todistajan ja tuomarin valoille. Siirrytään kaikille yhteiseen virkamiesvakuutukseen, ministerin vakuutukseen sekä sotilasvakuutukseen. Nythän myös tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies antavat vakuutuksen.

4. Hautaustoimen yhdenvertaisuustilanne tarkasteluun

Hautaustoimilaki säätää hautaustoimen kirkon seurakuntien hautausmaiden tehtäväksi. Niiden toiminnassa ilmenee erityisesti uskonnottomiin kohdistuvaa syrjintää, vaikka hautausmaat saavat julkista rahoitusta kuntien koko asukasluvun mukaan. Tiloja on monin paikoin vaikea saada uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, joissa vainaja on vielä arkussa ennen hautausta tai tuhkausta. Samalla kirkon hautausmaiden ulkopuoliset hautausmaat ovat vailla julkista rahoitusta.

5. Maistraattien asiointi lapsen nimen antoon liittyen

Maistraattien tulee alkaa asioida kaikkien lasten vanhempien kanssa suoraan eikä kirkon seurakuntien kautta. Valtion rekisteriviranomaisten ei tule enää toimia kirkon vauvajäsenhankinnan välikappaleena, vaikka äiti tai isä kuuluisivatkin kirkkoon. Perhe voi halutessaan asioida seurakunnan kanssa suoraan. Väestörekisterikeskus lopettaa lasten rekisteröinnin uskonnollisten yhdyskuntien jäseniksi.

6. Eduskunnan seremonioissa yhdenvertaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin lisätään

Mikäli ennen valtiopäivien avajaisia ja päättäjäisiä on jumalanpalvelus, sille vaihtoehtoiselle ei-uskonnolliselle tilaisuudelle myönnetään yhdenvertainen asema uskonnollisen tilaisuuden rinnalla. Tässä voidaan hyödyntää Ruotsin valtiopäivien avajaisten kokemuksia.

7. Julkinen tuki

Uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöinä toivomme voivamme saada valtion yleisavustusta toimintaamme.

Ystävällisin yhteistyöterveisin
Suomen Humanistiliitto ry Vapaa-ajattelijain liitto ry

Uskonnottomien ja myös ei-uskonnollisten laajemmin. Asiakaskunta laajenee:

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on neljässä vuodessa noussut hieman yli neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 27,4 prosenttia. Ev.-lut. kirkkoon kuuluu alle 70 prosenttia.

Muodolliset jäsenyydet eivät kerro kaikkea! Vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 55,5 % väestöstä pitää itseään ”ei-uskonnollisena”, kun ”uskonnollisena” itseään pitää 38,5 % ja ”vahvasti uskonnollisena” 6 %. (Anja Terkamo-Moisio 2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2198-7/urn_isbn_978-952-61-2198-7.pdf.)

Nuorisobarometrin (2018, s. 93) kyselyn mukaan 57 % pitää itseään ”ei-uskonnollisena” ja 27 % ”uskonnollisena”, ja lisäksi 21 % asemoi itsensä niiden väliin. Kahdeksassa vuodessa ei-uskonnollisten osuus on kasvanut noin 20 prosenttiyksikköä.

Kansainvälisen Pewreserach-tutkimuskeskuksen mukaan (2018) Suomen uskonnollisuuden aste on 25. sijalla 34 maasta Euroopassa; 13% aikuisista on vahvasti uskonnollisia (“highly religious”) ja 10% (27/34) sanoo uskonnon olevan hyvin tärkeää elämässään. http://www.pewresearch.org/fact-tank/2018/12/05/how-do-european-countries-differ-in-religious-commitment/

Kansainvälisessä ISSP (International Social Survey Programme) -kyselyssä (2018) teemana oli uskonto ja uskonnollisuuden muutokset. Suomessa kyselyn mukaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä oli eniten vastaajia, jotka ilmoittivat jumalauskonsa muuttuneen suuntaan tai toiseen. Tämän ikäryhmän naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia ilmoitti luopuneensa jumalauskosta, kun molempien sukupuolien edustajista 8 prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.

Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uskonnollisuuden merkitys identiteetille jakaantuu seuraavasti: erittäin tärkeä 12 %, jokseenkin tärkeä 21%, ei kovin tärkeä 31 % ja ei lainkaan tärkeä 34 %. (Suomalaiset identiteeteiltään yllättävän samanlaisia, s. 11 ja 21. e2 2018. http://e2.fi/article/104.)

Suomen kulttuurirahasto ja e2 Tutkimuskeskus kysyivät myös, mikä on suomalaisille ”pyhää” (http://e2.fi/publication/68). Pyhiksi asioiksi yli 2/3 valitsi rakkauden ja läheiset ihmissuhteet. Yli 50 %:n kannatuksen saivat rauha, koti, turvallisuus ja ihmisarvo. Luontoa piti pyhänä 48 %. Sen sijaan vain 15 % piti pyhänä uskontoa ja kirkkoa.

Suomalaisen yhteiskunnan luottamusrankingissa kirkko on sijalla 19/25. Se tosin päivitti puolueet (25/25)., vaikka puolueilla – samoin kuin yhä myös kirkolla – on suuri rooli julkisen vallan käytössä ja yhteiskunnassa.

Myös kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn (2015) mukaan kristinuskon opettamaan Jumalaan uskoo vain kolmannes sekä Jeesuksen sovitustyöhön ja kuolleista nousemiseen vajaa neljännes kaikista suomalaisista, nuorista vielä vähemmän.

Kirkollisvaalien äänestysprosentti oli 14,4 % (alle 18-vuotiasta 8,4 %). Se tarkoittaa, että 10 % kaikista äänestysikäisistä suomalaisista äänesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan yhtenäinen vaikuttajaryhmä, sillä kirkollisvaaleissa äänestäneet ja tehtäviin valitut ovat monista asioista varsin erimielisiä.

Vapaa-ajattelijain liitto jatkaa lobbausta tavoitteiden puolesta. Monia asia kaipaa joukkovoimaa ja joukkoisamista. Homma ei etene sivusta seuraamalla.

Mitä sitä kiertelemään: jäseneksi liittymisellä vahvistamme uskonnottomien ääntä yhteiskunnassa, myös valtiovaltaan päin.

Erään kansanedustajan neuvo: "Pitää vaan jaksaa jurnuttaa."

Perustavoitetta ja osatavoitteita pitää kumpiakin jaksaa ja muistaa tuoda esiin. Tietysti perustavoitteiakin voi olla kaksi, 1) valtioon ja 2) koko yhteiskuntaan liittyvät.

Ääntä voi vahvistaa myös joukkoistamisella. Mitä useampi toimii, viestii, lähettää terveisiä päättäjille, sitä vaikuttavampaa se usein on.

Yhdistykset tai liitto voisivat alkaa tehdä radio-ohjelmia nettiin, myös podcasteja. Tämä tuosta otsikon "äänestä". Kuvakin sallittu, mutta jo ääni olisi hyvä.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vaikuttaminen kansalaisjärjestöjen kanssa. Päättäjät suorastaan odottavat mielipide- ja väestöryhmien kantoja. JOs niitä ei kuulu, siitäkin vedetään johtopäätöksiä.

Yksinäisen ääni ei oikein kuulu, jossei ole joku ansioitunut taiteilija tai vasfaava. Sen vuoksi kannattaa liittyä yhteen jossain tärkeäksi pitämässään asiassa samanamielisten kanssa. Ei silti tarvi olla kaikkien kanssa kaikesta muusta samaa mieltä.

"Ääntään yhdenvertaisen ja sekulaarin Suomen puolesta voi tehostaa vaalien välilläkin - vapaa-ajattelijoissa."

