Turkulainen oikeustieteen opiskelija kysyi mielipidekirjoituksessaan: "Onko todella järkeä, että inarilaiset opiskelevat ruotsia ruotsinkielisiä palvellakseen, kun lähin edes osaksi ruotsinkielinen kunta Kokkola on 700 kilometrin päässä? Samaan aikaankunnat eivät pysty järjestämään lain määräämiä peruspalveluita saameksi, koska saamea osaavaa henkilöstöä ei ole."
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 26 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Ruotsin asema kuuluu samaan kategoriaan kuin muittenkin vähemmistökielten asema.
Ruotsinkieliset koulut voivat toki jatkaa entiseen tapaan, onhan meillä muitakin kielikouluja. Mutta suomen kielen opetuksen kehittäminen ruotsinkielisissä kouluissa olisi nyt tärkeää.
"Ruotsinkieliset koulut voivat toki jatkaa entiseen tapaan, onhan meillä muitakin kielikouluja."
Ruotsinkielinen koulu on suomalainen peruskoulu, ei kielikoulu. Suomessa on hyvin vähän aitoja kielikouluja, joissa vaatimustaso olisi hyvin korkea kielen osaamisen suhteen (ja muunkin osaamisen suhteen). Saksan valtion tukema Helsingin saksalainen koulu on hyvä esimerkki tällaisesta aidosta kielikoulusta.
Ruotsinkielinen tarvitsee Suomessa kotikielensä rinnalle suomen aivan kuten muutkin kielivähemmistöt.
Kuka uskoo oikeasti, että voi olla tämän maan aktiivinen kansalainen osaamatta suomea?
Tulkkikoneet voivat tuoda palvelut ulottuville, mutta että pystyisi itse vaikuttamaan, pyrkimään vaikka kunnanvaltuutetuksi tai osallistumaan julkiseen keskusteluun, tarvitaan suomea.
Vähemmistökielisiä siis yhdistää tämä tarve opettaa lapsilleen suomen kieli ja rakentaa omannäköistä kaksikielisyyttä.
Tässä maassa vaan on aika lailla suruja, jotka eivät suomea osaa - jopa nuoria. Se on todella outoa.
Mutta opiskelevat useita kieliä silti. Ja pärjäävät.
Nu var det förbjudet att påpeka att några "pakonpurkajat" inte finns. De fick foten från både riksdagen och ministerbåset efter en rad dyra tabbar och ett krampaktigt grepp om syltpelarna.
Är det konstigt om man aldrig haft pakkosuomi och bor i skärgården eller i en liten by där alla talar svenska (nåjo,en eller två ingifta finskspråkiga brukar finnas,men de har lärt sig svenska )
Sedan finns det folk som av princip inte talar finska även om de kan,man har tagit intryck av vissa finskspråkigas överlägsna attityd :Suomessa puhutaan suomea!
Den som kan klarar sig bättre. Det är helt klart att finskans roll i Finland för länge sedan har nått sin kulm och sedan dess ar det bara rullats utför. Fertiliteten ser till att utvecklingen fortsätter i allt ökande takt.
Snart frågas det helt allmänt i Finland vad finskan behövs till? Det går som med bilarna. Självkörande finns inte, är fås dilleri, blir verklighet, tar över och till sist förbjuds människor att köra. Finskan bort från Finland är idag på stadiet "fås dilleri" men se hur snabbt förändringarna kommer därefter.
Jahaa,+så+man+får+inte+påpeka+att+Enare+ligger+55+km+från+Norge,+55+km+från+Sovjet+vol+II+och+175+km+från+Sverige?+Vad+är+det+för+mysko+ställningstagande+och+ryssrövslick?
Ruotsin malli tässäkin suomeen , suomenruotsinkieliset voisivat kielitaitoisina kysellä ruotsalaisilta että miten vähemmistökieliä tulee kohdella .
”Turkulainen oikeustieteen opiskelija kysyi mielipidekirjoituksessaan: "Onko todella järkeä, että inarilaiset opiskelevat ruotsia ruotsinkielisiä palvellakseen, kun lähin edes osaksi ruotsinkielinen kunta Kokkola on 700 kilometrin päässä? ”
Turkulainen oikeustieteiden yo ei tiedä mistä puhuu! Ei sitä ruotsia Lapissa kokkolalaisten takia lueta vaan siksi että koko kalottialueen yhteinen, maiden rajat ylittävä kieli on saamen lisäksi norja.
Nimenomaan inarilainen kunnallispolitikko Mikkel Näkkäläjärvi pani pisteen rovaniemeläisten kielikokeilulle.
Pakkoruotsikeskustelu on noloa!
”Tapasin Veli-Matin viime viikolla hänen uudessa työpaikassaan vanhusten hoivakodissa. Norjan kieli oli tarttunut hienosti. Siis vähän yli yhdessä kuukaudessa. Kiitos Suomen kouluissa opitun ruotsin kielen.
