Vastineessaan minulle tuossa alempana ”Emeritus” toteaa asiantuntevasti ”kyllä kapiaisille viina on aina maistunut”. Kriteerejä tuolle lausunnolleen "Emeritus" ei esitä.
Kun tuo "Emerituksen" perustelematon möläys ei ole ainoa häneltä ja saman on joku muukin kepulainen myös mitenkään perustelematta - aito kepulainen tapa muuten - esittänyt, niin möläys ansaitsee tulla ihan erikseen lähemmin tarkastelluksi:
Tuollainen stereotyyppinen leimaaminen kertoo vain leimaajan itsensä tietotasosta, mikä "Emerituksella" sotilaista puheen ollen lienee lähinnä Suomi-filmin sotilasfarssien varassa. Ainakin joku täällä on kertonut, että ”Emeritus” ei olisi emeritus ainakaan sotaväestä, jota hän ei olisi koskaan käynytkään. Toki ”Emerituksen” tietojen vähäisyys ja ymmärryksen kapeus ilmenee täällä yhtenään asiassa kuin asiassa.
Eivät kaikki sotilaat täysin raittiita ole, en minäkään, mutta kyllä nykysotilaat hallitsevat alkoholinkäyttönsä keskivertosuomalaista huomattavasti paremmin. On pakkokin, sillä holtiton viinankäyttö päättäisi sotilasuran paljon herkemmin kuin juuri mikään muun työuran. Useimmat nykysotilaat toimivat ainakin jossain vaiheessa urallaan myös sellaisissa kansainvälisissä tai muissa korrektia kanssakäymistä edellyttävissä vastuullisissa tehtävissä, joissa opitaan oikea alkoholinkäyttö kuten muutkin sivistyneet tavat.
Kun ”Emeritus” epäilee minun kirjoittelevan näitä päissäni ja katuvan niitä myöhemmin, voin vakuuttaa, että en eilen illallakaan kyseistä kirjoitusta kirjoittaessani ollut päissäni, vaikka olin juuri ottanutkin "yömyssyni", pari lasillista viiniä, kuten teen lähes joka ilta, ellen ota viski- tai ginigrogia, aina vain yhtä. Olen toki sortunut elämässäni moniin myöhemmin kaduttaneisiin tekoihin, mutta syy ei ole koskaan ollut viina vaan pikemminkin kiima, joka sekin on jo kauan ollut hyvin hallinnassa. Varmaan koko ajan karttunut ikä on siinä auttanut.
On todella typerää ajatella jostakin ammattiryhmästä tai mistä tahansa ihmisryhmästä noin stereotyyppisesti ilman vähäisimpiäkään analyyttisia perusteluja. Sellaiseen eivät sorru viisaammat ihmiset. En minäkään leimaa kaikkia keskustalaisia typeryksiksi, vaikka suurin osa heidän täällä esiintyvistä edustajistaan mitä ilmeisimmin sellaisia on. Heitä minä kutsunkin kepulaisiksi erotuksena oikeista keskustalaisista.
Ajatelkaapa vaikka Mannerheimia tai vaikkapa kenraali Siilasvuota tahi kenraali Hägglundia; olisivatko he päässeet asemiinsa ja menestyneet niissä, jos eivät olisi hallinneet alkoholinkäyttöään?
Minä tuolla toisaalla puhuin Hägglundin presidenttiehdokkuuden puolesta näin (tässä lyhennellen):
>> Ensinnäkin Hägglund on poikkeuksellisen yleislahjakas, jolla on menestyksellisiä opintoja mm. maailman arvostetuimmassa yliopistossa Harvardissa, jossa on toiminut myös apulaisprofessorina. Toiseksi hänen uransa ja sen myötä syntynyt suhdeverkostonsa kansainvälisyydessään (monia vuosia korkeissa YK:n sotilastehtävissä ja myöhemmin vastaavissa tehtävissä EU:n esikunnassa) on oloissamme sellainen, että sille vetää vertoja vain Ahtisaaren vastaava verkosto ja kansainvälinen arvostus. Niissä tehtävissä, joissa Hägglund on toiminut, tarvitaan myös poliittista taitoa, ja siihen kouliinnutaan paremminkin kuin kotimaan pikkupolitikoinnissa. Eikä puolustusvoimain komentajuuskaan ihan vähäinen "jobi" ole, ei ainakaan mikään dismeriitti presidentille.
Ja ihmisenä Hägglundin "Köpi" on loistava persoonallisuus, joka on aina rento, oma itsensä seurassa kuin seurassa. Ja onhan hän ulkoisestikin näyttävin mahdollinen keulakuvaksemme, jollainen presidentti ennen muuta on. Ainoa miinus on Hägglundin ikä: nyt jo 66-vuotiaana hän tulisi todennäköisesti jäämään yhden kauden presidentiksi, sillä "Köpi" ei varmaan kokisi itseään korvaamattomaksi Kekkosen tavoin.
