Paniikkihäiriön myötä olen joutunut syömään verenpainelääkettä.Lääkärini mukaan paniikkihäiriö nostaa verenpainetta.Käytän vain tällä hetkellä proplar 10mg tarvittaessa.Terapian ja monen vuoden lääke syönnin jälkeen olen onnistunut pääsemään eroon lääkkeistä. Xanoria meni 4-5 tab.pv sekä seronil 20mg 2x pv. Noin 20v kesti tämä lääkehelvetti.Voin suht hyvin tänään,mutta verenpaineet heittelee paljon lääkityksestä huolimatta.Aamulla 135/75 illalla 160/95 .Olen tosi herkkä ja huolestun kaikesta turhaan.Kun söin mieliala lääkkeitä oli mulla hyvät verenpaineet.Kyllä häiriö on pirullinen sairaus.Tämä ei parane koskaan,mutta tästä voi kyllä toipua .Olen 55v mies.
Paniikkihäiriö ja verenpaine
Anonyymi
2544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paniikkihäiriöstä voi parantua, usko pois.
Sain itse nuorempana pahan paniikkihäiriön joka kesti yli kymmenen vuotta, kohtauksia oli useiden vuosien ajan joka ainoa ilta ja ne kohtaukset joita sain oli aivan hirveitä. Tuntui että on sydänkohtaus päällä, henki ei kulje juuri ollenkaan ja käsistä ja jaloista hävisi tunto. Sydänfilmissä käynnistä tuli "normijuttu". Olen stressiherkkyyden lisäksi yliherkkä lääkkeille joten jouduin kärsimään tuon vaivan "sellaisenaan". Vuosien päästä olin henkisesti täysin turhautunut ja väsynyt jatkuviin kohtauksiin ja aloin jo ajatella että tästä ei pääse koskaan eroon.
Kun en muutakaan keinoa enää keksinyt niin aloin seurata mikä / mitkä asiat edelsivät sitä aina toistuvaa paniikkikohtausta niin aloin löytää tietyn kaavan mikä laukaisee sen kohtauksen. Itselläni alkoholi oli ihan ehdoton no-no. Jos joi vaikka vain yhden oluen (tai edes puolikkaan) niin tunnin parin päästä saattoikin alkaa jo odottelemaan tulevaa kohtausta, jos joi 6-packin niin sinä iltana ei tullut kohtausta mutta seuraavana iltana sitäkin kamalampi -> ambulanssi pihaan. Toinen mikä kohtauksen sai aikaan oli "väärä" (liian aikainen) nukkumaanmenoaika. Kolmas asia oli minkään makean herkun syöminen iltaisin, ilmeisesti verensokerikin siis vaikutti asiaan jollakin tavalla. Ja jos nukkumaan mennessä oli rauhallista ja täysin hiljaista niin paniikkikohtaus oli suhteellisen taattu joten aloin katsoa telkkaria kunnes nukahdan. Näitä oli muutama muukin mutta en nyt muista kaikkia.
Elämäntottumuksia muuttamalla sain paniikkihäiriön lopulta jäämään taka-alalle ja oireet loppuivat. Nykyään voin elää ihan "normiarkea" kunhan vain vältän yletöntä stressiä. Viimeisimmästä paniikkikohtauksesta on jo lähemmäs kymmenen vuotta aikaa.
Kohtauksia voi siis ruokkia hyvinkin monenlaiset asiat ja kaikkien "hoitokeinojen" löytäminen voi viedä aikaa mutta kun löydät ne asiat jotka sinulla laukaisee sen kohtauksen niin uskon että pääset tuosta inhottavasta vaivasta eroon. Aikaa se voi toki ottaa. Tsemppiä! :)
Kohtauksia voi siis ruokkia hyvinkin monenlaiset asiat ja kaikkien "hoitokeinojen" löytäminen voi viedä aikaa mutta kun löydät ne asiat jotka sinulla laukaisee sen kohtauksen niin uskon että pääset tuosta inhottavasta vaivas
Samaa kokenut :)
:)