Laja vai ennakkoperintö?

Ei perintöveroa makseta kuin kuolleelta tulevasta omaisuudesta eli perinnöstä. Elävän ihmisen antamasta omaisuudesta menee aina lahjavero.

Anonyymi kirjoitti:

Ei perintöveroa makseta kuin kuolleelta tulevasta omaisuudesta eli perinnöstä. Elävän ihmisen antamasta omaisuudesta menee aina lahjavero.

Jep. Ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa.

Mutta nyt ovat? Miten tuo on tulkittava? Onko sisaresi kuollut?

Lahjaksi tuo luultavasti menee jo kolmen vuoden säännön mukaan joka tapauksessa, joten aikaisempaa omaisuuden lahjoittamista ei tarvitse ottaa huomioon perinnönjaossa.

Tuolla kolmen vuoden säännöllä on merkitystä vain verotuksessa, ei siviilioikeudellisesti.

Rintaperilliselle annettu lahja on ennakkoperintö, jos lahjakirjassa ei ole nimenomaisesti määrätty, että se ei ole ennakkoperintöä.

Oliko nämä lapsenlapset nyt siis perillisasemassa vai ei?

Lawetorder pyytää: Selitä ensin itsellesi mitä tarkoittaa PERILLISASEMA, eli se on asema joka mahdollistaa jonkin asian, eli jos rintaperillinen kuolee ennen perittävää, siirtyy PERINTÖOIKEUS, ei siis perillisasema siirry minnekkään eli perillisasema on rintaperillisellä, rintaperillisen lapsella, hänen lapsillaan ja sitten lapsettomalla se asema on hänen sisaruksillaan taikka hänen vanhemmillaan.

Tässä yksinkertainen esimerkki, juna mennöö kuopiijoo kavutta iisualammee ja jatkoopi siitte siillijärvelle ja piäteasema ounna siillijärve pölhölä., pääasema on perinnönjättäjä, kuopioon perintö tullee asemalle ekkana, jne. eli liikkuuko ne asemat vaiko juna?

Sitten pölhölään menijälle lakia uudelleen kun vintissä ei riitä lukutaitoa ja tahallaan jättää pois toisen momentin: "1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. JOS ENNAKON SAAJANA ON MUU p e r i l l i n e n, ON VÄHENTÄMINEN TEHTÄVÄ VAIN, JOS OMAISUUTTA ANNETTAESSA ON NIIN MÄÄRÄTTY TAI o l o s u h t e i d e n p e r u s t e e l l a ON KATSOTTAVA NIIN TARKOITETUN", eli nyt kun on olosuhteet olleet sellaiset, että nuo lapset ovat olleet alaikäisiä ja ilmeisesti aika paljonkin, niin olosuhteet ON OLLEET SELLAISET, ETTEI NE ALAIKÄISET OLE HALLINNEET TUOTA OMAISUUTTA VAAN VANHEMPANSA, eli tosi asiassa se ennakko on mennyt vanhemmille, EIKÄ LASTEN HALLINTAAN ja huomioi, että jos on MÄÄRÄTTY vähentäminen tehtäväksi tai, jne. ja lisäksi aloittaja sanoo "MERKITTÄVÄ OSA OMAISUUDESTA eli yli puolet, NIIN EI SILLOIN OLE KYSE T A V A N O M A I S E S T A lahjasta (kultainen kaulakoru ripille päässeelle lapsen tytölle, niin on kyse tavanomaisesta lahjasta vaikka hieman kallis onkin) .

Niin tämä jo riittää että ennakot on katsottava todellisuudessa menneen sisarelle ja joka on sitten vääntänyt uuden testamentin.

Ymmärrän hyvin, että aasinajajat menee siitä mistä aisa on matalin, eikä ylitä korkeampaa aitaa (ei aisa ole kirjoitusvirhe, ei äly riitä ylittään aisaa enempää, eikä huomaamaan aitaa).

Luitko tämän aloitustekstistä, "Kymmenisen vuotta sitten sisareni ja hänen sukunsa painosti (PAINOSTI, HUOOOM SANA ON PAINOSTI) sairaan (HUOOM. SANA ON S A I R A A N) isäni lahjoittamaan merkittävän osan omaisuuttaa sisareni lapsille." vai hyppäsitkö päivystykseltäsi vain mollaamaan sinuakin viisaampaa Lawetorderia?

Mistä idiootteja sikiää jotka ei lue mitään???

Nolo123, mene jo selaan niitä kuolleita testamentteja, älä heilu täällä viisaampiesi joukossa yrittäen olla viisas vaikkei äly edes riitä siihenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder pyytää: Selitä ensin itsellesi mitä tarkoittaa PERILLISASEMA, eli se on asema joka mahdollistaa jonkin asian, eli jos rintaperillinen kuolee ennen perittävää, siirtyy PERINTÖOIKEUS, ei siis perillisasema siirry minnekkään eli perillisasema on rintaperillisellä, rintaperillisen lapsella, hänen lapsillaan ja sitten lapsettomalla se asema on hänen sisaruksillaan taikka hänen vanhemmillaan.

Tässä yksinkertainen esimerkki, juna mennöö kuopiijoo kavutta iisualammee ja jatkoopi siitte siillijärvelle ja piäteasema ounna siillijärve pölhölä., pääasema on perinnönjättäjä, kuopioon perintö tullee asemalle ekkana, jne. eli liikkuuko ne asemat vaiko juna?

Sitten pölhölään menijälle lakia uudelleen kun vintissä ei riitä lukutaitoa ja tahallaan jättää pois toisen momentin: "1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. JOS ENNAKON SAAJANA ON MUU p e r i l l i n e n, ON VÄHENTÄMINEN TEHTÄVÄ VAIN, JOS OMAISUUTTA ANNETTAESSA ON NIIN MÄÄRÄTTY TAI o l o s u h t e i d e n p e r u s t e e l l a ON KATSOTTAVA NIIN TARKOITETUN", eli nyt kun on olosuhteet olleet sellaiset, että nuo lapset ovat olleet alaikäisiä ja ilmeisesti aika paljonkin, niin olosuhteet ON OLLEET SELLAISET, ETTEI NE ALAIKÄISET OLE HALLINNEET TUOTA OMAISUUTTA VAAN VANHEMPANSA, eli tosi asiassa se ennakko on mennyt vanhemmille, EIKÄ LASTEN HALLINTAAN ja huomioi, että jos on MÄÄRÄTTY vähentäminen tehtäväksi tai, jne. ja lisäksi aloittaja sanoo "MERKITTÄVÄ OSA OMAISUUDESTA eli yli puolet, NIIN EI SILLOIN OLE KYSE T A V A N O M A I S E S T A lahjasta (kultainen kaulakoru ripille päässeelle lapsen tytölle, niin on kyse tavanomaisesta lahjasta vaikka hieman kallis onkin) .

Niin tämä jo riittää että ennakot on katsottava todellisuudessa menneen sisarelle ja joka on sitten vääntänyt uuden testamentin.

Ymmärrän hyvin, että aasinajajat menee siitä mistä aisa on matalin, eikä ylitä korkeampaa aitaa (ei aisa ole kirjoitusvirhe, ei äly riitä ylittään aisaa enempää, eikä huomaamaan aitaa).

Luitko tämän aloitustekstistä, "Kymmenisen vuotta sitten sisareni ja hänen sukunsa painosti (PAINOSTI, HUOOOM SANA ON PAINOSTI) sairaan (HUOOM. SANA ON S A I R A A N) isäni lahjoittamaan merkittävän osan omaisuuttaa sisareni lapsille." vai hyppäsitkö päivystykseltäsi vain mollaamaan sinuakin viisaampaa Lawetorderia?

Mistä idiootteja sikiää jotka ei lue mitään???

Nolo123, mene jo selaan niitä kuolleita testamentteja, älä heilu täällä viisaampiesi joukossa yrittäen olla viisas vaikkei äly edes riitä siihenkään.

Lue lisää

Lowe............. jatkaa uskomattomiasekoilujaan, ei mitään käsitystä perintökaaren eikä myöskään lahja- ja perintölain säännöksistä. Uskokaa hyvät palstan amatöörilukijat: EI KANNATA TYYPIN LOPUTTOMAN PITKIÄ SEPUSTUKSIA LUKEA. Niissa kun ei useimmiten ole järjen häivääkään.

Vain yksi esimerkki, Lowe..........:n "omaperäinen" eli väärä tulkinta PK 6:1 säännöksestä, joka rintaperillisen osalta kuuluu:

"Mitä perittävä eläessään on antanut =>rintaperilliselle<=, on ennakkona vähennettävä =>tämän<= perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."

Oleellinen sana on TÄMÄN. Perintö on siis vähennettävissä - ainoastaan - tämän perinnöstä. Jos lahjan saajan vanhempi elää lahjan antajan kuollessa, tämä vanhempi eli lahjan antajan lapsi on perillinen - jonka perinnöstä siis vähennystä EI voida tehdä. Jos taas mainittu lapsi olisikin kuollut ennan lahjanantajaa, perillinen sijaantulijana olisi nyt lahjan saaja eli antajan lapsenlapsi - jonka perinnöstä ennakkoperintö voitaisiin vähentää.

Lowehöpö sotkee asiaan 1 §:n 1 momentin toisen virkkeen, joka kuuluu:

"Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun."

Virkettä ei tapaukseen voida soveltaa, koska lahjan saaja on rintaperillinen, ei "muu perillinen", kuten esimerkiksi sisarus.

Edellä oleva siis tiedoksi lukijoille: Lowehöpön jaaritusten lukeminen on pelkkää ajan hukkaa.

Lawettipa sekoilee lisää sinun iloksesi: PerimysJÄRJESTYS on ihan eri asia kuin perillisasema, olenkin jo sen selittänyt 'pölhöjen asema'-esityksellä, eli tarkoitetaan mahdollisuutta periä joku jostain syystä eli tavallaan kaikki on samassa asemassa (kärjistäen sanottuna), kukaan vaan ei testamentilla anna omaisuuttaa tuikituntemattomalle, mutta mahdollisuus on olemassa vaikka ei niin toden näköistä.

Tämä on jännä ja putkinäöllistä: "Lowehöpö sotkee asiaan 1 §:n 1 momentin toisen virkkeen, joka kuuluu:

"Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun."

Virkettä ei tapaukseen voida soveltaa, (nuolien lisäys Lawetorder) ------->>>>koska lahjan saaja on rintaperillinen<<<<<-------, ei "muu perillinen", kuten esimerkiksi sisarus."

Jos aloituksen edes kieliopillisesti luit oikein, niin aloittaja kyllä MAINITSI LAHJOITUKSEN sisaren LAPSILLE eli ei siis RINTAPERILLISELLE ja tässä lainaus: "painosti sairaan isäni lahjoittamaan merkittävän osan omaisuuttaa sisareni lapsille."

Mikä mielestäsi on sitten rintaperillisen lapsi joka on suoraan rintaperillisen perillinen?

Olisko se vaikka MUU PERILLINEN ja koska rintaperillisen perillisellä on MYÖS MAHDOLLISUUS periä isänsä isä/äiti, tai äidinisä/äiti jos tilanne on sellainen, eli JOKO LUOPUU PERINTÖOSASTAAN, taikka kadonneena julistetaan kuolleeksi (vaikkei olisikaan kuollut) taikka kuolee ennen kuin perii perittävän.

ERITTÄIN YKSINKERTAISTA rakkahin nolo 1x2 x3 nolo eli kuusinkertaisesti nolompi kuin tavan ihminen, annan samalla nololle ohjeen, mene selaan niitä KUOLLEITA TESTAMENTTEJA, nolo123 sanoo: "Kun minä kuolen, testamenttina määrään, jne." eli testamentti kuolee ja määrää. : D : D : D

On noloa että tuollaisen esittäjä sitten täällä vaahtoa muka laeista, kun ei edes kielioppia tunne ja sinun tekstiisi viitaten, voisitko poistua kokonaan, vaikkapa ihan oikeasta elämästäkin, koska on niin noloa lukea nolomaista sekoilua josta erittäin hyvin tulee esiin jonkun todellinen nolous jolla nolaa vain itseään .

Anonyymi kirjoitti:

Lawettipa sekoilee lisää sinun iloksesi: PerimysJÄRJESTYS on ihan eri asia kuin perillisasema, olenkin jo sen selittänyt 'pölhöjen asema'-esityksellä, eli tarkoitetaan mahdollisuutta periä joku jostain syystä eli tavallaan kaikki on samassa asemassa (kärjistäen sanottuna), kukaan vaan ei testamentilla anna omaisuuttaa tuikituntemattomalle, mutta mahdollisuus on olemassa vaikka ei niin toden näköistä.

Tämä on jännä ja putkinäöllistä: "Lowehöpö sotkee asiaan 1 §:n 1 momentin toisen virkkeen, joka kuuluu:

"Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun."

Virkettä ei tapaukseen voida soveltaa, (nuolien lisäys Lawetorder) ------->>>>koska lahjan saaja on rintaperillinen<<<<<-------, ei "muu perillinen", kuten esimerkiksi sisarus."

Jos aloituksen edes kieliopillisesti luit oikein, niin aloittaja kyllä MAINITSI LAHJOITUKSEN sisaren LAPSILLE eli ei siis RINTAPERILLISELLE ja tässä lainaus: "painosti sairaan isäni lahjoittamaan merkittävän osan omaisuuttaa sisareni lapsille."

Mikä mielestäsi on sitten rintaperillisen lapsi joka on suoraan rintaperillisen perillinen?

Olisko se vaikka MUU PERILLINEN ja koska rintaperillisen perillisellä on MYÖS MAHDOLLISUUS periä isänsä isä/äiti, tai äidinisä/äiti jos tilanne on sellainen, eli JOKO LUOPUU PERINTÖOSASTAAN, taikka kadonneena julistetaan kuolleeksi (vaikkei olisikaan kuollut) taikka kuolee ennen kuin perii perittävän.

ERITTÄIN YKSINKERTAISTA rakkahin nolo 1x2 x3 nolo eli kuusinkertaisesti nolompi kuin tavan ihminen, annan samalla nololle ohjeen, mene selaan niitä KUOLLEITA TESTAMENTTEJA, nolo123 sanoo: "Kun minä kuolen, testamenttina määrään, jne." eli testamentti kuolee ja määrää. : D : D : D

On noloa että tuollaisen esittäjä sitten täällä vaahtoa muka laeista, kun ei edes kielioppia tunne ja sinun tekstiisi viitaten, voisitko poistua kokonaan, vaikkapa ihan oikeasta elämästäkin, koska on niin noloa lukea nolomaista sekoilua josta erittäin hyvin tulee esiin jonkun todellinen nolous jolla nolaa vain itseään .

Lue lisää

Täysi kahjo on tämä Lowe.................., kuten täällä asioita tuntevat ovat havainneet jo kauan kauan sitten. Ei hän ymmärrä edes omia jaarituksiaan, kun kirjoittaa näin:

"Jos aloituksen edes kieliopillisesti luit oikein, niin aloittaja kyllä MAINITSI LAHJOITUKSEN sisaren LAPSILLE eli ei siis RINTAPERILLISELLE ja tässä lainaus: "painosti sairaan isäni lahjoittamaan merkittävän osan omaisuuttaa sisareni lapsille."

Tuo lainaus nimittäin kertoo juuri päin vastaista kuin miten Lowe........... on sen selittänyt. Kun =>Ap:n isä<= on antanut lahjan=> Ap:n sisaren<= lapsille, niin nämä lahjan saajat ovat nimenomaan lahjanantaja-isän lapsen lapsia eli isän rintaperillisiä - edellyttäen, että myös Ap:n sisar on ko. isän lapsi.

Dementia on Lowe..................:lla jo pahassa vaiheessa.

Lawetorder vinkkaa: On se hienoa, että täällä voi olla täysin anonyyminä, ei tarvitse itselleen keksiä itseään kuvaavaa nimimerkkiä.

Etkö kehdannut laittaa muuta kuin itsellesi sopivan pätkän tekstiä lainaten?

Eli kyse asiassa oli muustakin ja tässä alku joka kertoo paljon: "Ositus - Perinnönjako - Ennakkoperintö - Lakiosa - Perinnöstä luopuminen - Osituksen ja perinnönjaon moite
Omistusoikeus avioliitossa
Avioliitto - Omaisuuden ositus - Vastike
Diaarinumero: S2008/522
Esittelypäivä: 14.10.2009
Antopäivä: 2.9.2010
Taltio: 1685

P:n kuoltua hänen --------->>ainoa<<---- perimisasemassa ollut rintaperillisensä ------->>>R luopui perinnöstään<<<<-------. Kuolinpesän osakkaina olivat R:n ------>>>sijaan tulleet hänen lapsensa X ja Y<<<----- sekä P:n leski L, jonka hyväksi P oli tehnyt yleistestamentin."

Tuo sinun esittämäsi teksti on siis kysymyksen asettelusta ja ratkaisuhan on myöhemmin melkein viimeisenä???
"P:n kuoltua hänen ainoa perimisasemassa ollut rintaperillisensä R luopui perinnöstään. Kuolinpesän osakkaina olivat R:n sijaan tulleet hänen lapsensa X ja Y sekä P:n leski L, jonka hyväksi P oli tehnyt yleistestamentin.

L vaati osituksessa vahvistettavaksi, että hän omistaa puolet P:n ostamasta kiinteistöstä. Vaatimus hylättiin, kun L ei ollut näyttänyt P:n toimineen kaupassa myös hänen lukuunsa.

Eläessään P oli antanut lahjoja R:lle ja X:lle. R:n saamat lahjat katsottiin hänen ennakkoperinnökseen. Koska X ei ollut lahjan saadessaan P:n perimisasemassa oleva rintaperillinen, hänen saamaansa lahjaa ei katsottu hänen ennakkoperinnökseen rintaperillistä koskevien sääntöjen mukaan.

R:n ennakkoperintö otettiin huomioon P:n jälkeisessä L:n ja kuolinpesän osakkaiden välillä toimitetussa osituksessa kuolinpesän osakkaiden osuuden vähennyksenä ja P:n jälkeisessä perinnönjaossa X:n ja Y:n lakiosien vähennyksenä.

X:n ja Y:n nostama osituksen ja perinnönjaon moitekanne oli tutkittava myös siltä osin kuin se perustui toimituksessa ensin tunnustettuihin, mutta sittemmin moitekanteessa kiistettyihin seikkoihin.

------->>>>>>Kysymys myös siitä, täyttyivätkö avioliittolain 94 §:ssä mainitut vastikkeen antamisen edellytykset<<<<<--------"

Tähän tapaan ja lukijoille, että viimeisin rivi osoittaa tekstin olleen kko:on kysymyksen asettelu itselleen, ei siis päätöstekstiä

Taas on korkein oikeus tehnyt todellisen nahkapäätöksen, noitahan riittää päätöksiä joissa ei oikein laki vilahda yhtään.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder vinkkaa: On se hienoa, että täällä voi olla täysin anonyyminä, ei tarvitse itselleen keksiä itseään kuvaavaa nimimerkkiä.

Etkö kehdannut laittaa muuta kuin itsellesi sopivan pätkän tekstiä lainaten?

Eli kyse asiassa oli muustakin ja tässä alku joka kertoo paljon: "Ositus - Perinnönjako - Ennakkoperintö - Lakiosa - Perinnöstä luopuminen - Osituksen ja perinnönjaon moite
Omistusoikeus avioliitossa
Avioliitto - Omaisuuden ositus - Vastike
Diaarinumero: S2008/522
Esittelypäivä: 14.10.2009
Antopäivä: 2.9.2010
Taltio: 1685

P:n kuoltua hänen --------->>ainoa<<---- perimisasemassa ollut rintaperillisensä ------->>>R luopui perinnöstään<<<<-------. Kuolinpesän osakkaina olivat R:n ------>>>sijaan tulleet hänen lapsensa X ja Y<<<----- sekä P:n leski L, jonka hyväksi P oli tehnyt yleistestamentin."

Tuo sinun esittämäsi teksti on siis kysymyksen asettelusta ja ratkaisuhan on myöhemmin melkein viimeisenä???
"P:n kuoltua hänen ainoa perimisasemassa ollut rintaperillisensä R luopui perinnöstään. Kuolinpesän osakkaina olivat R:n sijaan tulleet hänen lapsensa X ja Y sekä P:n leski L, jonka hyväksi P oli tehnyt yleistestamentin.

L vaati osituksessa vahvistettavaksi, että hän omistaa puolet P:n ostamasta kiinteistöstä. Vaatimus hylättiin, kun L ei ollut näyttänyt P:n toimineen kaupassa myös hänen lukuunsa.

Eläessään P oli antanut lahjoja R:lle ja X:lle. R:n saamat lahjat katsottiin hänen ennakkoperinnökseen. Koska X ei ollut lahjan saadessaan P:n perimisasemassa oleva rintaperillinen, hänen saamaansa lahjaa ei katsottu hänen ennakkoperinnökseen rintaperillistä koskevien sääntöjen mukaan.

R:n ennakkoperintö otettiin huomioon P:n jälkeisessä L:n ja kuolinpesän osakkaiden välillä toimitetussa osituksessa kuolinpesän osakkaiden osuuden vähennyksenä ja P:n jälkeisessä perinnönjaossa X:n ja Y:n lakiosien vähennyksenä.

X:n ja Y:n nostama osituksen ja perinnönjaon moitekanne oli tutkittava myös siltä osin kuin se perustui toimituksessa ensin tunnustettuihin, mutta sittemmin moitekanteessa kiistettyihin seikkoihin.

------->>>>>>Kysymys myös siitä, täyttyivätkö avioliittolain 94 §:ssä mainitut vastikkeen antamisen edellytykset<<<<<--------"

Tähän tapaan ja lukijoille, että viimeisin rivi osoittaa tekstin olleen kko:on kysymyksen asettelu itselleen, ei siis päätöstekstiä

Taas on korkein oikeus tehnyt todellisen nahkapäätöksen, noitahan riittää päätöksiä joissa ei oikein laki vilahda yhtään.

Lue lisää

Lawetorder esittää esim. kko:n taidoista.

Kysymys siitä, onko syntynyt sopimus kyltin lukeneen ja kyltin asentaneen välillä (mukaeltua tekstiä, mutta totuuspohjaista)

Kko:n mielestä syntyi sopimus pysäköinninvalvonnan (yksityinen) ja auton pysäköineen kuljettajan välille ja pysäköinninvalvonta voitti, VAIKKEI yksityisellä ole mitään OIKEUTTA PYSÄKÖINNINVALVONTAAN lain mukaan, ei edes yksityisalueella, saatikka sitten edes julkisella alueella (jo)sta asiassa oli kyse.

Yksityisalueet on lueteltu laissa hyvin ja lisäksi julkiset alueet.

Tämä on yksi esimerkki niistä lukuisista typeristä ja lakia piittaamattomista kko:n (kusen korvaan oikeus) nahkapäätöksistä.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder esittää esim. kko:n taidoista.

Kysymys siitä, onko syntynyt sopimus kyltin lukeneen ja kyltin asentaneen välillä (mukaeltua tekstiä, mutta totuuspohjaista)

Kko:n mielestä syntyi sopimus pysäköinninvalvonnan (yksityinen) ja auton pysäköineen kuljettajan välille ja pysäköinninvalvonta voitti, VAIKKEI yksityisellä ole mitään OIKEUTTA PYSÄKÖINNINVALVONTAAN lain mukaan, ei edes yksityisalueella, saatikka sitten edes julkisella alueella (jo)sta asiassa oli kyse.

Yksityisalueet on lueteltu laissa hyvin ja lisäksi julkiset alueet.

Tämä on yksi esimerkki niistä lukuisista typeristä ja lakia piittaamattomista kko:n (kusen korvaan oikeus) nahkapäätöksistä.

Lue lisää

Lawetorder lisää omaansa: Lawetorder esittää jänniä kohtia aiemmin esitetystä kko:n päätöksestä:"Helsingin hovioikeuden tuomio 28.4.2008

A ja B valittivat hovioikeuteen.

Jakokirjan 1.1. kohta

Hovioikeuden mukaan ----->>oikeuskirjallisuudessa oli esitetty ristiriitaiset kannanotot<<<---- siitä, voiko ainoalle rintaperilliselle annettu lahja olla ennakkoperintöä.

Hovioikeus katsoi, ettei ainoan rintaperillisen tilanne kumoa perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaista positiivista ennakkoperintöolettamaa ja johda säännönmukaisesti ainoalle rintaperilliselle annetun lahjan jättämiseen perinnönjaon ulkopuolelle."

"Jakokirjan 1.8. kohta

Sijaantuloperilliselle annetun ennakkoperinnön osalta hovioikeus lausui, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan "Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosuudesta." Säännöksen esitöissä (HE 6/1964 vp) ei ollut nimenomaisesti otettu kantaa tähän säännökseen, vaan oli viitattu muun muassa lainvalmistelukunnan ehdotukseen vuodelta 1935, jossa oli ehdotettu vastaavansisältöistä säännöstä. Tämän perusteluissa oli todettu ilmeistä olevan säännöksen soveltaminen myös tilanteissa, joissa ennakonsaaja muusta syystä, esimerkiksi perintöoikeutensa menetettyään, ei saa periä perittävää. Näiden harvinaisten tapausten varalta ei ollut katsottu sopivaksi ottaa lakiin erikoissäännöksiä.

Hovioikeus katsoi, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n säännöstä oli tulkittava siten, ------>>>että perinnöstä luopumistilanteissa sijaantuloperillisen saama ennakkoperintö on otettava huomioon perinnönjaossa saajansa perintöosuutta vähentävänä, vaikka perinnöstä luopunut henkilö olisi elossa perittävän kuollessa<<<<-----."


"Korkeimman oikeuden ratkaisu: Korkeimmassa oikeudessa riidanalaiset kysymykset

4. Pesänjakaja on toimittanut osituksen, omaisuuden erottelun ja perinnönjaon Leo O:n jälkeen 30.4.2004 päivätyn jakokirjan mukaisesti. Jan ja Milla O ovat moittineet toimitusta. Täällä on enää kysymys ensiksikin osituksen osalta siitä, omistiko erään kiinteistön yksin Leo O vai omistiko hän sen yhdessä Sinikka O:n kanssa kuten tämä on väittänyt. Kyse on myös kiinteistön arvosta (jakokirjan kohta 2). Toiseksi Sinikka O on perinnönjaossa vaatinut, että eräät Leo O:n eläessään Olavi O:n ja Jan O:n hyväksi tekemät varallisuuden siirrot on otettava perinnönjaossa huomioon rintaperillisten ennakkoperintöinä. Kun Olavi O on ollut Leo O:n ainoa rintaperillinen, on ensin ratkaistava, voidaanko ennakkoperintösäännöksiä ylipäätään soveltaa tällaisessa tapauksessa (jakokirjan kohta 1.1.). Jos ennakkoperintösäännökset tulevat sovellettaviksi, täällä on ratkaistavana kolme Olavi O:lle annetuiksi väitettyä ennakkoperintöä: Olavi O:n saama asumisetu (jakokirjan kohta 1.4.), Olavi O:n puolesta maksetut verot (kohta 1.5.) ja Olavi O:n saamat rahasuoritukset marraskuussa 1999 (kohta 1.7.). Lopuksi on vielä kysymys Jan O:n asuntokaupan alihintaisuuden johdosta saaman edun huomioon ottamisesta ennakkoperintönä (kohta 1.8)." TÄMÄ ON JÄNNÄ KOHTA, HUOLIMATTA AVIOEHDOSTA, kko ohittaa koko avioehtosopimuksen ka lisäksi keskinäisen testamentin näin: "6. Korkein oikeus toteaa, että oikeutemme mukaan omaisuuden omistajana pidetään sitä, joka on saannon kuten kaupan perusteella omaisuuden hankkinut tai saanut. Tässä tapauksessa saantona on kiinteistön pakkohuutokauppa, jossa kauppakirjan mukaan ostajana on ollut yksin Leo O. Kauppakirjan mukaan omistajana on siten pidettävä yksin Leo O:ta. Jotta myös Sinikka O:ta voitaisiin pitää kiinteistön osaomistajana, hänen tulee näyttää, että vastoin kauppakirjan merkintää kiinteistö on tarkoitettu hankkia puolisoiden yhteiseksi, siis siten, että Leo O on toiminut kaupassa myös Sinikka O:n lukuun.

7. Se, että puolisoiden avioliitto on kestänyt liki 30 vuotta ja se, että kiinteistöä on käytetty pitkään puolisoiden yhteisenä kotina, eivät yksinään osoita, että Leo O olisi kiinteistön ostaessaan toiminut Sinikka O:n lukuun tai että kiinteistö olisi muutoinkaan tarkoitettu ostaa puolisoiden yhteiseksi.