Minulle ainakin tulee harkinnan paikka, jos ehdokkaina ovat Hägglund ja Lipponen. Ketä tahansa muuta vastaan Hägglund voittaa minun ääneni ehdottomasti, todennäköisesti jopa Lippostakin vastaan. > Suomen kunnanvaltuustot ovat pullollaan alempia sotilaita, ennen valtaosin toimiupseereita, nykyisin opistoupseereita ja kohta kai "vain" upseereita, kun muita ei enää valmistu. Kaikilla varuskuntapaikkakunnilla sotilaat ovat erittäin haluttuja kunnallisiin luottamustehtäviin, valtuustoihin pääsevät yleensä kaikki ehdolle suostuneet. Haminan kaupunginvaltuustoa johti pitkään toimiupseerikapteeni, talousneuvos Veikko Leppänen, Lahden kaupunginhallitusta toimiupseerikapteeni, kunnallisneuvos Heino Avikainen ja monta muuta kuntiensa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina toiminutta sotilasta voisin nimetä.
Kun tuo "Emerituksen" perustelematon möläys ei ole ainoa häneltä ja saman on joku muukin kepulainen myös mitenkään perustelematta - aito kepulainen tapa muuten - esittänyt, niin möläys ansaitsee tulla ihan erikseen lähemmin tarkastelluksi:
Tuollainen stereotyyppinen leimaaminen kertoo vain leimaajan itsensä tietotasosta, mikä "Emerituksella" sotilaista puheen ollen lienee lähinnä Suomi-filmin sotilasfarssien varassa. Ainakin joku täällä on kertonut, että ”Emeritus” ei olisi emeritus ainakaan sotaväestä, jota hän ei olisi koskaan käynytkään. Toki ”Emerituksen” tietojen vähäisyys ja ymmärryksen kapeus ilmenee täällä yhtenään asiassa kuin asiassa.
Eivät kaikki sotilaat täysin raittiita ole, en minäkään, mutta kyllä nykysotilaat hallitsevat alkoholinkäyttönsä keskivertosuomalaista huomattavasti paremmin. On pakkokin, sillä holtiton viinankäyttö päättäisi sotilasuran paljon herkemmin kuin juuri mikään muun työuran. Useimmat nykysotilaat toimivat ainakin jossain vaiheessa urallaan myös sellaisissa kansainvälisissä tai muissa korrektia kanssakäymistä edellyttävissä vastuullisissa tehtävissä, joissa opitaan oikea alkoholinkäyttö kuten muutkin sivistyneet tavat.
Kun ”Emeritus” epäilee minun kirjoittelevan näitä päissäni ja katuvan niitä myöhemmin, voin vakuuttaa, että en eilen illallakaan kyseistä kirjoitusta kirjoittaessani ollut päissäni, vaikka olin juuri ottanutkin "yömyssyni", pari lasillista viiniä, kuten teen lähes joka ilta, ellen ota viski- tai ginigrogia, aina vain yhtä. Olen toki sortunut elämässäni moniin myöhemmin kaduttaneisiin tekoihin, mutta syy ei ole koskaan ollut viina vaan pikemminkin kiima, joka sekin on jo kauan ollut hyvin hallinnassa. Varmaan koko ajan karttunut ikä on siinä auttanut.
On todella typerää ajatella jostakin ammattiryhmästä tai mistä tahansa ihmisryhmästä noin stereotyyppisesti ilman vähäisimpiäkään analyyttisia perusteluja. Sellaiseen eivät sorru viisaammat ihmiset. En minäkään leimaa kaikkia keskustalaisia typeryksiksi, vaikka suurin osa heidän täällä esiintyvistä edustajistaan mitä ilmeisimmin sellaisia on. Heitä minä kutsunkin kepulaisiksi erotuksena oikeista keskustalaisista.
Ajatelkaapa vaikka Mannerheimia tai vaikkapa kenraali Siilasvuota tahi kenraali Hägglundia; olisivatko he päässeet asemiinsa ja menestyneet niissä, jos eivät olisi hallinneet alkoholinkäyttöään?
