Lattialämmityksen säädöt

Jospa putkissa kiertävä vesi on liian viileää. Sähköinen lattialämmitys kyllä tottelee säätöä.

Eli sähköinen lattialämmitys tarpeen tullen myös jäähdyttää. ;-D

Kyllä "kaapelit kurassa" miehillä on hommat hallussa.

Vähän sama juttu kuin mitä virkaa on pankkitilillä, jos sieltä ei pysty nostamaan miljoonaa, silloin kun sattuu huvittamaan :D Miksi sinne muka pitäisi muka laittaa rahaa sisäänkin :D

Nyt en ymmärrä pointtiasi ??? Selvennä, kiitos ! T. Aloittaja

Googlaa Uponor lattialämmitys. Siellä kerrotaan tuostakin ongelmasta.

jep.
(maillä Uponorin vehkeet ja tersmostaateille ei ole tullut tarvetta (ne on vielä alkuperäispakkauksissa))

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

jep.
(maillä Uponorin vehkeet ja tersmostaateille ei ole tullut tarvetta (ne on vielä alkuperäispakkauksissa))

-raksaaja(sh)

Jos huoneistoon ei tule lämpöenergiaa lämmitysjärjestemän ulkopuolelta, aurinko, tulisija jne..... niin termostaateista ei ole hyötyä.Lisäksi huoneet pidetään samanlämpöisinä.

Mutta, jos huoneistoon tulee ylimääräistä lämpöä ja siten lämpötila kohoaisi, niin termostaatit on jo hyödyksi. Meillä lämmitys sulkeentuu, jos lämpötila on kohonnut yli halutun alle 1C eli reagoi herkästi ja siten säästäen. Tosin järkestelmä on erilainen.
No, moni pitää järjestelmäänsä hyvänä, vaikka lämpötila/t seilaavat asteita.

Toinen todelisuus on, miten koko lattialämmitys on erittäin hitaasti säätyvä liittyen suureen massaan. Ajatellen energian säästöä, niin kaikkein parhaimman tuloksen saa mitä pienempi massa on lämmityksen jajakassa- jakotavassa ja herkkyys reagoida ylilämpöön.
m.l

Anonyymi kirjoitti:

Jos huoneistoon ei tule lämpöenergiaa lämmitysjärjestemän ulkopuolelta, aurinko, tulisija jne..... niin termostaateista ei ole hyötyä.Lisäksi huoneet pidetään samanlämpöisinä.

Mutta, jos huoneistoon tulee ylimääräistä lämpöä ja siten lämpötila kohoaisi, niin termostaatit on jo hyödyksi. Meillä lämmitys sulkeentuu, jos lämpötila on kohonnut yli halutun alle 1C eli reagoi herkästi ja siten säästäen. Tosin järkestelmä on erilainen.
No, moni pitää järjestelmäänsä hyvänä, vaikka lämpötila/t seilaavat asteita.

Toinen todelisuus on, miten koko lattialämmitys on erittäin hitaasti säätyvä liittyen suureen massaan. Ajatellen energian säästöä, niin kaikkein parhaimman tuloksen saa mitä pienempi massa on lämmityksen jajakassa- jakotavassa ja herkkyys reagoida ylilämpöön.
m.l

Lue lisää

>Jos huoneistoon ei tule lämpöenergiaa lämmitysjärjestemän ulkopuolelta, aurinko, tulisija jne..... niin termostaateista ei ole hyötyä.Lisäksi huoneet pidetään samanlämpöisinä.

Niinpä.

>Mutta, jos huoneistoon tulee ylimääräistä lämpöä ja siten lämpötila kohoaisi, niin termostaatit on jo hyödyksi.

Voisi olla.
Meillä on termostaatit jotka osaavat vaihtaa seinäohjauksesta lattiaohjaukseen, kun huoneilman lämpö ylittää pyydetyn lämmön.
Tällöin lattiat ei mene täysin kylmiksi vaikka lämmitysteho otetaan pois.
Talomme on etelärinteessä, joten aurinko antaa passiivisesti lämpöä ja tulisijoja on kaksi. Silti en ole vielä nähnyt tarvetta asentaa paikalleen nuita termostaatteja ja toimilaitteita (ne lisäisi sähkönkulutusta talossa, tuomatta juuri mitään parannusta).

> Meillä lämmitys sulkeentuu, jos lämpötila on kohonnut yli halutun alle 1C eli reagoi herkästi ja siten säästäen. Tosin järkestelmä on erilainen.

Meillä on ilmanvaihto siten että etelärinteen puolelta ilma virtaa pohjoispuolen huoneisiin ja yläkerrasta alakertaan.
Tuo saa sisälämpötilat tasaantumaan. Eron huomaa jos ilmanvaihdon pienentää minimiin.

Lisäksi talo on massiivirakenteinen, se tasaa lämpöä ja heilahteluja ei juurikaan ole.
(talven sisälämpö on 22-23 ilman tulisijaharrastusta ja 23-24,5 tulisijaharrastusten kanssa)

Itse asiassa minulla lattialämmitys (maalämpö) on käytännössä poissa päältä klo9...20:00 välisen ajan, eikä sisälämpö haitallista määrää heilahtele. (keväällä ehkä on jopa tasoittava vaikutus)

>Toinen todelisuus on, miten koko lattialämmitys on erittäin hitaasti säätyvä liittyen suureen massaan.
> Ajatellen energian säästöä, niin kaikkein parhaimman tuloksen saa mitä pienempi massa on lämmityksen jajakassa- jakotavassa ja herkkyys reagoida ylilämpöön.

Jos on tuollainen suunnitteluvirhe niin sitten on.
Kevytrakenteisessa talossa lattialämmitys voi olla syytä tehdä kevytrakenteisena.
Massiivisrakenteisess talossa lattialämmitys kannattaa tehdä betonilaattaan, lattian massa edesauttaa energiansäästöä maalämpöpumpun tapauksessa ja mahdollista lämmityksen ajastamista pörssisähkön mukaan.

(esim meillä on seinien massa noin 200 000kg ja lattian massa noin 50 000kg, ne toimii hyvin yhteen)

Talomme kokonaisenergiankulutus on nykyisellään "passiivitalo" -luokassa, kiitos maalämmön ja hyvän LTO:n. En jaksa uskoa että termostaatit auttaisi lainkaan lisäämään säästöä tai asumismukavuutta.

-raksaaja(sh)

Termostaateissa on vesikiertoisen tapauksessa myös se riesa että kesällä ne estävät lattian kautta tapahtuvan jäähdyttämisen tai lämmön tasaamisen.
(meillä lattialämpö siirtää kesällä lämpöä olohuoneen lattiasta (eteläpuolella taloa) pohjoisen puolen lattioihin sekä kellariin)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>Jos huoneistoon ei tule lämpöenergiaa lämmitysjärjestemän ulkopuolelta, aurinko, tulisija jne..... niin termostaateista ei ole hyötyä.Lisäksi huoneet pidetään samanlämpöisinä.

Niinpä.

>Mutta, jos huoneistoon tulee ylimääräistä lämpöä ja siten lämpötila kohoaisi, niin termostaatit on jo hyödyksi.