8. Näillä perusteilla kiinteistö on ollut Leo O:n kuollessa yksin hänen omaisuuttaan." Tässä maininta keskinäisestä testamentista jossa määrätään koko omaisuus eloon jääneelle ja lisäksi avioehdossa määrätään avio-oikeus kaikkeen Leo O:n omaisuuteen tähän tapaan: "Leo O ja Sinikka O olivat 18.2.1999 tehneet keskinäisen yleistestamentin "täydellä omistusoikeudella" ja määränneet lesken oikeudesta maksaa lakiosa rahana, mikäli Olavi O tulisi vaatimaan lakiosaansa. Lisäksi Leo O oli määrännyt eräitä Olavi O:lle tekemiään lahjoituksia ennakkoperintönä huomioon otettavaksi. Puolisot olivat 18.2.1999 tehneet myös yksipuolisen avioehtosopimuksen, jonka mukaan Leo O:lla ei ollut avio-oikeutta mihinkään Sinikka O:n omaisuuteen, kun taas tällä oli avio-oikeus kaikkeen Leo O:n omaisuuteen"

Tässä sitten ennakkoperinnöstä, meni vähän pitkään ja pahoittelen: "22. Perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan jos perilli

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää omaansa: Lawetorder esittää jänniä kohtia aiemmin esitetystä kko:n päätöksestä:"Helsingin hovioikeuden tuomio 28.4.2008

A ja B valittivat hovioikeuteen.

Jakokirjan 1.1. kohta

Hovioikeuden mukaan ----->>oikeuskirjallisuudessa oli esitetty ristiriitaiset kannanotot<<<---- siitä, voiko ainoalle rintaperilliselle annettu lahja olla ennakkoperintöä.

Hovioikeus katsoi, ettei ainoan rintaperillisen tilanne kumoa perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaista positiivista ennakkoperintöolettamaa ja johda säännönmukaisesti ainoalle rintaperilliselle annetun lahjan jättämiseen perinnönjaon ulkopuolelle."

"Jakokirjan 1.8. kohta

Sijaantuloperilliselle annetun ennakkoperinnön osalta hovioikeus lausui, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan "Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosuudesta." Säännöksen esitöissä (HE 6/1964 vp) ei ollut nimenomaisesti otettu kantaa tähän säännökseen, vaan oli viitattu muun muassa lainvalmistelukunnan ehdotukseen vuodelta 1935, jossa oli ehdotettu vastaavansisältöistä säännöstä. Tämän perusteluissa oli todettu ilmeistä olevan säännöksen soveltaminen myös tilanteissa, joissa ennakonsaaja muusta syystä, esimerkiksi perintöoikeutensa menetettyään, ei saa periä perittävää. Näiden harvinaisten tapausten varalta ei ollut katsottu sopivaksi ottaa lakiin erikoissäännöksiä.

Hovioikeus katsoi, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n säännöstä oli tulkittava siten, ------>>>että perinnöstä luopumistilanteissa sijaantuloperillisen saama ennakkoperintö on otettava huomioon perinnönjaossa saajansa perintöosuutta vähentävänä, vaikka perinnöstä luopunut henkilö olisi elossa perittävän kuollessa<<<<-----."


"Korkeimman oikeuden ratkaisu: Korkeimmassa oikeudessa riidanalaiset kysymykset

4. Pesänjakaja on toimittanut osituksen, omaisuuden erottelun ja perinnönjaon Leo O:n jälkeen 30.4.2004 päivätyn jakokirjan mukaisesti. Jan ja Milla O ovat moittineet toimitusta. Täällä on enää kysymys ensiksikin osituksen osalta siitä, omistiko erään kiinteistön yksin Leo O vai omistiko hän sen yhdessä Sinikka O:n kanssa kuten tämä on väittänyt. Kyse on myös kiinteistön arvosta (jakokirjan kohta 2). Toiseksi Sinikka O on perinnönjaossa vaatinut, että eräät Leo O:n eläessään Olavi O:n ja Jan O:n hyväksi tekemät varallisuuden siirrot on otettava perinnönjaossa huomioon rintaperillisten ennakkoperintöinä. Kun Olavi O on ollut Leo O:n ainoa rintaperillinen, on ensin ratkaistava, voidaanko ennakkoperintösäännöksiä ylipäätään soveltaa tällaisessa tapauksessa (jakokirjan kohta 1.1.). Jos ennakkoperintösäännökset tulevat sovellettaviksi, täällä on ratkaistavana kolme Olavi O:lle annetuiksi väitettyä ennakkoperintöä: Olavi O:n saama asumisetu (jakokirjan kohta 1.4.), Olavi O:n puolesta maksetut verot (kohta 1.5.) ja Olavi O:n saamat rahasuoritukset marraskuussa 1999 (kohta 1.7.). Lopuksi on vielä kysymys Jan O:n asuntokaupan alihintaisuuden johdosta saaman edun huomioon ottamisesta ennakkoperintönä (kohta 1.8)." TÄMÄ ON JÄNNÄ KOHTA, HUOLIMATTA AVIOEHDOSTA, kko ohittaa koko avioehtosopimuksen ka lisäksi keskinäisen testamentin näin: "6. Korkein oikeus toteaa, että oikeutemme mukaan omaisuuden omistajana pidetään sitä, joka on saannon kuten kaupan perusteella omaisuuden hankkinut tai saanut. Tässä tapauksessa saantona on kiinteistön pakkohuutokauppa, jossa kauppakirjan mukaan ostajana on ollut yksin Leo O. Kauppakirjan mukaan omistajana on siten pidettävä yksin Leo O:ta. Jotta myös Sinikka O:ta voitaisiin pitää kiinteistön osaomistajana, hänen tulee näyttää, että vastoin kauppakirjan merkintää kiinteistö on tarkoitettu hankkia puolisoiden yhteiseksi, siis siten, että Leo O on toiminut kaupassa myös Sinikka O:n lukuun.

7. Se, että puolisoiden avioliitto on kestänyt liki 30 vuotta ja se, että kiinteistöä on käytetty pitkään puolisoiden yhteisenä kotina, eivät yksinään osoita, että Leo O olisi kiinteistön ostaessaan toiminut Sinikka O:n lukuun tai että kiinteistö olisi muutoinkaan tarkoitettu ostaa puolisoiden yhteiseksi.

8. Näillä perusteilla kiinteistö on ollut Leo O:n kuollessa yksin hänen omaisuuttaan." Tässä maininta keskinäisestä testamentista jossa määrätään koko omaisuus eloon jääneelle ja lisäksi avioehdossa määrätään avio-oikeus kaikkeen Leo O:n omaisuuteen tähän tapaan: "Leo O ja Sinikka O olivat 18.2.1999 tehneet keskinäisen yleistestamentin "täydellä omistusoikeudella" ja määränneet lesken oikeudesta maksaa lakiosa rahana, mikäli Olavi O tulisi vaatimaan lakiosaansa. Lisäksi Leo O oli määrännyt eräitä Olavi O:lle tekemiään lahjoituksia ennakkoperintönä huomioon otettavaksi. Puolisot olivat 18.2.1999 tehneet myös yksipuolisen avioehtosopimuksen, jonka mukaan Leo O:lla ei ollut avio-oikeutta mihinkään Sinikka O:n omaisuuteen, kun taas tällä oli avio-oikeus kaikkeen Leo O:n omaisuuteen"

Tässä sitten ennakkoperinnöstä, meni vähän pitkään ja pahoittelen: "22. Perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan jos perilli

Lue lisää

Katsoppas kun loppui Lawetorderilta tila kesken, mutta ei hätää, tässä jatkoa: "jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista. Säännöksen varhaisten lainvalmistelutöiden mukaan tätä sääntöä tulee noudattaa myös silloin, kun ennakonsaaja muusta syystä, kuten perintöoikeuden menettämisen takia, ei voi periä perittävää. Koska tällaisia muita tilanteita pidettiin harvinaisina, niitä varten ei ehdotettu erityissäännöstä (Ehdotus s. 114). Näin ollen lainkohdasta ilmenevää periaatetta on sovellettava tässä tapauksessa perinnöstään luopuneen Olavi O:n saamiin ennakkoperintöihin siten, että hänen saamansa ennakkoperinnöt on vähennettävä Jan ja Milla O:n lakiosista. Jan O:n saamaksi väitetty ennakkoperintö on harkittava erikseen."


Otin nyt vain muutaman ihmeellisyyden kko:n hieromisesta.
"

Sinulla on lakiosa laskennallisesta jäämistöstä ja nuo rintaperillisen lapsille annetut lahjat otetaan kyllä siinä laskelmassa huomioon, riippumatta siitä oliko ne ennakkoperintöä tai ei.

Lakiosa on puolet perintöosastasi, joten jos muita tapahtumia tai vaikutteita ei ole, tuo kertomasu lahjoitus ei loukkaa lakiosaasi.

Jos on määrätty, että lahja ei ole ennakkoperintöä, sitä ei lähtökohtaisesti oteta huomioon lakiosalaskelmassa. Mistä sinulle on tullut sellainen käsitys, että tavallinen lahja ja ennakkoperintö käyttäytyisivät samalla tavalla?

Anonyymi kirjoitti:

Jos on määrätty, että lahja ei ole ennakkoperintöä, sitä ei lähtökohtaisesti oteta huomioon lakiosalaskelmassa. Mistä sinulle on tullut sellainen käsitys, että tavallinen lahja ja ennakkoperintö käyttäytyisivät samalla tavalla?

Lue lisää

PK 7:3.3
Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.

Anonyymi kirjoitti:

PK 7:3.3
Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.

Lue lisää

Tässähän se on selkeästi sanottu mitä Lawetorder on koko ajan esittänyt joskin toisella tapaa ja että kyseinen lahja on katsottava sisarelle annetuksi KOSKA LAPSET OVAT OLLEET ALAIKÄISIÄ eli alle 15 vuotiaita.

Kiitokset, olisin varmaan tuon lainkohdan tuonut kunhan olisin väitteltssä ehtinyt tuonne asti

Kyse ei ole TAVANOMAISESTA, koska on "lahjoitettu" merkittävä osa omaisuudesta.

Asialle voi laittaa pisteen ja nolot sun muut ryömiköön koloihinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on määrätty, että lahja ei ole ennakkoperintöä, sitä ei lähtökohtaisesti oteta huomioon lakiosalaskelmassa. Mistä sinulle on tullut sellainen käsitys, että tavallinen lahja ja ennakkoperintö käyttäytyisivät samalla tavalla?

Lue lisää

Lawetorder lyhyesti kertoo kirjallisesti: Laissa se lukee rakas watson, laissa se on.

Tavanomainen, ei tavanomainen, huomaatko eroa?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on lakiosa laskennallisesta jäämistöstä ja nuo rintaperillisen lapsille annetut lahjat otetaan kyllä siinä laskelmassa huomioon, riippumatta siitä oliko ne ennakkoperintöä tai ei.

Lakiosa on puolet perintöosastasi, joten jos muita tapahtumia tai vaikutteita ei ole, tuo kertomasu lahjoitus ei loukkaa lakiosaasi.

Lue lisää

Lawetorder kysäisee idiotismin aatelilta: Luitko aloittajan tekstin huolella?

Et sitten koska meni varmaan ohi sanat "MERKITTÄVÄN OSAN (eli yli puolet) omaisuudesta.

Oikein katsottuna merkittävä osa loukkaa lakiosan saajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder kysäisee idiotismin aatelilta: Luitko aloittajan tekstin huolella?

Et sitten koska meni varmaan ohi sanat "MERKITTÄVÄN OSAN (eli yli puolet) omaisuudesta.

Oikein katsottuna merkittävä osa loukkaa lakiosan saajaa.

Lue lisää

Luitko aloittajan tekstin huolella?

"Merkitäänkö perukirjaan tuo isäni lahjoittama osa, >>>noin kolmasosa koko isäni omaisuudesta<<<, lahjaksi vai ennakkoperinnöksi?"

Anonyymi kirjoitti:

Luitko aloittajan tekstin huolella?

"Merkitäänkö perukirjaan tuo isäni lahjoittama osa, >>>noin kolmasosa koko isäni omaisuudesta<<<, lahjaksi vai ennakkoperinnöksi?"

Lue lisää

Lawetorder vastaa: Luitko aiemmin jo vastattuna tämän: " Anonyymi

14.5.2019 1:13
Uusi
Lawetorder sekoittaa pasmojaan "lakiasiantuntijoilta" jotka noinkin innokkaasti vastailee: - Se että laitetaanko se lahjoitus perukirjaan eli omaisuudeksi, niin lisää perintöveroa ja se, että mikä sen arvo olisi tällä hetkellä, koska perinnönjaossa se arvo mitataan lahjoitushetken arvolla ja sitähän ei verottaja huomioi.

Sen voi tehdä niin, että sitä omaisuus erää ei laiteta perukirjaan, mutta myöhemmässä jaossa se lahjoitettu osa vähennetään sisaresi osasta lahjoitushetken arvon mukaan."

Okei, uskon ettet, siksi kysytkin tyhmiä.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder vastaa: Luitko aiemmin jo vastattuna tämän: " Anonyymi

14.5.2019 1:13
Uusi
Lawetorder sekoittaa pasmojaan "lakiasiantuntijoilta" jotka noinkin innokkaasti vastailee: - Se että laitetaanko se lahjoitus perukirjaan eli omaisuudeksi, niin lisää perintöveroa ja se, että mikä sen arvo olisi tällä hetkellä, koska perinnönjaossa se arvo mitataan lahjoitushetken arvolla ja sitähän ei verottaja huomioi.

Sen voi tehdä niin, että sitä omaisuus erää ei laiteta perukirjaan, mutta myöhemmässä jaossa se lahjoitettu osa vähennetään sisaresi osasta lahjoitushetken arvon mukaan."

Okei, uskon ettet, siksi kysytkin tyhmiä.

Lue lisää

Lawetorder lisää omaansa ja lainaa: " >>>noin kolmasosa koko isäni omaisuudesta<<<, lahjaksi vai ennakkoperinnöksi?"

Olisiko tuo 3/4 osaa, vaiko 3/6 osaa??

Sanoppa sinä, kun noinkin viisaita kyselet hienolla päättelykyvylläsi.

Pss, eka on vissiin yli puolet ja toinenkin on puolet eli aloittajan sanoin" MERKITTÄVÄ OSA".

Tai hei, voihan se perskules vieköön olla 3/2 osaa, eikö vain? : D : D

Lawetorder vastaa: Laitoit aikaisemmin sanallisesti "kolmasosan omaisuudesta" eli jos omaisuus jaetaan perijöiden kesken, jos en väärin laskenut, niin neljä, niin kolmas osa on kyllä 3/4.

Hyvä että oikaisit jälkikäteenkin, mutta jo tuokin on huomattava määrä koko omaisuudesta vaikkei nyt ihan puolta ole, mutta riittävä jotta sitä ei voida edes katsoa 'tavanomaiseksi lahjaksi'.

Tavanomaisia on, että ostetaan auto juuri kortin saaneelle, ei nyt uutta 600scl mersua, mutta uudehko käytetty auto voitaisiin luokitella rikkaammissa perheissä tavanomaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder vastaa: Laitoit aikaisemmin sanallisesti "kolmasosan omaisuudesta" eli jos omaisuus jaetaan perijöiden kesken, jos en väärin laskenut, niin neljä, niin kolmas osa on kyllä 3/4.

Hyvä että oikaisit jälkikäteenkin, mutta jo tuokin on huomattava määrä koko omaisuudesta vaikkei nyt ihan puolta ole, mutta riittävä jotta sitä ei voida edes katsoa 'tavanomaiseksi lahjaksi'.

Tavanomaisia on, että ostetaan auto juuri kortin saaneelle, ei nyt uutta 600scl mersua, mutta uudehko käytetty auto voitaisiin luokitella rikkaammissa perheissä tavanomaiseksi.

Lue lisää

Lawetorder lisää omaan: se kolmas osa sanotaan: yksi kolmas osa ja jos sanotaan vaan kolmasosa, niin se on kolmas osa neljästä

Lawetorder kysäisee: Mistä näitä idiotistisiä oikein synnytetään liukuhihnalta?

Jos sinä käyttäisit typerää päätäsi lukemiseen enemmän kuin typerien esityksien tekoon, olisit jo aikaa sitten lukenut hovioikeuksien että korkeimman nahkuriorsi päätöksiä joissa sivutaan asiaa oikealla tavalla, mutta sitten päätös poikkeaakin täysin päinvastaiseksi mitä oli aikaisemmin ajateltu.

Olen jo typerää kysymystäsi koskevasti esittänyt otteita, lukaiseppas niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder kysäisee: Mistä näitä idiotistisiä oikein synnytetään liukuhihnalta?

Jos sinä käyttäisit typerää päätäsi lukemiseen enemmän kuin typerien esityksien tekoon, olisit jo aikaa sitten lukenut hovioikeuksien että korkeimman nahkuriorsi päätöksiä joissa sivutaan asiaa oikealla tavalla, mutta sitten päätös poikkeaakin täysin päinvastaiseksi mitä oli aikaisemmin ajateltu.

Olen jo typerää kysymystäsi koskevasti esittänyt otteita, lukaiseppas niitä.

Lue lisää

Noh noh poju,otetaan nyt se järki käteen.

Sun ongelmas on se että sä et ymmärrä lukemaasi.

Mikäs olikaan se verottajan kanta asiaan?Muistatko?
Entäs ne 2 lakimiestä jotka kertoivat oman kantansa tähänkin topicciin?
Niin joo ja sitten vielä se KKO:n päätös jossa todetaan että mikä on ennakkoperintöä ja mikä ei.

Eikö nämä jo vakuuta sua että olet totaalisen pihalla?

Lawetorder on opaskoiran virkaa hoitamassa sanasokeille: " Anonyymi

"14.5.2019 13:55
Uusi
"Tässähän se on selkeästi sanottu mitä Lawetorder on koko ajan esittänyt joskin toisella tapaa ja että kyseinen lahja on katsottava sisarelle annetuksi KOSKA LAPSET OVAT OLLEET ALAIKÄISIÄ eli alle 15 vuotiaita."

LAwetorder on tapansa mukaan taas väärässä.

Kun lahja annetaan niin saajasta tulee omistaja,lahja on annettu lapsenlapselle ja näin ollen se on lapsenlapsen omaisuutta,ei suinkaan lapsenlapsen vanhempien omaisuutta.
Suomessa alaikäinen on alle 18 vuotias,ei suinkaan niin että 15 vuotias olisi täysi-ikäinen niinkuin väität.Se että lapset ovat olleet alaikäisiä lahjoituksen hetkellä ei asiaa muuta miksikään,sillä toisinsanoen ei ole mitään merkitystä asian kannalta.

Topicin tapauksessa jos lahjoittaja on antanut lapsenlapsilleen lahjan ja näiden /isä/äiti(lahjoittajan rintaperillinen) on ollut elossa kun lahjoittaja kuoli niin lahja EI ole lastenlasten ennakkoperintöä.Tämä on fakta.

Aloittajalle tiedoksi,ei kannata uskoa mitä lawetorder kirjoittaa,mielenrauhan saamiseksi ota yhteyttä lakimieheen niin hän kyllä vahvistaa sen mitä tässä kirjoituksessa puhutaan.
".

Lawetorder: Voi ny vittujen vittu ja vittujen vittu isovittuinen, juuri pääsin kirjoittamasta, että älkää lukutaidottomat kirjoitelko, etenkään noloina.

Tässä vähän: " Anonyymi

"14.5.2019 1:13
Uusi
Lawetorder sekoittaa pasmojaan "lakiasiantuntijoilta" jotka noinkin innokkaasti vastailee:

Tässä tietämys on huippuluokkaa tai oikeammin hupiluokkaa: " Anonyymi

13.5.2019 23:45
Uusi
Ennakkoperintö se ei ole kun lapset eivät ole olleet lahjoitushetkellä perimysasemassa suhteessa lahjoittajaan".

Omat lapset ja mahdolliset lapsenlapset ovat aina perimysasemassa, lapset perii aina vanhempansa jollei ole määrättyjen asioiden vuoksi tehty perinnöttömiksi, eli vaikka on lahjoitettu ohittaen oikea perillinen, eli tavallaan on katsottu ns. kuolleeksi ja etenkin silloin, jos nuo sisaren lapset ovat olleet ------>>>>>>>alaikäisiä, niin silloin se lahjoitus on tavallaan annettu sille sisarelle, (HUOOOOOOMMMM) koska vasta 15v voi testamentata omaisuuttaan<<<<<<<<--------- jonka on itse hankkinut".


Ilmeisesti yhdistelet idiotismillasi asioita miten sattuu ja jotta alkuperä hämärtyy, olette aasinajaien valioluokkaa ihmisten kusettamisessa ja varainimijänä, onneksi olkoon.

Olen VIITANNUT "alaikäisyyteen" sillain että sen idiootimpikin tajuaam sinä et, eli ettei alle 15 voi hallita omaisuuttaan niin että voisi testamentata ja mainitsin tuon iän myöhemminkin johon varmaan viittaat ja et ole edes tajunnut, että se kirjoitus liittyy minun aiempiini, ELI OPETTELE YHDISTELEEN asioita, OPETTELE LUKEEN/KIRJOITTAAN, OPETTELE KIELILAUSEIDEN RAKENNE JA KUINKA TEHDÄÄN SELKEÄÄ YMMÄRRETTÄVÄÄ TEKSTIÄ ja lisäksi, OPETTELE YMMÄRTÄÄN LUETTU TEKSTI, kun nuo opit, niin tervetuloa takaisin, siis miljardin vuoden päästä, sillä noilla aivoilla ei opita mitään.

Mutta laitan nyt oikeuden päätöksestä pienen mietittävän ""Jakokirjan 1.8. kohta

Sijaantuloperilliselle annetun ennakkoperinnön osalta hovioikeus lausui, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan "Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosuudesta." Säännöksen esitöissä (HE 6/1964 vp) ei ollut nimenomaisesti otettu kantaa tähän säännökseen, vaan oli viitattu muun muassa lainvalmistelukunnan ehdotukseen vuodelta 1935, jossa oli ehdotettu vastaavansisältöistä säännöstä. Tämän perusteluissa oli todettu ilmeistä olevan säännöksen soveltaminen myös tilanteissa, joissa ennakonsaaja muusta syystä, esimerkiksi perintöoikeutensa menetettyään, ei saa periä perittävää. Näiden harvinaisten tapausten varalta ei ollut katsottu sopivaksi ottaa lakiin erikoissäännöksiä.

Hovioikeus katsoi, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n säännöstä oli tulkittava siten, ------>>>että perinnöstä luopumistilanteissa ------>>>sijaantuloperillisen saama ennakkoperintö on otettava huomioon perinnönjaossa saajansa perintöosuutta vähentävänä<<<<<------, vaikka perinnöstä luopunut henkilö olisi elossa perittävän kuollessa<<<<-----.""

ILMENEE KENEN KIRJOITTAMIA, lue edes auttavasti ja jos tarvit apua, niin kysy naapuritalon talonmieheltä, isäsi ei noin idioottia ole voinut saada aikaan.

Minä taas esitän, ettei aloyyaja luota vastaväittelijän kaltaisten offtopicci kirjoittajien runkutukseen, ne ähisee kaksi sekuntia satojen valmistelu tuntiensa vuoksi, kuten olemme saaneet kaikkien aasinajajien tekevänkin niin, väliin nille kelpaa donkeyn put.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder on opaskoiran virkaa hoitamassa sanasokeille: " Anonyymi

"14.5.2019 13:55
Uusi
"Tässähän se on selkeästi sanottu mitä Lawetorder on koko ajan esittänyt joskin toisella tapaa ja että kyseinen lahja on katsottava sisarelle annetuksi KOSKA LAPSET OVAT OLLEET ALAIKÄISIÄ eli alle 15 vuotiaita."

LAwetorder on tapansa mukaan taas väärässä.

Kun lahja annetaan niin saajasta tulee omistaja,lahja on annettu lapsenlapselle ja näin ollen se on lapsenlapsen omaisuutta,ei suinkaan lapsenlapsen vanhempien omaisuutta.
Suomessa alaikäinen on alle 18 vuotias,ei suinkaan niin että 15 vuotias olisi täysi-ikäinen niinkuin väität.Se että lapset ovat olleet alaikäisiä lahjoituksen hetkellä ei asiaa muuta miksikään,sillä toisinsanoen ei ole mitään merkitystä asian kannalta.

Topicin tapauksessa jos lahjoittaja on antanut lapsenlapsilleen lahjan ja näiden /isä/äiti(lahjoittajan rintaperillinen) on ollut elossa kun lahjoittaja kuoli niin lahja EI ole lastenlasten ennakkoperintöä.Tämä on fakta.

Aloittajalle tiedoksi,ei kannata uskoa mitä lawetorder kirjoittaa,mielenrauhan saamiseksi ota yhteyttä lakimieheen niin hän kyllä vahvistaa sen mitä tässä kirjoituksessa puhutaan.
".

Lawetorder: Voi ny vittujen vittu ja vittujen vittu isovittuinen, juuri pääsin kirjoittamasta, että älkää lukutaidottomat kirjoitelko, etenkään noloina.

Tässä vähän: " Anonyymi

"14.5.2019 1:13
Uusi
Lawetorder sekoittaa pasmojaan "lakiasiantuntijoilta" jotka noinkin innokkaasti vastailee:

Tässä tietämys on huippuluokkaa tai oikeammin hupiluokkaa: " Anonyymi

13.5.2019 23:45
Uusi
Ennakkoperintö se ei ole kun lapset eivät ole olleet lahjoitushetkellä perimysasemassa suhteessa lahjoittajaan".

Omat lapset ja mahdolliset lapsenlapset ovat aina perimysasemassa, lapset perii aina vanhempansa jollei ole määrättyjen asioiden vuoksi tehty perinnöttömiksi, eli vaikka on lahjoitettu ohittaen oikea perillinen, eli tavallaan on katsottu ns. kuolleeksi ja etenkin silloin, jos nuo sisaren lapset ovat olleet ------>>>>>>>alaikäisiä, niin silloin se lahjoitus on tavallaan annettu sille sisarelle, (HUOOOOOOMMMM) koska vasta 15v voi testamentata omaisuuttaan<<<<<<<<--------- jonka on itse hankkinut".


Ilmeisesti yhdistelet idiotismillasi asioita miten sattuu ja jotta alkuperä hämärtyy, olette aasinajaien valioluokkaa ihmisten kusettamisessa ja varainimijänä, onneksi olkoon.

Olen VIITANNUT "alaikäisyyteen" sillain että sen idiootimpikin tajuaam sinä et, eli ettei alle 15 voi hallita omaisuuttaan niin että voisi testamentata ja mainitsin tuon iän myöhemminkin johon varmaan viittaat ja et ole edes tajunnut, että se kirjoitus liittyy minun aiempiini, ELI OPETTELE YHDISTELEEN asioita, OPETTELE LUKEEN/KIRJOITTAAN, OPETTELE KIELILAUSEIDEN RAKENNE JA KUINKA TEHDÄÄN SELKEÄÄ YMMÄRRETTÄVÄÄ TEKSTIÄ ja lisäksi, OPETTELE YMMÄRTÄÄN LUETTU TEKSTI, kun nuo opit, niin tervetuloa takaisin, siis miljardin vuoden päästä, sillä noilla aivoilla ei opita mitään.

Mutta laitan nyt oikeuden päätöksestä pienen mietittävän ""Jakokirjan 1.8. kohta

Sijaantuloperilliselle annetun ennakkoperinnön osalta hovioikeus lausui, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan "Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosuudesta." Säännöksen esitöissä (HE 6/1964 vp) ei ollut nimenomaisesti otettu kantaa tähän säännökseen, vaan oli viitattu muun muassa lainvalmistelukunnan ehdotukseen vuodelta 1935, jossa oli ehdotettu vastaavansisältöistä säännöstä. Tämän perusteluissa oli todettu ilmeistä olevan säännöksen soveltaminen myös tilanteissa, joissa ennakonsaaja muusta syystä, esimerkiksi perintöoikeutensa menetettyään, ei saa periä perittävää. Näiden harvinaisten tapausten varalta ei ollut katsottu sopivaksi ottaa lakiin erikoissäännöksiä.