Minä tuolla toisaalla puhuin Hägglundin presidenttiehdokkuuden puolesta näin (tässä lyhennellen):
>> Ensinnäkin Hägglund on poikkeuksellisen yleislahjakas, jolla on menestyksellisiä opintoja mm. maailman arvostetuimmassa yliopistossa Harvardissa, jossa on toiminut myös apulaisprofessorina. Toiseksi hänen uransa ja sen myötä syntynyt suhdeverkostonsa kansainvälisyydessään (monia vuosia korkeissa YK:n sotilastehtävissä ja myöhemmin vastaavissa tehtävissä EU:n esikunnassa) on oloissamme sellainen, että sille vetää vertoja vain Ahtisaaren vastaava verkosto ja kansainvälinen arvostus. Niissä tehtävissä, joissa Hägglund on toiminut, tarvitaan myös poliittista taitoa, ja siihen kouliinnutaan paremminkin kuin kotimaan pikkupolitikoinnissa. Eikä puolustusvoimain komentajuuskaan ihan vähäinen "jobi" ole, ei ainakaan mikään dismeriitti presidentille.
Ja ihmisenä Hägglundin "Köpi" on loistava persoonallisuus, joka on aina rento, oma itsensä seurassa kuin seurassa. Ja onhan hän ulkoisestikin näyttävin mahdollinen keulakuvaksemme, jollainen presidentti ennen muuta on. Ainoa miinus on Hägglundin ikä: nyt jo 66-vuotiaana hän tulisi todennäköisesti jäämään yhden kauden presidentiksi, sillä "Köpi" ei varmaan kokisi itseään korvaamattomaksi Kekkosen tavoin.
Minulle ainakin tulee harkinnan paikka, jos ehdokkaina ovat Hägglund ja Lipponen. Ketä tahansa muuta vastaan Hägglund voittaa minun ääneni ehdottomasti, todennäköisesti jopa Lippostakin vastaan. > Suomen kunnanvaltuustot ovat pullollaan alempia sotilaita, ennen valtaosin toimiupseereita, nykyisin opistoupseereita ja kohta kai "vain" upseereita, kun muita ei enää valmistu. Kaikilla varuskuntapaikkakunnilla sotilaat ovat erittäin haluttuja kunnallisiin luottamustehtäviin, valtuustoihin pääsevät yleensä kaikki ehdolle suostuneet. Haminan kaupunginvaltuustoa johti pitkään toimiupseerikapteeni, talousneuvos Veikko Leppänen, Lahden kaupunginhallitusta toimiupseerikapteeni, kunnallisneuvos Heino Avikainen ja monta muuta kuntiensa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina toiminutta sotilasta voisin nimetä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Minusta keskustelun avaukset voisi jättää keskustan politiikkaa koskeville aiheille ja hoitaa toisiin keskustelijoihin kohdistuvan kommentoinnin siinä ketjussa, missä kommentointi on alkanutkin.
Tämä oli pelkkä mielipide. En vedä hernettä nenääni, jos joku on eri mieltä.
Olet oikeassa mielipiteessäsi, periaatteessa. Melko hyvin tuota periaatetta noudatan itsekin, ja nytkin aloin ensin vastata "Emeritukselle" tuolla kyseisessä ketjussa, mutta sitten palautui mieleeni hänen ja monen muun aikaisemmat vastaavat möläykset, ja niihin vihdoin joitakin perusteita saadaksen laitoin tuon omana avauksenaan ja annoin näin mahdollisuuden myös muille kaipaamieni perusteiden esittämiseen.
Ja onhan tässä kyse myös keskustan politiikasta sikäli, että sen tuotosta kai tuo lähes kaikessa muussakin kovin kieroilevana ja leimaavana ilmenvä kepulainen ajattelutapakin lienee.
Ja se keskustapolitiikka on sen verran sekavaa ja vastenmielisiä piirteitä omaavaa, että ei se juuri inspiroi kirjoittamaan pelkästään siitä.
Nyt on pakkanen hellittänyt sen verran, että Paloheinän hohtavat hanget ja loistavat ladut kutsuvat! Mahdollisiin vastineisiin vastailen vasta illalla, yömyssyä nautiskellessani, mutta en juovuksissa, sillä siinä tilassa en ole koskaan.
Olen hieman eri mieltä tästä:
"Ja onhan tässä kyse myös keskustan politiikasta sikäli, että sen tuotosta kai tuo lähes kaikessa muussakin kovin kieroilevana ja leimaavana ilmenvä kepulainen ajattelutapakin lienee."
Itse näen asian päinvastoin. On kieroilevia kusipäitä, joista osa jostain syystä hakeutuu kepuun ja turhautuneena kepun vasemmistolaisuuteen ja ainaiseen takinkääntelyyn on katkeroitunut sättimään täällä aina ketä milloinkin, joka ei kuulu heidän joukkoonsa ja sanoo sen suoraan.
Keskustalaiset ovat rehellisiä suomalaisia, vaikka keskustan politiikassa on kritiikin ansaitsevia piirteitä. Tämän palstan muutamat keppulinreppanat ovat sitten oma surkea lukunsa, johon minä en sinuna ruutia tuhlaisi uusien avausten muodossa ainakaan.
