Siunauksesta

Kun jonkin asian toimittaminen sujuu hyvin, saatamme sanoa, että hankkeella on ollut siunausta. Kyse voi olla yritystoiminnasta, opiskeluista, avioliitosta tai melkein mistä vain.

Kun elämä hymyilee, saatamme alitajuisesti ajatella, että menestys on omaa ansiotamme. Jos myötäkäyminen on selvästi tulosta omasta lahjakkuudestamme, saatamme unohtaa, kuka on lahjojen antaja.

Kliseiseen menestymisen kuvaan kuuluvat ainakin menestyminen opinnoissa, puolison ja lapsien saaminen, uralla eteneminen, avioliiton tasapainoisuus, omakotitalo, hyvä auto, kesämökki sekä lapsien kouluttautuminen ja sijoittuminen työelämään.

Evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivuilla siunaus määritellään Jumalan läsnäoloksi ja huolenpidoksi tässä maailmassa. Onko siis Luoja ollut jossakin muualla, jos onnen luettelosta puuttuu jotakin?

Minun elämääni sisältyy sekä menestystä että epäonnea. Raskaimpiin vaiheisiin kuuluvat työn menettäminen 1990-luvun lamassa ja kahden syövän sairastaminen viimeisimpinä vuosina. Myötäkäymisiä ovat olleet muun muassa puolison löytyminen, lapsien ja lastenlapsien saaminen ja se, että lapset ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa.

Ehkäpä Jumalan läsnäolon merkkejä ovatkin nimenomaan ne koettelemukset, joita hän on minulle antanut. Vaikka hän on koetellut, hän ei ole hylännyt minua. Aina olemme puolisoni kanssa tavalla tai toisella karikoista selvinneet.

Suurin kuviteltavissa oleva siunaus on taivaaseen pääseminen. Tästä voidaan johtaa, että siunausta ovat kaikki asiat, jotka auttavat meitä matkallamme kohti taivasta.

Mielestäni edellinen ei tarkoita sitä, että epäonniset ovat erityisesti kurituksen tarpeessa. Myös ylenpalttinen menestys voi olla koettelemus. Jos kaikki asiat jatkuvasti järjestyvät, koko elämä voi muuttua järjestelykysymykseksi. Kaikki sujuu, kun järjelläni järjestelen. Ei osaaminen syntiä ole, mutta siunauksen tarpeellisuus saattaa hämärtyä. Raamattu varottaa rikkauden vaaroista, eikä ymmärtääkseni tarkoita vain hengellistä paisumista.

Minua on siunattu kahdella syövällä, mutta myös sillä, että olen saanut jatkoajan ja voin hämmästyttävän hyvin. Sairaudet eivät ole jalostaneet minua mitenkään, mutta ymmärrän vaeltavani siunauksen varassa. Itse en ole syöpiäni selättänyt vaan vain suostunut hoitoihin.

Siunaus tuntuu pakenevan määrittelijäänsä. Jos olisin kuollut syöpään ja päässyt taivaaseen, se vasta siunausta olisi ollutkin.

Ehkä kaikki, mitä meille sattuu, onkin tavalla tai toisella siunausta. Luoja antaa vastamäkeä silloin, kun tarvitsemme muistutuksen elämän kalleimmasta asiasta, ja myötämäkeä silloin, kun tarvitsemme toivoa.

Siunauksen määritteleminen on haastavaa. Huomio kiinnittyy liiaksi siihen, miltä ihmisten elämä näyttää ulospäin. Esimerkiksi sisäinen rauha sekä luottavainen ja tyytyväinen mieli saattavat olla suurempi siunaus kuin materiaalinen menestys. Jonkun elämä voi näyttää hyvin vaatimattomalta, mutta hän saattaakin olla hyvin tyytyväinen osaansa. Siunausta on myös kyky muovata elämä mielenkiintoiseksi ja tuntea onnea, vaikka rahaa ei tulisikaan kuin ruiskusta.

Joku saattaa menestyä aineellisesti hyvin, mutta hänellä voi olla murheita, joista harva tietää. Jonkun ulkonainen menestys voi olla myös tarkoitettu koettelemaan muita. Osaammeko olla omaan osaamme tyytyväisiä?

Edesmennyt appeni oli neuvonut vaimoani, kun tämä oli surrut, ettei pysty antamaan takaisin mitä on saanut. Vaimoni sai kuulla, että pitää osata ottaa vastaan ja antaa siunauksen siirtyä eteenpäin.

Joillekin voi koitua niin paljon vastoinkäymisiä, että niitä ei inhimillisesti katsoen voi mitenkään pitää kenellekään tarpeellisina koettelemuksina. Raamattu kertoo Jobista, jonka elämä oli aikamoista vuoristorataa. Hän koki sekä suurta menestystä että ankaria koettelemuksia. Job eli ja kuoli uskovaisena. Koska loppu oli hyvä, elämänkin täytyi olla hyvä.

Elämän tarkoitus on suuri mysteeri. Ilman uskoa sitä ei voi ymmärtää. Uskominen on siten ymmärtämistä tärkeämpää.

Minunkin elämässäni on ollut ylä- ja alamäkiä. Jos voisin sitä muuttaa jälkeenpäin, en tietäisi mitä tehdä. Olen nyt uskomassa, joten elämäni on täytynyt olla hyvä. Tällä hetkellä aurinko paistaa. tunnen, että voimani alkavat palata syöpieni jälkeen, mihin en enää uskonut. Sen täytyy olla siunausta.

Heikki Honkala