Hovioikeus katsoi, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n säännöstä oli tulkittava siten, ------>>>että perinnöstä luopumistilanteissa ------>>>sijaantuloperillisen saama ennakkoperintö on otettava huomioon perinnönjaossa saajansa perintöosuutta vähentävänä<<<<<------, vaikka perinnöstä luopunut henkilö olisi elossa perittävän kuollessa<<<<-----.""

ILMENEE KENEN KIRJOITTAMIA, lue edes auttavasti ja jos tarvit apua, niin kysy naapuritalon talonmieheltä, isäsi ei noin idioottia ole voinut saada aikaan.

Minä taas esitän, ettei aloyyaja luota vastaväittelijän kaltaisten offtopicci kirjoittajien runkutukseen, ne ähisee kaksi sekuntia satojen valmistelu tuntiensa vuoksi, kuten olemme saaneet kaikkien aasinajajien tekevänkin niin, väliin nille kelpaa donkeyn put.

Lue lisää

Kertaus on opintojen äiti,mitäs se verottaja sanoo ennakkoperintöolettamasta?
Entäs ne pari lakimiestä?
Saati sitten KKO.

Vastaa nyt ihmeessä annettuun kysymykseen.

Kukin tahollaan kumoaa sun tekstit 10-0.

Tekeekö kipeää olla väärässä?

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder on opaskoiran virkaa hoitamassa sanasokeille: " Anonyymi

"14.5.2019 13:55
Uusi
"Tässähän se on selkeästi sanottu mitä Lawetorder on koko ajan esittänyt joskin toisella tapaa ja että kyseinen lahja on katsottava sisarelle annetuksi KOSKA LAPSET OVAT OLLEET ALAIKÄISIÄ eli alle 15 vuotiaita."

LAwetorder on tapansa mukaan taas väärässä.

Kun lahja annetaan niin saajasta tulee omistaja,lahja on annettu lapsenlapselle ja näin ollen se on lapsenlapsen omaisuutta,ei suinkaan lapsenlapsen vanhempien omaisuutta.
Suomessa alaikäinen on alle 18 vuotias,ei suinkaan niin että 15 vuotias olisi täysi-ikäinen niinkuin väität.Se että lapset ovat olleet alaikäisiä lahjoituksen hetkellä ei asiaa muuta miksikään,sillä toisinsanoen ei ole mitään merkitystä asian kannalta.

Topicin tapauksessa jos lahjoittaja on antanut lapsenlapsilleen lahjan ja näiden /isä/äiti(lahjoittajan rintaperillinen) on ollut elossa kun lahjoittaja kuoli niin lahja EI ole lastenlasten ennakkoperintöä.Tämä on fakta.

Aloittajalle tiedoksi,ei kannata uskoa mitä lawetorder kirjoittaa,mielenrauhan saamiseksi ota yhteyttä lakimieheen niin hän kyllä vahvistaa sen mitä tässä kirjoituksessa puhutaan.
".

Lawetorder: Voi ny vittujen vittu ja vittujen vittu isovittuinen, juuri pääsin kirjoittamasta, että älkää lukutaidottomat kirjoitelko, etenkään noloina.

Tässä vähän: " Anonyymi

"14.5.2019 1:13
Uusi
Lawetorder sekoittaa pasmojaan "lakiasiantuntijoilta" jotka noinkin innokkaasti vastailee:

Tässä tietämys on huippuluokkaa tai oikeammin hupiluokkaa: " Anonyymi

13.5.2019 23:45
Uusi
Ennakkoperintö se ei ole kun lapset eivät ole olleet lahjoitushetkellä perimysasemassa suhteessa lahjoittajaan".

Omat lapset ja mahdolliset lapsenlapset ovat aina perimysasemassa, lapset perii aina vanhempansa jollei ole määrättyjen asioiden vuoksi tehty perinnöttömiksi, eli vaikka on lahjoitettu ohittaen oikea perillinen, eli tavallaan on katsottu ns. kuolleeksi ja etenkin silloin, jos nuo sisaren lapset ovat olleet ------>>>>>>>alaikäisiä, niin silloin se lahjoitus on tavallaan annettu sille sisarelle, (HUOOOOOOMMMM) koska vasta 15v voi testamentata omaisuuttaan<<<<<<<<--------- jonka on itse hankkinut".


Ilmeisesti yhdistelet idiotismillasi asioita miten sattuu ja jotta alkuperä hämärtyy, olette aasinajaien valioluokkaa ihmisten kusettamisessa ja varainimijänä, onneksi olkoon.

Olen VIITANNUT "alaikäisyyteen" sillain että sen idiootimpikin tajuaam sinä et, eli ettei alle 15 voi hallita omaisuuttaan niin että voisi testamentata ja mainitsin tuon iän myöhemminkin johon varmaan viittaat ja et ole edes tajunnut, että se kirjoitus liittyy minun aiempiini, ELI OPETTELE YHDISTELEEN asioita, OPETTELE LUKEEN/KIRJOITTAAN, OPETTELE KIELILAUSEIDEN RAKENNE JA KUINKA TEHDÄÄN SELKEÄÄ YMMÄRRETTÄVÄÄ TEKSTIÄ ja lisäksi, OPETTELE YMMÄRTÄÄN LUETTU TEKSTI, kun nuo opit, niin tervetuloa takaisin, siis miljardin vuoden päästä, sillä noilla aivoilla ei opita mitään.

Mutta laitan nyt oikeuden päätöksestä pienen mietittävän ""Jakokirjan 1.8. kohta

Sijaantuloperilliselle annetun ennakkoperinnön osalta hovioikeus lausui, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan "Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosuudesta." Säännöksen esitöissä (HE 6/1964 vp) ei ollut nimenomaisesti otettu kantaa tähän säännökseen, vaan oli viitattu muun muassa lainvalmistelukunnan ehdotukseen vuodelta 1935, jossa oli ehdotettu vastaavansisältöistä säännöstä. Tämän perusteluissa oli todettu ilmeistä olevan säännöksen soveltaminen myös tilanteissa, joissa ennakonsaaja muusta syystä, esimerkiksi perintöoikeutensa menetettyään, ei saa periä perittävää. Näiden harvinaisten tapausten varalta ei ollut katsottu sopivaksi ottaa lakiin erikoissäännöksiä.

Hovioikeus katsoi, että perintökaaren 6 luvun 8 §:n säännöstä oli tulkittava siten, ------>>>että perinnöstä luopumistilanteissa ------>>>sijaantuloperillisen saama ennakkoperintö on otettava huomioon perinnönjaossa saajansa perintöosuutta vähentävänä<<<<<------, vaikka perinnöstä luopunut henkilö olisi elossa perittävän kuollessa<<<<-----.""

ILMENEE KENEN KIRJOITTAMIA, lue edes auttavasti ja jos tarvit apua, niin kysy naapuritalon talonmieheltä, isäsi ei noin idioottia ole voinut saada aikaan.

Minä taas esitän, ettei aloyyaja luota vastaväittelijän kaltaisten offtopicci kirjoittajien runkutukseen, ne ähisee kaksi sekuntia satojen valmistelu tuntiensa vuoksi, kuten olemme saaneet kaikkien aasinajajien tekevänkin niin, väliin nille kelpaa donkeyn put.

Lue lisää

Lawetorder lisää: LIsäksi laissa sanotaan selkeästi, että, "muulle perilliselle annettu ennakko, (SIIS TAVANOMAINEN lahja, onko vähintään satatonnia 300 tonnista TAVANOMAINEN? EI OLE.)
6 luku
Ennakkoperinnöstä
1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. --------------->>>>>>>>>Jos ennakon saajana on muu perillinen<<<<<---------, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai ------------>>>>>olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun<<<<<-------- (Lawetorder lisää, mietitään yhdessä meidän pienissä päissä, 100 miljoonaa miinus 1 miljoona eipä paljoa hetkauta ja sitten, 300 000 miinus 100 000 tai enemmän, huppista heijjaa kun talouslaiva keijjaa)

Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on sen arvo vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä.
4 §

Sellaisen tavanomaisen lahjan johdosta, ----------->>>>>>jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin<<<<<<<------------, ei ole tehtävä vähennystä rintaperillisen perinnöstä.
5 §

Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu"

En oikeasti enään ihmettele miksi suomilaiva on karilla ja uppoamassa jo, kun kaikki muka valtiota rakentavat on sinunkaltaisia 'viisaita'.

Anonyymi kirjoitti:

Kertaus on opintojen äiti,mitäs se verottaja sanoo ennakkoperintöolettamasta?
Entäs ne pari lakimiestä?
Saati sitten KKO.

Vastaa nyt ihmeessä annettuun kysymykseen.

Kukin tahollaan kumoaa sun tekstit 10-0.

Tekeekö kipeää olla väärässä?

Lue lisää

Lawetorderin lausuma: Kun edes kumoaisitte, mutta tuokaan sinun tekstisi ei OLE KUMOAMISTA NÄHNYTKÄÄN, vaan on ainoastaan vittuiluheitto ja muutkaan tekstit eivät edes täytä kumoamissäännöksiä taikka edes vastaväitteen tunnistamisikriteereitä.

Eli kumotkaa perustellen vai ettekö kykene siihenkään edes?

Ps. Onkos verottajasta tullut lainsäätäjä?

Lawetorder kirjoittaa, sinulle jo tietävä vastasikin tuossa jäljempänä oikein.

Laissa on ihan selkeästi, että muulle perilliselle, vaikkei siinä tarkasti olekkaan, ketä perijää tarkoitetaan, niin se on sen verran laajasti kattava ja oikeusistuimissa on käsitelty samankaltaisia asioita, niin noin suuri lahjoitus ei ole enään lahja vaan ennakkoperintö ja tällainen ennakkoperintö vaikka annettaisiinkin lapsenlapselle eli MUULLE PERIJÄLLE voidaan vähentää perinnönsaajan osuudesta ennakkoperintönä ja siihen on kaksi syytä, ensiksi kertomasi tilanne, eli sisaresi on tuon vaatimuksen tehnyt jaisäsi on painostettu lahjoittaan (lapsethan eivät ole vaatineet, vaan heidän holhoojansa) ja lisäksi se summa ja varallisuuden suhde on 1/3 osa eli poikkeaa varallisuudesta aika tavalla.

Tuonhan tiukan paikan tullen voi kokeilla oikeusistuimessa, kunhan sinulla on osoittaa tuo vaatiminen lahjoittaa oikeaksi.

Lawetorder lainaa ja sanoo kirjoittaen: "On myös mainittava, että sellaiselle henkilölle annettu lahja, joka ei koskaan voi laillisen
perimysjärjestyksen mukaan tulla lahjan antajan perilliseksi, ei ole ennakkoperintöä.
Näin ollen esimerkiksi kaverille annettu lahja ei voi olla ennakkoperintöä." Lainattu siis edelliseltä.

Sinäpä sen kirjoitit, paremmin en edes minä voisi kirjoittaa, eli siis kaveri ei voi olla ennakkoperinnön saaja (selviö myös minullekkin), lapsenlapsi VOI OLLA perinnönsaaja (perimysjärjestys ja sijaantulo-oikeus), niin tällöin annettu lahja on katsottava ennakkoperinnöksi, oli saaja rintaperillinen taikka hänen lapsensa.

Ai niin ja lisään vielä, että tuostakinhan taitaa olla korkeimman ennakkoratkaisu?

Lawetorder kommentoi: Ei mene järkeen, ei sitten niin millään: "Olavi O:n perinnöstä luopumisen vaikutus

22. Perintökaaren 6 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista. Säännöksen varhaisten lainvalmistelutöiden mukaan tätä sääntöä tulee noudattaa myös silloin, kun ennakonsaaja muusta syystä, kuten perintöoikeuden menettämisen takia, ei voi periä perittävää. Koska tällaisia muita tilanteita pidettiin harvinaisina, niitä varten ei ehdotettu erityissäännöstä (Ehdotus s. 114). Näin ollen lainkohdasta ilmenevää periaatetta on sovellettava tässä tapauksessa perinnöstään luopuneen Olavi O:n saamiin ennakkoperintöihin siten, että hänen saamansa ennakkoperinnöt on vähennettävä Jan ja Milla O:n lakiosista. Jan O:n saamaksi väitetty ennakkoperintö on harkittava erikseen." THO:2007:13

Eli tässä on siis perinnön saaja luopunut oikeudestaan perintöön, käsitelty ns. 'kuolleena' ja hänen saamansa ennakkoperintö huomioidaan VÄHENTÄVÄNÄ hänen perillisten saamasta osasta.

Nyt on tilanne se, että aloittajan sisar oli VAATINUT isäänsä lahjoittamaan HÄNEN lapsilleen HUOMATTAVAN (omaisuuteen nähden) osan omaisuudestaan, osa lapsista oli alle 15 ja loputkin alle 18, eli etuuden saaja oikeammin onkin tuo sisar vaikka lahjoitus meni nimellisesti lapsille.

Nyt kun asiaa ajatellaan, niin että tuon lahjan olisikin saanut sisar, niin se olisi vähennetty lain mukaan ennakkona hänen perintöosuudestaan, mutta nyt sitä ei vähennettäisi, niin hän kuitenkin lapsiensa kautta olisi saanut huomattavaa etuutta toiseen perinnönsaajaan nähden, eli 200 000 ja toinen perijä saisi vain 100 000 eli sisar saisi tällöin toiseen perilliseen nähden huomattavaa etua.

Eli asia voidaan katsoa myöskin kääntäen, eli koska perinnöstä luopuminen ja sitä ennen annettu ennakko perinnöstä vähentää hänen lapsiensa osuutta perinnöstä, niin tällöin lastenlapsien saama huomattava etuus perinnöstä voidaan laskea perillisen saamaksi ennakkoperinnöksi, huomioiden se seikka, että lahjoitukseen on perinnön jättäjää painostettu, eli antaminen ei ole ollut vapaaehtoista.

Ottaka nyt jo huomioon mitä laissa sanotaam, "muut olosuhteet huomioiden" mukaellen ja lisäksi huomioikaa nyt jo perintökaaren 6lku 9§, että 10§, vai onko ottolapsen jälkeläinen huonommassa asemassa kuin rintaperillisen jälkeläinen vai tarkoitetaanko 10§ myöskin rintaperillisen jälkeläistä, tai-sanan edellytyksellä?

"9 § 2mom. Samoin edellytyksin on se, mitä eloonjäänyt puoliso (aloittajan isä, onko äiti eronnut vaiko kuollut jo aikaisemmin??) on antanut ------->>>>sellaiselle perilliselle<<<<------ tai testamentin saajalle, joka 3 luvun 1 §:n tai 12 luvun 1 §:n mukaan on saava osan eloonjääneen puolison pesästä, vähennettävä saajalle tulevasta pesäosuudesta. Myös näissä tapauksissa on 2 sekä 4–8 §: n säännöksiä sovellettava.
10 §

Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen".

Kertauksena 6lku 8§ " 8 §

Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista."

Eli kääntäen, jos lahjansaaja /saajat olisivat kuolleet ennen perittävää ilman omia lapsia, olisi tuo ns. huomattava "lahja" tullut lahjoituksen vaatijan omaisuudeksi ja hänelle perinnön jättävä olisi kuollut jättäen hänelle ja hänen sisarelleen molemille satatuhatta, jolloinka toinen olisi saanut kaksisataatuhatta perintöä oikeammin.

En yhtään ihmettele, että suomi on tässä tilassa, koska valtaosa suomalaisista on sinun kaltaisia taikka omaavat saman asteiset aivot.

" Anonyymi

16.5.2019 14:10 Ota nyt se järki käteen,ei sisar ole saanut mitään lahjaa/ennakkoperintöä vaan sisaren lapset.
Se että lapset ovat alaikäisiä ei muuta asiaa mitenkään mihinkään suuntaan.
Ei sisarella ole mitään oikeuksia kyseiseen lahjoitukseen,sisar ei saa niitä käyttää omiin tarpeisiinsa vaan ne rahat ovat lasten omaisuutta".

Et aivoton huomio perintökaaren 6lku 10§ ollenkaan. idiotismi on tarttuva tauti näemmä.

Se että lapset ovat alaikäisiä, on juurikin se määräävä tekijä koska heillä on holhooja, HOLHOOJA, ymmärsitkö.

Ei jaksa näideen putkinäköisten idioottien kanssa....

Totta kai asia myös pitää ajatella niin, että jos nuo lapset olisivat kuolleet ennen holhoojaansa ilman lapsia, niin kenelle se perintö tällöin menee, suomessa kun on käytössä periaate lapsi perii vanhempansa, vanhempi perii lapsensa.

Lawettipa yrittää idiotismin kanssa vääntää: "Etkö sä nyt ymmärrä että lasten saama lahja ei voi olla ennakkoperintöä kun he eivät ole lahjanantajan kuolinpesän osakkaita".

Missä laissa se määritellään noin, kerro se laki, jollei laissa määritellä noin, silloin se menee lain mukaan ja muistathan, ettei ketään saa asettaa eri asemaan.

Oliko se jotenkin niin, että kertaus on opiskelun äiti, joku viisaana itseään pitävä sanoi noin.

Vielä kerran: "6 luku
Ennakkoperinnöstä
1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun". Sitten: " 8 §

Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista".

Kaikista tärkein pykälä: " 10 §

Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen " (JOS tässä pykälässä ainoastaan tarkoitettaisiin ottolapsen jälkeläistä, niin sanamuoto olisi näin: "sovellettava ottolapseen JA tämän jälkeläiseen", mutta kun ei ole, vaan on tai-sana eli silloin tarkoitetaan koko rimsussa olevia eli myöskin rintaperilliseen jälkeläistä).

Tämä on niin yksinkertainen asia kuin olla voi.

Opetelkaa nyt edes vähänkään lukemista, lukemansa ymmärtämistä ja mikä tärkeintä, kielioppia ja säännöstöä.

Ps. onko siinä kuolinpesässä kuolleen veli?

Miksi laissa sitten mainitaan edes perillinen, eihän se kuulu kuolinpesään, sehän pitää mainita kuolinpesien mukaan : D : D

Miksi kummassa sinä vetoat siihen kuolinpesään kuulumiseen, kun se ei ole edes relevantti seikka, vaan SILLÄ KEILLÄ ON OIKEUS PERIÄ, niin se antaa oikeuden periä, ei se kuuluuko kuolinpesään vaiko ei.

Lawetorder ihmettelee: "Jotta henkilö voisi periä jotain tulee hänen olla kuolinpesän osakas,tämähän on päivänselvää". Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin ennakkoperintö ei olekkaan perintöä, koska saaja ei ole kuolinpesän osakas?

Koska periä voi vain kuolinpesänosakas, niin ei ole ennakkoperintöä olemassakaan koska ei ole varmuutta siitä, että henkilö voi periä, koska ennakkoperinnön saaja ei ole kuolinpesänosakas.

ÖÖÖÖÖ täh?

Niin siis tuo on sinun logiikkasi mukaan.

Minun logiikka on se, että ennakkoperintöä voi saada se jolla on mahdollisuus periä joku perimysjärjestyksen mukaan, eli henkilö jolla on oikeus periä joku ja täten sillä jolla on oikeus periä joku, on oikeus myös perintöön.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ihmettelee: "Jotta henkilö voisi periä jotain tulee hänen olla kuolinpesän osakas,tämähän on päivänselvää". Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin ennakkoperintö ei olekkaan perintöä, koska saaja ei ole kuolinpesän osakas?

Koska periä voi vain kuolinpesänosakas, niin ei ole ennakkoperintöä olemassakaan koska ei ole varmuutta siitä, että henkilö voi periä, koska ennakkoperinnön saaja ei ole kuolinpesänosakas.

ÖÖÖÖÖ täh?

Niin siis tuo on sinun logiikkasi mukaan.

Minun logiikka on se, että ennakkoperintöä voi saada se jolla on mahdollisuus periä joku perimysjärjestyksen mukaan, eli henkilö jolla on oikeus periä joku ja täten sillä jolla on oikeus periä joku, on oikeus myös perintöön.

Lue lisää

Lawetorder lisää omaan: ja täten myös on oikeus saada ennakkoperintöä.

Lisäksi, kuka tahansa tulee testamentin avulla perijäksi ja testamentti, vaikkei testamentin tekijä/antaja olisikaan kuollut, niin henkilöstä, yhdistyksestä, kuntayhtymästä, julkisesta laitoksesta/vastaavasta, kennelistä/kennelin omistajasta, hevossiittolasta, ynm. ynm. tulee perijä ja oikeus periä.

Kun testamentin tekijä on kuollut, tulee testamentti lainvoimaiseksi, joko heti tai määräajan kuluttua.
eli lyhyesti, testamentti antaa jollekkin oikeuden periä joku.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää omaan: ja täten myös on oikeus saada ennakkoperintöä.

Lisäksi, kuka tahansa tulee testamentin avulla perijäksi ja testamentti, vaikkei testamentin tekijä/antaja olisikaan kuollut, niin henkilöstä, yhdistyksestä, kuntayhtymästä, julkisesta laitoksesta/vastaavasta, kennelistä/kennelin omistajasta, hevossiittolasta, ynm. ynm. tulee perijä ja oikeus periä.

Kun testamentin tekijä on kuollut, tulee testamentti lainvoimaiseksi, joko heti tai määräajan kuluttua.
eli lyhyesti, testamentti antaa jollekkin oikeuden periä joku.

Lue lisää

Niin kyllähän voit nimetä kenen tahansa saaman lahjan ennakkoperinnöksi mutta mitä vaikutusta sillä on jos lahjan saanut ei peri mitään? Ja se pitää nimenomaan nimetä ennakkoperinnoksi, jos antaa muulle kuin lahjoitushetkellä rintaperillisasemassa olevalle.

Ennakkoperintö kun vain huomioidaan saajan perintöosuudessa. Toki jos ensisijaisen rintaperillisen sijaan tulee tämän lapset rintaperillisen saama ennakkoperintö huomioidaan näiden ennakkona mutta lain ja esitöiden mukaan, "veturi" niin kuin kutsuit, ei mene toiseen suuntaan.

Ja mitä 6:10 lukee, on seurausta siitä, että ottolapset ja heidän lapset olivat erillisiä pitkään rintaperillisistä.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ihmettelee: "Jotta henkilö voisi periä jotain tulee hänen olla kuolinpesän osakas,tämähän on päivänselvää". Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin ennakkoperintö ei olekkaan perintöä, koska saaja ei ole kuolinpesän osakas?

Koska periä voi vain kuolinpesänosakas, niin ei ole ennakkoperintöä olemassakaan koska ei ole varmuutta siitä, että henkilö voi periä, koska ennakkoperinnön saaja ei ole kuolinpesänosakas.

ÖÖÖÖÖ täh?

Niin siis tuo on sinun logiikkasi mukaan.

Minun logiikka on se, että ennakkoperintöä voi saada se jolla on mahdollisuus periä joku perimysjärjestyksen mukaan, eli henkilö jolla on oikeus periä joku ja täten sillä jolla on oikeus periä joku, on oikeus myös perintöön.

Lue lisää

"Niin siis tuo on sinun logiikkasi mukaan."

Ei vaan lain mukaan..

"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, ----->on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä,"<------ Mitä tuo lause tarkoittaa? No se tarkoittaa sitä että lahjan saajan tulee periä lahjansaajalta jotain ja olla samalla kuolinpesän osakas,jos sä ei peri mitään niin et myöskään ole kuolinpesän osakas,näin ollen lahjansaajan tulee aina olla kuolinpesän osakas.

"Minun logiikka on se, että ennakkoperintöä voi saada se jolla on mahdollisuus periä joku perimysjärjestyksen mukaan, eli henkilö jolla on oikeus periä joku ja täten sillä jolla on oikeus periä joku, on oikeus myös perintöön."

Niin,ja sinun logiikan mukaan sen henkilön tulee myös olla kuolinpesän osakas,eihän sitä muuten peri mitään.

"Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin ennakkoperintö ei olekkaan perintöä, koska saaja ei ole kuolinpesän osakas?"

Ei vaan se on lahja,ensinnäkin kuolinpesän osakkaiden tulee vaatia että lahja otetaan huomioon ennakkoperintönä,jos eivät vaadi niin silloin se ei myöskään ole ennakkoperintöä.
Eläessään sä et voi antaa ennakkoperintöä vaan se on aina lahja!!!! JA täten se ei myöskään ole varsinaista perintöä ellei sitä vaadita ennakkoperinnöksi kuoleman jälkeen ,jos lahjan saanut ei ole kuolinpesän osakas niin ei sitä voi kukaan vaatia että se lahja olisi ennakkoperintöä.Tässä kohtaan tulee esille se seikka että lahjan saajan tulee periä jotain jotta siitä perittävästä summasta voidaan erottaa se annettu lahja ennakkoperinnön muodossa.

Lawetorder fiksaa: Koettaisit nyt jo päättää asia että sen ymmärtäisi edes tavan lukijakin.

Perintökaaresta suoraan ja joka ilmaisee kenellä on oikeus periä, eli sinun sepustuksesi kaatuu: "1 luku
Oikeudesta saada perintö
1 §

Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.
2 §

Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää.
3 §

Ulkomaalaisella on Suomessa yhtäläinen oikeus perinnön saamiseen kuin Suomen kansalaisella.

Sellaisen valtion kansalaisen kohdalta, jossa Suomen kansalaisella ei ole perintöoikeutta tai jossa hän on perinnön saajana huonommassa asemassa kuin kotimaan kansalainen, voidaan asetuksella säätää vastaava rajoitus". Eli periä voi se joka on elossa eli ei tarvitse olla kuolinpesänosakas, koska kuolinpesän osakkaaksi tullaan vasta kun joku kuolee ja joka testamenttaa taikka on sukulainen.

Ahaa, oletat siis että jokaisella on aina lapsia, eli lapsetonta ei peri kukaan?

Sitten vähän lisää sitä perimisoikeutta eli ei tarvitse olla kuolinpesänosakas kun on jo oikeus periä: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön".

Mutta lopetan tähän koska nuo asiat on aika selkeästi mainittu laissa ja sieltä löytyy kaikki asiat, niitä ei edes tarvi minilexiläisiltä kysellä.

Lawetorder kirjoittaa: "Anonyymi

20.5.2019 13:58 Kiellä vaan totuus ja korvaa se omallasi.

Kyllä kaikki täällä tietävät että kuka on oikeassa ja kuka väärässä".

Milläs kohtaa olen korvannut jotain omallani, voitko esittää?

Joku anonyymihän täällä rakastaa niin paljon omaa kirjoitustaan, että korvaa jo lainkin sillä, selittää ihan omiaan.

laissahan tuo selkeästi sanotaan kuka voi periä eli laissa myös annetaan perimisoikeus, ei sinun tulkintasi mukaan vasta sitten kun on kuolinpesänosakas.

Oikeammin jos ajatellaan, niin tuo perimisoikeus syntyy jo silloin kun ihminen syntyy ja joka myös sanotaan selkeästi laissa, eli jos lapsen äiti kuolee synnytyksessä, niin lapsi perii äitinsä.

Olet ihan oikeassa, kyllä monikin tosiaan tietää.

"Anonyymi
20.5.2019 20:35
1.voiko perillinen periä perittävän henkilön eläessä? Tähän jopa sinä osaat vastata"

Lawettiki vähä kyselööpi: 1. Mikä on ennakkoperintö?

Tähän on helppo vastata, osaat sinäkin varmaan, ai niin ja antaisko vastauksen kysymykseesi.

Kylläpäs täällä ollaan innostuttu kompailemaan ja esittään kyssäreitä tarkoitushakuisperustein.

Kysymys 2. voiko jahvetti periä lawetin kun lawetorder heittööpi pykälät piällee?

Tähän teidän on helppo vastailla, jänskättäen odottelen.

Anonyymi kirjoitti:

"Anonyymi
20.5.2019 20:35
1.voiko perillinen periä perittävän henkilön eläessä? Tähän jopa sinä osaat vastata"

Lawettiki vähä kyselööpi: 1. Mikä on ennakkoperintö?

Tähän on helppo vastata, osaat sinäkin varmaan, ai niin ja antaisko vastauksen kysymykseesi.

Kylläpäs täällä ollaan innostuttu kompailemaan ja esittään kyssäreitä tarkoitushakuisperustein.

Kysymys 2. voiko jahvetti periä lawetin kun lawetorder heittööpi pykälät piällee?

Tähän teidän on helppo vastailla, jänskättäen odottelen.

Lue lisää

"Lawettiki vähä kyselööpi: 1. Mikä on ennakkoperintö?"


Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselle antama ---->lahjoitus tai lahjanluonteinen etuus<-----. Tämä erityisesti rintaperilliselle annettu etuus voidaan ottaa perinnönjaossa huomioon ennakkona, joka vähennetään saajansa perintöosuudesta. ---->Vähentäminen edellyttää kanssaperillisten vaatimusta.<-------- Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun. Ennakkoperintöjärjestelmän tarkoituksena on taata yhdenvertainen kohtelu kaikille perimysjärjestyksessä samassa asemassa oleville perillisille.

