Hei,
Lämpimässä ullakkotilassamme on noin 1m korkea ulkoseinä enne vinokaton alkamista, jonka rakenne on seuraava:
Ulkolaudat, tuuletusrako, tuulensuojalevy, 10 5 cm villaa (ristikkäin), cyproc, lasikuitutapetti.
Pitäisikö lisäksi olla kosteudensulkumuovia tms? Pitäisikö kosteudensulku olla cyprocin ja villojen välissä?
katossa rakenne on seuraava:
Uusi ulkokatto, jonka alla vanhan katon laudat. Siellä välissä menee tuuletusrakoa...
sitten tulee rimat, joihin on niitattu tervapaperia niin että lautojen ja paperin väliin joo pieni ilmarako. Tervapaperin jälkeen villaa 10 5 cm villaa ristikkäin. Sitten tulee cyproc, rimat ja paneeli. Onko rakenne päin persettä?
Pitäiskö olla taas kosteudensulkua sisäpinnallakin?
Lämpimässä ullakkotilassamme on noin 1m korkea ulkoseinä enne vinokaton alkamista, jonka rakenne on seuraava:
Ulkolaudat, tuuletusrako, tuulensuojalevy, 10 5 cm villaa (ristikkäin), cyproc, lasikuitutapetti.
Pitäisikö lisäksi olla kosteudensulkumuovia tms? Pitäisikö kosteudensulku olla cyprocin ja villojen välissä?
katossa rakenne on seuraava:
Uusi ulkokatto, jonka alla vanhan katon laudat. Siellä välissä menee tuuletusrakoa...
sitten tulee rimat, joihin on niitattu tervapaperia niin että lautojen ja paperin väliin joo pieni ilmarako. Tervapaperin jälkeen villaa 10 5 cm villaa ristikkäin. Sitten tulee cyproc, rimat ja paneeli. Onko rakenne päin persettä?
Pitäiskö olla taas kosteudensulkua sisäpinnallakin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tarvihe purkaa, rakenne toimii joskin vuotaa.
mitähän tuohon sanoisi. Ainakaan ei tarkoitukseni ole aiheuttaa unettomia öitä. Ihan aluksi, onko epäilyllesi jokin konkreettinen syy?
Seinärakenne voisi olla toimiva, mikäli se tuulensuoja on huokoista kuitulevyä ja lasikuitutapetti riittävän tiivis. Onko maalattu ja millä?
Laskennallisesti (!) tietsikan ruudulla seinä toimi, kun sisäpintaan vetäisi tiiviin lateksimaalin.
Katto vaikuttaa (jälleen laskennallisesti) riskialttiilta - ulkopinnan tervapaperin höyrynläpäisevyys oli sisäpintaa pienempi!. Kondenssia (laskennallisesti siis) muodostui tervapaperin ja villan väliin jopa reilut 5 kk vuodessa. Rakenteella ei myöskään ole kosteuspuskuria, hygroskopiaa.
Itse harkitsisin kattoon seinän kanssa limittyvää höyrynsulkua, jona mahdollisesti voisi toimia gyprokin pintaan maalattu kostean tilan lateksi.
Kattorakenne kokonaisuudessaan on hmmm - sanoisinko lähempää tarkastelua vaativa. Mikä katemateriaali? Onko erillistä aluskatetta? Onko tuuletus varmistettu? Onko 'vanha' kattolaudoitus yhtenäinen (peitto 100%)? Mikä on lautojen ja tervapaperin välisen ilmavälin tehtävä, onko rako tuuletettu?
Purkamaan en kyllä lähtisi ihan kevyin perustein.
Päätettiin mieheni kanssa ottaa seinä auki ja laittaa kosteussulku. Samoin sisäkaton panelointi laitetaan uusiksi, joten se cyorocin maalaus voisi olla ok vaihtoehto.
Enpä tiedä katon kokonaisrakennetta aivan tarkkaan. talomme on 100 vuotta vanha. Kattoremppa ollut 1997. Itse asuttu tässä vasta vuosi. Rännin alta tulee koko katon leveydeltä muutaman sentin syvinen rako (metalliverkolla suojattu)katon tuuletukselle ja se jatkuu harjalle saakka.
Tuuletus on auki vanhan katon ( ehjä lautapinta ) ja sen mainitsemani tervapaperin välissä rimojen syvyydeltä, eli koko matkalta tuuletusta noin 2 cm "kuilulla". Ainoastaan kattoikkunan kohdalle tuuletus "pysähtyy".
Mietin,kuinka rakoon menevä tuuletusilma käyttäytyy... mihin se kosteus kondensoituu ja miksi?
Mistä löydän tuon maagisen kondensaatiolaskurin?
Jos saan estettyä sisäpuolelta mahdollisesti tulevan lämpimän kostean ilman sillä vedenkestävällä maalilla, ovatko huoleni vähäisemmät??
Pyydän apua!
sanoit että kyseessä on sata vuotta vanha talo.
ymmärtääkseni missään noin vanhoissa taloissa ei ole muoveja/muitakaan nykyajan hienouksia.
vanhemmillani on noin 70 vuotta vanha talo ja kuvailemasi perusteella hyvin samanlainen, heillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia kosteuden kanssa, vanha puutalo ns "hengittää" niin hyvin että ei sinne kosteus kerry.
