Aidosti elämäänsä tyytyväisen ihmisen ei tarvitse vakuutella somessa, kuinka onnellinen hän on.
Toukokuun alussa on hyvä valmistautua kesänaikaan, eivätkä epäröi sanoa sitä.
Yksi tiedottaa viettävänsä etäpäivää pihalla ja teeskentelee, ettei läppärin näytöltä heijastuva Netflixin valo hankaloita lainkaan työntekoa, toinen hiljenee valoisana iltana laina mökin laiturilla.
Taltioi ”onnentäyteisen” hetkensä puhelimen kameralla ja toitottaa siitä sitten koko maailmalle.
Kolmas kiskoo jo aamusta kuohuviiniä Tallinan laivalla ja kertoo aikovansa matkustaa Karibialle, Mekong-joelle Kaakkois-Aasiaan, Indonesian saarille tai jännittävälle kierrokselle Etelä-Amerikkaan.
Se, mitä paljastamme elämästämme sosiaalisessa mediassa, on tietenkin vain osa totuutta eikä aina sitäkään.
Mutta jotain ankeaa siinä silti on, miten harvoin tavallinen arki koetaan raportoimisen arvoiseksi.
Ne, jotka näkevät eniten vaivaa saadakseen elämänsä näyttämään yhdeltä suurelta ilotulitukselta, ovat usein eniten hukassa. Niillä, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä, ei ole jatkuvaa tarvetta todistella asiaa muille.
Arki lakaistaan sosiaalisessa mediassa maton alle. Se saa yhä useammat ihmiset uskomaan, että jossain tuolla on täydellinen elämä.
Seurauksena on kulutusjuhla, joka jättää jälkeensä tyhjiä lompakoita, onttoja hokemia siitä, kuinka on lähdettävä Tallinaan nähdäkseen lähelle.
Kyllä omaa elämäänsä kannattaa välillä tarkastella myös kjääkaapista käsin. Silloin voi käydä vaikka niin, että oppii jotain.
Dr Sinkkonen
Toukokuun alussa on hyvä valmistautua kesänaikaan, eivätkä epäröi sanoa sitä.
Yksi tiedottaa viettävänsä etäpäivää pihalla ja teeskentelee, ettei läppärin näytöltä heijastuva Netflixin valo hankaloita lainkaan työntekoa, toinen hiljenee valoisana iltana laina mökin laiturilla.
Taltioi ”onnentäyteisen” hetkensä puhelimen kameralla ja toitottaa siitä sitten koko maailmalle.
Kolmas kiskoo jo aamusta kuohuviiniä Tallinan laivalla ja kertoo aikovansa matkustaa Karibialle, Mekong-joelle Kaakkois-Aasiaan, Indonesian saarille tai jännittävälle kierrokselle Etelä-Amerikkaan.
Se, mitä paljastamme elämästämme sosiaalisessa mediassa, on tietenkin vain osa totuutta eikä aina sitäkään.
Mutta jotain ankeaa siinä silti on, miten harvoin tavallinen arki koetaan raportoimisen arvoiseksi.
Ne, jotka näkevät eniten vaivaa saadakseen elämänsä näyttämään yhdeltä suurelta ilotulitukselta, ovat usein eniten hukassa. Niillä, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä, ei ole jatkuvaa tarvetta todistella asiaa muille.
Arki lakaistaan sosiaalisessa mediassa maton alle. Se saa yhä useammat ihmiset uskomaan, että jossain tuolla on täydellinen elämä.
Seurauksena on kulutusjuhla, joka jättää jälkeensä tyhjiä lompakoita, onttoja hokemia siitä, kuinka on lähdettävä Tallinaan nähdäkseen lähelle.
Kyllä omaa elämäänsä kannattaa välillä tarkastella myös kjääkaapista käsin. Silloin voi käydä vaikka niin, että oppii jotain.
Dr Sinkkonen
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hernekeitto on torstaisin hyvää. Muuten miusta ihku parahinta on kalapuikot siiderillä muina päivinä.
Perheiden hätä on otettava vakavasti – ”Lasten pitää saada kokea, että maailma on mahdollisuuksia täynnä”
Näköalat. Niitä toukokuun alussa lapsiasiavaltuutetun työt aloittava Elina Pekkarinen tahtoisi kaikille lapsille tarjota.
– Suomalaislapsista osa elää todellisuudessa, jossa vanhempien kaikki energia kuluu talousvaikeuksien, riitojen tai mielenterveys- tai päihdeongelmien kanssa kamppailemiseen eikä tulevaisuuden näköaloja ole, Pekkarinen sanoo.
Tämän todellisuuden Pekkarinen tuntee hyvin aiemmasta työstään, asiantuntijatehtävistään ja tutkimuksistaan lastensuojelussa. Lastensuojelussa hän on kohdannut lapsia, joilla ei ole ollut konkreettistakaan näkymää oman kodin seinien ulkopuolelle.
Joillain vanhemmilla ei ollut valmiuksia esitellä lapsilleen edes lähipuistoa, saati tulevaisuuden mahdollisuuksia. Syinä lukkiutumiselle ovat usein mielenterveyden ongelmat, päihteet tai vanhemman omat vaikeat traumakokemukset.
