Kepun miinat

Lapsena maaseudulla mummolassa käydessä oli suuri vaara kesällä astua lämpimään miinaan. Nykyään lehmät taidetaan pitää enimmäkseen sisätiloissa, joten sitä vaaraa ei enää ole.

Kepulla on poliitiikassaan myös omat ruskeat miinansa, jotka paukahtavat sitten vaaleissa kepulaisten silmille. Nämä monasti henkilöityvät. Muistamme esim. paskalaki-Paulan. Jopa Kepun oma kansanedustaja syytti tätä Paulaa Kepun vaalitappiosta silloin. Sen jälkeen Kepu asetti suuria toiveita eräseen insinööriin, joka oli oppinut saarnasävelensä uskonpiirissään. Sellainen hartaus vaikuttaa aina kepulaisiin. Saarnamiehethän osaavat olla kaunopuheisia. Mutta niin vaan tässäkin totuus lopulta tupsahti esiin ja taas suoraan päin kepulaisten näköä. Se on juuri kuin se ruskea ja lämmin miina. Haisee vaikka aluksi lämmittääkin.

Ehkä kepulaisuuteen liittyy tietynlainen uho ja epärealistinen usko omiin kykyihinsä. Voi olla, että siinä näkyy pohjalainen luonne. Isäntämiehen ote. Usein hyvin jääräpäinen ja periksiantamaton. Ehkä siinä on myös kiivasta halua näyttää etelän metialle, että kyllä meilläkin osataan. Siinä vaan se mahdollinen osaaminen tahtoo jäädä jääräpäisyyden alle kuten tällä hartaalla uskonmiehellä tai Paulalla. Paula ajoi hurjalla tarmolla Talvivaaraa. Niin hurjalla, että kumoonhan se meni.

Nyt taas odotetaan millaisen vitjan "osaajia" Kepu lyö uuteen hallitukseen. Voi olla että kaalinrouskutustakin siellä koetaan, joten hauskaa ainakin tulee olemaan.