Voisi olla.
Meillä on termostaatit jotka osaavat vaihtaa seinäohjauksesta lattiaohjaukseen, kun huoneilman lämpö ylittää pyydetyn lämmön.
Tällöin lattiat ei mene täysin kylmiksi vaikka lämmitysteho otetaan pois.
Talomme on etelärinteessä, joten aurinko antaa passiivisesti lämpöä ja tulisijoja on kaksi. Silti en ole vielä nähnyt tarvetta asentaa paikalleen nuita termostaatteja ja toimilaitteita (ne lisäisi sähkönkulutusta talossa, tuomatta juuri mitään parannusta).

> Meillä lämmitys sulkeentuu, jos lämpötila on kohonnut yli halutun alle 1C eli reagoi herkästi ja siten säästäen. Tosin järkestelmä on erilainen.

Meillä on ilmanvaihto siten että etelärinteen puolelta ilma virtaa pohjoispuolen huoneisiin ja yläkerrasta alakertaan.
Tuo saa sisälämpötilat tasaantumaan. Eron huomaa jos ilmanvaihdon pienentää minimiin.

Lisäksi talo on massiivirakenteinen, se tasaa lämpöä ja heilahteluja ei juurikaan ole.
(talven sisälämpö on 22-23 ilman tulisijaharrastusta ja 23-24,5 tulisijaharrastusten kanssa)

Itse asiassa minulla lattialämmitys (maalämpö) on käytännössä poissa päältä klo9...20:00 välisen ajan, eikä sisälämpö haitallista määrää heilahtele. (keväällä ehkä on jopa tasoittava vaikutus)

>Toinen todelisuus on, miten koko lattialämmitys on erittäin hitaasti säätyvä liittyen suureen massaan.
> Ajatellen energian säästöä, niin kaikkein parhaimman tuloksen saa mitä pienempi massa on lämmityksen jajakassa- jakotavassa ja herkkyys reagoida ylilämpöön.

Jos on tuollainen suunnitteluvirhe niin sitten on.
Kevytrakenteisessa talossa lattialämmitys voi olla syytä tehdä kevytrakenteisena.
Massiivisrakenteisess talossa lattialämmitys kannattaa tehdä betonilaattaan, lattian massa edesauttaa energiansäästöä maalämpöpumpun tapauksessa ja mahdollista lämmityksen ajastamista pörssisähkön mukaan.

(esim meillä on seinien massa noin 200 000kg ja lattian massa noin 50 000kg, ne toimii hyvin yhteen)

Talomme kokonaisenergiankulutus on nykyisellään "passiivitalo" -luokassa, kiitos maalämmön ja hyvän LTO:n. En jaksa uskoa että termostaatit auttaisi lainkaan lisäämään säästöä tai asumismukavuutta.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

>>Jos on tuollainen suunnitteluvirhe niin sitten on.<<

Niin, kyse ei ole virheestä, vaan tarkoitin todellisuutta. Esim. kaikkein tarkin ja energiaa säästävä lämmöntuotto saadaan kevyellä sähköpatterilla, jonka massa on erittäin pieni. Vastuslankainen patteri ja tähän yhdistettynä tarkka ja herkkä termostaatti.

Sama mielikuva kuin junassa. Mitä raskaampi juna, niin sitä enemmän se vaatii energiaa pysäyttämiseen ja liikkeelle lähtemiseen. On erittäin hidas muuttumisessa. Esim. jos huoneen lämpötila on noususuunnassa, niin massiivisessa lattialämmityksessä järjestelmän tulisi ennakoida tämä tilanne ja siten alentaa lämmitystä. Kun huoneen lämpötila on jo kohonnut 0.5.....1C niin lämpötilan lasku on jo myöhäistä. Massaan sitoutuut energia lämmittää yli halutun.
Ilmiö on vielä voimakkaampi mitä energiaa säästäväisempi talo on. Pienikin energiamäärä kohottaa helposti hyvin eristetyn talon sisälämpötilaa. Meillä mm jo hellan kertakäyttö vaikuttaa heti koko huoneiston patteri termostaattien toimintoihin / syöttöveden virtaukseen.

Niin, siis tilanteessa jossa halutaan mahdollisimma hyvä energian säästö - ylilämmön hyödyntäminen. Jos taas huoneiston lämpötila on / olisi muuttumaton, niin on yks hailee miten lämmönjako tapahtuu ajatelen energian säästöä.
Energian tarve tulee lämpöhäviöistä ja säästö ylilämmön hyödyntämisestä / halutun lämpötilan tasaisuudesta.
M.L

Termostaattien hyödyntäminen on monisäikeinen asia. Mitä hatarampi / energiaa kuluttavampi huoneisto on, niin sitä vähemmän on hyötyä termostaateista. Syöttöveden lämpötilan ohjauksella hoituu koko asia, koska lämmityksen sivusta tuleva ylimääräinen lämpöenergia on prosenttuaalisesti pieni ja siten myös vaikutukseltaan pieni huoneiston lämpötilan nostajana.

Taas, jos talo on vähän energiaa kuluttava, niin pienetkin ylimääräiset lämpöenergiat ovat prosenttuaalisesti jo merkittäviä ja siten kohottavat huoeiston lämpötilaa helposti. Tässä tilanteessa termostaattien herkkyys kuin myös lämmityksen jakotavan massalla on suuri merkitys ajatellen energian säästöä.
Lämpötilaan reagoiminen tulee tapahtua heti - ei viiveellä / massalla.

M.L

Anonyymi kirjoitti:

>>Jos on tuollainen suunnitteluvirhe niin sitten on.<<

Niin, kyse ei ole virheestä, vaan tarkoitin todellisuutta. Esim. kaikkein tarkin ja energiaa säästävä lämmöntuotto saadaan kevyellä sähköpatterilla, jonka massa on erittäin pieni. Vastuslankainen patteri ja tähän yhdistettynä tarkka ja herkkä termostaatti.

Sama mielikuva kuin junassa. Mitä raskaampi juna, niin sitä enemmän se vaatii energiaa pysäyttämiseen ja liikkeelle lähtemiseen. On erittäin hidas muuttumisessa. Esim. jos huoneen lämpötila on noususuunnassa, niin massiivisessa lattialämmityksessä järjestelmän tulisi ennakoida tämä tilanne ja siten alentaa lämmitystä. Kun huoneen lämpötila on jo kohonnut 0.5.....1C niin lämpötilan lasku on jo myöhäistä. Massaan sitoutuut energia lämmittää yli halutun.
Ilmiö on vielä voimakkaampi mitä energiaa säästäväisempi talo on. Pienikin energiamäärä kohottaa helposti hyvin eristetyn talon sisälämpötilaa. Meillä mm jo hellan kertakäyttö vaikuttaa heti koko huoneiston patteri termostaattien toimintoihin / syöttöveden virtaukseen.