Jotta ennakkoperintö voitaisiin vähentää perillisen perinnöstä niin tokihan perillisen tulee periä jotain,tämä luonnollisesti synnyttää kuolinpesän osakkuuden.Tästä päästään siihen johtopäätökseen että ennakkoperinnönsaaja on aina kuolinpesän osakas,erityisjälkisäädöksen saajaan ennakkoperintöä ei voida soveltaa.

Odottelen edelleen vastausta siihen yhteen kysymykseen,

Anonyymi kirjoitti:

"Lawettiki vähä kyselööpi: 1. Mikä on ennakkoperintö?"


Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselle antama ---->lahjoitus tai lahjanluonteinen etuus<-----. Tämä erityisesti rintaperilliselle annettu etuus voidaan ottaa perinnönjaossa huomioon ennakkona, joka vähennetään saajansa perintöosuudesta. ---->Vähentäminen edellyttää kanssaperillisten vaatimusta.<-------- Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun. Ennakkoperintöjärjestelmän tarkoituksena on taata yhdenvertainen kohtelu kaikille perimysjärjestyksessä samassa asemassa oleville perillisille.

Jotta ennakkoperintö voitaisiin vähentää perillisen perinnöstä niin tokihan perillisen tulee periä jotain,tämä luonnollisesti synnyttää kuolinpesän osakkuuden.Tästä päästään siihen johtopäätökseen että ennakkoperinnönsaaja on aina kuolinpesän osakas,erityisjälkisäädöksen saajaan ennakkoperintöä ei voida soveltaa.

Odottelen edelleen vastausta siihen yhteen kysymykseen,

Lue lisää

Lawetorder in kysymykseesi vastannut,
Samalla kysyn, että onko eduskunta antamut sinulle oikeudet muutella lakeja oman sanomasi mukaisiksi, vai oletko tosiaan niin idiootti, että luulet kenenkään tarkistavan kuinka se on, niin esitä nyt minulle näistä lainkohdista tuo sinun esittämäsi kohta joka on tässä: "Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselle antama ---->lahjoitus tai lahjanluonteinen etuus<-----".

Vähentäminen ei edellytä muiden vaatimuksia: "---->Vähentäminen edellyttää kanssaperillisten vaatimusta.<--------", MISTÄ IEKUNA suat näätä ommii höpsötyksiis??

Finlex: perintökaari 6 luku
Ennakkoperinnöstä
1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun. (esitä tästä se kohta jossa lukee lahja taikka lahjanluonteinen etuus?).

Sitten se lahjaosuus: 4 §

Sellaisen tavanomaisen lahjan johdosta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei ole tehtävä vähennystä rintaperillisen perinnöstä.
5 §

Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
6 §

Jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa.
7 §

Perintöosien suuruuden määräämistä varten on pesän säästöön ennen perinnönjakoa lisättävä ennakkoperinnön arvo tai, jollei sitä voida kokonaan vähentää saajan perintöosasta, niin suuri osa kuin siitä voidaan vähentää.
8 §

Jos perillinen (AJATELLA, perillinen on saanut ennakkoon perintöä, eli perinyt ennen kuin perinnönjättäjä edes onkaan kuollut, JÄNNÄ JUTTU), joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista.

Ennakkoperintö on siis joko perinnönosa tai perilliselle kokonaisuudessaan annettu perintö, eli tästä voimme selkeästi päätellä, että periä voi elävänkin.

Kummallista, että te saatte käännettyä asiat täysin nurinkurisiksi ihan vain muutamalla rivillä, eli tästäkin voimme päätellä, ettei ole pätevuä aasinajajia ollenkaan, on vain päteviä asioiden sekaajia jotka saavat selkeätkin asiat oleen sekaisin eli päätelmä on se, että mitä kauemmin he lutraa asioiden kimpussa, sitä enemmän perinnöt pienenee ja aaseilla tienestit isonee.

"Jos perillinen (AJATELLA, perillinen on saanut ennakkoon perintöä, eli perinyt ennen kuin perinnönjättäjä edes onkaan kuollut, JÄNNÄ JUTTU), joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista.

Ennakkoperintö on siis joko perinnönosa tai perilliselle kokonaisuudessaan annettu perintö, eli tästä voimme selkeästi päätellä, että periä voi elävänkin."

Lawetorder on tapansa mukaan taas väärässä kuin käki...
Edelleen elävä perittävä antaa lahjan(lahja ei ole ennakkoperintöä silloin kun lahjan antaja elää,ennakkoperinnöksi se voi muuttua vasta kun lahjan antaja on kuollut,näin ollen puhdas fakta edelleen on se että sä et peri mitään jos perittävä on elossa.

Toinen seikka on se että ennakkoperintöä pitää perillisten vaatia otettavaksi huomioon,tämäkin on fakta vaikka laissa lukee että ennakkoperintö otetaan huomioon ilman että perilliset sitä vaativat,tätä voidaan verrata suoraan toiseen perintökaaren pykälään,siellä sanotaan että testamentti tulee antaa tiedoksi mutta kas kummaa,eipä tarvitse jos testamentinsaaja EI ota testamenttisaantoa vastaan.SÄ luet lakia liian kirjallisesti kun oikeuskäytäntö on eri niissä kahdessa asiassa.

Itselläni oli juuri tälläinen perinnönjako,yksi oli saanut ennakkoperintöä hieman muutaman tuhat euroa,kukaan perillisistä ei vaatinut sitä otettavaksi huomioon,pesä oli pesänjakajan hallussa,ennakkoperintöä ei otettu huomioon.

"Rintaperillisten saamat lahjat tai lahjan luonteiset luovutukset lisätään laskennallisesti jaettavana olevaan reaalijäämistön, jolloin saadaan laskennallinen jäämistö. Laskennallisen jäämistön perusteella lasketaan rintaperillisten arvomääräiset perintöosuus. Ennakon saajan laskennallisen jäämistön perintöosuudesta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö. Näin ennakkoperintöä saanut rintaperillinen saa lopullisessa jaossa vähemmän kuin muut rintaperilliset. ----->Vaikka perintökaaren järjestelmä perustuu rintaperillisten osalta ennakkoperintöolettamaan, ******niin vaatimus ennakkoperinnön huomioon ottamisesta******* tulee tehdä perinnönjaossa.<-------- ----->Ennakkoperintöä ei perinnönjaossa huomioida ns. viran puolesta. Mikäli lahjan saanut rintaperillinen katsoo, ettei hänen saamansa lahja tai lahjan luonteinen luovutus ole ennakkoperintöä hänen tulee esittää selvitys tästä.<----- Ennakkoperinnön saaja saa pitää sen mitä on saanut yli oman perintöosansa. Perintökaaren 6 luvun 6 §:n mukaan, jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa. Mikäli ennakkoperintö loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaa, niin sovellettavaksi tulevat perintökaaren lakiosaa koskevat 7 luvun säännökset."

Markku Honka
Asianajaja, Varatuomari

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

"Aktiivisuus ennakkoperinnön vaatimisessa tärkeää
Ennakkoperinnön huomioon ottaminen koituu vain vaatijaperillisen hyväksi.

Oikeuskäytännössä ei perinnönjakopäätöstä jälkikäteen voitu moittia, kun ennakkoperintövaatimusta ei ollut esitetty ennen jakopäätöksen antamista (kun kukaan osakkaista ei ollut vajaavaltainen) (Vaasan HO 1995:12).

Täten rintaperillisen vitkastellessa ennakkoperintövaatimuksen esittämisessä, voi menettää oikeutensa vedota ennakkoperintöön. Ennakkoperintöä pitää vaatia huomioonotettavaksi viimeistään perinnönjaossa."

Topi Heinänen
varatuomari

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

"Vaasan HO 15.11.1995 1774
Perintö - Perinnönjako - Ennakkoperintö - Lakiosa
Vaasan HO
Diaarinumero: S 95/345
Antopäivä: 15.11.1995
Ratkaisunumero: 1774
Esittelypäivä: --
Asianumero: VaaHO:1995:12
Pesänjakajan toimittamassa perinnönjaossa ei kukaan pesänosakas ollut esittänyt vaatimusta ennakkoperinnön ottamisesta huomioon lakiosia laskettaessa, vaikka ennakkoperintö oli ollut pesänosakkaiden tiedossa.

Ennakkoperintöä koskeva vaatimus on yksilöllinen ja koituu vain sitä vaatineen jako-osakkaan hyväksi. Kun vaatimusta ennakkoperinnön ottamiseksi huomioon lakiosia laskettaessa ei ollut esitetty ennen jakopäätöksen antamista, perinnönjakoa ei voitu enää tällä perusteella moittia (kukaan osakkaista ei ollut vajaavaltainen).

Aarnio, Kangas: Suomen jäämistöoikeus I, 1991, s. 392 ss.
Saarenpää: Perintö ja jäämistö, 1994, s. 130 ss.
Saarenpää: Tasajaon periaate, 1980, s. 381 ss."

EI kukaan anna ennakkoperintöä vaan se on aina lahja,ennakkoperinnöksi se voi muuttua vasta kuoleman jälkeen.Johtopäätös on se että elävää ei voi periä ennakkoperinnön muodossa.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder in kysymykseesi vastannut,
Samalla kysyn, että onko eduskunta antamut sinulle oikeudet muutella lakeja oman sanomasi mukaisiksi, vai oletko tosiaan niin idiootti, että luulet kenenkään tarkistavan kuinka se on, niin esitä nyt minulle näistä lainkohdista tuo sinun esittämäsi kohta joka on tässä: "Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselle antama ---->lahjoitus tai lahjanluonteinen etuus<-----".

Vähentäminen ei edellytä muiden vaatimuksia: "---->Vähentäminen edellyttää kanssaperillisten vaatimusta.<--------", MISTÄ IEKUNA suat näätä ommii höpsötyksiis??

Finlex: perintökaari 6 luku
Ennakkoperinnöstä
1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun. (esitä tästä se kohta jossa lukee lahja taikka lahjanluonteinen etuus?).

Sitten se lahjaosuus: 4 §

Sellaisen tavanomaisen lahjan johdosta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei ole tehtävä vähennystä rintaperillisen perinnöstä.
5 §

Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
6 §

Jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa.
7 §

Perintöosien suuruuden määräämistä varten on pesän säästöön ennen perinnönjakoa lisättävä ennakkoperinnön arvo tai, jollei sitä voida kokonaan vähentää saajan perintöosasta, niin suuri osa kuin siitä voidaan vähentää.
8 §

Jos perillinen (AJATELLA, perillinen on saanut ennakkoon perintöä, eli perinyt ennen kuin perinnönjättäjä edes onkaan kuollut, JÄNNÄ JUTTU), joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista.

Ennakkoperintö on siis joko perinnönosa tai perilliselle kokonaisuudessaan annettu perintö, eli tästä voimme selkeästi päätellä, että periä voi elävänkin.

Kummallista, että te saatte käännettyä asiat täysin nurinkurisiksi ihan vain muutamalla rivillä, eli tästäkin voimme päätellä, ettei ole pätevuä aasinajajia ollenkaan, on vain päteviä asioiden sekaajia jotka saavat selkeätkin asiat oleen sekaisin eli päätelmä on se, että mitä kauemmin he lutraa asioiden kimpussa, sitä enemmän perinnöt pienenee ja aaseilla tienestit isonee.

Lue lisää

"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun. (esitä tästä se kohta jossa lukee lahja taikka lahjanluonteinen etuus?)."

Ei siinä tarvitse lukea että se on lahja tai lahjaluonteinen etuus,fakta on ja pysyy siitä huolimatta.
Elävä ihminen EI koskaan anna ennakkoperintöä vaan se on AINA lahja tai lahjaluonteinen etuus.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos perillinen (AJATELLA, perillinen on saanut ennakkoon perintöä, eli perinyt ennen kuin perinnönjättäjä edes onkaan kuollut, JÄNNÄ JUTTU), joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista.

Ennakkoperintö on siis joko perinnönosa tai perilliselle kokonaisuudessaan annettu perintö, eli tästä voimme selkeästi päätellä, että periä voi elävänkin."

Lawetorder on tapansa mukaan taas väärässä kuin käki...
Edelleen elävä perittävä antaa lahjan(lahja ei ole ennakkoperintöä silloin kun lahjan antaja elää,ennakkoperinnöksi se voi muuttua vasta kun lahjan antaja on kuollut,näin ollen puhdas fakta edelleen on se että sä et peri mitään jos perittävä on elossa.

Toinen seikka on se että ennakkoperintöä pitää perillisten vaatia otettavaksi huomioon,tämäkin on fakta vaikka laissa lukee että ennakkoperintö otetaan huomioon ilman että perilliset sitä vaativat,tätä voidaan verrata suoraan toiseen perintökaaren pykälään,siellä sanotaan että testamentti tulee antaa tiedoksi mutta kas kummaa,eipä tarvitse jos testamentinsaaja EI ota testamenttisaantoa vastaan.SÄ luet lakia liian kirjallisesti kun oikeuskäytäntö on eri niissä kahdessa asiassa.

Itselläni oli juuri tälläinen perinnönjako,yksi oli saanut ennakkoperintöä hieman muutaman tuhat euroa,kukaan perillisistä ei vaatinut sitä otettavaksi huomioon,pesä oli pesänjakajan hallussa,ennakkoperintöä ei otettu huomioon.

"Rintaperillisten saamat lahjat tai lahjan luonteiset luovutukset lisätään laskennallisesti jaettavana olevaan reaalijäämistön, jolloin saadaan laskennallinen jäämistö. Laskennallisen jäämistön perusteella lasketaan rintaperillisten arvomääräiset perintöosuus. Ennakon saajan laskennallisen jäämistön perintöosuudesta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö. Näin ennakkoperintöä saanut rintaperillinen saa lopullisessa jaossa vähemmän kuin muut rintaperilliset. ----->Vaikka perintökaaren järjestelmä perustuu rintaperillisten osalta ennakkoperintöolettamaan, ******niin vaatimus ennakkoperinnön huomioon ottamisesta******* tulee tehdä perinnönjaossa.<-------- ----->Ennakkoperintöä ei perinnönjaossa huomioida ns. viran puolesta. Mikäli lahjan saanut rintaperillinen katsoo, ettei hänen saamansa lahja tai lahjan luonteinen luovutus ole ennakkoperintöä hänen tulee esittää selvitys tästä.<----- Ennakkoperinnön saaja saa pitää sen mitä on saanut yli oman perintöosansa. Perintökaaren 6 luvun 6 §:n mukaan, jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa. Mikäli ennakkoperintö loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaa, niin sovellettavaksi tulevat perintökaaren lakiosaa koskevat 7 luvun säännökset."

Markku Honka
Asianajaja, Varatuomari

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

"Aktiivisuus ennakkoperinnön vaatimisessa tärkeää
Ennakkoperinnön huomioon ottaminen koituu vain vaatijaperillisen hyväksi.

Oikeuskäytännössä ei perinnönjakopäätöstä jälkikäteen voitu moittia, kun ennakkoperintövaatimusta ei ollut esitetty ennen jakopäätöksen antamista (kun kukaan osakkaista ei ollut vajaavaltainen) (Vaasan HO 1995:12).

Täten rintaperillisen vitkastellessa ennakkoperintövaatimuksen esittämisessä, voi menettää oikeutensa vedota ennakkoperintöön. Ennakkoperintöä pitää vaatia huomioonotettavaksi viimeistään perinnönjaossa."

Topi Heinänen
varatuomari

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

"Vaasan HO 15.11.1995 1774
Perintö - Perinnönjako - Ennakkoperintö - Lakiosa
Vaasan HO
Diaarinumero: S 95/345
Antopäivä: 15.11.1995
Ratkaisunumero: 1774
Esittelypäivä: --
Asianumero: VaaHO:1995:12
Pesänjakajan toimittamassa perinnönjaossa ei kukaan pesänosakas ollut esittänyt vaatimusta ennakkoperinnön ottamisesta huomioon lakiosia laskettaessa, vaikka ennakkoperintö oli ollut pesänosakkaiden tiedossa.

Ennakkoperintöä koskeva vaatimus on yksilöllinen ja koituu vain sitä vaatineen jako-osakkaan hyväksi. Kun vaatimusta ennakkoperinnön ottamiseksi huomioon lakiosia laskettaessa ei ollut esitetty ennen jakopäätöksen antamista, perinnönjakoa ei voitu enää tällä perusteella moittia (kukaan osakkaista ei ollut vajaavaltainen).

Aarnio, Kangas: Suomen jäämistöoikeus I, 1991, s. 392 ss.
Saarenpää: Perintö ja jäämistö, 1994, s. 130 ss.
Saarenpää: Tasajaon periaate, 1980, s. 381 ss."

EI kukaan anna ennakkoperintöä vaan se on aina lahja,ennakkoperinnöksi se voi muuttua vasta kuoleman jälkeen.Johtopäätös on se että elävää ei voi periä ennakkoperinnön muodossa.

Lue lisää

Lawetorder ei ehdi kuin laulaa oopperaa caruso ja kohta "aaah ma naauraan, aaaah ma niin nauran:

Olisit idiotismin kukkanen jättäny pois edes sen mikä koko asiassa oli kyseessä, eli oli KYSE AINOASTAAN LAKIOSUUKSIEN laskentatavasta, eli vaatiiko MUUT PERILLISET huomioitavaksi annettua ennakkoperintöä lakiosuuslaskelmaan mukaan ja joka taas olisi KASVATTANUT muiden lakiosuuksien määrää (tällainen seikka vain jäi 'pätevällä' aasinajajalla kertomatta).

Mikä ihmeen fakta?

Fakta on ainoastaan se, että rintaperillisen kohdalla annettu omaisuus, MUU KUIN TAVANOMAINEN lahja on (HUOOOOM. laissa selkeästi) ON aina otettava huomioon ennakkona (MISTÄ ENNAKKONA, kysyis nyt jotkut teitäkin idiootimmat, en usko niitä vaan löytyvän, no perinnöstä tietysti, onhan koko litania perintökaaren luvussa 6 ja joka käsittelee ENNAKKOPERINTÖÄ), JOLLEI MUUTA OLE määrätty.

Sitten JOS sanan jälkeen tulee muu perillinen ja asia on toisin päin, ettei ole huomiotava ENNAKKOPERINTÖNÄ jollei muuta ole määrätty.

Heikonkin lukutaidon omaavan on helppo käsittää tuollainen selkeä kirjoitus, JOSSA LISÄKSI SANAT "on ennakkona huomioitava, jne."

Mitä käytännössä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä, että jos ja kun pesään otetaan tuomioistuimen kautta ihan määrätty pesänselvittäjä, eli hän toimii tavallaan virkavastuulla, niin hänen pitää, siis jos ammattinsa edes vähänkään taitaa, on otettava ilman erillisiä vaatimuksia tai muitakaan kummallisuuksia ottaa huomioon rintaperillisen saama ennakkoPERINTÖ AINA HUOMIOON, niin lakiosuuksia laskiessaan kuin myös pesän jakamisen yhteydessä, eikä että noinkin selkeää laki ja laissa olevaa määräystä (HUOOOM, MÄÄRÄYSTÄ) ratkomaan edes missään tuomioistuimessa.

Nuo kirjaset ovat ainoastaa heikkoja mielipiteitä, ei mitään faktaa ja jos siltä pohjalta joku taitamaton "gynekologi" eli valetuomari tekee päätöksen joka ei huomioi lakia yhtään, tekee silloin virkavirheen: "perustuslaki 2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Tarkoittaisiko tuo ihan tuomioistuimiakin?

Sitten toiselle anonyymille taikka molemmille, OLEN IHAN varma, että olette täydellisiä aasinajajia, lakimiehiksi teistä ei olisi.

Faktaa on, ennakkoperintö on aina ennakoperintö jollei toisin ole määrätty.

Syntymäpäivälahja taas ei ole ja kun huomioidaan antajan olosuhteet LAHJAN arvoon.

Olette te oikein kunnon idiootteja kun muka esitätte joitain kirjasia tai arvontaistuimen hurunahkapäätöksiä ja joka käsittelee ihan eri asiaa (TODELLA NAURETTAVAA jopa suoli24 palstoilla) ja väitätte kirkkain silmin lakitekstiä vastaan

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei ehdi kuin laulaa oopperaa caruso ja kohta "aaah ma naauraan, aaaah ma niin nauran:

Olisit idiotismin kukkanen jättäny pois edes sen mikä koko asiassa oli kyseessä, eli oli KYSE AINOASTAAN LAKIOSUUKSIEN laskentatavasta, eli vaatiiko MUUT PERILLISET huomioitavaksi annettua ennakkoperintöä lakiosuuslaskelmaan mukaan ja joka taas olisi KASVATTANUT muiden lakiosuuksien määrää (tällainen seikka vain jäi 'pätevällä' aasinajajalla kertomatta).

Mikä ihmeen fakta?

Fakta on ainoastaan se, että rintaperillisen kohdalla annettu omaisuus, MUU KUIN TAVANOMAINEN lahja on (HUOOOOM. laissa selkeästi) ON aina otettava huomioon ennakkona (MISTÄ ENNAKKONA, kysyis nyt jotkut teitäkin idiootimmat, en usko niitä vaan löytyvän, no perinnöstä tietysti, onhan koko litania perintökaaren luvussa 6 ja joka käsittelee ENNAKKOPERINTÖÄ), JOLLEI MUUTA OLE määrätty.

Sitten JOS sanan jälkeen tulee muu perillinen ja asia on toisin päin, ettei ole huomiotava ENNAKKOPERINTÖNÄ jollei muuta ole määrätty.

Heikonkin lukutaidon omaavan on helppo käsittää tuollainen selkeä kirjoitus, JOSSA LISÄKSI SANAT "on ennakkona huomioitava, jne."

Mitä käytännössä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä, että jos ja kun pesään otetaan tuomioistuimen kautta ihan määrätty pesänselvittäjä, eli hän toimii tavallaan virkavastuulla, niin hänen pitää, siis jos ammattinsa edes vähänkään taitaa, on otettava ilman erillisiä vaatimuksia tai muitakaan kummallisuuksia ottaa huomioon rintaperillisen saama ennakkoPERINTÖ AINA HUOMIOON, niin lakiosuuksia laskiessaan kuin myös pesän jakamisen yhteydessä, eikä että noinkin selkeää laki ja laissa olevaa määräystä (HUOOOM, MÄÄRÄYSTÄ) ratkomaan edes missään tuomioistuimessa.

Nuo kirjaset ovat ainoastaa heikkoja mielipiteitä, ei mitään faktaa ja jos siltä pohjalta joku taitamaton "gynekologi" eli valetuomari tekee päätöksen joka ei huomioi lakia yhtään, tekee silloin virkavirheen: "perustuslaki 2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Tarkoittaisiko tuo ihan tuomioistuimiakin?

Sitten toiselle anonyymille taikka molemmille, OLEN IHAN varma, että olette täydellisiä aasinajajia, lakimiehiksi teistä ei olisi.

Faktaa on, ennakkoperintö on aina ennakoperintö jollei toisin ole määrätty.

Syntymäpäivälahja taas ei ole ja kun huomioidaan antajan olosuhteet LAHJAN arvoon.

Olette te oikein kunnon idiootteja kun muka esitätte joitain kirjasia tai arvontaistuimen hurunahkapäätöksiä ja joka käsittelee ihan eri asiaa (TODELLA NAURETTAVAA jopa suoli24 palstoilla) ja väitätte kirkkain silmin lakitekstiä vastaan

Lue lisää

EIkö se lawetti nyt usko kun kerta hovioikeus on päätöksen perusteluissa sanonut että ennakkoperintöä pitää vaatia otettavaksi huomioon?

Tämä ei suinkaan ole ainut päätös,asiasta kyllä löytyy myös korkeimman oikeuden päätös jossa todetaan että ennakkoperintöä pitää vaatia otettavaksi huomioon.

Se on aivan yhdentekevää että mitä laissa sanotaan jos oikeuskäytäntö on se mitä on,ymmärrätkö?

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei ehdi kuin laulaa oopperaa caruso ja kohta "aaah ma naauraan, aaaah ma niin nauran:

Olisit idiotismin kukkanen jättäny pois edes sen mikä koko asiassa oli kyseessä, eli oli KYSE AINOASTAAN LAKIOSUUKSIEN laskentatavasta, eli vaatiiko MUUT PERILLISET huomioitavaksi annettua ennakkoperintöä lakiosuuslaskelmaan mukaan ja joka taas olisi KASVATTANUT muiden lakiosuuksien määrää (tällainen seikka vain jäi 'pätevällä' aasinajajalla kertomatta).

Mikä ihmeen fakta?

Fakta on ainoastaan se, että rintaperillisen kohdalla annettu omaisuus, MUU KUIN TAVANOMAINEN lahja on (HUOOOOM. laissa selkeästi) ON aina otettava huomioon ennakkona (MISTÄ ENNAKKONA, kysyis nyt jotkut teitäkin idiootimmat, en usko niitä vaan löytyvän, no perinnöstä tietysti, onhan koko litania perintökaaren luvussa 6 ja joka käsittelee ENNAKKOPERINTÖÄ), JOLLEI MUUTA OLE määrätty.

Sitten JOS sanan jälkeen tulee muu perillinen ja asia on toisin päin, ettei ole huomiotava ENNAKKOPERINTÖNÄ jollei muuta ole määrätty.

Heikonkin lukutaidon omaavan on helppo käsittää tuollainen selkeä kirjoitus, JOSSA LISÄKSI SANAT "on ennakkona huomioitava, jne."

Mitä käytännössä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä, että jos ja kun pesään otetaan tuomioistuimen kautta ihan määrätty pesänselvittäjä, eli hän toimii tavallaan virkavastuulla, niin hänen pitää, siis jos ammattinsa edes vähänkään taitaa, on otettava ilman erillisiä vaatimuksia tai muitakaan kummallisuuksia ottaa huomioon rintaperillisen saama ennakkoPERINTÖ AINA HUOMIOON, niin lakiosuuksia laskiessaan kuin myös pesän jakamisen yhteydessä, eikä että noinkin selkeää laki ja laissa olevaa määräystä (HUOOOM, MÄÄRÄYSTÄ) ratkomaan edes missään tuomioistuimessa.

Nuo kirjaset ovat ainoastaa heikkoja mielipiteitä, ei mitään faktaa ja jos siltä pohjalta joku taitamaton "gynekologi" eli valetuomari tekee päätöksen joka ei huomioi lakia yhtään, tekee silloin virkavirheen: "perustuslaki 2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Tarkoittaisiko tuo ihan tuomioistuimiakin?

Sitten toiselle anonyymille taikka molemmille, OLEN IHAN varma, että olette täydellisiä aasinajajia, lakimiehiksi teistä ei olisi.

Faktaa on, ennakkoperintö on aina ennakoperintö jollei toisin ole määrätty.

Syntymäpäivälahja taas ei ole ja kun huomioidaan antajan olosuhteet LAHJAN arvoon.

Olette te oikein kunnon idiootteja kun muka esitätte joitain kirjasia tai arvontaistuimen hurunahkapäätöksiä ja joka käsittelee ihan eri asiaa (TODELLA NAURETTAVAA jopa suoli24 palstoilla) ja väitätte kirkkain silmin lakitekstiä vastaan

Lue lisää

"Faktaa on, ennakkoperintö on aina ennakoperintö jollei toisin ole määrätty."

Tämä on nimenomaan Lowe..............faktaa. Oikea fakta löytyy laista:

"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty =>tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun<=." (PK 6:1.1)

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei ehdi kuin laulaa oopperaa caruso ja kohta "aaah ma naauraan, aaaah ma niin nauran:

Olisit idiotismin kukkanen jättäny pois edes sen mikä koko asiassa oli kyseessä, eli oli KYSE AINOASTAAN LAKIOSUUKSIEN laskentatavasta, eli vaatiiko MUUT PERILLISET huomioitavaksi annettua ennakkoperintöä lakiosuuslaskelmaan mukaan ja joka taas olisi KASVATTANUT muiden lakiosuuksien määrää (tällainen seikka vain jäi 'pätevällä' aasinajajalla kertomatta).

Mikä ihmeen fakta?

