Saksalaisten SS-Wikingin kuormureiden dieselmoottorit naurattaa IS-jutussa

Jos tapahtumasta on kulunut yli 70 vuotta niin ei ole ihme, että satunnaisia muistivirheitä tapahtuu? Vähemmän niiden esiintyminen ihmetyttää kuin se, että joku pitää sellaista avauksen väärttinä?

Keskisarjan kirja, Raaka tie Raatteeseen

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4683&p=25209&hilit=dieselmoottori#p25209

Keskisarjalla on tuo armeijan huoltopuoli kovin keskeinen teema Suomussalmen taisteluita kuvatessaan, mutta minusta hän ei näytä perehtyneen siihen asiaan ainakaan liian perusteellisesti.

Silmääni suorastaan hyppäsi aivan käsittämätön väite ja siis virhe NL:n käyttämästä dieselmoottorisesta kuorma-autokalustosta (ja varmaankin myös panssarikalustosta) Suomussalmella! Ja toki varmaan muillakin Talvisodan rintamilla. Olisi ihan oikeasti mielenkiintoista tietää, oliko NL:n joukoilla käytössään Suomussalmella ainoataakaan dieselmoottorikäyttöistä ajoneuvoa Talvisodan aikana. Tai oliko NL:n kuorma-autoista muutenkaan yhtää mallia dieselmoottorisia muillakaan Suomen vastaisilla rintamilla tuohon aikaan.

T-28 panssareissa oli jo dieselmoottori, mutta olikohan niitä käytössä Suomussalmella. En ainakaan suoraan muista mistään lukeneeni mainitaa niiden esiintymisestä siellä. Kannaksella kylläkin esiintyi raskaitakin panssareita eli T-28 "Postijunia" ja eräitä monitornisia ns. koepanssareita, näin siis mm. Summassa.

Sivulla 162 hän kertoo kuinka "Kuljetusvaikeudet pahenivat kilometri kilometriltä. Autot hajoilivat huoltovirheisiin. Dieselmoottorit olivat sinänsä kelvollista tekoa, mutta liikkuvat osat eivät kestäneet kylmälaajenemista. Kampiakselit jumittuivat ja akut hyytyivät."

Tuonaikaisten henkilöautojen ja kuorma-autojen käytöstä pitää muistaa eräs juttu pakkaskäynistykseen liittyen. Kovilla pakkasilla moottoreihin laitettiin kiehuva (jäähdytys-) vesi syyläriin, jotta moottori hiukan lämpenisi ja notkistuisi käynnistystä varten. Jäähdytys(lämmitys)vesi voitiin vaihtaa useamman kerran halutun moottorilämpötilan saamiseksi. Silloin oli käytössä mineraaliöljyt ja ne oli tosi jäykkiä jo heti pakkasen puolelle lämpötiloissa mentäessä. Kuorma-automiehille ja muillekin konemiehille tuollainen vedenkeitto olikin se aamuyön 1. toimi kun alettiin käynnistellä autoja pakkasella päivän ajoihin. Toinen vaihtoehto oli käyttää moottoreita muutaman tunnin välein, mutta se taas vei akut tyhjiksi. Kylmä akku kun ei juurikaan ota latausta vastaan ja -20 asteessa akun kapasiteetti on jo muutenkin puoliksi kohmeessa ja tasavirtalaturien latausvirratkin oli aika vaatimattomia. Puolen tunnin lämmityskäyttö siis kulutti lähinnä polttoainetta ja akkuja.

Olen jostain lukenut kuinka NL:lla ei ollut kalustossaan pakkasnesteitä laisinkaan ja niinpä nesteet aina laskettiin käytön päätteeksi pois ettei moottorit halkea nesteiden jäätyessä. Pakkasnesteiden käyttö olisi ollut ehkä muutenkin hankalaa näiden päivittäisten lämmitysjuttujen takia. Suomalaiset toimi varmaankin samalla tavoin. Kuorma-autokuskina toiminut isäni ainakin kertoi juuri tästä yöllisestä lämmityskäyttöriesasta ja nesteiden kanssa läträämisestä. Lämmityskäytöllä pidettiin lähinnä vain muutama auto ns. "hetilähtövalmiina".

Nyt pitää vielä muistaa sellainekin seikka, että vaikka suomalaiset saivat huomattavat määrät erilaisia moottoriajoneuvoja sotasaaliiksi, niin lähes kaikista niistä oli moottori jäätynyt pilalle, koska useimmat ajoneuvot saatiin haltuun ns. liikkeestä ja ne jäätyivät tienvarsille. Ei ollut kuskit laskemassa vesiä pois...