Toisaalta yhteiskuntamme paremminvoivissa piireissäkin esiintyy Pekkarisen mielestä eräänlaista asenteellista köyhyyttä, ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” -mentaliteettia
Sinkkonen vauva@fi
Yleisin syy masennukseen on kumppanin kärsimä masennus.
Masennusoireet saattavat näyttäytyä myös riskikäyttäytymisenä, kuten päihteiden käyttönä. Toisaalta päihteiden, erityisesti alkoholin, käyttö on itsessään erityisen suuri masennuksen riskitekijä.
Lapsen laiminlyönnin muotoja ovat fyysinen, emotionaalinen, lääketieteellinen koulutuksellinen laiminlyönti. Fyysisessä laiminlyönnissä lapsi elää ympäristössä, jossa
aikuiset eivät huomaa, ymmärrä tai puolusta lapsen perustarpeita. Lapsi ei saa kasvunsa
edellyttämää riittävää tai oikeaa ravitsemusta ja /tai lapsi joutuu elämään epähygieenisissä ja kylmissä olosuhteissa. Lapsi jää ilman aikuisen tukea, neuvontaa ja
ohjausta oloihin, joissa lapsi ei voi selviytyä oman tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa avulla. (Sinkkonen 2004, 61 –64.)
Emotionaalisella laiminlyönnillä tarkoitetaan Sinkkosen mukaan käyttäytymismallia, jossa vanhemmat välttävät jatkuvasti lapselleen, että hän on arvokas vain tyydyttäessään aikuisen tarpeita ja toiveita. Tällaiset aikuiset ovat kohtuuttoman vaativia ja vaatimukset tulee tehostettua fyysisellä tai henkisellä väkivallan uhalla.
(Sinkkonen 2004, 76.)
Olipas taas mielenkiintoinen kirjoitus. Tuo teksti kertoo mielestäni osuvasti juuri niistä ihmisistä 😥jotka eivät pääse omassa elämässään oikeasti eteenpäin vaan jäävät polkemaan paikalleen. Kateus ja katkeruus astuvat kuvioihin. Narsistin😇 aika siis käytetään kuin käytetäänkin exän kiusaamiseen tavalla tai toisella, jopa lasten kautta.
Nasse Sedän Aave Maria
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Supermami
VIELÄ EHTII
Lapset ensin -keräys
Lapset ensin -keräyksessä MLL:n paikallisyhdistykset ja piirit keräävät varoja työlleen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Lapset ensin -keräys toteutetaan valtakunnallisesti joka vuosi huhti–toukokuussa. Kampanjalla muistutetaan, että jokaisella lapsella on oikeus leikkiin, iloon ja turvaan ja, että MLL tukee vanhemmuutta paikallisesti lähellä perheitä.
Vuoden 2019 keräys järjestetään 1.4.–15.5.2019.
Osallistu keräykseen vaikkapa viikonlopun hinnalla
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kotkan paikallisyhdistys ry
Lahjoitustili FI64 5789 5420 0200 05
Osallistua voi vaikka viikon viinikassin hinnalla.
SiitsuMutsi
Aidosti tyytyväisen ihmisen ei tarvitse huolehtia muiden onnellisuudesta eikä pahastua jos onnellisuutta ilmaistaan.
Sika hyvää siideri perjantai tarjontaa alkuillasta 10.05.2019,perinteistä poiketen.
Tyhjän sylin ilta
Kotka | Langinkosken kirkon Toivonsali, Langinkoskentie 1 ,pe 10.5. klo 18
Ilta on tarkoitettu kivun kanssa eläville.Musiikkia lauluyhtye Seksti
Supermami
Kotka | Kotkan Kaupunginteatteri ,pe 10.5. klo 19-21
Perheen kotiin kutsutaan kuuluisa kasvatuksen ammattilainen . Supermami pistää perheen rutiinit kuntoon. Näytelmä kertoo parempaa elämää etsivän, kolmen sukupolven uusperheen tarinan.
Varaa tarjoilu Teatteriravintola 3. krs
The Hustle-Ammattihuijarit
Kotka | Trio 123 , pe 10.5. klo 18
Ammattihuijarit onkomedia epätavallisesta parivaljakosta, joka vedättää tyylillä.
Leikkiessä lapsen minäkuva rakentuu ja itsetunto vahvistuu
Toteutuakseen leikki vaatii kokemuksia ympäröivästä maailmasta. Aikuiset mahdollistavat lasten leikin tutustumalla lapsen kanssa ympäröivään maailmaan. On kuitenkin oltava tarkkana, millaisia aikuisten omia asenteita välittyy lapsille. Leikkivälineet eivät ole leikin laadun kannalta olennaisia.
Tyhjästä Karjala tai St. Elmo pahvilaatikosta tulee hetkessä moneen leikkiin soveltuva väline
S.osionomiopiskelijat Anna Gestranius, Laura Lipsanen, Laura Pursiainen ja Tanja Takkinen sekä lehtori Outi Kokko-Muhonen, Saimaan ammattikorkeakoulu