Ongelmana säästäväisyys

Oliskohan täällä ketään muuta, jolla on yhtenä mielenterveysongelmana sairaalloinen säästäväisyys? Säästän ennen kaikkea ruuasta ja yksipuolinen ravinto voi aiheuttaa lisäongelmia. Melko tyhmää on sähkön säästäminen, jolla rahallinen säästö on aika pieni, mutta näen paljon vaivaa sen takia. Esim. talviaikaan en ole pitänyt jääkaappia päällä ja ruokaa säilyttänyt kylmälaukussa parvekkeella. Nyt sekin on jatkunut niin, etten ole vieläkään jääkaappia ottanut käyttöön, vaikka on ollut hyvin lämmintä. Saatan syödä lähes pelkästään kaurapuuroa (ja myös hiutaleita sellaisenaan) monta päivää. Kaupasta ostin pari päivää sitten esim. makkarapaketin -60% tarjouksesta, että proteiiniakin tulee välillä syötyä.

Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja muutamia vuosia sitten tuhlasin eri syistä kymmeniä tuhansia euroja. Suurin syy säästäväisyyteen on varmasti se, että yritän säästää takaisin niitä rahoja, jota menetin. Säästäväisyyttä pitää yllä sen positiivinen piirre verrattuna tuhlaavaisuuteen, käytän paljon polkupyörää liikkumiseen vaikka minulla autokin on ja tilillä saldo kasvaa ihan mukavasti, mikä vähentää ahdistusta mahdollisesta oikeasti köyhästä vanhuudesta, mikäli sinne asti hengissä pysyisin. Säästäväisyys johtaa myös ympäristö- ja ilmastoystävällisyyteen, jota muutenkin huomioin aiempaa vihreämmin. Positiivinen asia on myös se, että aika useinkin rahan säästäminen motivoi tekemään kaikenlaista jopa voimakkaammin kuin masennus sitä estää, erityisesti liikuntaa. Negatiivista on jatkuvan rahan miettimisen aiheuttama ahdistus eikä se yksinäisyyttä ja masennusta ainakaan helpota.