itselleSi. Mulle ei tarvitse jos et halua. Sen jälkeen saat mielenrauhan ja sielusi takaisin. Niin minäkin tein ja tyynesti katselen tätä kaikkea kaaoksen keskellä. Vaikka onkin epätodennäköistä että meistä tulisi mitään niin totuuden kieltäminen on se mikä rikkoo sisintä.
Tunnustaisit rakkauden
totuudessäeläminen
24<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Opettele arvostamaan muita ihmisiä.
Olen tunnustanut. Jos olisit hän, ovat ne syyt muista asioista johtuvia, miksi en usko meitä tulevan.
Jokainen suhde (pari-, kaveri-, työ-) vaatii myönnytyksiä, kompromisseja ja sopeutumista. Mitä voimakkaampi tunne/tarve, sitä valmiimpi ihminen on venyttämään noiden rajoja.
Jos tunnet, että menit noissa liian kauas epämukavuusalueellesi niin tiedätpähän yrittäneesi ja rauha on helpompi saavuttaa. Jos tiedät ettet uskaltanut kokeillakaan niin tunne ei tule jättämään sinua rauhaan.
Mulle ei tuonut kokeilu rauhaa, vaan on järjen lähtö lähellä. Aiemmin kaikki oli viatonta haaveilua, ja pidin "meitä" mahdottomana ajatuksena. Nyt kun tiedän ettei se aivan mahdotonta olisi, niin se raastaa sydäntä aivan käsittämättömän paljon. Pitääkö alkaa järjestelemään niitä kompromisseja ja myönnytyksiä sitten? Tässä kärvistellessä on omat tunteet tullut selväksi.
Tarkoittaako että ei ole mahdotonta, eli toisellakin osapuolella on kiinnostusta?
Vai mikä on tehnyt mahdottomasta mahdollisen?
Olen: jokaisella_omat_rajat
Vastaan: Anonyymi 18.50 kirjoitettu viesti
Joskus tunteet selkenevät ajan ja/tai etäisyyden avulla ja silloin kannattaa olla rehellinen itselleen, eikä paeta ylpeyden taakse. Kyllä minun mielestäni kannattaisi alkaa järkkäilemään kompromisseja ja myönnytyksiä, jos tiedät teidän jutun olevan jostain sellaisesta kiinni. Niin itsekin tekisin, jos kaipaamani suunnasta sattuisi kantautumaan vihreää valoa.
Olen sen itselleni tunnustanut: Rakastan sinua, tai siis Häntä. Se ei vielä auta minua, koska tarve tulla lähelle ei sillä itselle tunnustamisella poistu eikä se saa sinua häviämään ajatuksistani. Sinne olet syöpynyt. Ei se rakkaus lähde pois, ei se kulu.
Kerran katsoit silmiin ja sanoit vasta- ja myötämäessä ruuvia kääntäessä. Niinhän se on. Vaikka ruuvia kiristää tai löysää, ei se rakkaus mihinkään lähde. Tää on jotenkin niin pientä ja silti niin ihmeellisen suurta ja erikoista, ettei tämä enää katso elämäntilannetta, ikää eikä muutakaan. Tää
on jotain ihan erilaista mitä oon koskaan kokenut, vaikka olen ennenkin rakastunut ja rakastanut.
Älä ymmärrä tätä, että olisin tunteestani ahdistunut. En ole. En voi henkisesti huonosti. Väsynyt välillä olen, niin kuin sinäkin näytät olevan. Välillä herään yöllä, niin kuin nyt kun, ja pyörit ajatuksissani.
Parasta mitä toisillemme voisimme suoda on avoin keskustelu (tai noh, toisiksi parasta ehkä) ;-)
Risto korppikotka täällä vääntää tälläistä trollia taas mustasukkaisena
Oot ollut tuhma huora kumppanille. Hän hylkäsi ja nyt kaduttaa ja mustasukkaisena vahdit täällä ettei vaan kukaan vie aaretta jota sinä kohtelit kaltoin
onko toinen antanut vastakaikua tunteillesi?