Ei ole ainuttakaan järkevää syytä en näe puolustaa sekulaarisuutta Suomessa tai missään muuallakaan.
Sekulaarisuus ei pelasta ketään ihmistä iankaikkiselta kadotukselta.
Jeesus Kristus on ainoa tie iankaikkiseen elämään Jumalan valtakuntaan ja siksi evankeliumia tulee julistaa kaikille uskonnottomille ja uskosta osattomille kaikkialla, kouluissa, päiväkodeissa, kotona, työpaikolla ja harrastusten parissa.

Parempi vaan olla hiljaa kuin pssi sukassa. Ette ne suutu.

"Ei kuulu kurjan ääni". Syrjitty ei aina pysty huutamaan. Siksi tarvitaan äänenvoimistajaa.

Vapaa-ajattelijain ääni kuului hyvin myös Helsingin yliopiston tiedekulmassa järjestämässä paneelikeskustelussa 28.11.. Vapaa-ajattelijoita edusti liiton pääsihteeri.

Alkuvosi on parasta aikaa liittyä va-yhdistykseen. Ehtii kevätkokouksiin ja tilaisuuksiin, saaa leehden alusa alkaen jne.

Vapaa-ajattelijain välittämä uskonnottomien ääni yhteiskunnassa aiheuttaa ahdituista kirkollisten etuoikeuksien vaalijoissa - ja nauttijoissa. Ne uhkaavat työpaikkojamme, elantoamme.

Vapaa Ajattelija -lehden ääni voimistuu myös netin kautta. Tietysti myös, kun lehden irtonumeroita on messuilla ja tapahtumissa. Ja kun jutuista keskustellaan.

Vapaa-ajattelijain liitto on merkittävä tekijä suomessa, ja yksi osoitus tästä on,, että niin monet käyttävät ruuunsaasti aikaansa vapaa-ajattelijain vasstsutamiseen. Siis monia kertoja päivässä viikosta ja kuukaudesta toiseen.

Miten olisi, jos sanoisi asioita ääneen, radiossa ja äänitteissä?

Äänenvoimistajana toimiminen on selkeä peruste liittyä Vapaa-ajattelijain jäseneksi, sillä jäsenmäärä vaikuttaa voimiamisen potentiaaliin. Ei silti aina huudeta täysillä, mutta paikassansa vaikutetaan täydellä teholla.

Launstojeen ja kirjelmien painoarvo kasvaa yhtäältä asiantunteimuksen ja toisaalta jäasenmäärän ja viiteryhmän kasvun mukaan.

Avaus kiteyttää Suomen polliittisesta järjestelmästä olennaisen piirtein. Asioihin voi vaikuttaa ja vaikutetaan käytäännössä vaalien välilläkin. Järjestöillä siinä tärkeä rooli.

Vaparit kuuluvat pienenä osana siihen mädättäjäporukkaan, joka ajaa kansanvaihtoa osa tietoisesti osa tietämättään. Jälkimmäiset sanovat sitten, ei me tajuttu, kun on myöhäistä ja moskeijahuudot raikuvat. Mitä Khomeni teki vaparien kaltaisille sosialialisteille kun nuori sosialisti Rekki Tuomio Ja oli saanut shaahin syrjäytettyä, vapaamielisen hiukan korruptoituneen?

Ruhollah ei sen paremmin miettinyt vaan piti sossuja puutalorakentajina
ja totesi että koska näin on ja hirsi on hyvä materiaali,
niin valtaosa puurakentajista päätyy hirteen
Nostokurkiin ripusti

Vapaa-ajattelijain kautta vooit tosiaan vaikuttaa. Toisaalta liitto ei väheksy yksiläöiden merkitystä, vaa aktivoi myös jäseniään ottamaan yhteysiä poliittisiin päättäjiin mm. kotikunnassa ja oman vaalipiirin kansanedustajiin.

Kummallisia ikärajoja laissa. Ristiriitaisia. 18 vuoden raja kirkosta eroamiselle hyvin epälooginen, kun tärkeämpiä asioita voi päättää jo 15-vuotiaana.