Fakta on ainoastaan se, että rintaperillisen kohdalla annettu omaisuus, MUU KUIN TAVANOMAINEN lahja on (HUOOOOM. laissa selkeästi) ON aina otettava huomioon ennakkona (MISTÄ ENNAKKONA, kysyis nyt jotkut teitäkin idiootimmat, en usko niitä vaan löytyvän, no perinnöstä tietysti, onhan koko litania perintökaaren luvussa 6 ja joka käsittelee ENNAKKOPERINTÖÄ), JOLLEI MUUTA OLE määrätty.

Sitten JOS sanan jälkeen tulee muu perillinen ja asia on toisin päin, ettei ole huomiotava ENNAKKOPERINTÖNÄ jollei muuta ole määrätty.

Heikonkin lukutaidon omaavan on helppo käsittää tuollainen selkeä kirjoitus, JOSSA LISÄKSI SANAT "on ennakkona huomioitava, jne."

Mitä käytännössä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä, että jos ja kun pesään otetaan tuomioistuimen kautta ihan määrätty pesänselvittäjä, eli hän toimii tavallaan virkavastuulla, niin hänen pitää, siis jos ammattinsa edes vähänkään taitaa, on otettava ilman erillisiä vaatimuksia tai muitakaan kummallisuuksia ottaa huomioon rintaperillisen saama ennakkoPERINTÖ AINA HUOMIOON, niin lakiosuuksia laskiessaan kuin myös pesän jakamisen yhteydessä, eikä että noinkin selkeää laki ja laissa olevaa määräystä (HUOOOM, MÄÄRÄYSTÄ) ratkomaan edes missään tuomioistuimessa.

Nuo kirjaset ovat ainoastaa heikkoja mielipiteitä, ei mitään faktaa ja jos siltä pohjalta joku taitamaton "gynekologi" eli valetuomari tekee päätöksen joka ei huomioi lakia yhtään, tekee silloin virkavirheen: "perustuslaki 2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Tarkoittaisiko tuo ihan tuomioistuimiakin?

Sitten toiselle anonyymille taikka molemmille, OLEN IHAN varma, että olette täydellisiä aasinajajia, lakimiehiksi teistä ei olisi.

Faktaa on, ennakkoperintö on aina ennakoperintö jollei toisin ole määrätty.

Syntymäpäivälahja taas ei ole ja kun huomioidaan antajan olosuhteet LAHJAN arvoon.

Olette te oikein kunnon idiootteja kun muka esitätte joitain kirjasia tai arvontaistuimen hurunahkapäätöksiä ja joka käsittelee ihan eri asiaa (TODELLA NAURETTAVAA jopa suoli24 palstoilla) ja väitätte kirkkain silmin lakitekstiä vastaan

Lue lisää

Ennakkoperinnön huomioon ottamista koskeva vaatimus on jokaisen perillisen yksilöllinen oikeus. Jokainen perillinen voi itsenäisesti ratkaista, vaatiiko hän annetun ennakkoperinnön huomioon ottamista omaa perintöosaansa laskettaessa.

Asianajotoimisto Markku Raimi

Lawetorder on sinänsä ihmeellinen jätkä kun ei usko lakimiesten ja tuomioistuimen sanomisiin.

"Yksi lapsista on saanut noin 20 vuotta sitten huomattavan rahalahjan, joka oli tarkoitettu hänen ennakkoperinnökseen.

Hyvitetäänkö rahalahja aikanaan perinnönjaossa muille sisaruksille? Muutetaanko se vastaamaan rahan nykyarvoa?

Verojuristi Juha Salmikivi vastaa:

Ennakkoperintönä saatu rahalahja lisätään viimeistään sisarten jaossa --->tekemästä vaatimuksesta<----- jaettavan jäämistön arvoon. Ennakkoperinnön saaja saa ennakkoperinnön määrän verran vähemmän perintöä. "

"Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Tarkoittaisiko tuo ihan tuomioistuimiakin?"

Mulla on sulle taikasana,nimittäin lain soveltaminen.

Faktahan kuitenkin on se että jos pesän osakkaat päättävät että ennakkoperintöä ei oteta yhden perillisen osalta huomioon niin silloin sitä ei oteta huomioon.Jokaisella pesän osakkaalla on itsenäinen oikeus päättää että otetaanko ennakkoperintö huomioon.

"Mitä käytännössä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä, että jos ja kun pesään otetaan tuomioistuimen kautta ihan määrätty pesänselvittäjä, eli hän toimii tavallaan virkavastuulla, niin hänen pitää, siis jos ammattinsa edes vähänkään taitaa, on otettava ilman erillisiä vaatimuksia tai muitakaan kummallisuuksia ottaa huomioon rintaperillisen saama ennakkoPERINTÖ AINA HUOMIOON, niin lakiosuuksia laskiessaan kuin myös pesän jakamisen yhteydessä, eikä että noinkin selkeää laki ja laissa olevaa määräystä (HUOOOM, MÄÄRÄYSTÄ) ratkomaan edes missään tuomioistuimessa."


Sun ongelmas on se että sä et ymmärrä lakia,lakia voidaan soveltaa ja oikeuskäytäntö on sellainen että se soveltaa lakia,kun perilliset voivat jakaa perinnön miten haluavat,mukaanlukien testamentin vastaisesti niin tokihan perillisillä on oikeus päättää että otetaanko ennakkoperintö huomioon vai ei.Pesänjakajalla EI ole valtuuksia itsenäisesti ottaa huomioon ennakkoperintöä vaan se oikeus on vain ja ainoastaan perillisillä.Jos perilliset päättävät että eipä oteta huomioon niin sitten pesänjakajan kädet ovat sidotut.

Sä luet liian kirjallisesti lakia,se ei ole absoluuttinen totuus jos näin toimit.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei ehdi kuin laulaa oopperaa caruso ja kohta "aaah ma naauraan, aaaah ma niin nauran:

Olisit idiotismin kukkanen jättäny pois edes sen mikä koko asiassa oli kyseessä, eli oli KYSE AINOASTAAN LAKIOSUUKSIEN laskentatavasta, eli vaatiiko MUUT PERILLISET huomioitavaksi annettua ennakkoperintöä lakiosuuslaskelmaan mukaan ja joka taas olisi KASVATTANUT muiden lakiosuuksien määrää (tällainen seikka vain jäi 'pätevällä' aasinajajalla kertomatta).

Mikä ihmeen fakta?

Fakta on ainoastaan se, että rintaperillisen kohdalla annettu omaisuus, MUU KUIN TAVANOMAINEN lahja on (HUOOOOM. laissa selkeästi) ON aina otettava huomioon ennakkona (MISTÄ ENNAKKONA, kysyis nyt jotkut teitäkin idiootimmat, en usko niitä vaan löytyvän, no perinnöstä tietysti, onhan koko litania perintökaaren luvussa 6 ja joka käsittelee ENNAKKOPERINTÖÄ), JOLLEI MUUTA OLE määrätty.

Sitten JOS sanan jälkeen tulee muu perillinen ja asia on toisin päin, ettei ole huomiotava ENNAKKOPERINTÖNÄ jollei muuta ole määrätty.

Heikonkin lukutaidon omaavan on helppo käsittää tuollainen selkeä kirjoitus, JOSSA LISÄKSI SANAT "on ennakkona huomioitava, jne."

Mitä käytännössä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä, että jos ja kun pesään otetaan tuomioistuimen kautta ihan määrätty pesänselvittäjä, eli hän toimii tavallaan virkavastuulla, niin hänen pitää, siis jos ammattinsa edes vähänkään taitaa, on otettava ilman erillisiä vaatimuksia tai muitakaan kummallisuuksia ottaa huomioon rintaperillisen saama ennakkoPERINTÖ AINA HUOMIOON, niin lakiosuuksia laskiessaan kuin myös pesän jakamisen yhteydessä, eikä että noinkin selkeää laki ja laissa olevaa määräystä (HUOOOM, MÄÄRÄYSTÄ) ratkomaan edes missään tuomioistuimessa.

Nuo kirjaset ovat ainoastaa heikkoja mielipiteitä, ei mitään faktaa ja jos siltä pohjalta joku taitamaton "gynekologi" eli valetuomari tekee päätöksen joka ei huomioi lakia yhtään, tekee silloin virkavirheen: "perustuslaki 2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Tarkoittaisiko tuo ihan tuomioistuimiakin?

Sitten toiselle anonyymille taikka molemmille, OLEN IHAN varma, että olette täydellisiä aasinajajia, lakimiehiksi teistä ei olisi.

Faktaa on, ennakkoperintö on aina ennakoperintö jollei toisin ole määrätty.

Syntymäpäivälahja taas ei ole ja kun huomioidaan antajan olosuhteet LAHJAN arvoon.

Olette te oikein kunnon idiootteja kun muka esitätte joitain kirjasia tai arvontaistuimen hurunahkapäätöksiä ja joka käsittelee ihan eri asiaa (TODELLA NAURETTAVAA jopa suoli24 palstoilla) ja väitätte kirkkain silmin lakitekstiä vastaan

Lue lisää

"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty =>tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun<=." (PK 6:1.1)

Tarkoittaa sitä että tuo lakipykälä antaa perilliselle itsenäisen oikeuden päättää että otetaanko ennakkoperintö huomioon vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei ehdi kuin laulaa oopperaa caruso ja kohta "aaah ma naauraan, aaaah ma niin nauran:

Olisit idiotismin kukkanen jättäny pois edes sen mikä koko asiassa oli kyseessä, eli oli KYSE AINOASTAAN LAKIOSUUKSIEN laskentatavasta, eli vaatiiko MUUT PERILLISET huomioitavaksi annettua ennakkoperintöä lakiosuuslaskelmaan mukaan ja joka taas olisi KASVATTANUT muiden lakiosuuksien määrää (tällainen seikka vain jäi 'pätevällä' aasinajajalla kertomatta).

Mikä ihmeen fakta?

Fakta on ainoastaan se, että rintaperillisen kohdalla annettu omaisuus, MUU KUIN TAVANOMAINEN lahja on (HUOOOOM. laissa selkeästi) ON aina otettava huomioon ennakkona (MISTÄ ENNAKKONA, kysyis nyt jotkut teitäkin idiootimmat, en usko niitä vaan löytyvän, no perinnöstä tietysti, onhan koko litania perintökaaren luvussa 6 ja joka käsittelee ENNAKKOPERINTÖÄ), JOLLEI MUUTA OLE määrätty.

Sitten JOS sanan jälkeen tulee muu perillinen ja asia on toisin päin, ettei ole huomiotava ENNAKKOPERINTÖNÄ jollei muuta ole määrätty.

Heikonkin lukutaidon omaavan on helppo käsittää tuollainen selkeä kirjoitus, JOSSA LISÄKSI SANAT "on ennakkona huomioitava, jne."

Mitä käytännössä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä, että jos ja kun pesään otetaan tuomioistuimen kautta ihan määrätty pesänselvittäjä, eli hän toimii tavallaan virkavastuulla, niin hänen pitää, siis jos ammattinsa edes vähänkään taitaa, on otettava ilman erillisiä vaatimuksia tai muitakaan kummallisuuksia ottaa huomioon rintaperillisen saama ennakkoPERINTÖ AINA HUOMIOON, niin lakiosuuksia laskiessaan kuin myös pesän jakamisen yhteydessä, eikä että noinkin selkeää laki ja laissa olevaa määräystä (HUOOOM, MÄÄRÄYSTÄ) ratkomaan edes missään tuomioistuimessa.

Nuo kirjaset ovat ainoastaa heikkoja mielipiteitä, ei mitään faktaa ja jos siltä pohjalta joku taitamaton "gynekologi" eli valetuomari tekee päätöksen joka ei huomioi lakia yhtään, tekee silloin virkavirheen: "perustuslaki 2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Tarkoittaisiko tuo ihan tuomioistuimiakin?

Sitten toiselle anonyymille taikka molemmille, OLEN IHAN varma, että olette täydellisiä aasinajajia, lakimiehiksi teistä ei olisi.

Faktaa on, ennakkoperintö on aina ennakoperintö jollei toisin ole määrätty.

Syntymäpäivälahja taas ei ole ja kun huomioidaan antajan olosuhteet LAHJAN arvoon.

Olette te oikein kunnon idiootteja kun muka esitätte joitain kirjasia tai arvontaistuimen hurunahkapäätöksiä ja joka käsittelee ihan eri asiaa (TODELLA NAURETTAVAA jopa suoli24 palstoilla) ja väitätte kirkkain silmin lakitekstiä vastaan

Lue lisää

"Fakta on ainoastaan se, että rintaperillisen kohdalla annettu omaisuus, MUU KUIN TAVANOMAINEN lahja on (HUOOOOM. laissa selkeästi) ON aina otettava huomioon ennakkona (MISTÄ ENNAKKONA, kysyis nyt jotkut teitäkin idiootimmat, en usko niitä vaan löytyvän, no perinnöstä tietysti, onhan koko litania perintökaaren luvussa 6 ja joka käsittelee ENNAKKOPERINTÖÄ), JOLLEI MUUTA OLE määrätty."

Lawetorder ei sitten osaa lukea,laissa sanotaan näin

6 luku
Ennakkoperinnöstä
1 §
Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ---->ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.<----

Laissa ei sanota että ennakkoperintö tulee automaattisesti aina ottaa huomioon.

"ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."

Antaa osakkaalle oikeuden päättää että otetaanko ennakkoperintö huomioon vai ei.Samainen lauseke velvoittaa sen että se perillinen joka tahtoo että ennakkoperintö otetaan huomioon niin hänen tulee sitä vaatia,tämä sen takia kun kyseinen lakipykälä EI velvoita AINA ottamaan sitä huomioon.

Ymmärtääkö lawetorder tämän asian?

PK 1:1
Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.

Lawetorder ei voi enään kuin huokaista jonkun todelliselle idiotismille ja joka sen edes tuo esille julkisesti: " Anonyymi

20.5.2019 23:30
Uusi
LAwetorderille tiedoksi.

Perintöoikeus ei tule automaattisesti vaan se vaatii perilliseltä toimenpiteitä,näin ollen olet väärässä sen suhteen että perintöoikeus olisi voimassa kun perittävä elää.

perintökaari 16 luku 2§

Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää."

Perillinen voi joko vaatia lakiosaansa taikka kuolinpesän JAKAMISTA taikka testamenttioikeutensa toteuttamista muita pesänosakkaita kohtaan eli saattaa oikeutensa omistaa ja jos osakkaat tästä kieltäytyy, voi perillinen hakea oikeusistuimelta määräystä pesänselvittämiseksi ja jakoon asettamista .

eli se ei todellakaan tarkoita PERIMISOIKEUTENSA VOIMAAN SAATTAMISTA, vaan sitä, että kykenee hallitsemaan omaisuuserää joka on tuleva hänen osalleen.

Vain täydellisen idiotismin omaavat eivät tällaista yksinkertaista asiaa osaa lukea ja tämän kommentin kirjoittaja ei lukeudu lainatun idiotismin esittäviin.

Turhaan odotan vastausta erittäin onnistuneilta idiotismeilta kysymykseeni, että mikä on ennakkoperintö, onko se A) perintö vaiko ei? B) onko se perinnöstä osa taikka koko perintöosuus?

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei voi enään kuin huokaista jonkun todelliselle idiotismille ja joka sen edes tuo esille julkisesti: " Anonyymi

20.5.2019 23:30
Uusi
LAwetorderille tiedoksi.

Perintöoikeus ei tule automaattisesti vaan se vaatii perilliseltä toimenpiteitä,näin ollen olet väärässä sen suhteen että perintöoikeus olisi voimassa kun perittävä elää.

perintökaari 16 luku 2§

Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää."

Perillinen voi joko vaatia lakiosaansa taikka kuolinpesän JAKAMISTA taikka testamenttioikeutensa toteuttamista muita pesänosakkaita kohtaan eli saattaa oikeutensa omistaa ja jos osakkaat tästä kieltäytyy, voi perillinen hakea oikeusistuimelta määräystä pesänselvittämiseksi ja jakoon asettamista .

eli se ei todellakaan tarkoita PERIMISOIKEUTENSA VOIMAAN SAATTAMISTA, vaan sitä, että kykenee hallitsemaan omaisuuserää joka on tuleva hänen osalleen.

Vain täydellisen idiotismin omaavat eivät tällaista yksinkertaista asiaa osaa lukea ja tämän kommentin kirjoittaja ei lukeudu lainatun idiotismin esittäviin.

Turhaan odotan vastausta erittäin onnistuneilta idiotismeilta kysymykseeni, että mikä on ennakkoperintö, onko se A) perintö vaiko ei? B) onko se perinnöstä osa taikka koko perintöosuus?

Lue lisää

Ei ole ennakkoperintö perintöä. Ennakkoperintö on katsos ennakkoperintöä. Niin kuin eukko ei ole ukko, vaan eukko.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei voi enään kuin huokaista jonkun todelliselle idiotismille ja joka sen edes tuo esille julkisesti: " Anonyymi

20.5.2019 23:30
Uusi
LAwetorderille tiedoksi.

Perintöoikeus ei tule automaattisesti vaan se vaatii perilliseltä toimenpiteitä,näin ollen olet väärässä sen suhteen että perintöoikeus olisi voimassa kun perittävä elää.

perintökaari 16 luku 2§

Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää."

Perillinen voi joko vaatia lakiosaansa taikka kuolinpesän JAKAMISTA taikka testamenttioikeutensa toteuttamista muita pesänosakkaita kohtaan eli saattaa oikeutensa omistaa ja jos osakkaat tästä kieltäytyy, voi perillinen hakea oikeusistuimelta määräystä pesänselvittämiseksi ja jakoon asettamista .

eli se ei todellakaan tarkoita PERIMISOIKEUTENSA VOIMAAN SAATTAMISTA, vaan sitä, että kykenee hallitsemaan omaisuuserää joka on tuleva hänen osalleen.

Vain täydellisen idiotismin omaavat eivät tällaista yksinkertaista asiaa osaa lukea ja tämän kommentin kirjoittaja ei lukeudu lainatun idiotismin esittäviin.

Turhaan odotan vastausta erittäin onnistuneilta idiotismeilta kysymykseeni, että mikä on ennakkoperintö, onko se A) perintö vaiko ei? B) onko se perinnöstä osa taikka koko perintöosuus?

Lue lisää

Turhaan odotan vastausta erittäin onnistuneilta idiotismeilta kysymykseeni, että mikä on ennakkoperintö, onko se A) perintö vaiko ei? B) onko se perinnöstä osa taikka koko perintöosuus?

A. perittävän eläessä ei ole perintöä vaan lahja,perittävän kuollessa se voi muuttua ennakkoperinnöksi jos muut osakkaat vaativat sitä.
B.Perittävän eläessä ei ole osa perintöä tai kokonaan perintöä vaan se on lahja,lahja EI ole perintöä missään muodossa,perittävän kuollessa se voi olla ennakkoperintöä osa tai kokonaan,mikäli muut osakkaat vaativat sitä otettavan huomioon.

"eli se ei todellakaan tarkoita PERIMISOIKEUTENSA VOIMAAN SAATTAMISTA, vaan sitä, että kykenee hallitsemaan omaisuuserää joka on tuleva hänen osalleen."

Tarkoittaapas,harmi että et ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ennakkoperintö perintöä. Ennakkoperintö on katsos ennakkoperintöä. Niin kuin eukko ei ole ukko, vaan eukko.

Ahaaa, eli kun pakolainen raiskaa jonkun, niin se ei olekkaan raiskaus, vaan hänet on houkuteltu ja lakia soveltaen häntä ei saa missään nimessä asettaa syytteeseen, koska lakiahan pitää soveltaa.

Näinkö?

Anonyymi kirjoitti:

Ahaaa, eli kun pakolainen raiskaa jonkun, niin se ei olekkaan raiskaus, vaan hänet on houkuteltu ja lakia soveltaen häntä ei saa missään nimessä asettaa syytteeseen, koska lakiahan pitää soveltaa.

Näinkö?

Lue lisää

No mitäs luulet?

Anonyymi kirjoitti:

No mitäs luulet?

Tein kysymyksen näin pakolaisaikana ja sivusta seuranneena kiivasta väittelyä.

Voisitko ystävällisesti vastata, jos tietämystä asiasta, kiitos.

Näin kantasuomalaisena kiinnostaisi tietää onko se samoin käsitettävä asia myös koskien kantasuomalaista?

Anonyymi kirjoitti:

Tein kysymyksen näin pakolaisaikana ja sivusta seuranneena kiivasta väittelyä.

Voisitko ystävällisesti vastata, jos tietämystä asiasta, kiitos.

Näin kantasuomalaisena kiinnostaisi tietää onko se samoin käsitettävä asia myös koskien kantasuomalaista?

Lue lisää

Kysyppäs lawetorderilta,häneltä saat asiantuntevaa tietoa asiaan liittyen.

Anonyymi kirjoitti:

Kysyppäs lawetorderilta,häneltä saat asiantuntevaa tietoa asiaan liittyen.

Tarkoitat siis ettet sinä tiedä, etkä myös muistakaan asioista mitään?

Ihmettelen sitten miksi ylipäänsä olet tätä palstaa seuraamassa ja vastailemassa, jos et tuostakaan lainsoveltamiskysymyksestä mitään tiedä.

Kuka tämä lawetorder on, ainakin vaikuttaa tietävältä ja esittää lain niin kuin minäkin sen ymmärtäisin, eikä kummallista saivartelu,a mitä tässäkin osiossa on ilmennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat siis ettet sinä tiedä, etkä myös muistakaan asioista mitään?

Ihmettelen sitten miksi ylipäänsä olet tätä palstaa seuraamassa ja vastailemassa, jos et tuostakaan lainsoveltamiskysymyksestä mitään tiedä.

Kuka tämä lawetorder on, ainakin vaikuttaa tietävältä ja esittää lain niin kuin minäkin sen ymmärtäisin, eikä kummallista saivartelu,a mitä tässäkin osiossa on ilmennyt.

Lue lisää

Sun antamilla tiedoilla ei kysymykseen voi vastata muuta kuin että sulla on vilkas mielikuvitus.
Kaikki asiat jotka olen täällä kertonut sisältävät joko lakimiehen/varatuomarin tai oikeusoppineiden professorien antamaa faktaa.Faktaa pöytään on myös tuonut hovioikeus,joten se siitä.

Mun vastaukset perustuu oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen plus tosiseikkoihin jotka ovat kaikkien saatavilla jos jaksaa vaan vaivautua etsimään,google on keksitty,käytä sitä.

"Kuka tämä lawetorder on, ainakin vaikuttaa tietävältä ja esittää lain niin kuin minäkin sen ymmärtäisin, eikä kummallista saivartelu,a mitä tässäkin osiossa on ilmennyt."

Taitaa olla sama heppu,sinä ja lawetti.
Se mitä tulee lawetin tietämykseen laista on kylläkin aika heikkoa,jätkä osaa sujuvasta lukea mutta luetun ymmärtäminen tuottaa suuria vaikeuksia.
Se että sä ymmärrät lain samalla tavalla kuin lawetti ei todellakaan tarkoita sitä että se olisi käytännössä niin.Lawetorderin kirjoitukset on kumottu monen lakimiehen kirjoituksilla ja oikeuden päätöksillä.

Ja mitä tulee sun kysymykseen niin aika heikossa hapessa täytyy olla kun tuollaista kyselee.

Lawetorder opastaa aasinajajaa ohjastaan: Kannattaisiko ensinnä opetella kirjoittaan välimerkit oikein sijoittaen, antaen osviittana olevansa joku asianajaja, siis että kukaan ei erehtyisi, jos lainaa jonkun kirjoittamana tekstinä, vaikka onkin oma sepustus.

Se että, verotuksellisesti katsotaan ennakkoperintö lahjaveron alaiseksi, on kiinni verolaista, ei, kuten väärin ymmärretään perintökaaresta, koska kaksi eri asiaa, verotus, että miten katsotaan asia perintökaaren mukaan.

Ennakoperintö kun ei muutu lahjaksi perintökaaressa vaikka verotettaisiin kymmeneen kertaan.

Perintökaaressa, tietyistä syistä on eritelty nuo kaksi eri asioiksi, ennakkoperintö eli ei tavanomaiset lahjat tai tavanomainen lahja vielä erikseen jäljempänä ja muulle perilliselle annettu lahja ja joka lain mukaan vain jos erikseen ilmaistaan kyseessä olevan ennakkoperintö.

Nyt ei ole kyse verotuksellisista lähtökohdista, vaan puhtaasti perimisasioista ja kuinka oikeusistuimet tukeutuu mielikuvakirjallisuuteen puuttumatta lainkohtiin, kuten korkein oikeus ei erota sitä seikkaa, ettei sopimusta voi syntyä jollei ole edes oikeutta tehdä jotain asiaa, perustuslain 18§ mukaan kuin ainoastaan silloin jos lailla annetaan siihen oikeus (viite: yksityinen pysäköinninvalvonta julkisella paikalla taikka julkisella pysäköintialueella versus viranomaisen tehtävät/poliisilitoksen antamalla luvalla tapahtuva yleisten alueiden pysäköinninVALVONTA).

Eikös aasinajajistakin määritellä ihan laissa, vähän kuin lain mukaan, taikka lain mukaisesti, vai oliko se, että siihenkin pitää soveltaa lakia? ; )

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder opastaa aasinajajaa ohjastaan: Kannattaisiko ensinnä opetella kirjoittaan välimerkit oikein sijoittaen, antaen osviittana olevansa joku asianajaja, siis että kukaan ei erehtyisi, jos lainaa jonkun kirjoittamana tekstinä, vaikka onkin oma sepustus.

Se että, verotuksellisesti katsotaan ennakkoperintö lahjaveron alaiseksi, on kiinni verolaista, ei, kuten väärin ymmärretään perintökaaresta, koska kaksi eri asiaa, verotus, että miten katsotaan asia perintökaaren mukaan.

Ennakoperintö kun ei muutu lahjaksi perintökaaressa vaikka verotettaisiin kymmeneen kertaan.

Perintökaaressa, tietyistä syistä on eritelty nuo kaksi eri asioiksi, ennakkoperintö eli ei tavanomaiset lahjat tai tavanomainen lahja vielä erikseen jäljempänä ja muulle perilliselle annettu lahja ja joka lain mukaan vain jos erikseen ilmaistaan kyseessä olevan ennakkoperintö.

Nyt ei ole kyse verotuksellisista lähtökohdista, vaan puhtaasti perimisasioista ja kuinka oikeusistuimet tukeutuu mielikuvakirjallisuuteen puuttumatta lainkohtiin, kuten korkein oikeus ei erota sitä seikkaa, ettei sopimusta voi syntyä jollei ole edes oikeutta tehdä jotain asiaa, perustuslain 18§ mukaan kuin ainoastaan silloin jos lailla annetaan siihen oikeus (viite: yksityinen pysäköinninvalvonta julkisella paikalla taikka julkisella pysäköintialueella versus viranomaisen tehtävät/poliisilitoksen antamalla luvalla tapahtuva yleisten alueiden pysäköinninVALVONTA).

Eikös aasinajajistakin määritellä ihan laissa, vähän kuin lain mukaan, taikka lain mukaisesti, vai oliko se, että siihenkin pitää soveltaa lakia? ; )

Lue lisää

"Ennakoperintö kun ei muutu lahjaksi perintökaaressa vaikka verotettaisiin kymmeneen kertaan."

Eikö lawetorder tiedä sitä että ennakkoperintö on nimenomaan lahja eikä ennakkoperintö,edelleen elävä ihminen EI voi antaa ennakkoperintöä.
Se että laissa lukee ennakkoperintö ei todellakaan tarkoita sitä vaan se on lahja.Tämähän selitettiin sulle jo asianajajan toimesta.

Ja etkö sä ymmärrä sitä seikkaa että perinnöstä maksetaan perintöveroa ja lahjasta taas lahjaveroa,ennakkoperinnöstä EI makseta perintöveroa-----> koska se juridisesti EI ole perintöä.<--------

" perustuslain 18§ mukaan kuin ainoastaan silloin jos lailla annetaan siihen oikeus (viite: yksityinen pysäköinninvalvonta julkisella paikalla taikka julkisella pysäköintialueella versus viranomaisen tehtävät/poliisilitoksen antamalla luvalla tapahtuva yleisten alueiden pysäköinninVALVONTA)."

Lawetorder on taasen pihalla kuin lumiukko,yksityiset parkkifirmat eivät harrasta parkkivalvontaa julkisella paikalla vaan yksityisalueella,siellä sovelletaan eri lakia kuin julkisen parkkipaikan valvonnassa.Julkisella paikalla saa sakottaa vain pysäköinninvalvoja(viranomainen ) tai poliisi.

