Niin ikävöin häntä vieläkin

Sain viettää aivan upeita hetkiä maailman ihanimman miehen kanssa, hän tuli elämääni ihan yllättäen ja lähtikin sitten ihan yhtä nopeasti.... muistot hänen kanssaan tekee niin kipeää, sillä uskon etten enää koskaan saa kokea hänen kanssaan mitään sellaista. En ole edes nähnyt häntä sen jälkeen.. noista hetkistä on vähän päälle pari kuukautta aikaa. Yhteydenpitokin on ollut sen jälkeen hyvin vähäistä, mies ei aina edes vastaa viesteihin enkä viitsi sitten pommittaakkaan.. kuinka saisin käännettyä nuo muistot ns ”voitokseni” ? Haluaisin oppia ajattelemaan niitä vain ihanina kokemuksina, koska nyt aina kun mietin niitä, alkaa vain ahdistaa, sillä tiedän etten saa miestä enää vierelleni. En osaa päästää muistoista irti vaan roikun niissä koko ajan ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän vain ahdistaa koska tiedän että muistot jäävät aina vain kauemmas menneisyyteen.. tuntuu että kaikki ajatukseni liittyvät jollain tapaa tähän mieheen, haikailen hänen peräänsä joka päivä ja yö. En ole koskaan kohdannut ketään samanlaista, se oli kuin taikaa. En osaa enää elää elämääni, haluan vain ne hetket takaisin ja sen miehen itselleni. Antaisin melkein mitä vain jos saisin taas edes yhden yön hänen sylissään..
8<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Sanahelinää


Teitkö mitä vain että pysytte yhdessä?

Lupasitko? Varmasti annoit tyhjiä lupauksia


Teitkö lupauksesi mukaisesti ? Tuskin kun täällä olet


Lupailet paljon. Tyhjää

Äänestä
  • No mutta onpas sulla huono aamu kun pitää jo tohon aikaan alkaa vieraille ihmisille vittuileen.
    Voisin sanoo että kirjoittamasi sanat kuvaa itseäsikin erittäin hyvin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No mutta onpas sulla huono aamu kun pitää jo tohon aikaan alkaa vieraille ihmisille vittuileen.
    Voisin sanoo että kirjoittamasi sanat kuvaa itseäsikin erittäin hyvin.

    NE ikuiset turhat lupaukset jotka aina hajoaa asfalttiin

    Sitähän se on. Luvataan paljon mutta tosipaikan edessä kaikki lupaukset unohtuu ja rakkaalle käännetään selkä ja ollaan julmureita

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    NE ikuiset turhat lupaukset jotka aina hajoaa asfalttiin

    Sitähän se on. Luvataan paljon mutta tosipaikan edessä kaikki lupaukset unohtuu ja rakkaalle käännetään selkä ja ollaan julmureita

    En minä ainakaan aloituksesta löytänyt yhden ainoaa turhaa lupausta, liekkö sellaisia olemassakaan, turhaa täällä on ketään syyllistää ja syyttää kun kukaan meistä ei voi tietää onkon ap sellaisiin edes syyllistynyt. Ensimmäinen vastaaja voi mennä purkamaan katkeruuttaan jollekin muulle palstalle ja jälkimmäiselle, ei pidä yleistää, kaikki eivät anna turhia ja katteettomia lupauksia eivätkä kaikki käännä selkää eikä ole julmureitakaan. Osa varmasti on mutta ei kaikki.

    Äänestä

  • Niinkuin täällä jo joku sanoikin niin mee ihmeessä jakamaan katkeruuttasi muualle. Se, että sulle on annettu tyhjiä lupauksia ei tarkoita että kaikki sitä tekisi. Olisin kuule mielelläni luvannut tälle miehelle vaikka mitä ja todellakin pitänyt sanani, vaan eipä häntä lupaukset tai muutkaan kiinnostanut koska ei osaa olla vain yhden naisen kanssa. T. Ap

    Äänestä

Muistan sun simpukkasi tuoksun.

Äänestä

Uskokaa taas kerran!🤓

Äänestä
  • Anteeksi mitähän tarkoitat ? T. Ap

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Sain viettää aivan upeita hetkiä maailman ihanimman miehen kanssa, hän tuli elämääni ihan yllättäen ja lähtikin sitten ihan yhtä nopeasti.... muistot hänen kanssaan tekee niin kipeää, sillä uskon etten enää koskaan saa kokea hänen kanssaan mitään sellaista. En ole edes nähnyt häntä sen jälkeen.. noista hetkistä on vähän päälle pari kuukautta aikaa. Yhteydenpitokin on ollut sen jälkeen hyvin vähäistä, mies ei aina edes vastaa viesteihin enkä viitsi sitten pommittaakkaan.. kuinka saisin käännettyä nuo muistot ns ”voitokseni” ? Haluaisin oppia ajattelemaan niitä vain ihanina kokemuksina, koska nyt aina kun mietin niitä, alkaa vain ahdistaa, sillä tiedän etten saa miestä enää vierelleni. En osaa päästää muistoista irti vaan roikun niissä koko ajan ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän vain ahdistaa koska tiedän että muistot jäävät aina vain kauemmas menneisyyteen.. tuntuu että kaikki ajatukseni liittyvät jollain tapaa tähän mieheen, haikailen hänen peräänsä joka päivä ja yö. En ole koskaan kohdannut ketään samanlaista, se oli kuin taikaa. En osaa enää elää elämääni, haluan vain ne hetket takaisin ja sen miehen itselleni. Antaisin melkein mitä vain jos saisin taas edes yhden yön hänen sylissään..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu