Olen loppuupalanut ja en tiedä miten paljon jaksan enää,oon syönyt pillereitä sinne tänne mut aina oon heränyt siinä on miun helvetti,miten saisin tapattua itseni en jaksa enää elää..oon 32 ja voimat on ihan loppuneet..auttakaa tai en tiedä oonko pelastamisem arvoinen
Väsynyt nainen
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Et kerro ihan tarpeeksi tilanteestasi jotta voisi kertoa tarkalleen mitä pitäisi tehdä, mutta.... heittämällä arvauksia ilmaan sanoisin näin:
-hae itsellesi sairaslomaa
-lopeta niiden (SSRI ?) nappien vetäminen
-aloita säännöllinen liikunnan harrastaminen, rauhallista ja pitkäkestoista liikuntaa, esim. kävely
-korjaa ruokavaliosi, lisää vihannesten, kasvisten ja hedelmien määrää
-pudota painoa
-aloita B6, B12, C, D, K2 mk7 vitamiinien ottaminen
-aloita foolihapon ottaminen
-lopeta alkoholin käyttö
-vähennä tupakointia
-jätä huumeet (no en voi tietää että onko näitä käytössä, kuten tupakka ja alkoholikin)
Olet ajanut elimistösi stressitilaan, käyttämällä sitä väärin, tavalla tai toisella, noilla keinoilla saat elimistön resetoitua lähemmäs sitä tilaa, missä sen tulisi olla = ahdistus korjaantuu.
Hieno vastaus. Jokainen ihminen on auttamisen arvoinen, ihan jokainen. Muista se. Itsesi täytyy olla samaa mieltä ja aloittaa vaikka vain yhdestä (sellaisesta mitä et nyt tee) edellisen kirjoittajan kirjoittamasta luettelosta.
Tottumaton ihminen ei jaksa kiivetä isolle vuoren huipulle kerralla ylös asti mutta hän voi kiivetä pienen matkan kerrallaan. Odottaa ja huilata ja taas jatkaa matkaa. Jossain kohtaa ajan kanssa olet jo aika ylhäällä ja suunta on vain ylöspäin. Voimia sinulle.
No eihän noin nuorena kannata kuolla, kun et tiedä, mitä on edessäs. Vai tiedätkö? t:isobroidi (joka ei tienny)
...Taistele, voimia...! <3
...Taistele, voimia...!
Itsekin painin saman kysymyksen äärellä...Hae sairaslomaa masennukseen ja koita päästä puhumaan asioista mitkä mieltä painavat
missä on sun paikallinen mielenterveysseura? siellä on auttavia korvia, joille voit jakaa sun ajatukset. itse pääsin sieltä toipumisen polulle. ei ole ollut helppoa, mutta askel kerrallaan.