"Lawetorder opastaa aasinajajaa ohjastaan: Kannattaisiko ensinnä opetella kirjoittaan välimerkit oikein sijoittaen, antaen osviittana olevansa joku asianajaja, siis että kukaan ei erehtyisi, jos lainaa jonkun kirjoittamana tekstinä, vaikka onkin oma sepustus."

Kannattaa ensin laskea omat virheet joita löytyy sun viimeisimmästä kirjoituksesta ennenkuin alat päätäs aukomaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder opastaa aasinajajaa ohjastaan: Kannattaisiko ensinnä opetella kirjoittaan välimerkit oikein sijoittaen, antaen osviittana olevansa joku asianajaja, siis että kukaan ei erehtyisi, jos lainaa jonkun kirjoittamana tekstinä, vaikka onkin oma sepustus.

Se että, verotuksellisesti katsotaan ennakkoperintö lahjaveron alaiseksi, on kiinni verolaista, ei, kuten väärin ymmärretään perintökaaresta, koska kaksi eri asiaa, verotus, että miten katsotaan asia perintökaaren mukaan.

Ennakoperintö kun ei muutu lahjaksi perintökaaressa vaikka verotettaisiin kymmeneen kertaan.

Perintökaaressa, tietyistä syistä on eritelty nuo kaksi eri asioiksi, ennakkoperintö eli ei tavanomaiset lahjat tai tavanomainen lahja vielä erikseen jäljempänä ja muulle perilliselle annettu lahja ja joka lain mukaan vain jos erikseen ilmaistaan kyseessä olevan ennakkoperintö.

Nyt ei ole kyse verotuksellisista lähtökohdista, vaan puhtaasti perimisasioista ja kuinka oikeusistuimet tukeutuu mielikuvakirjallisuuteen puuttumatta lainkohtiin, kuten korkein oikeus ei erota sitä seikkaa, ettei sopimusta voi syntyä jollei ole edes oikeutta tehdä jotain asiaa, perustuslain 18§ mukaan kuin ainoastaan silloin jos lailla annetaan siihen oikeus (viite: yksityinen pysäköinninvalvonta julkisella paikalla taikka julkisella pysäköintialueella versus viranomaisen tehtävät/poliisilitoksen antamalla luvalla tapahtuva yleisten alueiden pysäköinninVALVONTA).

Eikös aasinajajistakin määritellä ihan laissa, vähän kuin lain mukaan, taikka lain mukaisesti, vai oliko se, että siihenkin pitää soveltaa lakia? ; )

Lue lisää

"Se että, verotuksellisesti katsotaan ennakkoperintö lahjaveron alaiseksi, on kiinni verolaista, ei, kuten väärin ymmärretään perintökaaresta, koska kaksi eri asiaa, verotus, että miten katsotaan asia perintökaaren mukaan."

Sitä kun ei katsota pelkästää verotuksellisesti vaan myös juridisesti ennakkoperintö on lahja.

Ennakkoperintö ei kuitenkaan ole mikään erillinen saantotyyppi, vaan on tärkeää huomata,
että omistajanvaihdoksen näkökulmasta ennakkoperintö on aina lahja tai lahjanluonteinen
kauppa, jolla omistusoikeus lahjoituksen kohteeseen siirtyy saajalleen.

Aarnio – Kangas 2010, s. 386 ja Aarnio – Kangas 2016, s. 780-782

Asiassa ratkaisee se tosiseikka että millainen oikeustoimi on kyseessä,se määrittelee oikeustoimen juridisen luonteen.

Ei siitä sen enempää,nämä asiat ovat sulle hebreaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ennakoperintö kun ei muutu lahjaksi perintökaaressa vaikka verotettaisiin kymmeneen kertaan."

Eikö lawetorder tiedä sitä että ennakkoperintö on nimenomaan lahja eikä ennakkoperintö,edelleen elävä ihminen EI voi antaa ennakkoperintöä.
Se että laissa lukee ennakkoperintö ei todellakaan tarkoita sitä vaan se on lahja.Tämähän selitettiin sulle jo asianajajan toimesta.

Ja etkö sä ymmärrä sitä seikkaa että perinnöstä maksetaan perintöveroa ja lahjasta taas lahjaveroa,ennakkoperinnöstä EI makseta perintöveroa-----> koska se juridisesti EI ole perintöä.<--------

" perustuslain 18§ mukaan kuin ainoastaan silloin jos lailla annetaan siihen oikeus (viite: yksityinen pysäköinninvalvonta julkisella paikalla taikka julkisella pysäköintialueella versus viranomaisen tehtävät/poliisilitoksen antamalla luvalla tapahtuva yleisten alueiden pysäköinninVALVONTA)."

Lawetorder on taasen pihalla kuin lumiukko,yksityiset parkkifirmat eivät harrasta parkkivalvontaa julkisella paikalla vaan yksityisalueella,siellä sovelletaan eri lakia kuin julkisen parkkipaikan valvonnassa.Julkisella paikalla saa sakottaa vain pysäköinninvalvoja(viranomainen ) tai poliisi.

"Lawetorder opastaa aasinajajaa ohjastaan: Kannattaisiko ensinnä opetella kirjoittaan välimerkit oikein sijoittaen, antaen osviittana olevansa joku asianajaja, siis että kukaan ei erehtyisi, jos lainaa jonkun kirjoittamana tekstinä, vaikka onkin oma sepustus."

Kannattaa ensin laskea omat virheet joita löytyy sun viimeisimmästä kirjoituksesta ennenkuin alat päätäs aukomaan.

Lue lisää

Lawetorder opastaa sikaa pienenä: tuus sika katsoon koneen näppäimiä, että myöskin kirjoitusnopeuttani joka ei ole kaltaisesi yksi sormi tökkii sekunnissa vain yhden kerran.

Yksityiset parkkifirmat juurikin valvoo julkisella paikalla olevia pysäköintialueita (että myöskin jopa Helsingissä oikeustalon pysäköintiauetta/pihaa) ja lisäksi rikoslaissa on JO MÄÄRITELTY mitkä ovat yksityisalueita, lisäksi poliisilla, että pysäköinninvalvonnalla on oikeus antaa pysäköintivirhemaksu MYÖS NS. yksityisalueella, kerrostalojen, rivitalojen liikkeiden, torit ja muut yleiset alueet ja niissä sijaitsevat pysäköintialueet eivät ole, siis HUOOOOM,. EIVÄT OLE YKSITYISALUEITA.

Lue tieliikennelaista määritelmät, tule sitten vasta uikuttaan parkkipete.

Täysin laitonta toimintaa on tuollaiset parkkipaskafirmat.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder opastaa sikaa pienenä: tuus sika katsoon koneen näppäimiä, että myöskin kirjoitusnopeuttani joka ei ole kaltaisesi yksi sormi tökkii sekunnissa vain yhden kerran.

Yksityiset parkkifirmat juurikin valvoo julkisella paikalla olevia pysäköintialueita (että myöskin jopa Helsingissä oikeustalon pysäköintiauetta/pihaa) ja lisäksi rikoslaissa on JO MÄÄRITELTY mitkä ovat yksityisalueita, lisäksi poliisilla, että pysäköinninvalvonnalla on oikeus antaa pysäköintivirhemaksu MYÖS NS. yksityisalueella, kerrostalojen, rivitalojen liikkeiden, torit ja muut yleiset alueet ja niissä sijaitsevat pysäköintialueet eivät ole, siis HUOOOOM,. EIVÄT OLE YKSITYISALUEITA.

Lue tieliikennelaista määritelmät, tule sitten vasta uikuttaan parkkipete.

Täysin laitonta toimintaa on tuollaiset parkkipaskafirmat.

Lue lisää

Ei valvo,ne valvoo vain yksityisalueella olevia parkkipaikkoja.
Lain mukaan edelleen julkisesta pysäköinnistä vastaa viranomainen,yksityiset valvojat eivät ole viranomaisia.

Anonyymi kirjoitti:

"Se että, verotuksellisesti katsotaan ennakkoperintö lahjaveron alaiseksi, on kiinni verolaista, ei, kuten väärin ymmärretään perintökaaresta, koska kaksi eri asiaa, verotus, että miten katsotaan asia perintökaaren mukaan."

Sitä kun ei katsota pelkästää verotuksellisesti vaan myös juridisesti ennakkoperintö on lahja.

Ennakkoperintö ei kuitenkaan ole mikään erillinen saantotyyppi, vaan on tärkeää huomata,
että omistajanvaihdoksen näkökulmasta ennakkoperintö on aina lahja tai lahjanluonteinen
kauppa, jolla omistusoikeus lahjoituksen kohteeseen siirtyy saajalleen.

Aarnio – Kangas 2010, s. 386 ja Aarnio – Kangas 2016, s. 780-782

Asiassa ratkaisee se tosiseikka että millainen oikeustoimi on kyseessä,se määrittelee oikeustoimen juridisen luonteen.

Ei siitä sen enempää,nämä asiat ovat sulle hebreaa.

Lue lisää

Lawetorderilla alkaa näiden sensuurisannojen vuoksi pikkuhiljaa ärsyttään kitinä: Älä sä haiseva raato siellä uikuta moneen kertaan sitä omistajanvaihdosjuttuasi joka ei edes pidä paikkansa,( TARKISTETTU ON).

Laita sanatarkka, joko kuva tai pdf noista sivuista mitä niin auliisti tänne jakelet, muuten kyse on täysin pelkästä valheesta, jos et kykene osoittaan, että niin on, ymmärsitkö, sinä esität väitteen, niin sinä myöskin esität väitteesi pitävän paikkansa.

Sinäpä sen sanoit, millainen oikeustoimi on kyseessä ja laki ei ymmärtääkseni ole juridiikkaa eli oikeustiedettä, laki ei ole pohdiskelua siitä voiko asia olla toisin, taikka voisiko asian esittää toisin, millainen asia SOVELTUU lakiin nähden oikein.

Oikeuskirjallisuus on jo monet kerrat osoitettu olevan täysin ristiriitaista ja oikeuskirjallisuus on heikoin antamaan osviittaa jostain asioista, koska oikeuskirjallisuus syntyy pohdiskelun ja mielipiteiden vaikutuksella eli turhaan sinä laitat niitä oma keksimiä "lainauksia" ja viittaat, että näin on kirjassakin.

Ps. sattuiko pahasti kun kapsahdit omaan "näppäryyteesi"

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder opastaa sikaa pienenä: tuus sika katsoon koneen näppäimiä, että myöskin kirjoitusnopeuttani joka ei ole kaltaisesi yksi sormi tökkii sekunnissa vain yhden kerran.

Yksityiset parkkifirmat juurikin valvoo julkisella paikalla olevia pysäköintialueita (että myöskin jopa Helsingissä oikeustalon pysäköintiauetta/pihaa) ja lisäksi rikoslaissa on JO MÄÄRITELTY mitkä ovat yksityisalueita, lisäksi poliisilla, että pysäköinninvalvonnalla on oikeus antaa pysäköintivirhemaksu MYÖS NS. yksityisalueella, kerrostalojen, rivitalojen liikkeiden, torit ja muut yleiset alueet ja niissä sijaitsevat pysäköintialueet eivät ole, siis HUOOOOM,. EIVÄT OLE YKSITYISALUEITA.

Lue tieliikennelaista määritelmät, tule sitten vasta uikuttaan parkkipete.

Täysin laitonta toimintaa on tuollaiset parkkipaskafirmat.

Lue lisää

helsingin oikeustalon lähellä olevat parkkihallit omistaa yksityinen,niitä valvoo Q-park.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorderilla alkaa näiden sensuurisannojen vuoksi pikkuhiljaa ärsyttään kitinä: Älä sä haiseva raato siellä uikuta moneen kertaan sitä omistajanvaihdosjuttuasi joka ei edes pidä paikkansa,( TARKISTETTU ON).

Laita sanatarkka, joko kuva tai pdf noista sivuista mitä niin auliisti tänne jakelet, muuten kyse on täysin pelkästä valheesta, jos et kykene osoittaan, että niin on, ymmärsitkö, sinä esität väitteen, niin sinä myöskin esität väitteesi pitävän paikkansa.

Sinäpä sen sanoit, millainen oikeustoimi on kyseessä ja laki ei ymmärtääkseni ole juridiikkaa eli oikeustiedettä, laki ei ole pohdiskelua siitä voiko asia olla toisin, taikka voisiko asian esittää toisin, millainen asia SOVELTUU lakiin nähden oikein.

Oikeuskirjallisuus on jo monet kerrat osoitettu olevan täysin ristiriitaista ja oikeuskirjallisuus on heikoin antamaan osviittaa jostain asioista, koska oikeuskirjallisuus syntyy pohdiskelun ja mielipiteiden vaikutuksella eli turhaan sinä laitat niitä oma keksimiä "lainauksia" ja viittaat, että näin on kirjassakin.

Ps. sattuiko pahasti kun kapsahdit omaan "näppäryyteesi"

Lue lisää

Ei sattunut yhtään,sensijaan mua harmittaa se fakta että sä et tajua näistä asioista yhtään mitään.

Jos haluat löytää ne sivustot niin käytä googlea,kopio jokin lauseke tekstistä niin google kyllä löytää sulle oikeat sivut.

Ei ole kovin vaikeaa,vai onko?

"Sinäpä sen sanoit, millainen oikeustoimi on kyseessä ja laki ei ymmärtääkseni ole juridiikkaa eli oikeustiedettä, laki ei ole pohdiskelua siitä voiko asia olla toisin, taikka voisiko asian esittää toisin, millainen asia SOVELTUU lakiin nähden oikein."

Muista nyt se taikasana "lain soveltaminen"

"Oikeuskirjallisuus on jo monet kerrat osoitettu olevan täysin ristiriitaista ja oikeuskirjallisuus on heikoin antamaan osviittaa jostain asioista, koska oikeuskirjallisuus syntyy pohdiskelun ja mielipiteiden vaikutuksella eli turhaan sinä laitat niitä oma keksimiä "lainauksia" ja viittaat, että näin on kirjassakin. "

Suurin osa oikeuskirjallisuudesta perustuu oikeuskäytäntöön,jos et sitä tiennyt niin nyt tiedät.
Aarnio & Kankaan teksteissä on aina jotain juridista perää joka vahvistaa heidän kirjoitukset.

Anonyymi kirjoitti:

Ei valvo,ne valvoo vain yksityisalueella olevia parkkipaikkoja.
Lain mukaan edelleen julkisesta pysäköinnistä vastaa viranomainen,yksityiset valvojat eivät ole viranomaisia.

Lue lisää

Lawetorder joutuu jälleen kerran: Kuules nyt kusipää, isäs ei olis saanu olla liian innokas nussiin alkoholistiäitiäsi.

Esitä ne yksityiset parkkialueet, olen itse saanut ns. 'pysäköintivalvonta maksun' (miksi muuten pysäköinninvalvonta?) Helsingin oikeustalon pysäköintialueella, juu oli kyltti.

En ole tähän päivään sitä maksanu, eikä ole edes koira haukkunut perään.

Lukases näitä: "2 §
Määritelmiä

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä ---------->>>>>>muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta<<<<<<------- ; (12.4.1991/671)
15) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten; (12.12.2014/1043)

Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011
Laki
pysäköinninvalvonnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 §
Soveltamisala

Tämän lain nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksu. Pysäköintivirheitä ovat:

1) tieliikennelain (267/1981) tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

2) maastoliikennelain (1710/1995) tai sen nojalla annetun moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä maa-alueella koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

3) pelastuslain (379/2011) 11 §:n 2 momentissa säädetyn pelastustielle pysäköintiä koskevan kiellon vastainen menettely.

Pysäköintivirhemaksu saadaan myös määrätä tieliikennelain tai sen nojalla säädetyn taikka ympäristönsuojelulain (86/2000) tai sen nojalla säädetyn moottorikäyttöisen ajoneuvon joutokäyntiä koskevan kiellon tai rajoituksen rikkomisesta (joutokäyntirikkomus).

Pysäköintivirheen johdosta saadaan ajoneuvoon kiinnittää laite, joka estää ajoneuvon liikuttamisen (rengaslukko), tai antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään. Ajoneuvon siirtämisestä pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisen menettelyn perusteella säädetään ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008). Joutokäyntirikkomuksesta saadaan antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään.
2 §
Soveltamisalan rajoitukset

Pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä, jos:

1) pysäköintivirhe tai joutokäyntirikkomus käsitellään rikosasioista säädetyssä järjestyksessä;

2) pysäköintivirheen tai joutokäyntirikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta.

-------->>>>Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta<<<<------.

10 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan

Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.

Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
(JATKUU)

Anonyymi kirjoitti:

Ei sattunut yhtään,sensijaan mua harmittaa se fakta että sä et tajua näistä asioista yhtään mitään.

Jos haluat löytää ne sivustot niin käytä googlea,kopio jokin lauseke tekstistä niin google kyllä löytää sulle oikeat sivut.

Ei ole kovin vaikeaa,vai onko?

"Sinäpä sen sanoit, millainen oikeustoimi on kyseessä ja laki ei ymmärtääkseni ole juridiikkaa eli oikeustiedettä, laki ei ole pohdiskelua siitä voiko asia olla toisin, taikka voisiko asian esittää toisin, millainen asia SOVELTUU lakiin nähden oikein."

Muista nyt se taikasana "lain soveltaminen"

"Oikeuskirjallisuus on jo monet kerrat osoitettu olevan täysin ristiriitaista ja oikeuskirjallisuus on heikoin antamaan osviittaa jostain asioista, koska oikeuskirjallisuus syntyy pohdiskelun ja mielipiteiden vaikutuksella eli turhaan sinä laitat niitä oma keksimiä "lainauksia" ja viittaat, että näin on kirjassakin. "

Suurin osa oikeuskirjallisuudesta perustuu oikeuskäytäntöön,jos et sitä tiennyt niin nyt tiedät.
Aarnio & Kankaan teksteissä on aina jotain juridista perää joka vahvistaa heidän kirjoitukset.

Lue lisää

"koska oikeuskirjallisuus syntyy pohdiskelun ja mielipiteiden vaikutuksella eli turhaan sinä laitat niitä oma keksimiä "lainauksia" ja viittaat, että näin on kirjassakin. ""

Ei ne ole minun keksimiä asioita vaan ne ovat faktoja jotka löytyy kyseisistä kirjoista.
Toiseksi ne faktat perustuu oikeuskäytäntöön jos et sitä jo tiennyt.
Tiesit varmaan että KKO hyvin usein perustaa päätöksiään juurikin kyseisten herrojen lain tulkintaan,tässä kohtaa tuleekin esille se että lakia EI pidä tulkita sanatarkasti kun käytännössä asia ja oikeuskäytäntö on erilainen.

Viitaten esimerkiksi siihen että perintökaaressa lukee sanatarkasti että testamentinsaajan tulee antaa testamentti tiedoksi perittävän kuoleman jälkeen,mutta kas kummaa,käytännössä asia EI ole niin koska testamentinsaajan omassa harkinnassa on se että antaako hän sen tiedoksi vai ei.Sun isoin ongelma on ehkä juurikin se että sä luet lakia pilkuntarkasti vaikka lakia voidaan soveltaa ja lakiin vaikuttavat myös perillisen omat oikeudet.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sattunut yhtään,sensijaan mua harmittaa se fakta että sä et tajua näistä asioista yhtään mitään.

Jos haluat löytää ne sivustot niin käytä googlea,kopio jokin lauseke tekstistä niin google kyllä löytää sulle oikeat sivut.

Ei ole kovin vaikeaa,vai onko?

"Sinäpä sen sanoit, millainen oikeustoimi on kyseessä ja laki ei ymmärtääkseni ole juridiikkaa eli oikeustiedettä, laki ei ole pohdiskelua siitä voiko asia olla toisin, taikka voisiko asian esittää toisin, millainen asia SOVELTUU lakiin nähden oikein."

Muista nyt se taikasana "lain soveltaminen"

"Oikeuskirjallisuus on jo monet kerrat osoitettu olevan täysin ristiriitaista ja oikeuskirjallisuus on heikoin antamaan osviittaa jostain asioista, koska oikeuskirjallisuus syntyy pohdiskelun ja mielipiteiden vaikutuksella eli turhaan sinä laitat niitä oma keksimiä "lainauksia" ja viittaat, että näin on kirjassakin. "

Suurin osa oikeuskirjallisuudesta perustuu oikeuskäytäntöön,jos et sitä tiennyt niin nyt tiedät.
Aarnio & Kankaan teksteissä on aina jotain juridista perää joka vahvistaa heidän kirjoitukset.

Lue lisää

Lawetorder tietää: Oikeuskäytäntö perustuu lakiin, perustuslain 2§ 3mom.

Jos oikeuskäytäntö perustuisi johonkin muuhun, se ei olisi oikeusvaltion perusperiaate.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder joutuu jälleen kerran: Kuules nyt kusipää, isäs ei olis saanu olla liian innokas nussiin alkoholistiäitiäsi.

Esitä ne yksityiset parkkialueet, olen itse saanut ns. 'pysäköintivalvonta maksun' (miksi muuten pysäköinninvalvonta?) Helsingin oikeustalon pysäköintialueella, juu oli kyltti.

En ole tähän päivään sitä maksanu, eikä ole edes koira haukkunut perään.

Lukases näitä: "2 §
Määritelmiä

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä ---------->>>>>>muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta<<<<<<------- ; (12.4.1991/671)
15) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten; (12.12.2014/1043)

Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011
Laki
pysäköinninvalvonnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 §
Soveltamisala

Tämän lain nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksu. Pysäköintivirheitä ovat:

1) tieliikennelain (267/1981) tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

2) maastoliikennelain (1710/1995) tai sen nojalla annetun moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä maa-alueella koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

3) pelastuslain (379/2011) 11 §:n 2 momentissa säädetyn pelastustielle pysäköintiä koskevan kiellon vastainen menettely.

Pysäköintivirhemaksu saadaan myös määrätä tieliikennelain tai sen nojalla säädetyn taikka ympäristönsuojelulain (86/2000) tai sen nojalla säädetyn moottorikäyttöisen ajoneuvon joutokäyntiä koskevan kiellon tai rajoituksen rikkomisesta (joutokäyntirikkomus).

Pysäköintivirheen johdosta saadaan ajoneuvoon kiinnittää laite, joka estää ajoneuvon liikuttamisen (rengaslukko), tai antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään. Ajoneuvon siirtämisestä pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisen menettelyn perusteella säädetään ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008). Joutokäyntirikkomuksesta saadaan antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään.
2 §
Soveltamisalan rajoitukset

Pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä, jos:

1) pysäköintivirhe tai joutokäyntirikkomus käsitellään rikosasioista säädetyssä järjestyksessä;

2) pysäköintivirheen tai joutokäyntirikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta.

-------->>>>Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta<<<<------.

10 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan

Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.

Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
(JATKUU)

Lue lisää

Edelleen oikeustalon läheisyydessä olevat Q-park parkkipaikat ovat yksityisaluetta.
Parkkipaikat ovat joko vuokralla tai sitten omistettuna,se että oikeustalo on julkinen paikka ei tarkoita sitä että sen parkkipaikat olisivat julkisia paikkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder joutuu jälleen kerran: Kuules nyt kusipää, isäs ei olis saanu olla liian innokas nussiin alkoholistiäitiäsi.

Esitä ne yksityiset parkkialueet, olen itse saanut ns. 'pysäköintivalvonta maksun' (miksi muuten pysäköinninvalvonta?) Helsingin oikeustalon pysäköintialueella, juu oli kyltti.

En ole tähän päivään sitä maksanu, eikä ole edes koira haukkunut perään.

Lukases näitä: "2 §
Määritelmiä

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä ---------->>>>>>muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta<<<<<<------- ; (12.4.1991/671)
15) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten; (12.12.2014/1043)

Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011
Laki
pysäköinninvalvonnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 §
Soveltamisala

Tämän lain nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksu. Pysäköintivirheitä ovat:

1) tieliikennelain (267/1981) tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

2) maastoliikennelain (1710/1995) tai sen nojalla annetun moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä maa-alueella koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

3) pelastuslain (379/2011) 11 §:n 2 momentissa säädetyn pelastustielle pysäköintiä koskevan kiellon vastainen menettely.

Pysäköintivirhemaksu saadaan myös määrätä tieliikennelain tai sen nojalla säädetyn taikka ympäristönsuojelulain (86/2000) tai sen nojalla säädetyn moottorikäyttöisen ajoneuvon joutokäyntiä koskevan kiellon tai rajoituksen rikkomisesta (joutokäyntirikkomus).

Pysäköintivirheen johdosta saadaan ajoneuvoon kiinnittää laite, joka estää ajoneuvon liikuttamisen (rengaslukko), tai antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään. Ajoneuvon siirtämisestä pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisen menettelyn perusteella säädetään ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008). Joutokäyntirikkomuksesta saadaan antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään.
2 §
Soveltamisalan rajoitukset

Pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä, jos:

1) pysäköintivirhe tai joutokäyntirikkomus käsitellään rikosasioista säädetyssä järjestyksessä;

2) pysäköintivirheen tai joutokäyntirikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta.

-------->>>>Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta<<<<------.

10 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan

Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.

Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
(JATKUU)

Lue lisää

Lawetorder jatkaa: "Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuustoa kuultuaan ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon peruuttaa luvan tai muuttaa sen ehtoja, jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu taikka valvontatointa ei muutoin ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Ennen luvan peruuttamista aluehallintoviraston on kuitenkin kehotettava kuntaa kohtuullisessa määräajassa korjaamaan havaitut puutteet. Kunnanvaltuusto voi tehdä esityksen luvan peruuttamisesta tai ehtojen muuttamisesta."

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder joutuu jälleen kerran: Kuules nyt kusipää, isäs ei olis saanu olla liian innokas nussiin alkoholistiäitiäsi.

Esitä ne yksityiset parkkialueet, olen itse saanut ns. 'pysäköintivalvonta maksun' (miksi muuten pysäköinninvalvonta?) Helsingin oikeustalon pysäköintialueella, juu oli kyltti.

En ole tähän päivään sitä maksanu, eikä ole edes koira haukkunut perään.

Lukases näitä: "2 §
Määritelmiä

Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä ---------->>>>>>muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta<<<<<<------- ; (12.4.1991/671)
15) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten; (12.12.2014/1043)

Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011
Laki
pysäköinninvalvonnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 §
Soveltamisala

Tämän lain nojalla saadaan määrätä pysäköintivirheestä pysäköintivirhemaksu. Pysäköintivirheitä ovat:

1) tieliikennelain (267/1981) tai sen nojalla annetun ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä taikka pysäköintikiekon käyttöä koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

2) maastoliikennelain (1710/1995) tai sen nojalla annetun moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköintiä tai pysäyttämistä maa-alueella koskevan säännöksen tai määräyksen vastainen menettely;

3) pelastuslain (379/2011) 11 §:n 2 momentissa säädetyn pelastustielle pysäköintiä koskevan kiellon vastainen menettely.

Pysäköintivirhemaksu saadaan myös määrätä tieliikennelain tai sen nojalla säädetyn taikka ympäristönsuojelulain (86/2000) tai sen nojalla säädetyn moottorikäyttöisen ajoneuvon joutokäyntiä koskevan kiellon tai rajoituksen rikkomisesta (joutokäyntirikkomus).

Pysäköintivirheen johdosta saadaan ajoneuvoon kiinnittää laite, joka estää ajoneuvon liikuttamisen (rengaslukko), tai antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään. Ajoneuvon siirtämisestä pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisen menettelyn perusteella säädetään ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008). Joutokäyntirikkomuksesta saadaan antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään.
2 §
Soveltamisalan rajoitukset

Pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä, jos:

1) pysäköintivirhe tai joutokäyntirikkomus käsitellään rikosasioista säädetyssä järjestyksessä;

2) pysäköintivirheen tai joutokäyntirikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta.

-------->>>>Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta<<<<------.

10 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan

Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.

Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
(JATKUU)

Lue lisää

Millä kadulla sait pysäköintivirhemaksun?

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen oikeustalon läheisyydessä olevat Q-park parkkipaikat ovat yksityisaluetta.
Parkkipaikat ovat joko vuokralla tai sitten omistettuna,se että oikeustalo on julkinen paikka ei tarkoita sitä että sen parkkipaikat olisivat julkisia paikkoja.

Lue lisää

Lawetorderia ihmetyttää missä aivot on joillain, persereiässäkö? :

Vaikka sen kuinka VIISOO, niin siltikään ei uppoa sinne kytyiseen perseeseen.

Koeta eroittaa sanat YLEISESSÄ KÄYTÖSSÄ, Y K S I T Y I S E S S Ä KÄYTÖSSÄ.

