Hesarissa aiemmin haastateltu Soile Pietikäinen on ammatiltaan sosiologi ja kaksikielisyyden asiantuntija. --- Pietikäisen mukaan kielen oppiminen liittyy aina ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen. Ihmisellä pitää olla tarve oppia ja käyttää kieltä.
”Kieltä oppii vain niin paljon kuin sitä tarvitsee. Siksi kielten opettelu koulussa on vaikeaa.”
Hyvä peukalosääntö kielenoppimiseen: Kieltä oppii vain niin paljon kuin sitä tarvitsee.
23
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Koulu antaa hyvän pohjan kielelle kuin kielelle. Kieltä ei tarvitse koulussa oppia sujuvasti, yleensä kieli opitaan sujuvasti maailmalla koulun jälkeen. Meillä on Suomessa erinomainen kieltenopetus ja kieltenopettajien koulutus versus muut maat.
Jotkut kielet pystyy oppimaan vaikka sana kerrallaan, koska niissä ei ole monimutkaista rakennetta. Perusesimerkki tällaisesta on englanti. Sen oppimiseen ei tarvitse kouluakaan, eli itseopiskelukin toimii jos kiinnostusta riittää.
Perusteellinen oppiminen edellyttää toki käytännössä paikan päälle menoa, mieluummin vielä syntyperäistä oppia, äärimmillään Shakespeareksi syntymistä.
Ruotsin oppii myös melko helposti, koska sen rakenne on varsin yksinkertainen ja johdonmukainen. Vieraana kielenä se sopii siten erityisesti niille, jotka haluavat päästä kielissä helpolla. Koulu helpottaa, mutta ei ole suinkaan välttämätön sen oppimiseksi. Siksi kielellisesti kyvykkään ja ahkeran kannattaisi ottaa tarvitsemansa vaikeampi kieli opiskeltavaksi koulussa sen sijaan.
Vaikeammin opittavia ovat jo esimerkiksi Saksa ja Venäjä. Niiden oppimisessa on korkea alkukynnys, joka ei ole todellakaan helppo ylittää ilman vaivaa vaativia oppikursseja. Kun näitä kieliä kuitenkin tarvitaan laajasti talous- ja kulttuuritarpeiden vuoksi, niitä kannattaisi kyvykkäiden opiskella nimenomaan koulussa helpompien kielien sijasta. Jättää helpot kielet itseopiskelun tai vapaavalintaisten oppikurssien varaan.
- Anonyymi
Koululaiset oppivat kielen helpommin kuin aikuiset. Koululainen ei kysy itseltään, onko kielelle tulevaisuudessa tarvetta.
Aikuiselle kielen oppiminen on hankalaa, jos on. Siinä ei vaikuta se, onko kielelle tarvetta vai ei. Jotkut oppivat helpommin, jotkut eivät. Yksilön kyvyt ratkaisevat tässä.
Parhaiten kielen oppii ulkomailla; ummikkona vaikkapa jossakin perheessä asuminen on tehokkain keino.- Anonyymi
Koululaiset ovat fiksumpia. He kysyvät, onko läheisilläni käyttöä tälle kielelle, ovatko kaverini pitäneet sen opiskelusta, mitä jännää voin odottaa tämän kielen tuovan elämääni - ja kyllä lapsi saa kysyä ja miettiä ja tehdä yhdessä vanhempiensa kanssa myös päätöksiä kielen valinnasta.
Yksilölliset kyvyt tietysti ratkaisevat. Ehkä tästä eteenpäin myös pakkoruotsin kannattajat muistavat, että se, jolle kielet eivät ole helppoja, voi olla äärettömän hyvä jossain muussa. Vierailla kielillä ei pidä karsia eikä luokitella ihmisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koululaiset ovat fiksumpia. He kysyvät, onko läheisilläni käyttöä tälle kielelle, ovatko kaverini pitäneet sen opiskelusta, mitä jännää voin odottaa tämän kielen tuovan elämääni - ja kyllä lapsi saa kysyä ja miettiä ja tehdä yhdessä vanhempiensa kanssa myös päätöksiä kielen valinnasta.
Yksilölliset kyvyt tietysti ratkaisevat. Ehkä tästä eteenpäin myös pakkoruotsin kannattajat muistavat, että se, jolle kielet eivät ole helppoja, voi olla äärettömän hyvä jossain muussa. Vierailla kielillä ei pidä karsia eikä luokitella ihmisiä.Käytännössä lapsi ei kysele tällaisia. Lasten mielenkiinnon kohteet ovat muualla, ja hyvä niin (- etteivät vaivaa päätänsä tällaisella). Vanhemmat päättävät, ja joskus yhdessä opettajien kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytännössä lapsi ei kysele tällaisia. Lasten mielenkiinnon kohteet ovat muualla, ja hyvä niin (- etteivät vaivaa päätänsä tällaisella). Vanhemmat päättävät, ja joskus yhdessä opettajien kanssa.
Ja sinä et taida olla nykylasten kanssa tekemisissä.
- Anonyymi
Ymmärtämätöntä on myös väittää, että muut kielet voi helposti lukea ruotsin päälle, mutta ruotsia ei voi helposti lukea muitten kielten päälle.
- Anonyymi
Gud vilket dravel. Med den logiken skulle ingen någonsin ha lärt sig latin i Norden.
Osaksi näin. Mutta kuten tiedämme, ei kielen valinta ole kaikille logiikkapäätös.
Kun latinaa vielä laajemmin opiskeltiin, oli sillä nykyistä enemmän käyttökohteita.