Nuorella opiskelijalla oli tietysti rahat vähissä. Ravintolassa pöytään astui juuri eläkkeelle jäänyt kapiainen, jolla ei rahasta tuntunut olevan puutetta. Kutsui meidät asuntoonsakin, jossa viinaa on ämpärikaupalla.
Tarjosi kierroksen, toisenkin ja kolmannenkin kotonaan meille kolmelle opiskelijapojalle. Sitten hän otti päällyshousunsa pois ja rupesi hiplaamaan ja ehdottelemaan, että mekin vähentäisimme vaatteita.
Kiitimme alkoholitarjoilusta ja poistuimme nauraen paikalta.
Mitähän em. kapiainen on palvelusaikanaan puuhaillut?
Taitaisi olla parempi ympäristölle, jos kantahenkilökunta ammuttaisiin palvelussuhteen päättymisen jälkeen
Sinussa lienee jotain sellaista, mikä saa poikkeavat kiinnostumaan? Minussa ei kai ole, kun en ole joutunut koskaan tuollaisiin tilanteisiin.
Vastasin jo samasta asiasta (ja vähän muustakin) Emeritukselle. Poimin tähän vain pätkän tuosta vastauksestani:
>> On se kumma, että tuollaisiakin väitteitä tai ainakin epäilyksiä esitetään silloin tällöin, ja minä runsaan neljännesvuosisadan sotilasuralla olleena en törmännyt hintteihin koskaan, ehdottomasti, en koskaan. Lieneekö habitukseni ollut aina niin perusheteron, että se on torjunut poikkeavien kiinnostuksen. Mutta olisihan luullut minun ainakin tulleen tietämään sellaisista, mutta kun en, niin en.
Yhdestä jo aikoja sitten kuolleesta everstistä kuulin aikanaan esitettävän sellaisia epäilyjä, ja nyt ehkä pari vuotta sitten eräässä tv-ohjelmassa esiintyi entinen Kaartin Pataljoonan lääkintähuoltoupseeri, evp-toimiupseeri siis, joka ilmeni nykyiseksi julkihomoksi ja ao. kertoi olleensa homo aina, mutta salanneen taipumuksensa sotilasurallaan. Lienee ollut kundilla itsessään pitelemistä, kun tehtävässään joutui jatkuvasti tekemisiin vähäpukeisten ja alastomienkin nuorten miesten kanssa.
Ei minun aikanani Kyproksella ollut kaveria, johon kuvailemasi ominaisuudet sopisivat. Minähän olin siellä vain vajaan vuoden ja suomalaiseia oli saarella 20 vuoden ajan. Englantilaisten huoltojoukoissa oli kyllä eräs hyvin naismainen warrant officer, jota mekin kutsuimme miss X:ksi (nimen olen unohtanut), mutta ei hän ainakaan palvelustovereittensa kertoman mukaan homo ollut.
Minä uskon, että käsityksellesi päinvastaisesti sotilasuralla on seksualisesti poikkeavia selvästi vähemmän kuin yhteiskunnassa yleensä. Sekin kai selvitetään jo soveltuvuustesteissä ja luultavasti sellaisiksi havaitut karsitaan. Eihän tuo ominaisuus mitenkään rikollinen eikä sairauskaan nykykäsityksen mukaan ole, mutta ilmeisesti ajatellaan asianomaisen itsensä parasta.
Ne Tom of Finlandin luomat koppalakkipäiset macho-homot taitavat olla vain mielikuvitusolentoja, jotka ilmeisesti kumpusivat piirtäjän piilitajuntaan kätketyistä saavuttamattomikseen tietämistään ihanteistaan. Jotkut homot näkyvät kyllä myös rakastavan noita koppalakkeja ja muutakin sotilasrekvisiittaa siinä määrin, että käyttävät niitä "hääpukuinaan", kuten eräissä tv:ssa esitetyissä homovihkiäisissä on nähty. Ehkäpä Sinunkin käsityksesi juontuvat noista feikkisotilaista.
Vuosi oli 1985, kaupunki Jyväskylä, ravintola Sohwi aivan yliopiston kupeessa. Eläkkeelle päässyt henkilö asui parin korttelin päässä kerrostalossa Jyväskylän keskustassa. Ja varmasti oli armeijauraa tehnyt, ei kai muuten kirjahyllyn reuna olisi pursunut sotilasasuisten kavereiden kuvia.
En nyt väitä, että kaikki kapiaiset olisivat juoppoja tai varsinkaan nuorista pojista kiinnostuneita, mutta tämä kaveri kyllä oli. Kyllä meille sivariin sittemmin hakeutuneille pojille oli paljon iloa tuosta tapahtumasta, saattoipa se jopa vaikuttaa siihen, ettei armeijan harmaat kiinnostaneet.