Niin, siis tilanteessa jossa halutaan mahdollisimma hyvä energian säästö - ylilämmön hyödyntäminen. Jos taas huoneiston lämpötila on / olisi muuttumaton, niin on yks hailee miten lämmönjako tapahtuu ajatelen energian säästöä.
Energian tarve tulee lämpöhäviöistä ja säästö ylilämmön hyödyntämisestä / halutun lämpötilan tasaisuudesta.
M.L

Lue lisää

>>Jos on tuollainen suunnitteluvirhe niin sitten on.<<
>Niin, kyse ei ole virheestä, vaan tarkoitin todellisuutta.

Kyllä kyse on virheestä, ellei ole haluttu suunnittelukriteeri että sisälämpö heiluu.

>Esim. kaikkein tarkin ja energiaa säästävä lämmöntuotto saadaan kevyellä sähköpatterilla, jonka massa on erittäin pieni.

Höpöhöpö. Se on pistemäistä tuhlailevaa lämmitystä.
Paljon energiatehokkaampaa on jos lämmitys suoritetaan lattiasta, hyvän lämmöneristeen päältä.

>Sama mielikuva kuin junassa. Mitä raskaampi juna, niin sitä enemmän se vaatii energiaa pysäyttämiseen ja liikkeelle lähtemiseen.
>On erittäin hidas muuttumisessa. Esim. jos huoneen lämpötila on noususuunnassa, niin massiivisessa lattialämmityksessä järjestelmän >tulisi ennakoida tämä tilanne ja siten alentaa lämmitystä. Kun huoneen lämpötila on jo kohonnut 0.5.....1C niin lämpötilan lasku on jo myöhäistä.

Olen kokeillut useilla keskiarvoistusajoilla / viiveillä.
Nykyisellään meillä maalämpökone seuraa ulkolämpötilaa 3tunnin keskiarvoistuksella / viiveellä.
Käytännössä lämpöä ei lisätä ennen kuin ulkolämpötila on ollut useita tunteja nousussa tai laskussa.
Jos en väärin muista niin valmistajan alkuperäinen säätöarvo oli 2 tuntia ja kokeilin myös 4 tunnin asetusta.
Ei tuo 200 000kg runon talossa vaikuttanut juurikaan mitään. Tikkutaloissa varmaan eri tilanne.

Eli kun talon rungon sisävaippa on 22 asteinen ja ulkovaippa ulkolämpötilassa, näyttää kestävän tunteja ennen kuin mikään ulkolämpötilan muutos vaikuttaa sisälämpötilaan. Talomme on 100% tunnoton ulkopuolisille ilmaston muutoksille.
Itse asiassa talomme vaikuttaa ulkoilmaan talomme ympärillä. Kesällä öisin huomaa iholla kuinka talon runko säteilee lämpöä pihalle.
Samalla näyttäisi siltä että massiivinen lattialaatta on sopivan nopea (turhankin nopea) tässä kokonaisuudessa.

>Massaan sitoutuut energia lämmittää yli halutun.

Kun talon runkorakenteet on raskaita, ne estävät lämpötilan nopeat muutokset, vaikka lämpötilaa luonto tai ihminen yrittäisi nopeasti muuttaa. Tuosta seuraa sellainen että kun "ylilämpö" yrittää syntyä, se alkaa varautua rakenteisiin ja se hidastaa tai jopa estää merkittävän ylilämmön syntymisen. Ihan samalla tavalla jos ulkona lämpötila tipahtaa 20 astetta 6 tunnissa (tämä keväinen aika), se ei vaikuta lainkaan sisälämpötilaan, sillä energiavajetta korvataan rungossa olevalla lämpöenergialla, kunnes lämmitysjärjestelmä ja sitten varaava laatta alkaa lämmittää lisää.

>Ilmiö on vielä voimakkaampi mitä energiaa säästäväisempi talo on. Pienikin energiamäärä kohottaa helposti hyvin eristetyn talon sisälämpötilaa.

Ei se ole ihan noin suoraviivaista. Energiaa säästävässä talossa ei "ylilämpöä" ole alunperinkään lattiassa, kun ulkona lämpötila nousee. Samoin ulkolämmön laskiessa lattian lisälämmittämistä tarvitaan vähemmän.

Väittäisin jopa ettei eristävyys vaikuta juurikaan yhtään mitään tässä asiassa, ainakaan negatiivisesti.

>Meillä mm jo hellan kertakäyttö vaikuttaa heti koko huoneiston patteri termostaattien toimintoihin / syöttöveden virtaukseen.

Mitäs laitoit sellaisen hellan. kaminat ja hellat tuottaa aina ylilämpöä ja hukkaa, lisäksi palaminen on niissä epäpuhdasta.

Meillä on yläkerrassa 3500kg leivinuuni ja alakerrassa noin 2500kg takka.
Kun jommassa kummassa polttaa 9kg puuta, sisälämmössä alkaa näkyä nousua 6...12 tunnin kuluttua.
Kokonaisuus on suunniteltu hyvin yhdessä toimivaksi, masiivine talo ja massiiviset lämmönlähteet.

>Niin, siis tilanteessa jossa halutaan mahdollisimma hyvä energian säästö - ylilämmön hyödyntäminen.

Höh! Ylilämpö on hukkaa. Aina.

-raksaaja(sh)

Ulkomuistista muistelen että kun yöllä käy -10 astetta pakkasta, voi lattiaan mennä hetkellisesti max 28 asteista vettä ja kun ulkona on 0 astetta lattiaan menee noin 27asteista vettä. Tarvittavat muutokset on siis aika hillittyjä/pieniä, vaikka talo on vain normaalieristeinen.
(ja painotan yösähköä siten että noin 20-8 välissä menee lämpökäyrän mukainen vesi lattiaan ja sen ajan ulkopuolella 3 astetta viileämpi)

-raksaaja(sh)

esimerkit Verisuren lämpöantureiden grafiikasta.
28...30.4 Yläkerran sisälämpö oli täydellisen tasainen 23,5astetta
ja vastaavasti alakerran lämpö oli tasainen 24 astetta
Alakerran lämmössä näkyy pieni muutos siten että edullisimman pörssisähkön jälkeen lämpö käväisee joka päivä 24,4 asteessa.
(alakerrassa klinkkeri ja yläkerrassa noin 4mm paksu muovimatto)

(ilmeisestikin voisin tarkistaa lämpökäyrää alaspäin leutojen päivien osalta, 23 astetta kun olisi riittävä)

Aurinko lämmittää molemmissa hieman ikkunoista sisään keskipäivällä, kunnes räystäät/parveke tuo varjon toukokuun lopussa.
Kuitenkaan sisälämmössä ei näy heiluntaa vaikka termostaatteja ei ole.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>>Jos on tuollainen suunnitteluvirhe niin sitten on.<<

Niin, kyse ei ole virheestä, vaan tarkoitin todellisuutta. Esim. kaikkein tarkin ja energiaa säästävä lämmöntuotto saadaan kevyellä sähköpatterilla, jonka massa on erittäin pieni. Vastuslankainen patteri ja tähän yhdistettynä tarkka ja herkkä termostaatti.

