Haluaisin eksäni takaisin

Hei.
Minulla on vielä suuria tunteita eksääni kohtaan ja haluaisin hänet takaisin.

Tarinamme. Tavattiin 2016 toukokuussa baarissa. Emme olleet alkujaan kavereiden kanssa menossa kyseiseen baariin, mutta jouduimme pelastaa parvekkeella kiipeävää miestä. Aikaa meni hänen takia ja päätimmekin mennä kyseiseen baariin, jossa tapasin elämäni naisen.
Baariin saavuttamme näin tytön tanssivan korokkeella ja rakastuin samantien häneen. Emme puhuneet mitään, kehuin vain hänen vatsaansa. Emme koskettaneet edes toisiamme. Kunnes tuli illan viimeinen hidas, hain hänet ja lauloin kappaleen mukana "lupaan olla sun, kun päivä kääntyy iltaan..." Hän sanonut että silloin tuntui kuin oltaisiin tunnettu kauemmin.
Baarin ulkopuolella numerot vaihdettiin ja hän sanoi olevansa 17v. Itse olin 27v. Emme päätyneet mihinkään kunnes 2viikkoa muutama viesti vaihdettu me näimme ja siitä kaikki alkoi. Olin itse muuttamassa Tampereelle koulun perässä ja hän tuli mukaan täytettyään 18v
Asuin 3kk omassa kämpässä ja joulukuussa muutimme yhteiseen asuntoon. Siellä eteen alkoi tulla hankaluuksia. en pystynyt maksamaan koululaskuja, vuokraa yhdessä enkä muita taloudellisia asioita ja jouduin lainaamaan eksältä rahaa ja velkaannuin. Jäin työttömäksi, jonka jälkeen varmaankin masennuin, pelasin, en ollut sosiaalinen ja töysin mukana parisuhteessa sekä syytin eksääni seksin vonkaamisesta, jonka jälkeenpäin tajunnut olleen virhe. Rakastin hänen kanssaan rakastelusta ja se oli täydellistä kun sitä oli. Velkakierteeseen ajauduin ja en päässyt ylös. muutimme vuoden jälkeen uuteen asuntoon, samat ongelmat jatkuivat, sillä en osannut käydä asioita läpi mitä piti. Sain työpaikan, asiat muuttuivat vähän parempaan suuntaan, kunnes muutimme jälleen 5kk edellisestä. Teimme sopimuksen jonka peruimme, tuli riita vuokranantajan kanssa vääränlaisesta sopimuksesta, riitannimme. Jouduimme maksaa 2kk vuokran asianajajakulut. Emme sitten muuttanut siihen. Kokoajan tili miinuksella. Heinäkuussa 2018 muutimme takaisin Helsinkiin. Suhteemme näytti menevän parempaan suuntaan, mutta samat ongelmat painoivat. Asuimme taas 4-5kk ja muutimme uudelleen 2019 tammikuussa. Tällöin eksäni jo opiskeli ja halusi että laitan kirjat äitilleni, mutta asuimme samassa asunnossa. Elämä alkoi näyttää vihreää, molemmat töissä ja tappiot alkoi kääntyä plussaa kohti. Suunnittelimme ulkomaanmatkoja ja muutenkin elämää tulevaisuudessa yhdessä. Niin me yritimme lasta myös tämän kaiken keskellä ja hän saattoi jopa olla raskaana ja saada keskenmenon. Tämä hyvään suuntaan meno osoittautukin vääräksi. Erosimme 1.4.2019 haha aprillipäivänä. Silloinkin hän vielä laittoi kuvan vaatteista mitä sovittu, että ottaako hän kyseiset housut, sanoin ota ne näyttää hyvältä 😍
ennen kun hän tuli kotiin kysyin että treenataanko pitkästä aikaa ja kotiin saavuttua hän jättikin minut.
Sanoi ettemme sovi yhteen, hän ei rakasta minua ja on ihastunut yhteen toiseen tyyppiin.
Samana päivänä vein kamojani äitilleni ja muutin hänen vierashuoneeseen.
Minulla on vielä joitain tavaroita hänen luona.
Eron jälkeen olen miettinyt tekemiäni virheitä, mistä johtuivat ja käynyt asioita läpi. Siksi näen, että meillä olisi mahdollista yrittää käydä asiat läpi yhdessä ja yrittää nousta tuhkasta vahmepana.

Olen kuitenkin eron jälkeen tehnyt ehkä asian vaikeaksi omalla käyttäytymisellä, rakkauden tunnustuksilla, sanoilla kuinka haluan hänet takaisin ja en ole mitään ilman häntä ja olen valmis korjaamaan asiat.
Molemmin puolin olemme loukanneet sanallisesti toisiamme. Hän sanoo vain, ettei kiinnosta minun tunteeni, haluaa vaan minusta eroon, olen maailmn kusipäisin ihminen ja hän vihaa minua eniten koskaan.

Tiedän nyt, että minun ei antamani huomioni häntä kohtaan ei ollut sitä mitä kuitenkin tunnen häntä kohtaan. Tietenkin muutkin asiat joita emme käyneet läpi kunnolla, olen otse käynyt niitä läpi ja näen niitä asioita miettimisen jälkeen, että haluan hänet takaisin ja näyttäisin hänelle, että olen se sama johon tutuistui, mutta vielä parempi.

Hänellä siis on uusi jätkä jonka on tuntenut entuudestaan, hänen kaverin jätkän broidi.
Sanoi kaiken vaan tapahtuneen. Hän sanoo, että oli käynyt meijän suhteen läpi 6kk ajan ja siksi hänen on helppo mennä uuteen suhteeseen.

Tämä tunne mikä minulla on ei ole koskaan tuntunut tältä. Eroja on monia elämässäni, mutta koskaan ei ole eron jälkeen jäänyt näin vahva tunne kuinka haluan hänet takaisin syliini.

Aina olen ajatellut, että jokaisella on oma suhde joka on kuin elokuvissa.
Me tavattiin sattumalta ja käytiin yhdessä läpi niinkin paljon negatiivistä jotka vaikuttivat suhteemme hiipumiseen.

Jos tämä olisi elokuvan keskikohta, niin sanottu käännekohta?

Haluaisin kuulla mielipiteitä tähän asiaan.
Olenko minä tyhmä, kun haluan eksäni takaisin, onko se enää mahdollista omien eron jälkeisten tekojen jälkeen?
Erosta on tietenkin vasta reilu pariviikkoa, mutta näin en ole koskaan tuntenu.
Hän on minun elämäni nainen ja hänen kanssaan toivoisin vielä suunnittelevamme yhteistä tulevaa!