>> varmasti oli armeijauraa tehnyt, ei kai muuten kirjahyllyn reuna olisi pursunut sotilasasuisten kavereiden kuvia.
Se kapiaiseläkeläinen kyllä yritti muitakin nuoria poikia antiikin aikojen vanhojen miesten tapaan. Tietänet, että silloin oli miehelle kunniaksi pitää poikarakastajaa. Hän oli kyllä ihka oikea eläkeläiskapiainen, siitä saimme kylliksi todisteita, kun otimme kaverista selvää. Nimikin on tiedossa, mutta sitä en paljasta, onhan tuosta jo aikaa.
Oli julkinen salaisuus niihin aikoihin Jyväskylässä miehen toilailut. Niistä saimme tosin tietää vasta myöhemmin, kun kerroimme asiasta kavereillemme. Emme todellakaan olleet ainoita nuoria poikia, joita hän siellä juotti, kuten kävi ilmi. Varmaan joku viinanhimoinen alkoholistinalku häntä viihdyttikin rahan- ja viinanhimossaan.
Ei minusta ole kovin yllättävää, jos nuorten miesten kanssa elämänsä viettänyt rakastuu mieskehoon. Turha sitä on häpeillä, KKK!
>> Ei minusta ole kovin yllättävää, jos nuorten miesten kanssa elämänsä viettänyt rakastuu mieskehoon. Turha sitä on häpeillä, KKK!
En todellakaan sinua ole henkilökohtaisesti tarkoittanut kertoessani tuosta nuoruudessani tapahtuneesta hupaisasta jutusta. Se oli kuitenkin 19-vuotiaalle miehenalulle aikamoinen, kuinka sen nyt sanoisin, järkytys monessa mielessä: nuoruuden viattomuus karisi, kun naisten kanssa oli vielä silloin vaikeaa, ja yhtäkkiä vanha ukko ryhtyy kopeloimaan.
Onneksi tuo aika on kaukana takana.
Asiasta toiseen, olen aika varma, että sivareissa todellakin on enemmän kuin keskimäärin poikarakkauden kannattajia. Ehkä heille on vaikea ajatus olla miesyhteisössä 24 tuntia vuorokaudessa kiihottumatta.
Siviilipalveluksen alkukoulutusjaksolla oli mielestäni ainakin kaksi homoa (out of 150). Heitä ei kuitenkaan sorrettu, eivätkä he myöskään löytäneet toisiaan. He saivat samanlaisen kohtelun kuin kaikki muutkin, eikä kukaan sortanut heitä. Tuskin olisi näin käynyt harmaissa. Hyvin he hommansa hoitivat ja pääsivät asiantuntijatehtäviin valtion virastoihin (kuten minäkin) helevetin alipalkattuina.
palkattuna. Minä olin asevelvollisena silloisessa Pääesikunnan tietokonekeskuksessa täysin ammattitaitoisena suunnittelijana ja ohjelmoijana seitsemän kuukautta kahdeksasta eikä tullut mieleenikään, että olisi huonosti palkattu. Palkkiona oli ruoka, asunto ja päiväraha sekä yksi kuntoisuusloma. Sitäkin kyllä pidimme etuna, että me saimme olla ylitöissä silloin, kun muilla oli siivousta tai sulkeista.
"Siis nyt kriteerit pöytään, "Emeritus" ja muut, tai muuten möläyksenne sotilaiden poikkeuksellisesta juoppoudesta on samaa perusteetonta tuuleen huutamista kuin muukin kepulaisten mölinä täällä!"
----------------------------
...alkuun vanha vitsi leskiäidistä, jolta tiedusteltiin miten hänen poikansa (2) olivat elämässään pärjänneeet.
"Toinen oli kapiaisena armeijassa ja juoppo siitä toisestakin tuli".
Oman asevelvollisuuteni aikana tulin tuntemaan varuskuntani kapiaisia, joista huomattava osa oli hyvin persoja viinalle ja "kerho" oli heille enemmän kuin koti. Kyllä he työnsä hoitivat, mutta joskus krapula-aamuna saimme me varusmiehet kyllä vähän ylimääräistäkin kiukuttelua.
Myös tunnen muutaman evp-upseerin, jotka olivat "luoneet" siviiliuran sotilaana olonsa jälkeen, kaikki juoppoja.
Myös sinun kirjoituksesi, jonka mielenkiinnolla luin, oman urasi alkuajoista, vahvisti yleistä käsitystä sotilaan "ammattitaudista".
En suinkaan sanonut sinun olevan juoppo, enkä edes usko sitä, mutta kirjoituksesi oli niin syvän kepukaunan sävyttämä, että arvelin, ettei sitä ihan selvinpäin oltu laadittu. "Neuvoa antavat" olivat epäonnistuneet, mutta "rohkaisuryypyt" olivat tehneet tehtävänsä.
..ihan viatonta miestä, kuten kersantti Tapio Makkonen sanoi papille Perkeleestä tuossa muistelmieni pätkässä, jonka näköjään Sinäkin olet lukenut. Nimittäin se taisi olla CITY-Keskusta-Hietanen, etkä Sinä, jonka joku tiesi olevan sotaväkeä käymättömän, niin entinen asekauppias kuin onkin tuo nykyinen ”toimittaja”. Sorry, ei ollut tarkoituksellista.
Niin, kyllä sotilaat vielä minun sotilasurani alkuaikoina käyttivät varsin runsaasti alkoholia, niin upseerit kuin silloiset aliupseeritkin, ja monelle se kerho oli vähintään toinen koti. Niin minullekin, kuten kerron mm. tuossa muistelmieni pätkässä.
Minut pelasti kai se, kun naisenhimo voitti viinanhimon ja jouduin naimisiin 21-vuotiaana. Oli pakko ruveta ainakin päällisin puolin suhteellisen kunnialliseksi perheenisäksi. Muuten olisin saattanut joutua jakamaan monen kaverini, hilpeän juomaveikon kohtalon ja tulla potkituksi etenemättä uralla kovinkaan pitkälle. 1960-luvun puolivälissä alettiin noita juomaveikkoja laittaa joukoin siviiliin. Sodankäyneiden miesten toilailuja saatettiin vielä katsoa sormien välistä niin kauan, että he saavuttivat eläkeiän, joka jokaiselle heistä tuli täyteen jo viimeistään 70-luvun alussa.
Nykyisin sotilaiden vapaa-aika ei poikkea mitenkään muiden keskiluokkaisten ihmisten vapaa-ajan vietosta. Santahaminassakin toimiupseerikerho on kokonaan lopettanut toimintansa, ja Santahaminan, Suomenlinnan ja Helsingin päällystöyhdistykset on sulautettu yhteen Pääkaupunkiseudun Päällystöyhdistykseksi, jolla on vain perinnehuone Santahaminan upseerikerhon yhteydessä, muuten kerhotilat ovat kaikkien yhteiset ja silti varsin hiljaiset. Olen todennut sen viimeisen viiden vuoden aikana vain muutaman kerran kerholla käydessäni.
Itsenäisyyspäivänä, puolustusvoimain lippujuhlapäivänä ja joukko-osastojen vuosipäivinä kerholla on kyllä juhlat, joihin uudenkin päällystöyhdistyksen kunniajäsenenä joskus olen osallistunut, mutta eivät nekään ole sen kummempia kuin vastaavat ”kokkareet” missä tahansa. Monet tulevat niihin autoillaan, eivätkä nauti tuoremehua väkevämpää tai vievät vain pitkäjalkaisen lasin huulilleen seurustellessaan sivistyneesti, mihin usein maailmalle vienyt sotilasura heidät tosiaankin on koulinut.
Eivätkäkä sotilaat lähtökohtaisestikaan enää eroa mitenkään muista koulutusammateissa palvelevista. Heissä on sekä työläis- että talonpoikaiskotien lapsia, jos myöskin akateemisten perheiden kersoja, tämä käy ilmi matrikkeleista. Soveltuvuustestit karsivat pois monet todelliset ”persoonallisuudet” ja jatkuva koulutusputki viimeistään standardisoi koko joukon liiankin yhdenmukaiseksi. Mutta samahan siis pätee missä tahansa – ”persoonallisuuksia” löytyy nykyisin enää vain syrjäytyneiden joukosta, josta ilmeisesti muutama seikkailee täälläkin. Varmaan ihan hyvä näin.
Miten ihmeessä näet tuon kirjoitukseni syvän kepukaunan sävyttämäksi? Minähän pohdiskelin siinä vain eräitä hupaiseksikin luonnehdittavia ilmiöitä, joissa Keskusta on kyllä asiansa hoitanut parhain päin omalta kannaltaan ja palkkansahan ovat saaneet myös nuo kepun kutsuun vastanneet popparit; eri asia on, onko heistä ollut mitään hyötyä kenellekään muulle. Uskoakseni ei.
Se on aina kepukaunaista niin Sinusta, Oiva Härkösestä kuin teistä muistakin, jos joku itselleen rehellisenä näkee asiat toisin kuin te ja myös muille rehellisenä kertoo muille näkemyksistään.
Kyllä sitä vaan minun nuoruudessani ja pitkälti aikuisiässänikin oli yleinen käsitys, että kaikki kapiaiset ovat juoppoja, mikä ei tietystikkään pidä paikkaansa, mutta näin helposti sanottiin.
