Viime vaalikaudella hallituksen tavoitteena oli kestävyysvajeen poistaminen. Sipilän hallitus sitoutui säästämään julkisista menoista pysyvästi 4 miljardia, sote-uudistuksen säästöjen piti olla 3 miljardia, eläkeuudistuksena ja kuntien valtion osuuksien vähennyksenä piti saada 1 miljardi, ja lisäksi se "digi-loikka" eli kunta- ja valtionhallinnon uudistukset.
Todellisuudessa kestävyysvajetta saatiin ehkäpä kurottua vain noin 3 miljardia. Työllisyyden tilapäinen korjaaminen ei vaikuta kestävyysvajeeseen. Julkisen sektorin palvelujen yksityistäminen ei tuo säästöjä, kun terveys- ja hoivafirmat maksavat tuloksestaan myös osingot, monikansalliset yritykset ulkomaisille pääomasijoittajille. Kuntien valtionosuuksien vähentäminen ei kestävyysvajetta korjaa, kun yhä useammat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.
Kun Sipilän hallituksen aikana elettiin noususuhdanteessa, olisiko kestävyysvajeen pitänyt korjaantua ilman aktiivimallia ja ilman koulutusleikkauksia ja ilman indeksileikkauksia? Kurottiinko kestävyysvajetta köyhyyskuilua kasvattamalla? Julkisen sektorin asiakasmaksuja korotettiin vuosina 2015 ja 2016 maksusta riippuen 20-40 prosenttia. Terveysmenojen kasvu toi Suomeen 15.000 - 28.000 köyhää lisää. Montako köyhää lisää olisi tuonut 1.600 euron terveysmenojen kasvu, mitä Sipilän hallitus suunnitteli?
KÖYHYYSVAJE KASVOI - OSTOVOIMA VÄHENI
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan (v. 2016) pienituloisuus koettelee erityisesti nuoria ja yli 74-vuotiaita. THL:n mukaan koulutus suojaa syrjäytymiseltä ja kustannusten kasvulta. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset peruskoulun varaan jäävältä aiheuttavat julkishallinnolle 370.000 euron kustannukset, johon ei sisälly rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset jne. Kokonaiskustannusten arvioidaan yltävän jopa miljoonaan euroon syrjäytyneeltä nuorelta.
Lapsen syrjäytymisessä riskitekijöitä ovat vanhempien matala koulutus, päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen tarve ja perheiden sosioekomisen aseman muutokset.
Köyhyysvaje poistetaan tukemalla perheiden jokapäiväistä arkea, mahdollistamalla kaikkien nuorten toisen asteen koulutus. Myös Rinteen pienituloisten eläkeläisten "vappusatanen" vähentäisi köyhyysloukkua tuntuvasti lisäten kotimaista kulutusta ja ostovoimaa.
Kun hallitus kuroo umpeen köyhyyskuilua, niin siinä samalla se kestävyysvajekin korjaantuu, kun työllisyys lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee. Suomesta tulee hyvinvointiyhteiskunta, kun lapsiköyhyys 160.000 lapselta poistetaan ja köyhyyskuilu kurotaan umpeen.
Todellisuudessa kestävyysvajetta saatiin ehkäpä kurottua vain noin 3 miljardia. Työllisyyden tilapäinen korjaaminen ei vaikuta kestävyysvajeeseen. Julkisen sektorin palvelujen yksityistäminen ei tuo säästöjä, kun terveys- ja hoivafirmat maksavat tuloksestaan myös osingot, monikansalliset yritykset ulkomaisille pääomasijoittajille. Kuntien valtionosuuksien vähentäminen ei kestävyysvajetta korjaa, kun yhä useammat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.
Kun Sipilän hallituksen aikana elettiin noususuhdanteessa, olisiko kestävyysvajeen pitänyt korjaantua ilman aktiivimallia ja ilman koulutusleikkauksia ja ilman indeksileikkauksia? Kurottiinko kestävyysvajetta köyhyyskuilua kasvattamalla? Julkisen sektorin asiakasmaksuja korotettiin vuosina 2015 ja 2016 maksusta riippuen 20-40 prosenttia. Terveysmenojen kasvu toi Suomeen 15.000 - 28.000 köyhää lisää. Montako köyhää lisää olisi tuonut 1.600 euron terveysmenojen kasvu, mitä Sipilän hallitus suunnitteli?
KÖYHYYSVAJE KASVOI - OSTOVOIMA VÄHENI
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan (v. 2016) pienituloisuus koettelee erityisesti nuoria ja yli 74-vuotiaita. THL:n mukaan koulutus suojaa syrjäytymiseltä ja kustannusten kasvulta. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset peruskoulun varaan jäävältä aiheuttavat julkishallinnolle 370.000 euron kustannukset, johon ei sisälly rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset jne. Kokonaiskustannusten arvioidaan yltävän jopa miljoonaan euroon syrjäytyneeltä nuorelta.
Lapsen syrjäytymisessä riskitekijöitä ovat vanhempien matala koulutus, päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen tarve ja perheiden sosioekomisen aseman muutokset.