Suomalaisilla on Barentskeskuksen johtajan ja pakkoruotsin kannattajaksi tunnustautuvan Martti Hahlin mukaan hassu ongelma: me emme uskalla puhua ruotsia. Arvatkaas ketkä muuten uskaltavat puhua suoraan norjaa: ainakin puolalaiset (noin 86 000 Norjassa) ja liettualaiset (33 000), jotka valtaavat Norjan työmarkkinoita – myös niitä töitä, joita olisi tarjolla myös suomalaisille.
Uskoisin, että meille norjan kielen oppiminen on hitusen helpompaa kuin itäkaiffareillemme. Hurraa och skål på den saken – meillä on pakkoruotsi! Mikä etulyöntiasema!
Suomen pakkoruotsikeskustelu on noloa. Se ruokkii ruotsin kielen ja myös pohjoismaalaisuuden vastaisuutta ja vie meiltä töitä.
Onko talouden mutasarjalaisella tähän varaa?”
https://yle.fi/uutiset/3-7288111
De finska sjukskötare som jobbar i Norge med goda löner och andra förmåner är ändå tacksamma att de hade bra grundkunskap i svenska,lätt att lära sig norska.
Lapin matkoillani en ole kertaakaan törmännyt samea puhuviin palvelujen tarjoajiin. Englantia ja muita kieliä kyllä olen huomannut Lapissa puhuttavan.
Ruotsiakin luultavasti puhutaan enemmän kuin saamea. Helsingissä ei saamenkielisiä näy koskaan ? Ruotsinkieleen täällä etelässä missä ihmiset asuvat törmään kylläkin tämän tästä ?
Tämän tutkimukseni perusteella voinemme päätellä että ruotsinkieli on erittäin tarpeellinen ?
Ei ole mitään järkeä pakottaa ketään lukemaan ruotsia - saati sitten niitä vähemmistökielisiä, joiden omat ikivanhat kielet ovat häiviämässä.
Mutta kun meidän täytyy palvella näitä meidän ruotsinkielisiä heidän ruotsillaan jos he sattuvat niin haluamaan , kyllähän senvuoksi täytyy kieli opetella .
Voihan sitä sitten jättää jonkun saksan , venäjän , ranskan espanjan tai vaikka kiinan lukematta .
Gubbe lilla, de som har svårt med svenskan har det i regel med med finskan och engelskan med. De språken du rablar upp blir säkert oläst för dessa oberoende svenskan.
Harvemmin Suomessa jätetään espanjaa ja saksaa lukematta. Lukioissakin opiskellaan keskimäärin 3 vierasta kieltä. Kiinan ryhmiä tosin ei aina synny, kyse on oppilaiden määristä ja resursseista.
Ruotsin takia yksi kokonainen tai jonkun muun kielen suuri osa täytyy jättää pois , eikö niin . Vai onko jostakin tullut ylimääräisiä tunteja ?
Täytyy muistaa, että myös maahanmuuttajille on taattava inhimillisesti kestävä taso kielipalveluja: vanhemmat lasten mukaan sairaalaan, muistisairaille joko kotihoito tai hoitaja, joka osaa heidän kieltään. Poliisilla on jo nyt joukko tulkkeja tavoitettavissa aina puhelimella.
Kun perusasiat on kaikilla kunnossa, nähdään, mikä on kielipalvelujen oikea taso.
För svenskspråkiga finns inga tolktjänster,bästa att altid försöka få med en släkting eller vän som behärskar finska flytande och kan översätta.
Inom psykvården är det svårt,så känsliga frågor för patienten som man borde få ventilera på sitt modersmål.
Invandrare har det många gånger lättare än en ensam svenskspråkig åldring som bott på
en övervägande svenskspråkig ort och aldrig haft obligatorisk finska.
Dessutom är det tragiskt hur svenskspråkiga åldringar blir hånade och snästa åt när de inte kan finska.
Det är så att man vill gråta,tacken för att de varit med och byggt dagens Finland till vad landet är.
Missä ja kuka pilkkaa näitä vanhuksia?
Vårdpersonal på sjukhus i Helsingfors tex.
Svenskspråkiga patienter från Östnyland, Sibbo,Borgå och Lovisa skickas nuförtiden till Helsingfors vid lite mera kränvande operationer som tidigare utfördes på sjukhuset i Borgå.
Språk-konsekvenser tas inte i beaktande när man stänger välfungerande tvåspråkiga avdelningar.
Siis Vårdpersonal på sjukhus i Helsingfors tex. pilkkaa ruotsinkielisiä vanhuksia.
Valituksilla on aika kovat vaikutukset nykyään. Mitenkähän tätä asiaa on hoidettu?
Vanhempi tuttuni oli vastikään Helsingin kaupungin sairaalassa ja oli erittäin tyyväinen hoitohenkilökuntaan, mutta tietysti hänelle oli uutta se, että potilaita on samassa huoneessa monia, miehet ja naiset samoissa huoneissa ja potilaat voivat olla hankalia toisilleen, sekavat potilaat jopa pelottavia.
Terveydenhuolloin ongelmat kohdataan vain aktiivisesti valittamalla ja vaatimalla. Kyllä kai nämä pilkaksi koetut tilanteet ovat johtaneet valituksiin. Puhut monikossa, tarkoittaako tämä selvitystä vai useamman ystäväsi kokemuksia?