Sinuna kysyisin mielipidettä joltain vanhemmalta rakennusmestarilta jolla on kokemusta ja tietoa vanhemmista taloista, jos kysyt juuri valmistuneelta pojan klopilta niin nehän ehdottaa varmaan koko talon purkua jotta saadaan muovit paikalleen =)
Hyviä neuvoja antoi edellinen kirjoittaja "kannata". Kun saat sisäpuolelle riittävän höyrytiiveyden, voit nukkuas yösi rauhassa.
Jos jatkossa teet eristystöitä, käytä eristeenä kosteutta sitomaan ja luovuttamaan kykeneviä puu-tai pellavakuidusta valmistettuja eristeitä. Eristeen kosteuskapasiteetti vähentää vikaherkkyyttä. Huomioitava on kuitenkin, että rakenne täytyy olla ilmatiivis (Diffuusinen kosteus ei ole orgaanisissa kuiduissa, kuten ei myöskään puussa, ongelma, kunhan rakenne on ilmatiivis).
Ei missään nimessä mitään tiivistä lateksia tahi muovia. Jos haluatte varmistua, että rakenne ei kondensoi ,ainoa keino on riittävä tuuletus katteen alla eli alaslaskukoolauksen avulla saatte riittävän eristepaksuuden kattoon ja samalla varmistutte riittävästä tuuletuksesta. Seiniin samoiten korotuskoolaus. Koolauksen päälle höyrynsulkupaperi ja sen päälle esim. kipsilevy tahi paneli. Kattoon koolauksen päälle höyrynsulkupaperi ja sen päälle vähintään laudan paksuinen koolaus ja sitten paneli tahi kipsilevy.
vastauksista ei ole kuin hyviä ja parempia neuvoja, jotka aiheuttavat 'tuskaa ja unettomia öitä'...
Ensinnäkin - onko TODETTU joitain ongelmia katto- tai seinärakenteessa - jos ei, niin korjauksia EI tarvita.
Perusperiaate tietenkin on, ettei vanhaan taloon laiteta höyrynsuluksi muovia. Normaalisti ilmansulkupaperi (gyprocin alla) on riittävä.
Teidän tapauksessa siis vinokaton osuus on MAHDOLLISESTI ongelmallinen. So. kapea tuuletusrako tervapahvin yläpuolella ja MAHDOLLINEN kondensaatiotaipumus bitumipaperin pintaan sisäpuolisen kosteuden diffuusion vuoksi.
Tervapaperista vielä - jos on kymmeniä vuosia vanhaa on sen vesihöyrynläpäisevyys todennäköisesti nykyisiä selvästi suurempi, mikä tässä tapauksessa hyvä.
Jos sisäpuolista pintaa tiivistetään liikaa(höyrynsululla tai läpäisemättömällä pinnoitteella) nousee sisäilman kosteus ja on huolehdittava kosteudenpoistosta ilmanvaihdolla. Eli tiivistämällä sisäpintaa likaa voidaan joutua ojasta allikkoon, kuten joku tuossa totesi. Sisäpuolisen vesihöyryvastuksen tulisi kuitenkin olla 3...5 kertaa ulkopinnan vastusta suurempi.
Sisäpuolen paneli tasaa tehokkaasti päivä/yöaikaista ilmankosteutta, mikäli panelia ei ole käsitelty läpäisemättömäksi.
Siis vielä kerrän, EI muovista höyrynsulkua, vaan läpäisevä lisätiivistys sisäpintaan, mikäli nykyisessä on TODETTU ongelmia.
Muutoin olen sitä mieltä, että vanhan rakennuksen vinon yläpohjan lisäeristys tehdään vesihöyryä läpäisevänä ja hygroskooppisesta materiaalista.
Siis riittävä ilmarako - tuulensuoja huokoisesta kuitulevystä - hygroskooppinen kuitueriste (selluvilla tmv.) - sisäpintaan ilmansulkupaperi (ehkä tervapaperi) - sisäpinnän levytys (jopa gyproc käy - pintapaneli öljyttynä tai vahattuna.
vinon katon osalta tuuletusraon olisi oltava vähintäin 100mm..eristeenä ilmatiivitä eristysmateriaaleja..esim.selluvilla..on ilmatiivis mutta laskee kosteuden läpi..ja rakenne pääsee tuulettumaan.lämpö kulkeutuu aina ylöspäin ja vie kosteutta rakenteiden läpi,jolloin tuuletuksen on oltava riittävän hyvä..muovi rakenne levyn alla:saadaan paras höytytiiviys, mutta ilmanvaihto tulisi olla koneellinen asunnossa..eli ei höyrysulkuja painovoimaisiin ilmanvaihtotaloihin..talvella painovoimaisissa taloissa kosteus pyrkii ulos koska asunnon sisällä on lämpoisempää (osapaine erot)kesällä taas painovoimaisissa ilmanvaihtotaloissa, kun ulkoilmalämpötila on suurempi kuin sisälämpötila on kosteuden kulku taas toisinpäin... uunit,,takat vievät kosteutta asunnon sisältä pois...
jos samallailla villat 10 5,mutta seinissä tapetit halteksit vaakalauoitus ja oksamassapahvi.tuleeko ongelmia paljon lämmitetty puulla.ja jos olis tuntisko kosteuden aukaisemalla seinän ja mistä kannattais aukaista?