Sitä käytettiin filologian ja filosofiankin välineaineena ja toisekseen sillä saatettiin myös poissulkea rahvas parhaista pöydistä- Anonyymi
suoraanjaselkeästi kirjoitti:
Osaksi näin. Mutta kuten tiedämme, ei kielen valinta ole kaikille logiikkapäätös.
Kun latinaa vielä laajemmin opiskeltiin, oli sillä nykyistä enemmän käyttökohteita.
Sitä käytettiin filologian ja filosofiankin välineaineena ja toisekseen sillä saatettiin myös poissulkea rahvas parhaista pöydistäVad tror du att man gör med svenskan då?
- Anonyymi
Ymmärrän, että ruotsinkielisten elämä saattaa pyöriä kielten ympärillä, mutta miten ihmeessä täällä pakon puolustajat tuntuvat esittävät, että kaikkien elämän tulee pyöriä kielten ympärillä. Jää maailma hoitamatta.
- Anonyymi
Kielet pyörivät ihan yhtä lailla suomenkielisten ympärillä. Nyt yrität täällä esittää, että vieraat kielet eivät olisi tärkeitä meille suomenkielisille. Mihin oikein pyrit?
Ei se matemaatikko pysty luomaan uraa hallitsematta ainakin englanninkielen lähes äidinkielenveroisesti ja englanninkielen osaava taas oppii ruotsikielen helposti, sama toisin päin. Ruotsia osaava pystyy helposti ymmärtämään kirjoitettua ja puhuttua norjankieltä ja kohtalaisen hyvin kirjoitettua tanskankieltä. Kun lisäksi rinnalla on kohtalaiset saksankielen taidot, niin kirjoitettua hollanninkieltä ymmärtää tarpeeksi hyvin tehdäkseen johtopäätöksiä tekstin sisällöstä, siis saksankielisten tekstien lisäksi.
Suomenkielen osaaminen ei taas osaltaan tuo mitään helpotusta muiden kielten oppimisen tai ymmärtämisen suhteen, eli sen oppiminen on täysin turhaa vaivannäköä!MIT:stä voi valmistua mainiosti ilman kieltenopiskelua ja sieltä valmistuu maailman parhaita insinöörejä. Eli tavoitteena voi olla kouluttaa maailman parhaita tiettylle alalle tai ottaa Suomen malli ja kouluttaa keskivertoja jotka osaavat vähän kaikkea mutta eivät ole huippuja missään.
- Anonyymi
Sven-Håkan kirjoitti:
MIT:stä voi valmistua mainiosti ilman kieltenopiskelua ja sieltä valmistuu maailman parhaita insinöörejä. Eli tavoitteena voi olla kouluttaa maailman parhaita tiettylle alalle tai ottaa Suomen malli ja kouluttaa keskivertoja jotka osaavat vähän kaikkea mutta eivät ole huippuja missään.
Hur kommer det sig att alla gamla dagdrivare plötsligt har blivit ingenjörer eller deras lärare?
Vaikka sinä et pääse MIT:n voit aina kumminkin mennä heittelemään taikahiekkaa Åbo Akademiin sukupuolen tutkimukseen, siellä riittää että osaa ruotsia.
- Anonyymi
Sven-Håkan kirjoitti:
MIT:stä voi valmistua mainiosti ilman kieltenopiskelua ja sieltä valmistuu maailman parhaita insinöörejä. Eli tavoitteena voi olla kouluttaa maailman parhaita tiettylle alalle tai ottaa Suomen malli ja kouluttaa keskivertoja jotka osaavat vähän kaikkea mutta eivät ole huippuja missään.
Kiitos, asiallista puhetta!
- Anonyymi
Sven-Håkan kirjoitti:
MIT:stä voi valmistua mainiosti ilman kieltenopiskelua ja sieltä valmistuu maailman parhaita insinöörejä. Eli tavoitteena voi olla kouluttaa maailman parhaita tiettylle alalle tai ottaa Suomen malli ja kouluttaa keskivertoja jotka osaavat vähän kaikkea mutta eivät ole huippuja missään.
Nu blommar nog löken. Förbjudet att påpeka att MIT:s senaste nobelist inte var ett enspråkigt matematiskt geni utan en svensk- och mångspråkig talang som bl.a. behärskar finskan. Är det så att tråkig fakta blixtsnabbt måste avlägsnas från att störa snävt önsketänkande?
- Anonyymi
Nobelisteja toki on monenlaisia.
Pari vuotta sitten Kultarannassa demokratian tulevaisuus puhutti julkisessa loppupanelissa. Nobelisti BH kiinnitti huomiota kansan poliitikkoja kohtaan tuntemaan epäluuloon: ”Edustuksellinen demokratia perustuu siihen, että minä kansalaisena luotan päätöksiä tehtäessä siihen, että päättäjä on nähnyt tietoa, jota minä en ole nähnyt. Tämä on vedenjakaja: syytätkö ihmistä siitä, että hän on huono johtaja? Vai uskotko siihen, että tieto on ollut sellaista, että se selittää tapahtuman? Tämä on luottamusta. Luottamus ei synny läpinäkyvyyttä lisäämällä.”
Tämä oli uskomaton julistus, mutta se linjaa politiikan tekijöiden ja lobbareiden toiveet.
Kritiikkiä nousi välittömästi yleisöstä, joka oli sitä mieltä, että kaikkien päätösten ja sopimusten täytyy kestää julkisuus, ”rehellinen lehmänkauppa” ei saanut kannatusta.- Anonyymi
Siis ruotsinkielinen nobelisti Suomessa lanseerasi nimikkeen "rehellinen lehmänkauppa"?
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663025
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252113Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671699Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t241560- 281301
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161297Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61206Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281170Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101127Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621011