Tingsrätten i Borgå stängdes vid årsskiftet,nu måste man ge sig till Hyvinge eller Vanda där det är svårt att få svenskspråkig betjäning.
Flera har berättat om samma osakliga behandling, som sjuk och ängslig åldring vågar man inte ens klaga av rädsla för att bli ännu sämre bemött.
Silloin sama tilanne on myös suomenkielisillä vanhuksilla, varsinkin jos kyseessä on pysyvä hoitosuhde.
On selvää, ettei hoitaja, joka pilkkaa yhtä yhdestä asiasta jätä mahdollisuutta pilkata toista toisesta.
Det, stämmer säkert,vårdpersonalen är förstås stressad till bristningsgränsen ibland,men ändå borde man inte låta oskyldiga patienter "betala"för det.
Nyt kirjoituksissa todennetaan, ettei pakkoruotsi palvelujen takaajana lainkaan toimi!
Kuitenkin pakkoa on rakennettu ja rakennettu 60 vuotta vain ja ainoastaan palveluja varten. Ja nimenomaan ruotsinkielisten oman edunvalvonnan vaatimuksesta.
Pitäisikö tästä tehdä johtopäätöksiä?
Effektivare och tidigarelagd undervisning i svenska ?
Huumoria ;)
Jos palvelut eivät ole sinulle vitsi, niin ei ole pakkoruotsikaan meille muille.
Keskustelu lopahti siihen, kun pakon kannattajat tajusivat todistaneensa, ettei pakko toimi.
På vilket annat privat jobb som helst måste den anställda behärska språket som fordras,det kan vara ryska,spanska,tyska eller kanske franska.
När språkfordringen är svenska struntar man i att testa om personen faktiskt kan svenska.
Ruotsintaitohan on jo testattu moneen kertaan: vuosittain lukuisia kokeita, ammattikorkeassa tai yliopistolla lopuksi virkaruotsikoe, joka pidentää monen opintoja ja jopa karsii valmistuneita.
Haluatko, että tämän lisäksi jokainen virkauralle lähtevä testataan sekä työhön tullessa että vaikkapa vuosittain - kielitaito hupenee äkkiä, kun kielelle ei ole aitoa käyttöä.
Valtion korkeakoulutetuttuja on n. 40.000 ja kuntien korkeakoulutettuja kielivelvoitteella n. 50.000 ja ostopalveluissa vähintään 10.000 joten n. 100.000 koetta vuosittain puhumattakaan tukiopetuksesta ja kertauskursseista ja ... Ihan mukavan himmelin tuosta saisi, paljon työtä kaksikielisyysasiantuntijoille ;)
Vai kannattaisiko myöntää, ettei ole mitään keinoa saada pakkoruotsihimmeliä toimimaan, ei vaikka siihen rakentaisi millaisia ruoskintasysteemejä oheen.
Undervisningen i svenska börjar först på sjätte klassen,en elev som efter det söker sig till närvårdarutbildning tex.har mycket litet undervisning i svenska om ens alls under utbildningen.
Lähihoitajalla ei ole virkapakkoruotsia. Jos olisi, meillä ei olisi lähihoitajia ;)
Nej men en liten kursi svenska kunde ändå vara på sin plats på en tvåspråkig ort.
Kielitaidosta on aina hyötyä, ei koskaan haittaa.
Taito on tavoittamattomissa, jos kielelle ei aikuisten oikeasti ole tarvetta.
Relatkaa jo ja antakaa ihmisten valita.
Lue uudestaan ed. viesti. Jos kielitaito on jo olemassa, niin siitä on aina hyötyä. Jos taas taitoa ei ole ollenkaan, niin miten siitä voisi olla hyötyä? Ymmärsitkö eron?
Kieliaktiivit korostavat aina kielten osaamattomuutta, ei koskaan osaamista.
Det finns hur mycket lediga arbetsplatser för såna som behärskar både svenska och finska,vissa personer lever hellre på samhället än jobbar.
Bland tvåspråkiga finns det mycket mindre arbetslösa.
Inte är de speciellt arbetslösa på Åland eller i Sverige heller för den delen. Problemet berör överlägset mest finskspråkiga i Norden. Så även i Sverige.
Åtminstone bevisades det att bristen på personal som kan svenska är stor.
Svenska behövs alltså.
Det förstår alla, däribland Finlands folk som via gärningar klart har visat det.
Eftersom Finland är ett demokratiskt land så får man vara av annan åsikt.
Eftersom Finland har yttrandefrihet kan man framföra sin avvikande åsikt t.ex. här.
Eftersom Finland är ett tolerant land, liksom vanliga finländare dito, kan en liten klick rubbade fennon gapa dygnet runt om samma villfarelser här på spalten. Ingen som har fått nog kommer och lynchar.
Slutligen, eftersom Finland är social(istiskt) välfärdssamhälle, har ovannämnda fennon råd med sin självvalda livsuppgift.
Työttömyyskassasta ei löydy ruotsia vaille työttömiä lääkäreitä, psykologeja tai juristeja.