Kielet ovat käyttöä varten ja käytettäviä vasta, kun niihin on panostettu vuosia. On oltava lupa panostaa muuhun. Pieni pakollinen vähemmistökieli kaikille, jotta palveltaisiin alle viiden prosentin vähemmistöä heidän omalla pikkukielellään, on järjetön vaatimus ihmisille, joista tulee muurareita. taksikuskeja, suutareita, yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita, lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä - unohtamatta insinöörejä ja opettajia.
Kielet eivät ole kotiruokareseptejä, joita jokainen tarvitsee ja voi rajatta kerätä
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kielet ovat työkaluja, niitä opiskellaan tarpeeseen ja käyttöön. Eikä ole järkevää karsia opiskelijoita vierailla kielillä ellei kyseessä ole kielten opettajaksi opiskeleva.
Missään nimessä ei tule karsia kielillä vaan tarvittaessa matematiikalla ja fysiikalla.
Vieraita kieliä voi toki olla runsaasti tarjolla niille, jotka haluavat lukea paljon kieliä.
Pakollisuus on perusteltua korkeintaan englannin (lingua franca) ja suomen (maan pääkielen) kohdalla.
Kotikielten opetusta kannattaa jatkossa erityisesti kehittää ja siirtää nettiin.
Kieltenopiskelun kehittäminen tulisi muutenkin siirtää etäopetukseen. Ihmiset voisivat halutessaan kokoontua tutussa nettiryhmässä esim. keskustelun merkeissä. Keskustelulla voi olla vetäjänä opettaja tai vaikkapa keskustelun teemaan liittyvän alan ammattilainen. Opettaja voi olla paikalla tai opettajan osuudet voi olla nauhoitettuja ja rajattomasti uudelleen katsottavissa.
Vapaaehtoisen kieltenopiskelun piirissä tapahtuvaa kehittyä voisi olla vaikka kuinka. Sen sijaan meillä itketään vuosikymmenestä toiseen ja sukupolvesta toiseen pakollisten ruotsinopintojen kanssa.
Etäopetus ei ole koskaan hyvä vaihtoehto lähiopetukselle. Aina pyritään järjestämään lähiopetus.
Lapsille kyllä, mutta eikuiset ovat eri juttu - ajattele miten pojat oppivat englantinsa pelimaailmassa netissä.
Ja kotikielille taas ei ole paljon vaihtoehtoja, koska niitä on paljon ja lukijat hajallaan.
Jokainen, jolla on teini-ikäisiä lapsia, näkee, miten kieltä nyt harjoitetaan. Englantia puhutaan useita tunteja illassa ja todella eri puolille maailmaa, erilaisia aksentteja kuunnellen. Osa kommunikaatiosta tapahtuu erilaisten roolipelialustojen avulla. Erinomaisia.
Hyvä peukalosääntö kielenoppimiseen: Kieltä oppii vain niin paljon kuin sitä tarvitsee.
Hesarissa aiemmin haastateltu Soile Pietikäinen on ammatiltaan sosiologi ja kaksikielisyyden asiantuntija. --- Pietikäisen mukaan kielen oppiminen liittyy aina ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen. Ihmisellä pitää olla tarve oppia ja käyttää kieltä.
”Kieltä oppii vain niin paljon kuin sitä tarvitsee. Siksi kielten opettelu koulussa on vaikeaa.”