Sama mielikuva kuin junassa. Mitä raskaampi juna, niin sitä enemmän se vaatii energiaa pysäyttämiseen ja liikkeelle lähtemiseen. On erittäin hidas muuttumisessa. Esim. jos huoneen lämpötila on noususuunnassa, niin massiivisessa lattialämmityksessä järjestelmän tulisi ennakoida tämä tilanne ja siten alentaa lämmitystä. Kun huoneen lämpötila on jo kohonnut 0.5.....1C niin lämpötilan lasku on jo myöhäistä. Massaan sitoutuut energia lämmittää yli halutun.
Ilmiö on vielä voimakkaampi mitä energiaa säästäväisempi talo on. Pienikin energiamäärä kohottaa helposti hyvin eristetyn talon sisälämpötilaa. Meillä mm jo hellan kertakäyttö vaikuttaa heti koko huoneiston patteri termostaattien toimintoihin / syöttöveden virtaukseen.

Niin, siis tilanteessa jossa halutaan mahdollisimma hyvä energian säästö - ylilämmön hyödyntäminen. Jos taas huoneiston lämpötila on / olisi muuttumaton, niin on yks hailee miten lämmönjako tapahtuu ajatelen energian säästöä.
Energian tarve tulee lämpöhäviöistä ja säästö ylilämmön hyödyntämisestä / halutun lämpötilan tasaisuudesta.
M.L

Lue lisää

> Meillä mm jo hellan kertakäyttö vaikuttaa heti koko huoneiston patteri termostaattien toimintoihin / syöttöveden virtaukseen.

Eli perinteisen patterilämmityksen tiedolla mennään.

Lattialämmityksessä vaan on se ero, että hyvin eristetyssä talossa sen lattian ei tarvitse olla kuin asteen tai kaksi huoneilmaa lämpimämpi. Jos huoneilman lämpötila nousee sitten sen asteen tai kaksi, niin lämpötilaero ja lämmön luovutus lattiasta huoneeseen häviää. Tätä kutsutaan itsesäätyvyydeksi ja homman kun oivaltaa, niin aika tarpeettomia ovat termostaatitkin.

Vrt. ne perinteiset patteritermostaatot ovat varsin suuripiirteisiä. Yleensä vaaditaan 6 °C lämpötilamuutos täysin auki ja täysin kiinni vaihtoehtojen välillä. Eli jos on säädelty termostaatit niin, että 19 °C lämpötilassa venttiili on täysin auki, niin 22 asteessa se on yhä puoliksi auki ja menee kokonaan kiinni vasta 25 asteessa.

Silti ei ole pulaa nuukapettereistä, joiden mielestä sekä lämmitysverkoston tasapainotus että menoveden lämpötilan säätö ovat tarpeettomia "koska termostaatit".

Anonyymi kirjoitti:

> Meillä mm jo hellan kertakäyttö vaikuttaa heti koko huoneiston patteri termostaattien toimintoihin / syöttöveden virtaukseen.

Eli perinteisen patterilämmityksen tiedolla mennään.

Lattialämmityksessä vaan on se ero, että hyvin eristetyssä talossa sen lattian ei tarvitse olla kuin asteen tai kaksi huoneilmaa lämpimämpi. Jos huoneilman lämpötila nousee sitten sen asteen tai kaksi, niin lämpötilaero ja lämmön luovutus lattiasta huoneeseen häviää. Tätä kutsutaan itsesäätyvyydeksi ja homman kun oivaltaa, niin aika tarpeettomia ovat termostaatitkin.

Vrt. ne perinteiset patteritermostaatot ovat varsin suuripiirteisiä. Yleensä vaaditaan 6 °C lämpötilamuutos täysin auki ja täysin kiinni vaihtoehtojen välillä. Eli jos on säädelty termostaatit niin, että 19 °C lämpötilassa venttiili on täysin auki, niin 22 asteessa se on yhä puoliksi auki ja menee kokonaan kiinni vasta 25 asteessa.

Silti ei ole pulaa nuukapettereistä, joiden mielestä sekä lämmitysverkoston tasapainotus että menoveden lämpötilan säätö ovat tarpeettomia "koska termostaatit".

Lue lisää

Ei tämän enempää. Kun huoneistossamme lämpötila nousee tilapäisesti / lämmityslaitteiston ulkopuolelta tulevan energian ansioista, niin 0,5C kohoaminen reagoittaa varaajan syöttöveden ohjausta ja 1C kohoaminen sulkee koko lämmityksen. Tämän voi fyysisesti todeta.

Niin, jos talo on hyvin eristetty, niin huone on tasalämpöinen, vaikka lämmitys tapahtuu patterilla / pistemäisesti. Todellisuudessa meillä patterit ovat vähän haaleita yläosaltaan ja koko huoneiston lämpötila - myös ikkunoiden edessä on lähes tasalämpöinen - pakkasellakin.

Niin, lie vaikea ymmärtää todellisuutta. Mitä pienempi massa on lämmityksen jakotavassa, niin sitä nopeampi on reagoiminen huoneistoon tulevaan ylimääräisen lämpöenergian hyödyntämiseen.
Nestekaasulieden tavoin. Lämmitys alkaa hetí ja samoin lämmitystarpeen päättäminen. Taas sähkövastuksein toimiva massiivinen keittolevy on kaikkein energiaa tuhlaavin.
m.l

Anonyymi kirjoitti:

Ei tämän enempää. Kun huoneistossamme lämpötila nousee tilapäisesti / lämmityslaitteiston ulkopuolelta tulevan energian ansioista, niin 0,5C kohoaminen reagoittaa varaajan syöttöveden ohjausta ja 1C kohoaminen sulkee koko lämmityksen. Tämän voi fyysisesti todeta.

Niin, jos talo on hyvin eristetty, niin huone on tasalämpöinen, vaikka lämmitys tapahtuu patterilla / pistemäisesti. Todellisuudessa meillä patterit ovat vähän haaleita yläosaltaan ja koko huoneiston lämpötila - myös ikkunoiden edessä on lähes tasalämpöinen - pakkasellakin.

Niin, lie vaikea ymmärtää todellisuutta. Mitä pienempi massa on lämmityksen jakotavassa, niin sitä nopeampi on reagoiminen huoneistoon tulevaan ylimääräisen lämpöenergian hyödyntämiseen.
Nestekaasulieden tavoin. Lämmitys alkaa hetí ja samoin lämmitystarpeen päättäminen. Taas sähkövastuksein toimiva massiivinen keittolevy on kaikkein energiaa tuhlaavin.
m.l

Lue lisää

>Ei tämän enempää. Kun huoneistossamme lämpötila nousee tilapäisesti / lämmityslaitteiston ulkopuolelta tulevan energian ansioista, niin 0,5C kohoaminen reagoittaa varaajan syöttöveden ohjausta ja 1C kohoaminen sulkee koko lämmityksen. Tämän voi fyysisesti todeta.

Meillä en ole huonekompensointianturiakaan nähnyt tarpeelliseksi asentaa.
Eikä sellaista ehkä voi laittaakaan koska meillä halutaan että tulisijoja käytettäessä sisälämpö nousee ja lattiatkin pysyy lämpiminä.