Joku tuolla epäili, että sotilasuran valinneet olivat myös vähiin päin hinttejäkin, pitäneekö paikkansa.
Minulla oli kyseenalainen kunnia tuntea eräs Kyproksen kävijä joskus 70-luvulla eräällä internaattikurssilla. Puolivälissä kurssia tämä hermanni alkoi hakea "kontakteja" kurssitovereista. Kukaan ei tiettävästi suostunut, joten oli kaverilla viimeiset 1,5 kuukautta kurjat oltavat. Hän oli koulutukseltaan sairaanhoitaja ja oli ollut Kyproksella rauhanturvaamisjoukoissa lääkintähommissa, tiedä vaikka tuntisitkin. Kysymys kuuluukin; oliko sotilasuralle hakeutunut normaalia enemmän seksuaalisesti poikkeavia?
...
...mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin:
Hyvä, että myönnät, ettei edes Sinun nuoruudessasi juoppous oikeasti ollut ammattitauti sotilailla sen enempää kuin muillakaan. Senhän olisivat estäneet jo sotilaiden varsin pienet palkatkin. Juopottelua kyllä silloin oli enemmän, kuten kerroin, mutta jo kauan tilanne on varmasti ollut juuri sellainen kuin olen kertonut.
Sitten noista homoista, eli onko niitä sotilaissa jopa normaalia enemmän. On se kumma, että tuollaisiakin väitteitä tai ainakin epäilyksiä esitetään silloin tällöin, ja minä runsaan neljännesvuosisadan sotilasuralla olleena en törmännyt hintteihin koskaan, ehdottomasti, en koskaan. Lieneekö habitukseni ollut aina niin perusheteron, että se on torjunut poikkeavien kiinnostuksen. Mutta olisihan luullut minun ainakin tulleen tietämään sellaisista, mutta kun en, niin en.
Yhdestä jo aikoja sitten kuolleesta everstistä kuulin aikanaan esitettävän sellaisia epäilyjä, ja nyt ehkä pari vuotta sitten eräässä tv-ohjelmassa esiintyi entinen Kaartin Pataljoonan lääkintähuoltoupseeri, evp-toimiupseeri siis, joka ilmeni nykyiseksi julkihomoksi ja ao. kertoi olleensa homo aina, mutta salanneen taipumuksensa sotilasurallaan. Lienee ollut kundilla itsessään pitelemistä, kun tehtävässään joutui jatkuvasti tekemisiin vähäpukeisten ja alastomienkin nuorten miesten kanssa.
Ei minun aikanani Kyproksella ollut kaveria, johon kuvailemasi ominaisuudet sopisivat. Minähän olin siellä vain vajaan vuoden ja suomalaiseia oli saarella 20 vuoden ajan. Englantilaisten huoltojoukoissa oli kyllä eräs hyvin naismainen warrant officer, jota mekin kutsuimme miss X:ksi (nimen olen unohtanut), mutta ei hän ainakaan palvelustovereittensa kertoman mukaan homo ollut.
Minä uskon, että käsityksellesi päinvastaisesti sotilasuralla on seksualisesti poikkeavia selvästi vähemmän kuin yhteiskunnassa yleensä. Sekin kai selvitetään jo soveltuvuustesteissä ja luultavasti sellaisiksi havaitut karsitaan. Eihän tuo ominaisuus mitenkään rikollinen eikä sairauskaan nykykäsityksen mukaan ole, mutta ilmeisesti ajatellaan asianomaisen itsensä parasta.
Ne Tom of Finlandin luomat koppalakkipäiset macho-homot taitavat olla vain mielikuvitusolentoja, jotka ilmeisesti kumpusivat piirtäjän piilitajuntaan kätketyistä saavuttamattomikseen tietämistään ihanteistaan. Jotkut homot näkyvät kyllä myös rakastavan noita koppalakkeja ja muutakin sotilasrekvisiittaa siinä määrin, että käyttävät niitä "hääpukuinaan", kuten eräissä tv:ssa esitetyissä homovihkiäisissä on nähty. Ehkäpä Sinunkin käsityksesi juontuvat noista feikkisotilaista.
Kepuli kiimaasi ei mitkän kriteerit horjuta.
Nosto alempaa:
"Niin ja onhan"herralla" entistä enemmäm "kustakin" päässä. Joten mitäpä silloin ihmiseltä omasta mielestään puuttuisi. Ei kertakaikkiaan mitään.
"Paremmaksi" vaan uskoo tulevansa päivä päivältä ja se kyllä kaikki muut huomaavat."