1941-1945 sodan aikanakin kaikki amerikkalainen ja englantilainen henkilöauto- ja kuorma-autokalusto oli käytännössä kokonaan bensiinikäyttöistä. Samoin panssarit. Vasta sodan lopulla tuli joihinkin amerikkalaisiin panssareihin dieselmoottorit. Saksan kaikki panssarit kulki bensiinillä ja vain osa raskaammista kuorma-autoista oli dieselmoottorisia. NL:n raskaammat panssarit taas käyttivät jo tuohon aikaan dieselmoottoreita ja autot lähinnä bensiiniä.
Tämä mainita on mukana siksi, että NL:n autokalusto Talvisodan aikaan oli käytännössä kaikki lisensseillä valmistettua, eli alun perin suunnittelultaan amerikkalaista alkuperää.

Myöhemmin, eli sodassa Saksan kanssa, se oli Lend-Lease avun myötä käytännössäkin enimmäkseen amerikkalaista alkuperää, sillä kuorma-autoja laivattiin NL:oon valtavat määrät. 

Niistä moottoreista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/T-26

Gasoline T-26

http://en.wikipedia.org/wiki/T-26


Kaikki kirjoittamani pitää paikkansa. En ole missään kirjassa törmännyt mainintoihin tai kuviin NL:n raskaista panssareista Suomussalmella tai Raatteessa. Vaunut oli pääasiassa T-26 -malleja variantteineen ja BT-malleja.

Tuossa luettelossa on mainitsemanin vaunutyypit ja voit siellä olevista linkeistä katsella moottoreiden tekniset tiedot.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vanhoista_panssarivaunuista

No kylläpä nyt naurattaa, olen suorastaan kuolla nauruun.

" Dieselmoottorit olivat sinänsä kelvollista tekoa, mutta liikkuvat osat eivät kestäneet kylmälaajenemista. Kampiakselit jumittuivat ja akut hyytyivät."
Mitä oikein tarkoitetaan liikkuvien osien kylmälaajenemisella?
Kutistumista kylmässä? Miten se vaikutti erityisesti kampiakseleihin?
Jos osat eivät kestäneet, rikkoutuivatko ne?
Kyse voisi ehkä olla eri metallien erilaisesta lämpölaajenemiskertoimesta josta seuraisi runkolaakeroinnin ahtaus hyvin kylmänä?
Jos isompaa asiaa selitetään jollain teknisellä yksityiskohdalla, pitäisi senkin kanssa olla hiukan tarkempi. Nyt asia jää täysin arvailun varaan ja väärät yksityiskohdat voivat aiheuttaa epäilyä koko jutun uskottavuudelle.

Kuka uskalsi mennä lavalle, kun ss-viikingit löi kaasunaamarit päälle ja käänsi pakoputken koppiin..

<<Kysyttyäni häneltä tästä pötyväitteestä, hän ei muistanut lähdettä väittämälleen, mutta sanoi sen olleen joku venäläinen käännösteksti josta poimi tuon ihmejuttunsa. Tuskinpa Suomussalmella oli dieselmoottoreita Talvisodassa kummallakaan puolella. <<

Tapasin Keskisarjan Hailuodon Murhaperjantai -esitelmätilaisuudessa elokuussa 2015 ja kysyin tuosta omituisuudesta diesel-moottoreihin liittyen.

Kysyin Keskisarjalta Hailuodon Murhaperjantai-esitelmän jälkeen tästä asiasta ja hän sanoi lukeneensa jostain venäläisestä lähteestä tällaisen (käännöksen) väittämän ja otti sen sieltä kirjaansa. Juttu oli tietenkin täysin pötyä dieselmoottoreiden osalta, joita ei taatusti Suomussalmella nähty, ja luultavasti ei Kannaksellakaan, Talvisodan aikana.

Eihän Teemu siis mitään moottoreista ymmärrä, eikä sovituksista osien välillä. Suurin ongelma diesel-moottoreihin liittyy polttoaineen pakkaskestävyyden suhteen. Sen sai neukut katkerati kokea kun pommittivat Berliiniä 1941 muutaman kerran pommikoneilla, joihin oli asennettu diesel-moottorit pitemmän kantosäteen saamiseksi. Suomeenkin putosi yksi Lapinjärvelle.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_ensimmäinen_pommituslento_Berliiniin

autokalusto oli sakuilla kirjava, kun hyökkäsivät venäjälle.
Se hyökkäys oli Täysi logistien härdelli, mm. huolto kaaosta.
Valtavat matkat, huono kalusto !!
Ja polttoinetta meni paljon enemmän kuin oli arvioitui.
Siis ei ollut järjkevää hyökkäys suunnitelmaa,,,,,,

Wehrmachitlla oli hevoset ja muulit. Onneksi oli. Huolto näin pelasi !!

Muistelin kyllä lukeneeni, että saksalaisilla oli dieseleitä tankeissa??? Onko se väärä tieto?