Kaiku voi syntyä kun itse uskaltaa avata suunsa. Hän on joskus vihjannut jotain, mutta perääntynyt hieman viime aikoina. Joskus olemme katsoneet toisiamme silmiin niin että sitä ei voi kuvata kuin sanoilla henkinen rakastelu. Siinä hetkessä kumpikin tiesi mitä toinen tuntee. Alastomampana ja avoimena ei toisen edessä voi olla.
T. Hän Rakastan Jos Saan
Onko suuri ikäero?
Miksi teillä joillain on ihan mahdoton tarve käskyttää muita ihmisiä. Sinäkin siinä. Miksi hän tunnustaisi mitään sinun käskystäsi ja mistä sinä niin päättelet että hän oikein rakastaisi sinua, oletko niin itseriittoinen ja kuvitelmia täynnä oleva ihminen vai mistä noin älytön kirjoitus.
Mistä päättelet että hänen mielenrauhansa ja sielunsa olisivat kadoksissa ja vielä sinun takiasi.
Mistä päättelet että hän kieltäisi totuutta tai yhtään mitään.
Kun se on ihmiset niin että kukaan toinen, sinäkään, et tiedä toisen ihmisen sisäisitä asioista ja tuntemuksista yhtään mitään. Ja kun tätä ei ymmärretä niin syntyy näin vastenmielisiä kirjoituksia.
Juuri näin.
Mun mielestä puolestaan josko aloitus oli hieman komenteleva niin ihmettelennäitäkovasti nimimeekin teksti oli jyrkkä ja ilkeäsävyinen. Ei alottaja varmaankaan ketään halua pakottaa toimimaan vasteen tahtoaan, ehkä hän on nähnyt jonkun sisäistä kamppailua tunteiden kanssa, sitäkin voi nähdä ja yleensä muuten ulkopuoliset näkee näitä parhaiten, ja ite en ainakaan pahottaisi mieltä kenenkään ulkopuolisen hyvää tarkoittavista ohjeista, päinvastoin ne voi avata uusia näkökulmia, eikä välttämättä tartte olla edes samaa mieltä.
Sano ettet ole tosissasi.aloitus omahyväinen
Täällä ei valitettavasti näe sanojan ilmeitä, eleitä ja äänensävyä. Mä näkisin alottajan ihan tekstinsä perusteella niin, että hän on jonkun kanssa ehkä jopa tiiviisti yhdessä, ehkä tunnistaa toisessa tunteet, jota hänellä itselläkin on eli rakkauden, ovat ehkä olleet sängyssäkin ym.eli tulkintoja, toki voi olla noin kuinka sinäkin sanoit, että ap vaan tulkitsee toisen olevan häneen rakastunut tai kuvittelee kaikkien olevan.häneen rakastunut, who knows
Ellei rakasta. Ps. Melko itserakkaan tyypin harhaista tekstiä.
On asioita joista kannattaisi olla hiljaa. Saattaa vain itsensä naurun alaiseksi. Yksi näistä asioista on toisen ihmisen sisäinen maailma. Kukaan ei rakasta eikä tunnusta mitään, etenkään olematonta asiaa.
Ihmettelen viestiä isosti.
Mitään tunnustettavaa ei ole.
Sinä kuoletit rakkauteni omalla käytökselläsi.
Mitään tunteita sinua kohtaan ei ole, ainakaan positiivisia.
Minun mielenrauhassani ja sielussani on kaikki kohdallaan.
Niitä sinä et pysty liikuttelemaan mihinkään suuntaan.
Totuutta missään asiassa en ole koskaan kieltänyt.
Pääsiäisen aikaa toivotellen.
Ei saa rakkautta eikä ole rakkautta. Eikä saa olla tietävinään . Keskinäisen puhumisen kautta saa tietää mutta aloitus vaikuttaa itsekeksityltä.
Tosissasi ollut.
Mitä hyvää sä olet hänelle tehnyt? Mikä on käsityksesi rakkaudesta? Onko se vain oma hyvä?
Et siis halua "meitä" nainen, minä kyllä olisin halunnut.
Haluan että on "me" ,nyt ja aina.