Pois mielestä? Haluaisin unohtaa sinut ja jatkaa elämääni 😁
Miksi (nuorempi)mies sinut on niin vaikea saada
Anonyymi
38<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Minä taas en halua unohtaa, hän on niin suloinen :)
Onhan minullakin se ongelma että välillä en halua unohtaa. Perhe-elämä pitää jalat maassa😁ja juuri tänään haluaisin unohtaa (ap.)
Olet 4-kymppinen perheellinen nainen?
Joo. Paha ikä. Meitä on varmaan paljon. Oletko aviomieheni joka stalkkaa?
Jees, taas näitä. Itellä kohta 30 lasissa ja toi on syy miksen oo enkä ikinä tule seurustelemaan tai yksinkertasesti vaan luottamaan kehenkään. Ihmiset ei oo luonnostaan yksiavioisia. Sen näkee kun vaikka miten hyvin menisi sen oman muka "kullan kanssa" ja tässä tapauksessa, vaikka on perhe.... Kun se arki käy ns liian TAVALLISEKSI ja turvalliseksi niin johan alkaa vieraiden reikä tai kulli kiinnostamaan. Ite katellu omien vanhempien ja muiden selkäänpuukottamista tarpeeksi niin oon onneksi tajunnu ettei tän eläinlajin tehtävä oo enää lisääntyä, saati sitten olla tällä planeetalla
Että onnea sille sun kohteelles vaan, jonka oot ottanu leluksesi, toivon ettei tunne sua kohtaan samalla tavalla tai ole tietonen sun tunteista. Mahtaa mennä sillä sillon asiat hyvin sekasin. Moraali on kyllä suurin kusetus ja vitsi mitä tällä planeetalla on olemassa..... hyvi saatana
Kolmikymppinen on vielä lapsekas ja mustavalkoinen. Kyllä mäkin nuorena olin jyrkempi ja tuomitsevampi, mutta elämä opettaa kyllä suvaitsevaisuutta. Oikeestaan kiusantekoo ja toisen tunteilla leikkimistä en ymmärrä. Aina oon pystynyt esim.jos suhteessa huonosti on mennyt niin puhumaan reilusti toiselle asiasta. Se on sitten aina sen kumppanin oma ongelma miten asian ottaa tai jos ei siis ymmärrä tai kuuntele. Kyllähän ihmiset eroaakin ja muodostaa uusia suhteita.
Joo, ihmiset vaihtaa suhteita ja toisa kuin jotain helvetin vaatteita. Ja kun se oma arki alkaa muistuttamaan jotain muuta kuin ruusuilla tanssimista niin alkaa haaveilu muista. Mikä johtaa flirttailun kautta pettämiseen. Näiden takia nykyään esim. idealistiset ja herkästi toisia lukevat ihmiset jäävät tai jättäytyy yksin. Heitä pelätään ja vihataan koska osaavat lukea ihmisiä sanoista ja teoista aina äänenpainoon asti ja kykenevät riisumaan sen ihmiskuoren alta pulppuavan skeidan esiin.
En sitten tiedä onko se muka jotenkin "lapsekasta" jos ton toisen seläntakana temppuilun tuomitsee.... aina noita hissuttelijoita löytyy jotka koittaa ohjata kaikkia menemään virran mukana ja pitämään paskan niskassa....
Parempi olla mustavalkoinen kuin sinipunainen, ajattelisin.
Ja jatkoa vielä: Mites sitten, kuinka "aikuismainen" on nelikymppinen joka tulee suomi24:een lärpättämään kuinka nuoremmat miehet kiinnostaa kun oma perhe-elämä on tylsää ja toivoisi tunteita voivan säädellä niinkun itelle sopii. Toivookohan voivansa säädellä miehen tahtoakin niinkun rouva parhaaksi näkee... Kyllä on hyvää mallia meille nuoremmille. Jatkakaa samaan malliin vaan. Voi helvetti......