>Niin, jos talo on hyvin eristetty, niin huone on tasalämpöinen, vaikka lämmitys tapahtuu patterilla / pistemäisesti.

Fysikaalinen mahdottomuus.

>Todellisuudessa meillä patterit ovat vähän haaleita yläosaltaan ja koko huoneiston lämpötila - myös ikkunoiden edessä on lähes tasalämpöinen - pakkasellakin.

Fysikaalinen mahdottomuus, ellei sitten lämpö tule muuta kautta, sisältäpäin.

>Mitä pienempi massa on lämmityksen jakotavassa, niin sitä nopeampi on reagoiminen huoneistoon tulevaan ylimääräisen lämpöenergian hyödyntämiseen.

Äärimmäisen tasaista lämpöä haettaessa, kevytrakenteisissa taloissa on oltava kevyrakenteinen lämmönjako, kuten olen kertonut.
Massiivirakenteisissa ylimääräinen energia ei samalla tavalla aiheuta lämmön nousuja, joten seikka on niissä samantekevä.

Esim: Betonirakenteisissa koko lämmitys saa olla pois päältä 6 tuntia ennen kuin mitään muutosta on havaittavissa sisälämpötilassa.
Sama toimii myös toiseen suuntaan, talon lämpötila ei turhaan nouse hetkellisistä lämpökuormista.

Matalaenergiarakennuksissa nämä seikat korostuu entisestään.
Mitattavaa prosenttiluokan eroa kulutuksista massiivinen/kevyt lattialämpö ei varmastikaan löydy.

-raksaaja(sh)

Perinteisissä "ruotsalaistyylin" maalämpökoneissa (kuten Nibe) ei ole puskurivaraajaa lattiapiirin ja lämpökoneen välissä. Ne siten käyttävät pelkästää lattian massaa varaajana ja siksi niissä termostaatit ovat erittäin huono juttu.

(jos haluaa "ruotsalaistyylisen" maalämpökoneen JA termostaatit, väliin pitää itse ostaa ylimääräinen varaaja tai sitten valita invertteripumppu (tosin invertterin kestävyydestä ja kannattavuudesta ollaan varmaan myös montaa mieltä))

-raksaaja(sh)

Provona et tietenkään kerro esimerkein mitä olet yrittänyt säätää. Jos olet yrittänyt käyttää termostaattia jäähdytykseen, ei se tietenkään ole mahdollista. Jäähdytys tehdään ilmalämpöpumpulla. Kesähelteillä on turha veivailla lattiatermostaatteja 18 asteeseen.

Jos lattiapiirit on säädetty oikein, niin termostaateilla pystyy vain pienentämään lämpötilaa, ei suurentamaan sitä.

Oikein säädetty lattia toimii OK, jos ylimääräistä lämpöä ei tule mistään, kuten auringosta. Termareiden tehtävänä on leikata tämän ylimääräisen lämpöenergian (aurinko) tuottama liikalämpö pois. Mutta, jos ylimääräistä lämpöä tulee niin paljon, että termareiden lämpötilan "katkaisu" ei sitä pysty kompensoimaan, niin sisälämpötila nousee. Itselläsi ilmeisesti tapahtuu näin.

Tähän aikaan vuodesta lämmitys alkaa olla jo pois päältä, joten termareiden asennolla ei juurikaan ole merkitystä. Ei niitä lattioita juurikaan tarvitse enää lämmittää.

Eli jos nyt liikalämpö on ongelma, niin muutaman viikon päästä ongelma on vieläkin isompi.

Lämmöntarve tähän aikaan vaihtelee välillä 0 - 5 W neliötä kohden. Jos akkunasta paistaa isä aurinko vaikka 1kW teholla, niin auringon lämpövaikutus on niin iso, että huonelämpötila nousee pakosti. Ainoa keino on blokata auringon tuottama lämpö pois.

Helpoiten asia selviää itsellesi kun mittaat jakotukista (esim. 20€ infrapunamittarilla) minkä lämpöistä vettä lattioihin menee ja tulee. Tuosta voit sitten päätellä lämmitetäänkö jotain tilaa, vai ei.


OnnellinenSipokki

Oleellista on ymmärtää vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien termostaattien toimintatapa. Varsinainen lämmönsäätö tapahtuu säätämällä järjestelmän menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan perusteella. Huonetermostaatteja ei siis periaatteessa tarvita lainkaan. Jos kuitenkin on myyty huonetermostaatit, niillä voi ainoastaan rajoittaa lämmityskaudella lämpötilaa ettei se nouse yli mitoitusarvon muun ulkoisen lämmöntuoton takia.

Koetan vastata "paremmin".

>Minulla on talossa kahdessa huoneessa lämmityksen säätöä varten Uponorin seinäsäätimet, joista voi lisätä tai vähentää lampöä. Tai ainakin pitäisi voida. Miksi kuitenkin huoneen lämpötila ei muutu (= laske) , kun säätimestä muuttaa lämpötilaa ? Ymmärrän, ettei se ihan heti muutu, mutta kun muutamankaan päivän päästä ei muutu ?

>Toiseen huoneeseen ei paista koskaan (ei ole ikkunoita), mutta siinäkään näytön osoittama lämpötila ei laske, vaikka säätimestä sitä laskee.

>Eikö laitteiston pitäisi muuttaa lämpötilaa toivotuksi riippumatta siitä, paistaako huoneeseen aurinko tai ei ?

Lattialämmitys voi vain lämmittää, ei jäähdyttää.

Kun säädät termostaatin pienemmälle, lattialämmön jakotukilla pitäisi kyseisen lattiapiirin venttiili mennä kiinni.
Lattian pintalämpötila pitäisi laskea samaan kuin mikä on huoneen lämpötila, samoin jakotukilta lattiaan menevän putken lämpötila alkaa lähestyä huonelämpötilaa.
Nuita seikkoja on helpointa tutkia kylmällä säällä.

Jos näyttää ettei huoneen lämmitys pysähdy,
-termostaaatti voi olla epäkunnossa
-lattian anturi voi olla asetettu ylläpitämään liian korkea lattian lämpö
-yhteys termostaatilta jakotukilla olevaan toimilaitteeseen ei toimi
-toimilaite voi olla kytketty väärään lattiapiiriin
-toimilaite voi olla rikkoutunut
-lattiapiirin venttiili voi olla jumiutunut

1) selvitä mitkä putket menevät siihen "toiseen huoneeseen"
2) toimilaitteesta voinee tutkia liikkuuko sen mäntä sisään kun huoneessa lämpötila on alhaisempi kuin mitä termostaattiin on asetettu
3) toimilaitteen mäntä pitäisi työntyä ulospäin kun toimilaiteelta katkaistaan virta tai kun huoneessa on korkeampi lämpötila kuin mitä on termostaattiin asetettu
4) kun toimilaite on irti, pitäisi venttiili olla kiinni ja huoneen lattiaan menevä putki pitäisi tasaantuoa jakokaappihuoneen lämpötilaan ja huoneen lattia tasoittua huoneen sisäilman lämpötilaan
5) kun jakotukissa olevan nastan pakottaa pohjaan (kuten toimilaite pyrkii tekemään), pitäisi lämmitysveden alkaa virrata huoneen lattiaan ja putki sekä lattia alkaa lämmetä kohti lämmitysveden lämpötilaa.

jne...