Onko julkine liikenneväline YKSITYISESSÄ käytössä?????

Koeta nyt persesilmälläsi lukea tämä: "Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä ---------->>>>>>MUUTA Y L E I S E L L E LIIKENTEELLE TARKOITETTUA TAI Y L E I S E S T I LIIKENTEESEEN K Ä Y T E T T Y Ä ALUETTA<<<<<<------- "

Onko yksityisalue tarkoitettu yleiseen käyttöön? Onko oikeustalon piha yksityisessä käytössä, onko kaupan, lidlin, kultasepon alaparkkialue, ison-omenan pysäköintialue sisällä tai ulkona YKSITYISKÄYTÖSSÄ vaiko julkisessa/yleisessä käytössä???

Ai tiedät,no niin minäkin tiedän sun osoitteesi.
Tule ihmeessä käymään kylässä,tarjoan sulle kylmän oluen.

Kuules poju,ota nyt rennosti vaan ja nauti elämästä.

"Onko yksityisalue tarkoitettu yleiseen käyttöön? Onko oikeustalon piha yksityisessä käytössä, onko kaupan, lidlin, kultasepon alaparkkialue, ison-omenan pysäköintialue sisällä tai ulkona YKSITYISKÄYTÖSSÄ vaiko julkisessa/yleisessä käytössä???"

Jossain vaiheessa vuonna 2007 parkcom valvoi oikeustalon pysäköintiä,parkkialue OLI silloin vuokrattu parkcomille,asiasta oli silloin nostettu 2 kannetta käräjille,nyt on vielä hakusessa käräjien ja muiden oikeusasteiden tulkinnat asiaan,en ole vielä löytänyt lopullista päätöstä että miten kävi niille 2 jotka haastettiin oikeuteen.Löydätkös sinä?

Mutta joo,laki on edelleen se että julkisella paikalla sakotusoikeus on vain viranomaisella.

Anonyymi kirjoitti:

Ai tiedät,no niin minäkin tiedän sun osoitteesi.
Tule ihmeessä käymään kylässä,tarjoan sulle kylmän oluen.

Kuules poju,ota nyt rennosti vaan ja nauti elämästä.

"Onko yksityisalue tarkoitettu yleiseen käyttöön? Onko oikeustalon piha yksityisessä käytössä, onko kaupan, lidlin, kultasepon alaparkkialue, ison-omenan pysäköintialue sisällä tai ulkona YKSITYISKÄYTÖSSÄ vaiko julkisessa/yleisessä käytössä???"

Jossain vaiheessa vuonna 2007 parkcom valvoi oikeustalon pysäköintiä,parkkialue OLI silloin vuokrattu parkcomille,asiasta oli silloin nostettu 2 kannetta käräjille,nyt on vielä hakusessa käräjien ja muiden oikeusasteiden tulkinnat asiaan,en ole vielä löytänyt lopullista päätöstä että miten kävi niille 2 jotka haastettiin oikeuteen.Löydätkös sinä?

Mutta joo,laki on edelleen se että julkisella paikalla sakotusoikeus on vain viranomaisella.

Lue lisää

Lawetorder ohjeistaa aivokuollutta:

Mihin jätit pellenä sen OIKEUS PYSÄKÖINNINVALVONTAAN ON VAIN JA AINOASTAAN
V I R A N O M A I S E L L A niin yksityisalueella ja yleisellä alueella, yksityisalueella KIINTEISTÖN OMISTAJAN valtuuttamana.

Se seikka, että vaikka vuokraa alueen, ei tee siitä sen yksityisempää JOS SE ON YLEISESSÄ KÄYTÖSSÄ ja vuokraaja EI SITÄ ALUETTA O M I S T A.

P I S T E.

Jokamiehen oikeudella jokainen yksityisen parkkifirman ns. valvojat voi ottaa kiinni ja luovuttaa poliisille (pienen kopsuttelun jälkeen pidätyksen vastustamisen vuoksi) viranomaisvallan anastamisen vuoksi.

Oikeustalojenkin piha-alueet 'omistaa' valtion julkinen laitos

Anonyymi kirjoitti:

Ai tiedät,no niin minäkin tiedän sun osoitteesi.
Tule ihmeessä käymään kylässä,tarjoan sulle kylmän oluen.

Kuules poju,ota nyt rennosti vaan ja nauti elämästä.

"Onko yksityisalue tarkoitettu yleiseen käyttöön? Onko oikeustalon piha yksityisessä käytössä, onko kaupan, lidlin, kultasepon alaparkkialue, ison-omenan pysäköintialue sisällä tai ulkona YKSITYISKÄYTÖSSÄ vaiko julkisessa/yleisessä käytössä???"

Jossain vaiheessa vuonna 2007 parkcom valvoi oikeustalon pysäköintiä,parkkialue OLI silloin vuokrattu parkcomille,asiasta oli silloin nostettu 2 kannetta käräjille,nyt on vielä hakusessa käräjien ja muiden oikeusasteiden tulkinnat asiaan,en ole vielä löytänyt lopullista päätöstä että miten kävi niille 2 jotka haastettiin oikeuteen.Löydätkös sinä?

Mutta joo,laki on edelleen se että julkisella paikalla sakotusoikeus on vain viranomaisella.

Lue lisää

Lawetorder esittää: Otan olusille pari kaveria mukaan ja jos näen sinut julkisessa liikenteessä jossain, niin annetaan kättäpäivää oikein olan takaa.

Sopiihan?

Ps, voit ihan julkisesti kertoa osoitteeni täällä. : D : D

On taas puurot ja vellit ihan sekaisin keskustelussa.

Yksityiset firmat eivät jakele lain pysäköinninvalvonnasta mukaisia pysäköintivirhemaksuja, vaan yksityisoikeudellisia maksuja ajoneuvon kuljettajalle. Ihan eri asia ja silloin tuolla lailla tai rikosoikeudellisilla määrityksillä ei ole merkitystä, koska ei ole kyse rikoksesta, vaan maanomistajan oikeudesta päättää, mitä hänen maallaan tehdään.

Tällöin merkitystä on vain sillä kuka omistaa maan ja mitä sopimuksia hän tekee ja kenen kanssa. Se että tontille pääsee asfalttia pitkin ei tee siitä yleisesti käytössä olevaa jos kiinteistön raja on selvästi merkitty. Salmisaaresta löytyy muistaakseni porttia ja kylttiä sen verran, että luulisi näkyvän.

Se voiko valtio sitten omistusjärjestelyillä siirtää tuon yksityiseksi alueeksi on toinen asia, johon minulla on mielipide mutta siitähän tässä ei ole kyse.

"Onko yksityisalue tarkoitettu yleiseen käyttöön? Onko oikeustalon piha yksityisessä käytössä, onko kaupan, lidlin, kultasepon alaparkkialue, ison-omenan pysäköintialue sisällä tai ulkona YKSITYISKÄYTÖSSÄ vaiko julkisessa/yleisessä käytössä??? "

Yksityisesti omistettu alue voi olla molempia, ei siitä omistuksesta voi vielä tehdä päätöstä. Alue voi myös olla osan aikaa yleisesti käytössä ja osan aikaa kiellettyä aluetta. Samoin julkisen omistama maa voi olla yleisesti käytössä tai kiellettyä aluetta.

Anonyymi kirjoitti:

On taas puurot ja vellit ihan sekaisin keskustelussa.

Yksityiset firmat eivät jakele lain pysäköinninvalvonnasta mukaisia pysäköintivirhemaksuja, vaan yksityisoikeudellisia maksuja ajoneuvon kuljettajalle. Ihan eri asia ja silloin tuolla lailla tai rikosoikeudellisilla määrityksillä ei ole merkitystä, koska ei ole kyse rikoksesta, vaan maanomistajan oikeudesta päättää, mitä hänen maallaan tehdään.

Tällöin merkitystä on vain sillä kuka omistaa maan ja mitä sopimuksia hän tekee ja kenen kanssa. Se että tontille pääsee asfalttia pitkin ei tee siitä yleisesti käytössä olevaa jos kiinteistön raja on selvästi merkitty. Salmisaaresta löytyy muistaakseni porttia ja kylttiä sen verran, että luulisi näkyvän.

Se voiko valtio sitten omistusjärjestelyillä siirtää tuon yksityiseksi alueeksi on toinen asia, johon minulla on mielipide mutta siitähän tässä ei ole kyse.

"Onko yksityisalue tarkoitettu yleiseen käyttöön? Onko oikeustalon piha yksityisessä käytössä, onko kaupan, lidlin, kultasepon alaparkkialue, ison-omenan pysäköintialue sisällä tai ulkona YKSITYISKÄYTÖSSÄ vaiko julkisessa/yleisessä käytössä??? "

Yksityisesti omistettu alue voi olla molempia, ei siitä omistuksesta voi vielä tehdä päätöstä. Alue voi myös olla osan aikaa yleisesti käytössä ja osan aikaa kiellettyä aluetta. Samoin julkisen omistama maa voi olla yleisesti käytössä tai kiellettyä aluetta.

Lue lisää

Ehkä sinulla ja mikset jo kerro Lawetorderille sitä seikkaa, että kenellä on laillinen oikeus suorittaa PYSÄKÖINNINVALVONTAA, onko auto laillisesti pysäköity, mihin pysäköity, onko laissa määritellyt PYSÄKÖINTIehdot täyttävä pysäköinti.

Tuon valvonnanoikeuden kun määrittelet ja kenelle se kuuluu lain mukaan, niin hyvä olisi.

Tästä asiasta ei Lawetorder jatka enään luulotautisten kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä sinulla ja mikset jo kerro Lawetorderille sitä seikkaa, että kenellä on laillinen oikeus suorittaa PYSÄKÖINNINVALVONTAA, onko auto laillisesti pysäköity, mihin pysäköity, onko laissa määritellyt PYSÄKÖINTIehdot täyttävä pysäköinti.

Tuon valvonnanoikeuden kun määrittelet ja kenelle se kuuluu lain mukaan, niin hyvä olisi.

Tästä asiasta ei Lawetorder jatka enään luulotautisten kanssa.

Lue lisää

"Tuon valvonnanoikeuden kun määrittelet ja kenelle se kuuluu lain mukaan, niin hyvä olisi."

KKO:2010:23

Anonyymi kirjoitti:

"Tuon valvonnanoikeuden kun määrittelet ja kenelle se kuuluu lain mukaan, niin hyvä olisi."

KKO:2010:23

Lawetorder pitää uskomattomana tuollaista idioottia kuin anonyymi esittääkin:

Huomaa jo lyhennyksestäsikin, onko tuo Kokkolan käräjäoikeus vaiko Kuortaneen? ; )

Arvonta oikeus teki ns. nahkapäätöksen ja tuossa päätöksessä ei käsitelty laillista oikeutta, vaan syntyikö sopimus.

Kun arvonta oikeus olisi edes tajunnut ja käsitellyt lain mukaisesti, niin päätös olisi ollut erilainen, mutta kun arvonta oikeus ei ymmärtänyt lakia ja kuinka se laissa on, et myös sinäkään, vaan itsepintaisesti tappamiseesi saakka esität tuota yhtä ainoaa päätöstä jumalan sanana.

Katsos nyt kun se on näin yksinkertaista, jos ja kun ei ole laillista oikeutta jotain tehdä, niin silloin ei synny sopimustakaan.

Sinun mukaasi kaikki valelääkärit ovat oikeutettuja tekeen lääkärin työtä, ammatinharjoittamista taikka mitä tahansa missä vaaditaan jokin laillinen peruste tehdä, KOSKA JOS SOPIMUS ON SYNTYNYT, niin silloin on myös oikeus.

Koeta nyt jo tajuta se yksinkertainen seikka, ettei tuo päätös ole lakien mukainen, niin silloin se ei ole todellinen päätös ja johon voi aina vedota.

Idiotismi ei lopu, vasta kuin idiootit tappamalla, terrorismi ei lopu, vasta kuin terroristit tappamalla.

Ps. et sitten lähtenyt ja USKALTANUT ihan itse määritellä sitä laillisuutta, vaikka täällä niin kovasti esität jotain lakiasiantuntijaa, jos olisit edes vähänkään sellainen, olisit sen määritellyt.

Nyt loppu ja lähti.

Idioottiin ei kannata uhrata kuin yhden panoksen verran.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder pitää uskomattomana tuollaista idioottia kuin anonyymi esittääkin:

Huomaa jo lyhennyksestäsikin, onko tuo Kokkolan käräjäoikeus vaiko Kuortaneen? ; )

Arvonta oikeus teki ns. nahkapäätöksen ja tuossa päätöksessä ei käsitelty laillista oikeutta, vaan syntyikö sopimus.

Kun arvonta oikeus olisi edes tajunnut ja käsitellyt lain mukaisesti, niin päätös olisi ollut erilainen, mutta kun arvonta oikeus ei ymmärtänyt lakia ja kuinka se laissa on, et myös sinäkään, vaan itsepintaisesti tappamiseesi saakka esität tuota yhtä ainoaa päätöstä jumalan sanana.

Katsos nyt kun se on näin yksinkertaista, jos ja kun ei ole laillista oikeutta jotain tehdä, niin silloin ei synny sopimustakaan.

Sinun mukaasi kaikki valelääkärit ovat oikeutettuja tekeen lääkärin työtä, ammatinharjoittamista taikka mitä tahansa missä vaaditaan jokin laillinen peruste tehdä, KOSKA JOS SOPIMUS ON SYNTYNYT, niin silloin on myös oikeus.

Koeta nyt jo tajuta se yksinkertainen seikka, ettei tuo päätös ole lakien mukainen, niin silloin se ei ole todellinen päätös ja johon voi aina vedota.

Idiotismi ei lopu, vasta kuin idiootit tappamalla, terrorismi ei lopu, vasta kuin terroristit tappamalla.

Ps. et sitten lähtenyt ja USKALTANUT ihan itse määritellä sitä laillisuutta, vaikka täällä niin kovasti esität jotain lakiasiantuntijaa, jos olisit edes vähänkään sellainen, olisit sen määritellyt.

Nyt loppu ja lähti.

Idioottiin ei kannata uhrata kuin yhden panoksen verran.

Lue lisää

"Koeta nyt jo tajuta se yksinkertainen seikka, ettei tuo päätös ole lakien mukainen, niin silloin se ei ole todellinen päätös ja johon voi aina vedota."

Kun kerran kko on sen päätöksen tehnyt niin se on lainmukainen.PISTE.

Tosin päätös on tulkinnanvarainen koska siitä äänestettiin.
Tässä kohtaa tuleekin taas lawetorderille se taikasana "lain soveltaminen"

EI kannata lukea lakia sanantarkasti kun käytännössä se ei mene niin.

Itse olen vähemmistön puolella mutta minkäs teet,KKO:n päätös ohjaa lakia siihen suuntaan mihin se ohjaa.Ei multa liikene yhtään sympatiaa parkkipaten puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

"Koeta nyt jo tajuta se yksinkertainen seikka, ettei tuo päätös ole lakien mukainen, niin silloin se ei ole todellinen päätös ja johon voi aina vedota."

Kun kerran kko on sen päätöksen tehnyt niin se on lainmukainen.PISTE.

Tosin päätös on tulkinnanvarainen koska siitä äänestettiin.
Tässä kohtaa tuleekin taas lawetorderille se taikasana "lain soveltaminen"

EI kannata lukea lakia sanantarkasti kun käytännössä se ei mene niin.

Itse olen vähemmistön puolella mutta minkäs teet,KKO:n päätös ohjaa lakia siihen suuntaan mihin se ohjaa.Ei multa liikene yhtään sympatiaa parkkipaten puolelle.

Lue lisää

Lawetorder vastailee nyt vielä, koska vaikuttaa siltä, ettei tällainen juupas eipäs tasoinen väittely lopu taikka edes että tajuttaisiin missä mennään.

Päätös ei ole lainmukainen koska se ei noudata lakia siitä kenellä on oikeus valvoa pysäköintiä.

Ei edes yksityisen maalla voi parkkipellet tulla antamaan "sopimusrikkomussanktiomaksua", koska se on sanktio siitä mitä olet tehnyt, eli rangaistus ja kansankielellä sanotaan sopimussakosta.

Kerro oi "viisas", soittaako se yksityinen tällaiselle parkkipellefirmalle ja ilmoittaa, että nyt siellä joku on laittanut autonsa keulan minun puolelle julkiselle liikenteelle tarkoitetulta alueelta?

Ei soita, vaan kun he muka ovat tehneet "sopimuksen" valvonnasta, niin mikä siinä toteutuu?

Oikeestikko, sinulleko ei millään käy järkeen se määräys perustuslain 2§ 3mom.

Eli jos kko tekee päätöksen jossa ei huomioida lakia pysäköinninvalvonnasta, tieliikennelain määritelmiä yleisestä alueesta, niin ei se päätös ole tällöin lakien mukainen taikka edes lain mukainen, niin tällöin sen kko:n pitää oikaista itse se päätös, eli purkaa se.

Sinulleko ei millään mene se järkeen, että laissa pysäköinninvalvonnasta ilmaistaan selkeästi se kenellä/keillä on ainoastaan oikeus valvoa pysäköinnin LAILLISUUTTA, niin yleisellä alueella kuin myös yksityisellä alueella ja sinullekko ei mene järkeen sekään, että sana park, tarkoittaa puistoa, mutta on lyhenne suomessa käytössä olevasta sanasta parkki, parkkipaikka eli pysäköintialue eli kyse on siis jo firman nimikkeessä ilmaistaan kyse olevan pysäköinninvalvonnasta.

Tämä on niin yksinkertainen asia käsittää, yhtä yksinkertainen käsittää kuin sana "lainvastainen" toiminta eli kyse on siis rikoksesta ja virkavallan anastuksesta.

Koska kerran syomalaisista näyttäisi olevan jopa 85% tyhmiä, niin en ihmettele miksi olemme eu:n jäsenvaltio

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder vastailee nyt vielä, koska vaikuttaa siltä, ettei tällainen juupas eipäs tasoinen väittely lopu taikka edes että tajuttaisiin missä mennään.

Päätös ei ole lainmukainen koska se ei noudata lakia siitä kenellä on oikeus valvoa pysäköintiä.

Ei edes yksityisen maalla voi parkkipellet tulla antamaan "sopimusrikkomussanktiomaksua", koska se on sanktio siitä mitä olet tehnyt, eli rangaistus ja kansankielellä sanotaan sopimussakosta.

Kerro oi "viisas", soittaako se yksityinen tällaiselle parkkipellefirmalle ja ilmoittaa, että nyt siellä joku on laittanut autonsa keulan minun puolelle julkiselle liikenteelle tarkoitetulta alueelta?

Ei soita, vaan kun he muka ovat tehneet "sopimuksen" valvonnasta, niin mikä siinä toteutuu?

Oikeestikko, sinulleko ei millään käy järkeen se määräys perustuslain 2§ 3mom.

Eli jos kko tekee päätöksen jossa ei huomioida lakia pysäköinninvalvonnasta, tieliikennelain määritelmiä yleisestä alueesta, niin ei se päätös ole tällöin lakien mukainen taikka edes lain mukainen, niin tällöin sen kko:n pitää oikaista itse se päätös, eli purkaa se.

Sinulleko ei millään mene se järkeen, että laissa pysäköinninvalvonnasta ilmaistaan selkeästi se kenellä/keillä on ainoastaan oikeus valvoa pysäköinnin LAILLISUUTTA, niin yleisellä alueella kuin myös yksityisellä alueella ja sinullekko ei mene järkeen sekään, että sana park, tarkoittaa puistoa, mutta on lyhenne suomessa käytössä olevasta sanasta parkki, parkkipaikka eli pysäköintialue eli kyse on siis jo firman nimikkeessä ilmaistaan kyse olevan pysäköinninvalvonnasta.

Tämä on niin yksinkertainen asia käsittää, yhtä yksinkertainen käsittää kuin sana "lainvastainen" toiminta eli kyse on siis rikoksesta ja virkavallan anastuksesta.

Koska kerran syomalaisista näyttäisi olevan jopa 85% tyhmiä, niin en ihmettele miksi olemme eu:n jäsenvaltio

Lue lisää

"Eli jos kko tekee päätöksen jossa ei huomioida lakia pysäköinninvalvonnasta, tieliikennelain määritelmiä yleisestä alueesta, niin ei se päätös ole tällöin lakien mukainen taikka edes lain mukainen, niin tällöin sen kko:n pitää oikaista itse se päätös, eli purkaa se."

Mitäs jos ilmoittaisit asiasta KKO:lle,että purkakaa päätös kun se on minun mielestäni lainvastainen,nehän naurais sut pihalle eikös juu?

Anonyymi kirjoitti:

"Eli jos kko tekee päätöksen jossa ei huomioida lakia pysäköinninvalvonnasta, tieliikennelain määritelmiä yleisestä alueesta, niin ei se päätös ole tällöin lakien mukainen taikka edes lain mukainen, niin tällöin sen kko:n pitää oikaista itse se päätös, eli purkaa se."

Mitäs jos ilmoittaisit asiasta KKO:lle,että purkakaa päätös kun se on minun mielestäni lainvastainen,nehän naurais sut pihalle eikös juu?

Lue lisää

Lawetorder voisi kyllä ilmoitellakkin, jos sinä ja sopijapuolesi vastavuoroisesti ilmoittaudutte poliisille tehneenne rikoksen virkavallananastus-nimikkeellä.

Se että sopimus syntyy jonkin kyltin ohittamalla kahden sopijapuolen välillä (reaalisopimus) kiertää oikeustoimilain tarkoitusta.

Sitten yksityisoikeudellinen sopimus versus julkisen vallan velvoite ja se, ettei yksityisellä ole oikeutta valvoa pysäköintiä edes yksityisellä alueella, ei edes maanomistajlla/kiinteistönomistajalla ja määrätä tikkomuksesta sanktio. lisäksi kysymys siitä onko kerrostalon/rivitalon pysäköintialue tieliikennelain tarkoittamalla tavalla yleisessä käytössä oleva alue ja jota koskee tieliikennesäännöt eli väistäminen oikealta tulevaa, peruuttajan velvollisuus varoa muita, ynm.

Kysymys myös siitä, onko kerrostalon/rivitalon pysäköintialue (autoliikenteelle tarkoitettu alue, oli se sitten. yksityisomisteinen tai yhtiöperusteinen omistus), niin laissa määriteltyä asukkaiden yksityistä piha-aluetta, vaikka sitä koskee tieliikennesäännöt kun vertaa sitä esim. kauppaliikkeen pysäköintialueeseen taikka kauppakeskuksen yleisessä liikennekäytössä oleva alue.

Kysymys myös siitä voiko yksityinen siirtää sopimuksella sellaista oikeutta jollekkin jota hänellä alunperinkään ei ole ollut, eli oikeutta sanktioida väärin pysäköimisestä.

Vastaus viimeisimpään on aika selkeä, ei ole oikeutta, ei edes yksityisalueella, koska sanktiointioikeus ja valvontaoikeus yksityisellä alueella on julkisen vallan tehtävä.

Pysäköintivirhe on jo tieliikennelaissa määritelty rikkomukseksi josta seuraa sanktio (pysäköintivirhemaksu) ja jos laissa on jo määritelty kyseinen asia rangaistavaksi (yksityisellä ei ole oikeus tuomita ketään saatikka valvoa/vahtia) ja oikeusturva (euroopan ihmisoikeussopimus myös) määrittelee, että tällaiset rangaistusluonteiset maksut on voitava reklamoida julkiselle vallalle (on vielä sentään lakeja noudattava ja puolueeton taho) ja yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei tätä mahdollisuutta ole, vaan reklamointi tapahtuu 'sakottaneelle' yhtiölle jonka intressipiiriin ei todellakaan kuulu vähentää omia tulojaan, kun taas julkisella vallalla ei tällaista intressiä ole eli selkeä heikennys kansalaisen oikeusturvaan.

Tässä tulee kysymykseen myöskin se että tulee kaksoisrangaistus ja suomessa (nykyään) ja euroopassa täällainen samasta asiasta kaksi kertaa tapahtuva rangaistusluonteinen maksu taikka seuraamus on euroopanihmisoikeussopimuksen (suomen ratifioima) vastainen ja tällainen kaksitahoinen valvontajärjestelmä antaa siihen mahdollisuuden, eli euroopan ihmisoikeus tuomioistuimella ilmeisesti olisi sanansa sanottavana.

Lisäksi se, että yksityinen ei voi siirtää sopimusteitse tosiasiassa julkiselle vallalle kuuluvaa velvollisuutta (yksityinen kiinteistönomistaja antaa sanktiointioikeuden jollekkin) eli kyseessä on selkeä julkisen vallan anastus, niin kiinteistönomistaja että toinen sopijapuoli joka ryhtyy tälläiseen toimintaan johon lakiperusteinen oikeus on vain julkisella vallalla.

Tässä tulee kysymykseen myöskin perustuslain 18§ joka sanoo näin: "18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla", eli sellaisella työllä, elinkeinolla ta ammatilla joka täyttää laillisuusperiaatteet.

Yksityisten pysäköintialueiden valvonta kuuluu vain ja ainoastaan julkiselle vallalle ja tällöin sen valvonta jonkun muun toimesta on julkisenvallan anastus.

Otetaan huomioon se, että osakehuoneiston omistaja yhtiönhallituksen kautta voi tehdä sopimuksia ja taloyhtiössä jossa ei ole hallitusta, voi osakas tehdä vain omasta puolestaan jonkun sopimuksen, eli sopimuksessa pitää olla jokaisen osakkeen omistajan allekirjoitus, mutta hekään eivät voi sopimuksella siirtää julkiselle vallalle kuuluvaa velvollisuutta.

Tuliko tämä asia nyt riittävän selkeästi esiin.

Voin laittaa lisääkin jos et tajunnut asian ydintä.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder voisi kyllä ilmoitellakkin, jos sinä ja sopijapuolesi vastavuoroisesti ilmoittaudutte poliisille tehneenne rikoksen virkavallananastus-nimikkeellä.

Se että sopimus syntyy jonkin kyltin ohittamalla kahden sopijapuolen välillä (reaalisopimus) kiertää oikeustoimilain tarkoitusta.

Sitten yksityisoikeudellinen sopimus versus julkisen vallan velvoite ja se, ettei yksityisellä ole oikeutta valvoa pysäköintiä edes yksityisellä alueella, ei edes maanomistajlla/kiinteistönomistajalla ja määrätä tikkomuksesta sanktio. lisäksi kysymys siitä onko kerrostalon/rivitalon pysäköintialue tieliikennelain tarkoittamalla tavalla yleisessä käytössä oleva alue ja jota koskee tieliikennesäännöt eli väistäminen oikealta tulevaa, peruuttajan velvollisuus varoa muita, ynm.

Kysymys myös siitä, onko kerrostalon/rivitalon pysäköintialue (autoliikenteelle tarkoitettu alue, oli se sitten. yksityisomisteinen tai yhtiöperusteinen omistus), niin laissa määriteltyä asukkaiden yksityistä piha-aluetta, vaikka sitä koskee tieliikennesäännöt kun vertaa sitä esim. kauppaliikkeen pysäköintialueeseen taikka kauppakeskuksen yleisessä liikennekäytössä oleva alue.

Kysymys myös siitä voiko yksityinen siirtää sopimuksella sellaista oikeutta jollekkin jota hänellä alunperinkään ei ole ollut, eli oikeutta sanktioida väärin pysäköimisestä.

Vastaus viimeisimpään on aika selkeä, ei ole oikeutta, ei edes yksityisalueella, koska sanktiointioikeus ja valvontaoikeus yksityisellä alueella on julkisen vallan tehtävä.

Pysäköintivirhe on jo tieliikennelaissa määritelty rikkomukseksi josta seuraa sanktio (pysäköintivirhemaksu) ja jos laissa on jo määritelty kyseinen asia rangaistavaksi (yksityisellä ei ole oikeus tuomita ketään saatikka valvoa/vahtia) ja oikeusturva (euroopan ihmisoikeussopimus myös) määrittelee, että tällaiset rangaistusluonteiset maksut on voitava reklamoida julkiselle vallalle (on vielä sentään lakeja noudattava ja puolueeton taho) ja yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei tätä mahdollisuutta ole, vaan reklamointi tapahtuu 'sakottaneelle' yhtiölle jonka intressipiiriin ei todellakaan kuulu vähentää omia tulojaan, kun taas julkisella vallalla ei tällaista intressiä ole eli selkeä heikennys kansalaisen oikeusturvaan.