Ero+johtuu+kyllä+usein+ihan+syystä,+vaikkei+niitä+syitä+retostella.+Itse+olen+nähnyt+ystäväpiirissä+esim.+vaimon+hakkaamista,++miehen+sairastumista+kaksisuuntaiseen+mielialahäiriöön+(->+monta+naista+kerralla+++omaisuus+kadotettu),+alkoholismia.+Jos+noista+syistä+ei+voi+erota+kunniallisesti+erota,+niin+pitäisikö+vaan+kestää+hampaat+irvessä+ja+pahimmillaan+silmä+mustana,+kunnes+nyrkki+tappaa?+Kenestäkään+näistä+ei+ympäristö+juuri+arvannut+tilanteen+olevan+paha+ovien+sisällä.+
Kiitos viisaista kommenteista!
Eiköhän noissa tapauksissa haeta se ero eikä pulista täällä anonyyminä. Mitä itse luulet? Ja jos ap ite tunnustaa että "perhe pitää jalat maassa" mutta nuorempi veri vetää puoleensa. Sen voi tulkita aika monella tavalla. Miltä toi miehen sanomana kuulostaisi? "Himoitsen ja olisi kiva tavata mutta vaimo ja lapset..." Kuulostiko nyt paremmalta??? VAI tuleeko tähän vielä jotain me too paskaa perään? Vähän veikkaan että seuraavana alkaa varmaan se vouhotus
Kauheesti tuomitsitte mun kommenttiavaiemmin, jossa pidin tuon kolmekymppisen kommentteja hiukka lapsellisina. Kuten ite sanoin tuossa aiemmin niin mä olen ite ihan terapiaa myöden opetellut, että en ola vastuussa kenenkään toisen, edes kumppanin tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, sanomisista, reaktioista ym. Mä voin tehdä eropäätöksen, aivan kuin kumppanikin voi tehdä. Mä voin kertoa missä mennään rehellisesti ja kumppani voi miettiä mitä sillä tiedolla tekee. Tälläkin palstalla on noita helkkarin älli pällejä mustispuolisoita, jotka käyttää suurimman osan ajasta kumppanin kyttäämiseen, osa syystä, osa ihan syyttä. Oikeesti heillä on myös mahdollisuus hakea eroa tai olla hakematta, mutta se mitä sitten tekevätkin niin hyväksyä sitten tilanne eikä tosiaan tulla tänne täysin viattomia kiusaamaan ällöttävullä jutuillaan, kun eivät puolisolleen uskalla sitä purkaa!
Jos on lapsia ja pitkä suhde takana, ei se eron hakeminen ole noin vaan juttu. Kyllä uskoisin, että jokainen ensin yrittää ratkaista asiaa omin neuvoin tai parisuhdeterapiassa., aika pitkäänkin. Ja silti, niiden lasten takia kestää asioita mitkä olisi nuorena lapsettomana ollut hyvin nopeasti eron aihe. Tietysti jos puolison ongelmat on lapselle vahingollisia, se taas tekee päätöksen teon helpoksi.
Jos on yhteiset lapset ja yhteinen asuntolaina, ei useimmille ole mahdollista lähteä ilman asunnon myyntiä (pitäs pystyä maksamaan kaksi asuntoa samaan aikaan). Myynti voi kestää kuukausia ja lasten takia on myös puolison kanssa joskus edettävä hitaasti, jotta ero saadaan sopuisasti aikaan. Kaiken jakaminen lasten läsnäollessa, sovussa, on iso ponnistus.
Itse en olisi ymmärtänyt näitä asioita 30v lapsettomana, enkä olisi ymmärtänyt miksi moni päätyy pettämään sen sijaan että lähtee. Kun tyhjyydessä eläävuosia yrittäen ja yrittäen, ilman että yritys palkitsee mitenkään, sen ymmärtää paljon paremmin. En ole koskaan pettänyt, mutta tiedän että tyhjyyden takia olisin siihen altis rakastuneena.
Mikähän naisiin menee kun yhtä-äkkiä tulee kiire yhdestä katseesta?
Kivahan se on että mielessä muutakin välillä.
Se on kivaa tasan niin kauan kun se on kivaa. Kun tunteet tulee peliin, ei ole enää kivaa (ap.)