>Huonetermostaatit laitettiin vain kahteen huoneeseen (= makuuhuone ja eteistila), muissa (pesuhuone ja khh) lattialämmitystä voi säätää jakotukista.

>miksi huonetermostaatit, joista lämpötilaa voi muuttaa, on asennettu, jos niihin syötetty uusi lämpötilalukema ei toteudu ?

Niiden tarve on tosiaan vesikiertoisissa järjestelmissä aika kyseenalainen.
Lattiapiirien virtaamat pitäisi kuitenkin olla säädetty lämmitystarpeen mukaiseksi per huone.
Termostaatin tarkoitus olisikin tällöin vain estää ylilämpö, kun lämpöä tulee jostain muualta, tai antaa mahdollisuus viilentää tilapäisesti haluttua huonetta lämmityskaudella.

((Monasti ylilämmön aikaansaamiseen riittää esim. "pelitietokone".))

-raksaaja(sh)

>> Itsellä sama käyrästö käytössä koko ajan. Automatiikka hoitaa homman aivan OK. Tosin onhan päivällä lämpimämpi, joten luonnollisesti päivän energiankulutus on huomattavasti pienempi, koska lattia on jo valmiiksi lämpimämpi yön seurauksena.<<

Juuri noin. Jos halutaan mahdollisimman hyvä energian säästö - kautta vuoden, niin termpstaatit ovat välttämättömiä ja erikoisesti keväällä ja syksyllä kuin myös leudoilla säätiloilla. Silloin kun energian tarve on vähäisempää ja sivusta tulee ylimääräistä.
Ihmismäärä / viereilut vaikuttaa jo lämmitystarpeeseen leudoilla säillä puhumattakaan muualta tulevat energiat.
Niin, ja mitä paremmin eristetty talo / pienepi lämpöhäviö, niin sitä suuremmat vaihtelut pienelläkin energian määrällä.
m.l

>Miksi ajelet eri käyrillä eri vuorokauden aikoihin? Halvempi sähkö?

Jep. Lämpökäyrä putoaa ajastetusti 3 astetta, yrittäen tavoitella edullista pörssisähköä.
(2016 onnistui hyvin, sittemmin ollut vaikeampaa, osaavat paskiaiset nyt laskuttaa omakotiasujia ja saunojia alkuillasta.)

>Toinen. Kun sinulla on kellari, eikä termareita, niin eikö lämmöntarve ole kellarissa oleellisesti pienempi pakkasilla kuin muualla talossa? Eikö tällöin kellarin lämpötila nouse pakkasilla ilman termareita? Tuskin nyt kuitenkaan jakotukkia käyt säätelemässä pitkin vuotta moneen kertaan.

En ole tuollaista vaihtelua huomannut. Olen virtaamilla saanut säädettyä, einsimmäisen parin vuoden aikana. Sitten olleet samoissa säädöissä. (joka toinen vuosi koetan muistaa jumpata piirit kiinni auki takaisin asetusarvoon)
Maata vasten olevissa kohdissa seinän takana on aika tavalla sama lämpö ympäri vuoden, mutta mielestäni valuharkoissa tuo lämpö tasaantuu/johtuu todella laajalla alueella, tiedä sitten onko sillä mainittavaa vaikutusta.

>Kellarin lämpötila nousisi pakkasilla ilman termareita.

Meillä en ole tuollaiseen kiinnittänyt huomiota.

Mutta sillä on valtava ero että onko lattiassa klinkkerit vaiko laminaatti.
Olen saanut vetää takkahuoneen kierron todella pieneksi ja alakerran makkarin todella isolle koska makkarissa laminaatti ja takkahuoneessa klinkkeri.
Lisäksi makuuhuoneessa on 3/4 seinistä ulkoilmaa vasten ja takkahuoneessa vain 1/3, eli yhdistelmä oli kyllä "pahin mahdollinen" säädettäväksi.

Maanvastaiset seinät on talossamme pesuhuonetta, saunaa, teknistä tilaa sekä varastoja.
(nyt kun ajattelen niin voi niiden lämpö tosiaan vaeltaa pakkasella ylöspäin)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>> Itsellä sama käyrästö käytössä koko ajan. Automatiikka hoitaa homman aivan OK. Tosin onhan päivällä lämpimämpi, joten luonnollisesti päivän energiankulutus on huomattavasti pienempi, koska lattia on jo valmiiksi lämpimämpi yön seurauksena.<<

Juuri noin. Jos halutaan mahdollisimman hyvä energian säästö - kautta vuoden, niin termpstaatit ovat välttämättömiä ja erikoisesti keväällä ja syksyllä kuin myös leudoilla säätiloilla. Silloin kun energian tarve on vähäisempää ja sivusta tulee ylimääräistä.
Ihmismäärä / viereilut vaikuttaa jo lämmitystarpeeseen leudoilla säillä puhumattakaan muualta tulevat energiat.
Niin, ja mitä paremmin eristetty talo / pienepi lämpöhäviö, niin sitä suuremmat vaihtelut pienelläkin energian määrällä.
m.l

Lue lisää

>Jos halutaan mahdollisimman hyvä energian säästö - kautta vuoden, niin termostaatit ovat välttämättömiä ja erikoisesti keväällä ja syksyllä kuin myös leudoilla säätiloilla. Silloin kun energian tarve on vähäisempää ja sivusta tulee ylimääräistä.

Meillä taloon ostettavan puu sähkö energian kokonaiskulutus normieristetyssä talossa on alhaisempi kuin passiivitaloille sallittu.
Olen aivan varma ettei se termostaateilla siitä enään pienemmäksi muutu.

>Ihmismäärä / vierailut vaikuttaa jo lämmitystarpeeseen leudoilla säillä puhumattakaan muualta tulevat energiat.

Ehkä, jos rakennus on kevytrakenteinen.
Omassa en ole tuollaista huomannut, ehkä siksi että runko on lämpöä johtava.

tosin:
-Jos vieraita on paljon, ilmanvaihto vain pitää asettaa isommalle.
-Jos ulkona on kuumaa, ikkunat ja ovet on pidettävä kiinni.

Olen miettinyt joskus että asennanko muutaman euron sisäanturin, joka ilman termostaatteja laskee lämmitystehoja mikäli ylilämpöä esiintyy. mutta en edes sille ole vielä haarukoinut oikeaa tarvetta.
Yksinkertaisesti sellaisia ylilämpöjä ei ole vielä kivitalossamme ollut, joita olisi lämmitystä leikata.
Mutta eipä se olisi tietenkään kovin kummonen homma testata tuokin.

((Termostaatteja jos alkaisin kokeilla niin niiden pitäisi olla sallaisia jotka ei estä lämmön leviämistä sähkökatkon aikana, siis virrattomana ne pitäisi olla auki. Uponorin vehkeet on ainakin ihan päinvastaisia, ja hemmetin kovia virrankuluttajia, luulen muidenkin vesikiertoisten olevan.))