Köyhyysvaje poistetaan tukemalla perheiden jokapäiväistä arkea, mahdollistamalla kaikkien nuorten toisen asteen koulutus. Myös Rinteen pienituloisten eläkeläisten "vappusatanen" vähentäisi köyhyysloukkua tuntuvasti lisäten kotimaista kulutusta ja ostovoimaa.
Kun hallitus kuroo umpeen köyhyyskuilua, niin siinä samalla se kestävyysvajekin korjaantuu, kun työllisyys lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee. Suomesta tulee hyvinvointiyhteiskunta, kun lapsiköyhyys 160.000 lapselta poistetaan ja köyhyyskuilu kurotaan umpeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toisen asteen koulutus on mahdollinen kaikille halukkaille. Haluttomuutta kuitenkin selitetään yleensä jollain hyväksyttävällä syyllä, kuten vaikka raha.
En usko, että oppivelvollisuuden jatkamisesta on hyötyä koska pakotetut jatkajat vain häiritsevät muita oppimatta itse mitään.
Ainoa hyöty oppivelvollisuuden jatkamisesta on työttömyystilaston kaunistuminen, kun nyt toimettomat näkyvät opiskelijoina. Se on kuitenkin silmänlumetta.
On taatusti parempi vaihtoehto opiskella, kun olla työttömyystilastoissa työttöminä. Nyt työnantajilta on tullut paljon palautetta, että osaaminen ja avoinna olevat työtehtävät eivät kohtaa.
Viimeksi mainittu asia on otettava vakavasti ja kuunneltava työnantajia herkällä korvalla, ja koulutusta lisättävä niillä aloilla joilla on työvoimapulaa.
Työehtoihin ja työnhoukuttelevuuten on myös syytä kiinnitä huomiota, ja miettiä keinoja, jos työpaikalle ei tahdo saada tekijöitä, ja silloin on yhdellä jos toisellakin peiliin katsomisen paikka.Työssä tulisi olla inhimilliset työolot, ja ikäviin, vaarallisiin ja raskaisiin töihin tulisi palauttaa vaarallisen-, ja raskaantyönlisät, jos palkkaus on houkutteleva , varmasti niitä tekijöitäkin löytyy.
Puhelinmyyntialalla on provisiopalkka , ja todellisuudessa todella harva pystyy sillä työllä leipänsä ansaitsemaan, joten sen kaltainen palkkaus tulisi lailla kieltää. Puhelinmyyntityöpaikkoja on vapaina, ja sen palkkauksen epäkohdan vuoksi , niitä ei saisi edes tilastoida avoimiksi työpaikoiksi, sillä ne sopii lähinnä koululaisille pieneksi ylimääräiseksi tienistiksi, joiden ei vielä tarvitse maksaa asumisistaan ja suuremmin omista menoistaankaan.
Suomessa+15+%++ei+ole+suorittanut+toisen+asteen+tutkintoa+24+ikävuoteen+mennessä.++Luku+on+korkea+verrattuna+muihin+Pohjoismaihin.+RAHANPUUTE+on+nuorille+merkittävä+kouluttautumisen+este+nuorisobarometrin+mukaan.++Rahapulan+vuoksi+nuorella+ei+ole+varaa+lukion+koulukirjoihin+tai+ammattikoulun+oppimateriaaleihin.+Lukion+suorittamisen+kokonaiskustannukiset+nousevat+jopa+2.600+euroon+ja+joiden+ammatillisten+tutkintojen+hinta+on+vieläkin+korkeampi.++-+Tällöin+ei+mennä+opiskelemaan+alaa,+joka+oikeasti+kiinnostaa,+vaan+sellaista,+johon+perheellä+on+varaa,+kertoi+Pelastakaa+lapset+ry:n+pääsihteeri+Hanna+Markkula-Kivisilta+Ylen+aamu-tv:n+haastattelussa.+
"Todella lupaavalta kuulostavat uudenlaiset hallitusneuvottelut. Uskon uuden hallituksen muodostuvan näistä viidestä puolueesta ja uskon myös uuden hallituksen ajavan tasa-arvoisempaa, oikeudenmukaisempaa ja Suomenkin tarvitsevaa tulevaisuuspolitiikkaa.
Verorahoillahan kaikki kustannetaan yhteiskunnassamme, joten rahat saadaan riittämään pitämällä kaikki kansalaiset mukana yhteiskuntaa pyörittämässä, oikeudenmukaisesti! Sivistyneeseen hyvinvointivaltioon ei kuulu heikompien ja puolustukyvyttömien kansalaisten kyykyttäminen ja alistaminen. Työllisyys on oikeasti saatava kuntoon, niin että kaikki tulevat toimeen palkallaan. Toimeentulotuen avustuksella näennäisesti työssäkäyvät eivät kuulu työllistellyihin ...
Uudella hallituksella on paljon ja isoja yhteiskunnallisia ja globaaleja asioita hoidettavana, joten on todella hyvä, että hallituksella on vahva enemmistökannatus ja 117 kansanedustajaa.
Antti Rinne on yhteistyökykyinen ja hänestä tulee hyvä koko kansan pääministeri!"
Samaa mieltä minäkin.
Juuri näin - Tsemppiä kaikille hallitusneuvotteluihin - YHTEISTYÖLLÄ hyvä tulee!
Ja ainostaan yhteistyöllä.