Ootteko tunteneet kuinka pitkään? Ja tunnetteko kunnolla, muuten kun esim. työpaikalta tai nähny muutaman kerran jossain menoissa? Saattaa olla kyseessä silloin toi "entä jos" tila jollon kehität vaan haavekuvia toisesta kun oot havainnu muutaman kiinnostavan piirteen mutta et syystä tai toisesta oo joko päässyt tai halunnut tutustua sen syvemmin. Loppujen lopuksi tällä planeetalla kaikki syö ja paskantaa tasan samalla tavalla, kyllä se unohdus tulee kun löydät uuden kiinnostuksen kohteen
Olisipa se noin helppoa. Silloin olisin jo unohtanut hänet.
Jos sä haluat ton tyypin unohtaa niin sitten ei ainakaan kannata pyörittää noita fiiliksiä tänne. Katot mielummin netistä vinkkejä unohtamiseen, hommaat uuden kohteen tai puhut jollekin kaverille asiasta. Tolla tavalla käytä vaan turhaan omat energiat tohon vatvomiseen, kelaa miten moneen muuhun asiaan voisit sen käyttää.
Uudet kuviot, keksit jonkin uuden harrastuksen, otat etäisyyttä, ym. jos oikeesti haluaa jonkun unohtaa niin se onnistuu kyllä. Muutaman kuukauden jälkeen älli tulee taas mukaan kuvioihin ja pystyy ajattelemaan ilman että leikkaa päässä kiinni
Suoraan sanottuna mikään noista ei ole käytännössä toiminut. Kaverille en sentään ole huudellut mut muu yritetty.
Miksi pitää unohtaa ?
Yksinkertaisesti arki käy raskaaksi kun heräät "väärän" miehen vierestä, vietät aikaa miehen ja lasten kanssa. Vähän väliä muistat miten suloinen hän on.
Sama. Olen yrittänyt unohtaa ja tavallaan onnistunutkin siinä. On ollut muitakin suhteita tässä välissä, mutta silti on hehkuva kaipaus aina vaan. Jos ei olisi enää tekemisissä, niin sitten pikku hiljaa unohtuis?
Tulen muistamaan hänet aina. Hymy jonnekkin.
En minäkään häntä tule unohtamaan, kuinka voisinkaan 😊 (ap.)
Pääasia, että hän on onnellinen loppujen lopuksi kun mietin niin tuohon johtopäätökseen tulen.
Onko joku nyt onnelinen? Minä en ainakaan
Vettä tiputtaa ei viitsi ulkoilla, mutta niin Zenonin paradoksit erilaisista asioista filosofiassa, hauska kirja jos ottaa vaikka kirjastosta lainaksi ja lukee jotain paradokseja=ristiriitaisuuksia siis iltalukemiseksi sitten sängyssä jonkun pätkän.... netistähän tietysti saa mutta kirja on mukavampi tuolla tavoin lukea.
Paljon tämä aloitukseni on kerännyt kommentteja. Monilla vaikuttaa olevan selkeä käsitys asiasta ja minusta. Onhan se hyvä että edes joku tietää mikä on tämä tilanteeni nuoreen mieheen ja kuinka se pitäisi ratkaista ja minun toimia. Aika hyvin tilanteessa jossa kaksi ihmistä on ajautunut vaikeaan tilanteeseen.
Mikä on nuoremman miehen nimi?
Ehkä en sitä täällä kerro😁
Jonkin vinkin hänestä voisit kyllä laittaa?
Kerro tuntomerkkisi niin voin kommentoida
Siksi koska meidän on tarkoitus olla yhdessä :) katseemme sitoi meidät yhteen. Muistan ne kolmet pitkät katseet aina.
Sinua muistellen..
Herra XxxX
Jaa, sanon et höpö höpö. Katseet on sitoneet yhteen, vähän muukin ja meidän on tarkoitus olla yhdessä, mutta metsään meni nyt viestisi😉
Lainasin ketjuasi jos hän tunnistaisi tuosta.