Täydennän entisen ammattitoverin esitystä hieman. Lieneekö sotilasammattikunta tosiaankin nykyisin ammattikunnista nuhteettomin, kun siitä ei ole juurikaan tullut julkisuudessa esiin edes sellaisia kielteisiä yksittäistapauksia, joita poliiseista ja papeistakin on noussut. Niitähän viime aikoinakin sensaatiohakuinen lehdistö on saanut rääviäkseen. Niillä on pyritty myös leimaamaan koko ammattikuntaa yhtä asiattomasti kuin Emeritus sotilaita.
Onhan se selvää, että kummasti parantaa itsekuria viinankäytön suhteen ja muutenkin tietoisuus siitä, miten helposti ura voidaan katkaista. Upseerit nimitetään avoimella kirjeellä, ja nimityskirja voidaan ottaa pois, jos ”yleinen etu sitä vaatii”; toimi- ja opistoupseerit nimitettiin toimikirjalla, joka voidaan mitätöidä, jos ”katsotaan siihen syytä olevan”. Melkoisen tulkinnanvaraisia ja nimittävän viranomaisen mielivallassa olevia erottamisperusteita, joita todellakin käytettiin usein vielä 1960-luvulla, mutta sen jälkeen enää siihen on löytynyt aihetta harvoin.
Sotilaat ovat todella hyvin haluttuja monien puolueiden edustajiksi. Sille täytynee olla perusteensa. Varmaan arvostetaan sotilaiden osaamista toimia ihmisten kanssa ja varmaan päätellään heidän olevan myös tehtävissään säntillisiä ja luotettavia. Monen sotilaan koulutus ja kokemuspohja on muutoinkin hyvin sopiva yhteisten tehtävien hoitamiseen.
Noista esille nostetuista kunnallispolitiikko-sotilaista kertoisin hieman lisää. Niin Avikainen kuin Leppänenkin olivat kunnallispolitiikassa sitoutumattomina kokoomuksen listoilta valittuina, mutta Avikainen heti armeijasta eläkkeelle jäätyään otti kyllä jäsenkirjan ja toimi Lahden Kansallisseuran toiminnanjohtajana. Leppänen sai talousneuvoksen arvon toimittuaan kauan Osuusliike Ympyrän hallintoneuvoston puheenjohtajana Haminassa. Molemmat ovat muuten myös entisiä huippu-urheilijoita, Avikainen moninkertainen Suomen mestari suunnistuksessa ja Leppänen aikanaan mm. maaotteluedustaja keihäänheittäjänä.
Yleensähän sotilaat ovat politiikkaan mentyään olleet kokoomuslaisia, niin kenraalit Airo kuin Nepponenkin ja monet muut kansanedustajina, mutta myös sadat kunnallispoliitikot. Maaseudun varuskuntapaikkakunnilla monia sotilaita on ollut ja on edelleen myös keskustan listoilla. On muutamia noussut näkyviin asemiin demareidenkin riveissä, mm. toimiupseerikapteeni Esko Valkama Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Ja olihan kenraali Siilasvuo yksi näkyvimmistä Ahtisaaren tukimiehistä, mutta ehkä heitä yhdisti enemmän kansainvälisyys kuin politiikka.
Viime eduskunnassa oli vielä kaksi upseeria, Nepponen ja kommodori Kanerva, mikä on melkoinen saavutus vajaan 3000 jäsenen ammattikunnalta. Molemmat tulivat eduskuntaan kokoomuksen listoilta, mutta kun Kanervalla meni sukset ristiin puoluejohdon kanssa, niin hän loikkasi Keskustaan ja menettikin sitten äänestäjänsä eikä tullut enää valituksi.
Se oli CITY-Keskusta, Hietanen, joka ei ole armeijaa käynyt!
...
En lukenut, kuin osan ja riitti. On olemassa sanonta :
"Minä olen Ensio Siilasvuo, enkä minä viinaa juo"
Ja totuus on jossain muualla, lisäksi taisi sinullakin venähtää tuo loma pitkäksi(ihan hyvä) ja olisi voinut mielestäni jatkuakin.
näin ..ja kun minä viinaa juon, en ole Siilasvuo. K.K.K on nyt lähtenyt turhalle asialle. Onhan siitä paljon todistuksia melko hillittömästä ryyppäämisestä viime sotien ajalta, kenraalitasolla ja kriittisissä tilanteissa. Yksi esimerkki on Pappa Laatikainen, joka oli häipynyt ryyppäämään Kannaksen murtuessa. Paasikiven muistelmien mukaan puolustusvoimien komentaja Aarne Sihvo ilmestyi Tasavallan Presidentin vastaanotolle viinalta haisevana. Kyllä sitä Mikkelissäkin ryypättiin. Marski ei ollut mukana, mutta Airo oli. Kyllä armeijan homoiluistakin on paljon tietoja, vähemmän kuitenkin Suomen armeijasta.
Jäi kertomatta se loppuosa, mutta näinhän se asia etenee. Hyvä, olet oikeassa.