>Niin, ja mitä paremmin eristetty talo / pienepi lämpöhäviö, niin sitä suuremmat vaihtelut pienelläkin energian määrällä.

Mitä paremmin eristetty talo, sitä pienempi tarvittava lämmityksen ja jäähdytyksen vuotuinen teho.
Mita raskasrakenteisempi talo, sitä pienemmät lämpötilan vaihtelut.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>Jos halutaan mahdollisimman hyvä energian säästö - kautta vuoden, niin termostaatit ovat välttämättömiä ja erikoisesti keväällä ja syksyllä kuin myös leudoilla säätiloilla. Silloin kun energian tarve on vähäisempää ja sivusta tulee ylimääräistä.

Meillä taloon ostettavan puu sähkö energian kokonaiskulutus normieristetyssä talossa on alhaisempi kuin passiivitaloille sallittu.
Olen aivan varma ettei se termostaateilla siitä enään pienemmäksi muutu.

>Ihmismäärä / vierailut vaikuttaa jo lämmitystarpeeseen leudoilla säillä puhumattakaan muualta tulevat energiat.

Ehkä, jos rakennus on kevytrakenteinen.
Omassa en ole tuollaista huomannut, ehkä siksi että runko on lämpöä johtava.

tosin:
-Jos vieraita on paljon, ilmanvaihto vain pitää asettaa isommalle.
-Jos ulkona on kuumaa, ikkunat ja ovet on pidettävä kiinni.

Olen miettinyt joskus että asennanko muutaman euron sisäanturin, joka ilman termostaatteja laskee lämmitystehoja mikäli ylilämpöä esiintyy. mutta en edes sille ole vielä haarukoinut oikeaa tarvetta.
Yksinkertaisesti sellaisia ylilämpöjä ei ole vielä kivitalossamme ollut, joita olisi lämmitystä leikata.
Mutta eipä se olisi tietenkään kovin kummonen homma testata tuokin.

((Termostaatteja jos alkaisin kokeilla niin niiden pitäisi olla sallaisia jotka ei estä lämmön leviämistä sähkökatkon aikana, siis virrattomana ne pitäisi olla auki. Uponorin vehkeet on ainakin ihan päinvastaisia, ja hemmetin kovia virrankuluttajia, luulen muidenkin vesikiertoisten olevan.))

>Niin, ja mitä paremmin eristetty talo / pienepi lämpöhäviö, niin sitä suuremmat vaihtelut pienelläkin energian määrällä.

Mitä paremmin eristetty talo, sitä pienempi tarvittava lämmityksen ja jäähdytyksen vuotuinen teho.
Mita raskasrakenteisempi talo, sitä pienemmät lämpötilan vaihtelut.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

OK. Eli teikäläisellä on oikeasti varaava yösähkö käytössä. Ei vain löydy varaajaa mitä lämmität, vaan varaat lämmön lattian massaan.

Termareiden puute mahdollistaa tämän. Jos termarit löytyisivät, niin aina joku niistä silloin tällöin katkaisisi kierron ja silloin ei lämpöä laattaan varautuisi.

En kyllä oikein ymmärrä kuinka kellarisi lämpötilasi ei pakkasilla nouse. Jos lämmitysveden lämpötila nousee muutamia asteita, niin kaiken logiikan mukaan huonelämpötilakin nousee muutamia asteita.

"Maata vasten olevissa kohdissa seinän takana on aika tavalla sama lämpö ympäri vuoden, mutta mielestäni valuharkoissa tuo lämpö tasaantuu/johtuu todella laajalla alueella, tiedä sitten onko sillä mainittavaa vaikutusta."

Ei kai tuolla seinällä ole merkitystä, kuin lyhyellä aikavälillä. Kun talvella pakkasta riittää joitakin kuukausia, niin seinillä ei ole merkitystä. Koko seinä kuitenkin falskaa sitä lämpöä ulos.

"Lisäksi makuuhuoneessa on 3/4 seinistä ulkoilmaa vasten ja takkahuoneessa vain 1/3, eli yhdistelmä oli kyllä "pahin mahdollinen" säädettäväksi."

Meillä kellari on maan alla suurimmaksi osaksi pl. tekninen tila. Siellä tosin ei ole lämmitystä ollenkaan päällä jahka hukkalämpöä tuolla ns. riittävästi.

Sauna, suihku, takkahuone, varasto ja KHH ovat melkein kokonaan maan alla ja noiden lämpötila talvella nousisi ilman termareita. Ja myös nousi, kun parina ensimmäisenä vuotena en termareita ollut vielä asentanut.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

OK. Eli teikäläisellä on oikeasti varaava yösähkö käytössä. Ei vain löydy varaajaa mitä lämmität, vaan varaat lämmön lattian massaan.

Termareiden puute mahdollistaa tämän. Jos termarit löytyisivät, niin aina joku niistä silloin tällöin katkaisisi kierron ja silloin ei lämpöä laattaan varautuisi.

En kyllä oikein ymmärrä kuinka kellarisi lämpötilasi ei pakkasilla nouse. Jos lämmitysveden lämpötila nousee muutamia asteita, niin kaiken logiikan mukaan huonelämpötilakin nousee muutamia asteita.

"Maata vasten olevissa kohdissa seinän takana on aika tavalla sama lämpö ympäri vuoden, mutta mielestäni valuharkoissa tuo lämpö tasaantuu/johtuu todella laajalla alueella, tiedä sitten onko sillä mainittavaa vaikutusta."

Ei kai tuolla seinällä ole merkitystä, kuin lyhyellä aikavälillä. Kun talvella pakkasta riittää joitakin kuukausia, niin seinillä ei ole merkitystä. Koko seinä kuitenkin falskaa sitä lämpöä ulos.

"Lisäksi makuuhuoneessa on 3/4 seinistä ulkoilmaa vasten ja takkahuoneessa vain 1/3, eli yhdistelmä oli kyllä "pahin mahdollinen" säädettäväksi."

Meillä kellari on maan alla suurimmaksi osaksi pl. tekninen tila. Siellä tosin ei ole lämmitystä ollenkaan päällä jahka hukkalämpöä tuolla ns. riittävästi.

Sauna, suihku, takkahuone, varasto ja KHH ovat melkein kokonaan maan alla ja noiden lämpötila talvella nousisi ilman termareita. Ja myös nousi, kun parina ensimmäisenä vuotena en termareita ollut vielä asentanut.

OnnellinenSipokki

Lue lisää

"Eli teikäläisellä on oikeasti varaava yösähkö käytössä."
Osittain. Öisin ajetaan lämpökäyrän mukaan ja päivällä 3 astetta alle.

säätökäyrä:
-20 :33
0:29 (nyt laitan 28 asteeseen)
20:23
alennus päivällä 3 astetta
maksimiraja lattiaan menevälle lämmölle 35astetta

lämmitys sulkeutuu kun ulkolämpö yli 14 astetta

Tällä hetkellä ulkona 10.
Lattiaan menee käyrän mukaan 26 asteinen vesi.
(päiväpudotus ei päällä viikonloppuna, arkena siis "lämmitys" olisi 23 asteisella vedellä)

alakerrassa/kellarissa on lämpö 23.5astetta ja yläkerrassa 23.1.



