Heippa!
Elikkä oon 16 vuotias tyttö pk-seudulta ja olen yksinäinen.
Tilanne ei ole semmoinen etteikö minulla olisi kavereita, minulla on kavereita sekä tyttöjä että poikia mutta kukaan kaverini ei tunnu läheiseltä.
Pienestä pitäen olen ollut todella huono kavereiden tekemisessä, olen ujo ja en vain osaa aloittaa keskusteluita.
Noin viikko sitten minulla ja parilla kaverillani oli hieman draamaa ja minulla meni välit toistaiseksi. Olen pyytänyt heiltä anteeksi omalta osaltani.
Minulla ei ole nykyään vapaa-ajalla ollenkaan kavereita ja pelkään vielä enemmän ystävien tekemistä. Haluaisin jonkun jonka kanssa pystyisin pelleilemään, kertomaan salaisuuksia ja olla niinkuin oltaisiin perheenjäseniä.
Kaipa tulin pyytelee apua että miten saisin kavereita ja miten pystyisin puhumaan avoimesti ongelmistani.
Elikkä oon 16 vuotias tyttö pk-seudulta ja olen yksinäinen.
Tilanne ei ole semmoinen etteikö minulla olisi kavereita, minulla on kavereita sekä tyttöjä että poikia mutta kukaan kaverini ei tunnu läheiseltä.
Pienestä pitäen olen ollut todella huono kavereiden tekemisessä, olen ujo ja en vain osaa aloittaa keskusteluita.
Noin viikko sitten minulla ja parilla kaverillani oli hieman draamaa ja minulla meni välit toistaiseksi. Olen pyytänyt heiltä anteeksi omalta osaltani.
Minulla ei ole nykyään vapaa-ajalla ollenkaan kavereita ja pelkään vielä enemmän ystävien tekemistä. Haluaisin jonkun jonka kanssa pystyisin pelleilemään, kertomaan salaisuuksia ja olla niinkuin oltaisiin perheenjäseniä.
Kaipa tulin pyytelee apua että miten saisin kavereita ja miten pystyisin puhumaan avoimesti ongelmistani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Terve,
Ei tartte olla epätoivoinen.
Sinä saatat olla "syvempi" kuin muut.
Yks idea olisi että keksisit harrastuksen, löytyisi samanhenkisiä kavereita ja sieltä pikkuhiljaa voisi löytyä se sydänystävä.
Jos ollaan tarkkoja, niin oikeita sydänystäviä on hyvin harvassa.
Onko sinulla serkkuja?
Täytä vapaa-aikasi mielekkäällä harrastuksella mistä itse tykkäät.
Entä jos kirjoittaisit kirjan?
Aika aikaansa kutakin, ajallaan tulee se sydänystävä kyllä.
Voit itse auttaa asiassa. Hanki jokin kirja miten saat ystäviä.
Hyvää vappua sinulle!
Olen itsekin pk-seudulta kotoisin, mutta olen jo "ikäihminen". Sinun iässäsi minulla oli harrastuksena musiikki, voin sanoa että soitin oli minun paras ystävä.
Serkkuja ei löydy suvustani ollenkaan. Vietän nykyään eniten aikani perheen kanssa mutta en heillekkään uskalla puhua kaikesta mistä olen ennen pystynyt avoimesti puhumaan. Osaan olla aika hankala tapaus sillä sanon yleensä sen mitä ajattelen enkä ajattele mitä sanon.
Harrastusten kanssa junnaa se että en ole tarpeeksi itsevarma aloittaakseni harrastuksen, harrastin aikaisemmin 4 vuotta voimistelua mutta lopetin koska en tuntenut olevani tarpeeksi hyvä.
No voimisteluhan on oikeastaan itseään varten, että pitää itsensä kunnossa ja vetreä.
Ei sinun tarvitse verrata ihteäsi muihin, ei se ole mikään kilpailulaji.
Sitä itsevarmuutta voi muuten harjoitella itsekin.
On sellainen kirja esim kuin Mari Aulanko: rohkeasti puhumaan.
Se ei ole oikeastaan itsevarmuuden oppimisen kirja, mutta kirjastosta löydät parempia oppaita.
Ehkä voisit yrittää puhua perheesi kanssa.
Mietihän vielä uusia harrastuksia, googelilta löytyy.
Entä luontoharrastus, lintujen pongaus, knsalaisopistolta löytyy vaikka mitä.
Entäs eri kielet, voisit opetella vaikka espanjaa, ranskaa tai mitä vaan, entä laulukoro, valokuvaus, maalaus.
Kun löydät jonkun harrastuksen niin löytyy muita samanmielisiä.
Elä lannistu, kesä tulossa ja uutta energiaa virtaa!
Kaikkea hyvää sinulle!