"Ei vain löydy varaajaa mitä lämmität, vaan varaat lämmön lattian massaan."
Varaajassa on vain 500L puskuria lattian osuudelle, joten lattian varauskyvyllä suurempi merkitys.

(seinä lattiatermostaatit on tosiaan putkitettu jokaiseen huoneeseen ja laitteet ostettu, mutta ensimmäiseen 10v en ole kunnollista tarvetta huomannut, joten en ole asentanut toimimaan)

-raksaaja(sh)

"säätökäyrä:
-20 :33
0:29 (nyt laitan 28 asteeseen)
20:23"

nyt laitoinkin:
-20 :33
0:29
20:22

Saapa nähdä onko alakerran takkahuoneessa huomenna viileempää...

Anonyymi kirjoitti:

"säätökäyrä:
-20 :33
0:29 (nyt laitan 28 asteeseen)
20:23"

nyt laitoinkin:
-20 :33
0:29
20:22

Saapa nähdä onko alakerran takkahuoneessa huomenna viileempää...

Lue lisää

No olipa yllätys, että on säätökäyrät vedelty päin persettä ja säätö ei toimi.

Normi essonvaarimeininkiä eli menovesi aina kuumana ja termostaateilla yritetään hoitaa koko säätö.

Anonyymi kirjoitti:

No olipa yllätys, että on säätökäyrät vedelty päin persettä ja säätö ei toimi.

Normi essonvaarimeininkiä eli menovesi aina kuumana ja termostaateilla yritetään hoitaa koko säätö.

Lue lisää

Väärä tulkinta.
Meillä ei termostaatteja eikä lämpöongelmia.

(säätökäyrän muutos ei muuten vaikuttanut lämpötilaa laskevasti)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Väärä tulkinta.
Meillä ei termostaatteja eikä lämpöongelmia.

(säätökäyrän muutos ei muuten vaikuttanut lämpötilaa laskevasti)

-raksaaja(sh)

katson pari päivää ja ehkä laitan kesäsulkeutumisen alemmas.

Anonyymi kirjoitti:

Väärä tulkinta.
Meillä ei termostaatteja eikä lämpöongelmia.

(säätökäyrän muutos ei muuten vaikuttanut lämpötilaa laskevasti)

-raksaaja(sh)

Tää on pöljien foorumi.

"(säätökäyrän muutos ei muuten vaikuttanut lämpötilaa laskevasti)"

Anonyymi kirjoitti:

Tää on pöljien foorumi.

"(säätökäyrän muutos ei muuten vaikuttanut lämpötilaa laskevasti)"

Sää on sama kuin edellisenä päivänä. Ulkolämpötilakin suunnilleen sama.
Aurinko ei paistanut tänäänkään.
Takkahuoneen lämpötila pysyi 23.5asteessa, yläkerran lämpötila nousi 23.5 asteeseen. Ehkä siksi että paistettiin pannulla kanapalat ja keitettiin riisi.

Jos lähdet pois foorumilta, olisi edes yksi pöljä vähemmän.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Sää on sama kuin edellisenä päivänä. Ulkolämpötilakin suunnilleen sama.
Aurinko ei paistanut tänäänkään.
Takkahuoneen lämpötila pysyi 23.5asteessa, yläkerran lämpötila nousi 23.5 asteeseen. Ehkä siksi että paistettiin pannulla kanapalat ja keitettiin riisi.

Jos lähdet pois foorumilta, olisi edes yksi pöljä vähemmän.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Vain pöljät yhtenään säätelevät ja säätelevät lämmityksiään. Tuo oli hyvä. Kanapalat ja riisi...............

Anonyymi kirjoitti:

Vain pöljät yhtenään säätelevät ja säätelevät lämmityksiään. Tuo oli hyvä. Kanapalat ja riisi...............

Kuka säätelee lämmityksiään yhtenään?

Mutta koska pörssisähkön profiili vaihtelee ja talon sisäiset lämmönlähteetkin vaihtelee talon käyttöiän aikana, on normaalia että jotain säätöä pitää joskus tehdä.
Lisäksi pitää älytä että eri säätökäyrän alueiden säädöt on pakko tehdä eri vuodenaikoina.

Pöljät sen sijaan ei välitä.
Kun laitteet on mennyt ostamaan eikä fysiikastakaan mitään tajua, parempi olla tyytyväinen vaikka systeemi olisi kuinka paska tahansa?

-raksaaja(sh)
(laitoin kesäsulkeutumisen 12 asteeseen, saapa nähdä vaikuttaako miten/milloin, ulkona nyt 2 ja räntää sataa)

Anonyymi kirjoitti:

Kuka säätelee lämmityksiään yhtenään?

Mutta koska pörssisähkön profiili vaihtelee ja talon sisäiset lämmönlähteetkin vaihtelee talon käyttöiän aikana, on normaalia että jotain säätöä pitää joskus tehdä.
Lisäksi pitää älytä että eri säätökäyrän alueiden säädöt on pakko tehdä eri vuodenaikoina.

Pöljät sen sijaan ei välitä.
Kun laitteet on mennyt ostamaan eikä fysiikastakaan mitään tajua, parempi olla tyytyväinen vaikka systeemi olisi kuinka paska tahansa?

-raksaaja(sh)
(laitoin kesäsulkeutumisen 12 asteeseen, saapa nähdä vaikuttaako miten/milloin, ulkona nyt 2 ja räntää sataa)

Lue lisää

Jos okein tajusin, niin

"-20 :33
0:29 (nyt laitan 28 asteeseen)
20:23""

Tarkoittaa, 0 asteessa menee 29 asteista vettä ja 20 asteessa 23 asteista. Meikäläisellä nuo arvot suunnileen samoja. Taitaa olla asteen pari pienempiä. Itsellä säädetään vain käyrien muutosta ja siirtymää. Noilla sinun arvoillasi säätäminen paljon helpompaa, kuin itsellä.

Talon lämmöntarve on lineaarinen ulkolämpötilaan verrattuna.

Jos nyt sitten ajattelet, että ollaan tuolla rajoilla tarvitaanko lämmitystä, eli ei, niin käytät jotain luokkaa maks 1kW koko taloon, Olisiko tuo teikäläisellä sitten vaikka 4W/m2. No jos sitten tuunailet vettä asteen verran ylös-, tai alaspäin, niin eroa on 1W/m2. Et varmaankaan huomaa tuollaista eroa, et ainakaan kovinkaan nopeasti.

Eli kana ja curry, tai sitten yksi lamppu jossain heiluttaa tilannetta jo aivan toiseen suuntaan. Tilanne vaatii monta päivää tasaantuakseen.

OnnellinenSipokki

"Tilanne vaatii monta päivää tasaantuakseen."
Varmaankin.
Huomasin myös että lapset oli keskenään kotona lauantaipäivän -> taisi olla telkkari päällä koko päivän, lämmittämässä yläkertaa sen 0,4 astetta. ;-)

-raksaaja(sh)