Tässä tulee kysymykseen myöskin se että tulee kaksoisrangaistus ja suomessa (nykyään) ja euroopassa täällainen samasta asiasta kaksi kertaa tapahtuva rangaistusluonteinen maksu taikka seuraamus on euroopanihmisoikeussopimuksen (suomen ratifioima) vastainen ja tällainen kaksitahoinen valvontajärjestelmä antaa siihen mahdollisuuden, eli euroopan ihmisoikeus tuomioistuimella ilmeisesti olisi sanansa sanottavana.

Lisäksi se, että yksityinen ei voi siirtää sopimusteitse tosiasiassa julkiselle vallalle kuuluvaa velvollisuutta (yksityinen kiinteistönomistaja antaa sanktiointioikeuden jollekkin) eli kyseessä on selkeä julkisen vallan anastus, niin kiinteistönomistaja että toinen sopijapuoli joka ryhtyy tälläiseen toimintaan johon lakiperusteinen oikeus on vain julkisella vallalla.

Tässä tulee kysymykseen myöskin perustuslain 18§ joka sanoo näin: "18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla", eli sellaisella työllä, elinkeinolla ta ammatilla joka täyttää laillisuusperiaatteet.

Yksityisten pysäköintialueiden valvonta kuuluu vain ja ainoastaan julkiselle vallalle ja tällöin sen valvonta jonkun muun toimesta on julkisenvallan anastus.

Otetaan huomioon se, että osakehuoneiston omistaja yhtiönhallituksen kautta voi tehdä sopimuksia ja taloyhtiössä jossa ei ole hallitusta, voi osakas tehdä vain omasta puolestaan jonkun sopimuksen, eli sopimuksessa pitää olla jokaisen osakkeen omistajan allekirjoitus, mutta hekään eivät voi sopimuksella siirtää julkiselle vallalle kuuluvaa velvollisuutta.

Tuliko tämä asia nyt riittävän selkeästi esiin.

Voin laittaa lisääkin jos et tajunnut asian ydintä.

Lue lisää

Nyt olet käsittänyt asiat väärin,sinähän et ole tajunnut asian ydintä,faktahan on se että yksityisalueella parkkipate voi antaa yksityisoikeudellisen valvontamaksun.Tämähän on fakta,sulla on ongelmia käsittää sitä että se on laillista puuhaa.

Jos koet että se ei ole laillista puuhaa niin tee toki sen eteen jotain,tee nyt se valitus vaikka sinne ihmisoikeustuomioistuimeen,nekin tosin nauraa sut pihalle.

Voithan sä tehdä vaikka rikosilmoituksen aina kun saat parkkisakon yksityisalueella,siitähän sitten katsot että johtaako se mihinkään,jos ei johda niin käytä toki omaa syyteoikeuttasi ja vie asia käräjille,tosin maksettavaa siitä sulle koituu.Omistatkohan edes autoa kun sulla on ilmeisesti tapana pyöriä sossun luukulla,ainakin useampi vuosi takaspäin.

"Yksityisten pysäköintialueiden valvonta kuuluu vain ja ainoastaan julkiselle vallalle ja tällöin sen valvonta jonkun muun toimesta on julkisenvallan anastus."

EI kuulu,julkinen valta poislukien poliisi ei voi sakottaa yksityisalueella ilman omistajan lupaa.Poliisilla on oikeus sakottaa ilman lupaa mutta parkkipirkoilla ei ole valtuuksia.

Laki
pysäköinninvalvonnasta
2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta.

Tässä taas nähdään lawetorderin asiantuntemus,täyttä soopaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olet käsittänyt asiat väärin,sinähän et ole tajunnut asian ydintä,faktahan on se että yksityisalueella parkkipate voi antaa yksityisoikeudellisen valvontamaksun.Tämähän on fakta,sulla on ongelmia käsittää sitä että se on laillista puuhaa.

Jos koet että se ei ole laillista puuhaa niin tee toki sen eteen jotain,tee nyt se valitus vaikka sinne ihmisoikeustuomioistuimeen,nekin tosin nauraa sut pihalle.

Voithan sä tehdä vaikka rikosilmoituksen aina kun saat parkkisakon yksityisalueella,siitähän sitten katsot että johtaako se mihinkään,jos ei johda niin käytä toki omaa syyteoikeuttasi ja vie asia käräjille,tosin maksettavaa siitä sulle koituu.Omistatkohan edes autoa kun sulla on ilmeisesti tapana pyöriä sossun luukulla,ainakin useampi vuosi takaspäin.

"Yksityisten pysäköintialueiden valvonta kuuluu vain ja ainoastaan julkiselle vallalle ja tällöin sen valvonta jonkun muun toimesta on julkisenvallan anastus."

EI kuulu,julkinen valta poislukien poliisi ei voi sakottaa yksityisalueella ilman omistajan lupaa.Poliisilla on oikeus sakottaa ilman lupaa mutta parkkipirkoilla ei ole valtuuksia.

Laki
pysäköinninvalvonnasta
2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta.

Tässä taas nähdään lawetorderin asiantuntemus,täyttä soopaa.

Lue lisää

Lawetorder ihmettelee ja ymmärtää kuinka vaikea on idioottien ameeballa elää reaali maailmassaEn tiedä oletko tosiaankin idiotismisten isoin isoisänisä vai onko sinulla sairaus joka estää lukemansa ymmärtämisen.

Avataan (suluissa avaus) hiukka parkkipöllölle tuota lainkohtaa , kun ei ymmärrä, vaan epätoivoisesti hakee jotain:

"Laki
pysäköinninvalvonnasta
2 §
Soveltamisalan rajoitukset (eli tällä kohdalla rajoitetaan rikemaksun antamista, EI VALVONTAA, Y M M Ä R S I T K Ö? Kiinteistön omistaja voi valtuuttaa JULKISEN VALLAN, JOLLA ON YKSINOMAAN LAKIPERUSTEINEN OIKEUS PYSÄKÖINNIN V A L V O N T A AN antamaan tarvittaessa rikemaksun eli
P O L I S I I tai KUNNALLINEN PYSÄKÖINNIN V A L V O N T A ja että käyvät katsomassa)
Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman (ELI JOS KIINTEISTÖN OMISTAJA TAI A S U K A S vaatii tuleen paikalle eli ilmoittaa pysäköinnistä, niin se on SAMALLA VALTUUTUS tehdä asialle jotain Y M M Ä R S I T K Ö?) kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta".

Jos et ymmärtänyt, niin tässä on perustuslakivaliokunnan lausunto mikä jo alustavasti kaatoi teidän pelleilynne ja lisäksi se hutilointioikeuden päätös on vastoin perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja joka on lainsäätäjäelin.

Alkuun on erään professoritasoisen tutkija tutkimuksen alkua:

"Tutkimuksessa päädyn näkökantaan, jonka mukaan yksityinen pysäköinninvalvonta nykyisellään harjoitettuna toimintana on eduskunnan säätämien lakien noudattamisen valvontaa sekä siihen perustuvien sanktioiden määräämistä ja siten se on julkisen vallan käyttöä, eikä se siten ole voimassa olevan lain mukaista. Tutkimuksen lopputuloksena on, että yksityisen pysäköinninvalvonnan toteuttaminen yksityistämisenkautta on vain toissijainen vaihtoehto.
PVL säädettiin HE 223/2010 vp pohjalta ja samainen hallituksen esitys sisälsi myös ehdotuksen laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, joka kuitenkin kaatui perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon keväällä2011.

KKO on ylimpänä yleisenä tuomioistuimena oikeushierarkian huipulla lain tulkinnan osalta, mutta perustuslakivaliokunnalla ja erityisesti sen lausuntokäytännöllä lainsäätäjän roolissa on tai ainakin pitäisi olla erittäin suuri tosiasiallinen painoarvo oikeuslähteenä tuomioistuimen pe-rustuslaintulkinnassa. KKO sai vasta vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa lainsäädännöntasolla oikeuden perustuslainmukaisuuden jälkikontrolliin. Lain esitöistä, laista ja oikeuskir-jallisuudesta on kuitenkin selkeästi luettavissa, että KKO rooli perustuslaintulkkina on toissijainen perustuslakivaliokuntaan nähden ja sen tarkoitus onkin toimia vain perustuslakivali-kunnan tukena perustuslain normikontrollissa.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan PeVL 57/2010 vp lakiehdotuksen laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta julkisen vallan käytöksi ja siten PL vastaiseksi. Ennen yksityistä pysäköinninvalvontaa sääntelevän lakihankkeen kaatumista useat toimijat viittasivat toimintansa perustaksi KKO:2010:23"


"PeVL 57/2010 vp

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, oikeusministeriö

professori Heikki Halila

oikeustieteen lisensiaatti Mikael Koillinen

yliopistonlehtori Sakari Melander

professori Olli Mäenpää

professori Matti Niemivuo

professori Veli-Pekka Viljanen

Pysäköinninvalvonnan antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttäisi toiminnan rajaamista siten, ettei kyse ole 124 §:n mukaisesta merkittävän julkisen vallan käytöstä, turvaamalla voimakkaampi julkisyhteisön kontrolli ja säätämällä muun muassa oikeusturvakeinoista. Lisäksi sääntelyn on täytettävä perustuslain 124 §:stä johdetut vaatimukset toimivaltuuksien täsmällisestä sääntelystä, sääntelyn yleisestä tarkkuudesta ja muusta asianmukaisuudesta sekä asianomaisten henkilöiden sopivuudesta ja pätevyydestä. Olennaista on myös toimivaltuuksien sellainen rajaus, että viranomaiskoneiston ulkopuolisen osuus jää viranomaisten toiminnan suhteen avustavaksi ja täydentäväksi (esim. PeVL 20/2002 vp, s. 2—3).
Poikkeuslakien välttämisen periaate

Esityksen 2. lakiehdotus voidaan valiokunnan edellä esittämien valtiosääntöoikeudellisten huomautusten takia käsitellä vain perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Poikkeuslakimenettelyyn on kuitenkin suhtauduttava pidättyvästi. Uusien puhtaasti kansallisten perustuslaista poikkeavien lakien säätämistä tulee välttää (PeVL 1a/1998 vp, s. 2/II). Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä (PeVM 10/1998 vp, s. 22—23). Yksityisen pysäköinninvalvonnan toteuttamiselle ehdotetulla tavalla ei valiokunnan mielestä ole tällaisia syitä. Siksi 2. lakiehdotus tulee hylätä. "


Mitähän siitä tulee tuomiota, jatkuva virkavallananastus, sadoittain petoksia, uskoisin että kymmenen vuotta ehdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ihmettelee ja ymmärtää kuinka vaikea on idioottien ameeballa elää reaali maailmassaEn tiedä oletko tosiaankin idiotismisten isoin isoisänisä vai onko sinulla sairaus joka estää lukemansa ymmärtämisen.

Avataan (suluissa avaus) hiukka parkkipöllölle tuota lainkohtaa , kun ei ymmärrä, vaan epätoivoisesti hakee jotain:

"Laki
pysäköinninvalvonnasta
2 §
Soveltamisalan rajoitukset (eli tällä kohdalla rajoitetaan rikemaksun antamista, EI VALVONTAA, Y M M Ä R S I T K Ö? Kiinteistön omistaja voi valtuuttaa JULKISEN VALLAN, JOLLA ON YKSINOMAAN LAKIPERUSTEINEN OIKEUS PYSÄKÖINNIN V A L V O N T A AN antamaan tarvittaessa rikemaksun eli
P O L I S I I tai KUNNALLINEN PYSÄKÖINNIN V A L V O N T A ja että käyvät katsomassa)
Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman (ELI JOS KIINTEISTÖN OMISTAJA TAI A S U K A S vaatii tuleen paikalle eli ilmoittaa pysäköinnistä, niin se on SAMALLA VALTUUTUS tehdä asialle jotain Y M M Ä R S I T K Ö?) kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta".

Jos et ymmärtänyt, niin tässä on perustuslakivaliokunnan lausunto mikä jo alustavasti kaatoi teidän pelleilynne ja lisäksi se hutilointioikeuden päätös on vastoin perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja joka on lainsäätäjäelin.

Alkuun on erään professoritasoisen tutkija tutkimuksen alkua:

"Tutkimuksessa päädyn näkökantaan, jonka mukaan yksityinen pysäköinninvalvonta nykyisellään harjoitettuna toimintana on eduskunnan säätämien lakien noudattamisen valvontaa sekä siihen perustuvien sanktioiden määräämistä ja siten se on julkisen vallan käyttöä, eikä se siten ole voimassa olevan lain mukaista. Tutkimuksen lopputuloksena on, että yksityisen pysäköinninvalvonnan toteuttaminen yksityistämisenkautta on vain toissijainen vaihtoehto.
PVL säädettiin HE 223/2010 vp pohjalta ja samainen hallituksen esitys sisälsi myös ehdotuksen laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, joka kuitenkin kaatui perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon keväällä2011.

KKO on ylimpänä yleisenä tuomioistuimena oikeushierarkian huipulla lain tulkinnan osalta, mutta perustuslakivaliokunnalla ja erityisesti sen lausuntokäytännöllä lainsäätäjän roolissa on tai ainakin pitäisi olla erittäin suuri tosiasiallinen painoarvo oikeuslähteenä tuomioistuimen pe-rustuslaintulkinnassa. KKO sai vasta vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa lainsäädännöntasolla oikeuden perustuslainmukaisuuden jälkikontrolliin. Lain esitöistä, laista ja oikeuskir-jallisuudesta on kuitenkin selkeästi luettavissa, että KKO rooli perustuslaintulkkina on toissijainen perustuslakivaliokuntaan nähden ja sen tarkoitus onkin toimia vain perustuslakivali-kunnan tukena perustuslain normikontrollissa.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan PeVL 57/2010 vp lakiehdotuksen laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta julkisen vallan käytöksi ja siten PL vastaiseksi. Ennen yksityistä pysäköinninvalvontaa sääntelevän lakihankkeen kaatumista useat toimijat viittasivat toimintansa perustaksi KKO:2010:23"


"PeVL 57/2010 vp

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, oikeusministeriö

professori Heikki Halila

oikeustieteen lisensiaatti Mikael Koillinen

yliopistonlehtori Sakari Melander

professori Olli Mäenpää

professori Matti Niemivuo

professori Veli-Pekka Viljanen

Pysäköinninvalvonnan antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttäisi toiminnan rajaamista siten, ettei kyse ole 124 §:n mukaisesta merkittävän julkisen vallan käytöstä, turvaamalla voimakkaampi julkisyhteisön kontrolli ja säätämällä muun muassa oikeusturvakeinoista. Lisäksi sääntelyn on täytettävä perustuslain 124 §:stä johdetut vaatimukset toimivaltuuksien täsmällisestä sääntelystä, sääntelyn yleisestä tarkkuudesta ja muusta asianmukaisuudesta sekä asianomaisten henkilöiden sopivuudesta ja pätevyydestä. Olennaista on myös toimivaltuuksien sellainen rajaus, että viranomaiskoneiston ulkopuolisen osuus jää viranomaisten toiminnan suhteen avustavaksi ja täydentäväksi (esim. PeVL 20/2002 vp, s. 2—3).
Poikkeuslakien välttämisen periaate

Esityksen 2. lakiehdotus voidaan valiokunnan edellä esittämien valtiosääntöoikeudellisten huomautusten takia käsitellä vain perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Poikkeuslakimenettelyyn on kuitenkin suhtauduttava pidättyvästi. Uusien puhtaasti kansallisten perustuslaista poikkeavien lakien säätämistä tulee välttää (PeVL 1a/1998 vp, s. 2/II). Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä (PeVM 10/1998 vp, s. 22—23). Yksityisen pysäköinninvalvonnan toteuttamiselle ehdotetulla tavalla ei valiokunnan mielestä ole tällaisia syitä. Siksi 2. lakiehdotus tulee hylätä. "


Mitähän siitä tulee tuomiota, jatkuva virkavallananastus, sadoittain petoksia, uskoisin että kymmenen vuotta ehdotonta.

Lue lisää

Toiset uskoo joulupukkiin ja lawetorder taas uskoo itseensä..tyypillistä jargonia taas pukkaa,tee nyt hyvä mies asialle jotain,kanteluita/haasta vaikka koko oikeuslaiton oikeuteen kun SINUN mielestäsi ovat väärässä.

10 vuotta ehdotonta..salli mun nauraa.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ihmettelee ja ymmärtää kuinka vaikea on idioottien ameeballa elää reaali maailmassaEn tiedä oletko tosiaankin idiotismisten isoin isoisänisä vai onko sinulla sairaus joka estää lukemansa ymmärtämisen.

Avataan (suluissa avaus) hiukka parkkipöllölle tuota lainkohtaa , kun ei ymmärrä, vaan epätoivoisesti hakee jotain:

"Laki
pysäköinninvalvonnasta
2 §
Soveltamisalan rajoitukset (eli tällä kohdalla rajoitetaan rikemaksun antamista, EI VALVONTAA, Y M M Ä R S I T K Ö? Kiinteistön omistaja voi valtuuttaa JULKISEN VALLAN, JOLLA ON YKSINOMAAN LAKIPERUSTEINEN OIKEUS PYSÄKÖINNIN V A L V O N T A AN antamaan tarvittaessa rikemaksun eli
P O L I S I I tai KUNNALLINEN PYSÄKÖINNIN V A L V O N T A ja että käyvät katsomassa)
Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman (ELI JOS KIINTEISTÖN OMISTAJA TAI A S U K A S vaatii tuleen paikalle eli ilmoittaa pysäköinnistä, niin se on SAMALLA VALTUUTUS tehdä asialle jotain Y M M Ä R S I T K Ö?) kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta".

Jos et ymmärtänyt, niin tässä on perustuslakivaliokunnan lausunto mikä jo alustavasti kaatoi teidän pelleilynne ja lisäksi se hutilointioikeuden päätös on vastoin perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja joka on lainsäätäjäelin.

Alkuun on erään professoritasoisen tutkija tutkimuksen alkua:

"Tutkimuksessa päädyn näkökantaan, jonka mukaan yksityinen pysäköinninvalvonta nykyisellään harjoitettuna toimintana on eduskunnan säätämien lakien noudattamisen valvontaa sekä siihen perustuvien sanktioiden määräämistä ja siten se on julkisen vallan käyttöä, eikä se siten ole voimassa olevan lain mukaista. Tutkimuksen lopputuloksena on, että yksityisen pysäköinninvalvonnan toteuttaminen yksityistämisenkautta on vain toissijainen vaihtoehto.
PVL säädettiin HE 223/2010 vp pohjalta ja samainen hallituksen esitys sisälsi myös ehdotuksen laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, joka kuitenkin kaatui perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon keväällä2011.

KKO on ylimpänä yleisenä tuomioistuimena oikeushierarkian huipulla lain tulkinnan osalta, mutta perustuslakivaliokunnalla ja erityisesti sen lausuntokäytännöllä lainsäätäjän roolissa on tai ainakin pitäisi olla erittäin suuri tosiasiallinen painoarvo oikeuslähteenä tuomioistuimen pe-rustuslaintulkinnassa. KKO sai vasta vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa lainsäädännöntasolla oikeuden perustuslainmukaisuuden jälkikontrolliin. Lain esitöistä, laista ja oikeuskir-jallisuudesta on kuitenkin selkeästi luettavissa, että KKO rooli perustuslaintulkkina on toissijainen perustuslakivaliokuntaan nähden ja sen tarkoitus onkin toimia vain perustuslakivali-kunnan tukena perustuslain normikontrollissa.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan PeVL 57/2010 vp lakiehdotuksen laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta julkisen vallan käytöksi ja siten PL vastaiseksi. Ennen yksityistä pysäköinninvalvontaa sääntelevän lakihankkeen kaatumista useat toimijat viittasivat toimintansa perustaksi KKO:2010:23"


"PeVL 57/2010 vp

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, oikeusministeriö

professori Heikki Halila

oikeustieteen lisensiaatti Mikael Koillinen

yliopistonlehtori Sakari Melander

professori Olli Mäenpää

professori Matti Niemivuo

professori Veli-Pekka Viljanen

Pysäköinninvalvonnan antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttäisi toiminnan rajaamista siten, ettei kyse ole 124 §:n mukaisesta merkittävän julkisen vallan käytöstä, turvaamalla voimakkaampi julkisyhteisön kontrolli ja säätämällä muun muassa oikeusturvakeinoista. Lisäksi sääntelyn on täytettävä perustuslain 124 §:stä johdetut vaatimukset toimivaltuuksien täsmällisestä sääntelystä, sääntelyn yleisestä tarkkuudesta ja muusta asianmukaisuudesta sekä asianomaisten henkilöiden sopivuudesta ja pätevyydestä. Olennaista on myös toimivaltuuksien sellainen rajaus, että viranomaiskoneiston ulkopuolisen osuus jää viranomaisten toiminnan suhteen avustavaksi ja täydentäväksi (esim. PeVL 20/2002 vp, s. 2—3).
Poikkeuslakien välttämisen periaate

Esityksen 2. lakiehdotus voidaan valiokunnan edellä esittämien valtiosääntöoikeudellisten huomautusten takia käsitellä vain perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Poikkeuslakimenettelyyn on kuitenkin suhtauduttava pidättyvästi. Uusien puhtaasti kansallisten perustuslaista poikkeavien lakien säätämistä tulee välttää (PeVL 1a/1998 vp, s. 2/II). Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä (PeVM 10/1998 vp, s. 22—23). Yksityisen pysäköinninvalvonnan toteuttamiselle ehdotetulla tavalla ei valiokunnan mielestä ole tällaisia syitä. Siksi 2. lakiehdotus tulee hylätä. "


Mitähän siitä tulee tuomiota, jatkuva virkavallananastus, sadoittain petoksia, uskoisin että kymmenen vuotta ehdotonta.

Lue lisää

Ja jos eduskunta olisi halunnut muuttaa nykyistä oikeuskäytäntöä (KKO 2010:23) ottaen huomion PeVL 57/2010vp, se olisi voinut sen tehdä tai seuraava eduskunta. Mutta kun ei tehnyt, niin nyt mennään valtakunnan korkeimman oikeuden asettaman ennakkoratkaisun mukaan.

Saat toki valittaa siitä, kuten on oikeutesi ja myös viedä asiasi, jos sellainen on, oikeuden eteen.

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos eduskunta olisi halunnut muuttaa nykyistä oikeuskäytäntöä (KKO 2010:23) ottaen huomion PeVL 57/2010vp, se olisi voinut sen tehdä tai seuraava eduskunta. Mutta kun ei tehnyt, niin nyt mennään valtakunnan korkeimman oikeuden asettaman ennakkoratkaisun mukaan.

Saat toki valittaa siitä, kuten on oikeutesi ja myös viedä asiasi, jos sellainen on, oikeuden eteen.

Lue lisää

Rikoksen ei tarvitse kohdistua henkilöön itseensä, vaan on olemassa sellainen kuin kansalaisvelvollisuus tehdä rikosilmoitus sellaisesta asiasta joka vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja yleistä lain kuuliaisuutta.

Vois huomenissa kirjoitella nettirikosilmoituksen, poliisin asiahan se on selvittää tuollainen.

Ne kannattaa ottaa airot mukaan qpark ja pekkapetteri pöljälä kun lähtee järvelle souteleen, vaikkakin teille jo vesilammikkokin on liian suuri.

Ette varmaan ole kuulleetkaan, lukemaanne ette ymmärrä, sanontaa kuin "se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa"

Anonyymi kirjoitti:

Rikoksen ei tarvitse kohdistua henkilöön itseensä, vaan on olemassa sellainen kuin kansalaisvelvollisuus tehdä rikosilmoitus sellaisesta asiasta joka vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja yleistä lain kuuliaisuutta.

Vois huomenissa kirjoitella nettirikosilmoituksen, poliisin asiahan se on selvittää tuollainen.

Ne kannattaa ottaa airot mukaan qpark ja pekkapetteri pöljälä kun lähtee järvelle souteleen, vaikkakin teille jo vesilammikkokin on liian suuri.

Ette varmaan ole kuulleetkaan, lukemaanne ette ymmärrä, sanontaa kuin "se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa"

Lue lisää

No se on varmaa että sä et naura viimeisenä.
Taitaa sun puheet jäädä vain puheen asteelle..Tosin jos ei jää niin kerro toki sitten täällä että miten kävi.

"Rikoksen ei tarvitse kohdistua henkilöön itseensä, vaan on olemassa sellainen kuin kansalaisvelvollisuus tehdä rikosilmoitus sellaisesta asiasta joka vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja yleistä lain kuuliaisuutta."

Mikäs on se rikosnimike?Entäs kuka on vastaaja? Mieti ensin ennenkuin teet sen rikosilmoituksen. Voisin vannoa että esitutkintaa ei edes suoriteta ja sun rikosilmoitus tyssää siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Rikoksen ei tarvitse kohdistua henkilöön itseensä, vaan on olemassa sellainen kuin kansalaisvelvollisuus tehdä rikosilmoitus sellaisesta asiasta joka vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja yleistä lain kuuliaisuutta.

Vois huomenissa kirjoitella nettirikosilmoituksen, poliisin asiahan se on selvittää tuollainen.

Ne kannattaa ottaa airot mukaan qpark ja pekkapetteri pöljälä kun lähtee järvelle souteleen, vaikkakin teille jo vesilammikkokin on liian suuri.

Ette varmaan ole kuulleetkaan, lukemaanne ette ymmärrä, sanontaa kuin "se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa"

Lue lisää

Lawetorder lisää iltalukemista kaikille:

Tässähän näitä olisi ensialkuun, nämä kaikki sopii parkkipellejen toimintaan.

Kirjapitorikoksista en oikeen osaa sanoa kun en ole silleen niitä tutkimassa, mutta eiköhän nekin selviä sitten.

Hauskaa illan jatkoja vaan.
9 § (24.7.1998/563)
Virkavallan anastus

Joka toista erehdyttääkseen

1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai

2) muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä,

on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


5 luku (13.6.2003/515)
Yrityksestä ja osallisuudesta
1 § (13.6.2003/515)
Yritys

Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi.

Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.

Määrättäessä rangaistusta rikoksen yrityksestä sovelletaan, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään, jollei yritystä ole tapaukseen soveltuvassa rikossäännöksessä rinnastettu täytettyyn tekoon.
2 § (13.6.2003/515)
Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Jos rikoksessa on useita osallisia, yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen vapauttaa tekijän, yllyttäjän tai avunantajan vastuusta vain, jos hän on saanut myös muut osalliset luopumaan rikoksen täyttämisestä tai muuten kyennyt estämään tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen taikka muulla tavalla poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen toteuttamisessa.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, yrityksestä ei rangaista, jos rikos jää täyttymättä tai tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus syntymättä tekijästä, yllyttäjästä tai avunantajasta riippumattomasta syystä, mutta hän on vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkinyt estämään rikoksen täyttymisen tai seurauksen syntymisen.

Jos 1–3 momentin perusteella rankaisematta jäävä yritys samalla toteuttaa muun, täytetyn rikoksen, se rikos on rangaistava.
3 § (13.6.2003/515)
Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.
4 § (13.6.2003/515)
Välillinen tekeminen

Tekijänä tuomitaan se, joka on tehnyt tahallisen rikoksen käyttäen välikappaleena toista, jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi taikka muusta rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä.
5 § (13.6.2003/515)
Yllytys

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.
6 § (13.6.2003/515)
Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.

Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.
7 § (13.6.2003/515)
Erityiset henkilöön liittyvät olosuhteet

Erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka poistaa jonkin teon rangaistavuuden taikka vähentää tai enentää sitä, koskee ainoastaan mainitussa suhteessa olevaa tekijää, yllyttäjää tai avunantajaa.

Yllyttäjää tai avunantajaa ei vapauta rangaistusvastuusta se, ettei häntä koske sellainen erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka perustaa tekijän teon rangaistavuuden.
8 § (13.6.2003/515)
Oikeushenkilön puolesta toimiminen

Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.

Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.


Jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Rikoksen ei tarvitse kohdistua henkilöön itseensä, vaan on olemassa sellainen kuin kansalaisvelvollisuus tehdä rikosilmoitus sellaisesta asiasta joka vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja yleistä lain kuuliaisuutta.

Vois huomenissa kirjoitella nettirikosilmoituksen, poliisin asiahan se on selvittää tuollainen.

Ne kannattaa ottaa airot mukaan qpark ja pekkapetteri pöljälä kun lähtee järvelle souteleen, vaikkakin teille jo vesilammikkokin on liian suuri.

Ette varmaan ole kuulleetkaan, lukemaanne ette ymmärrä, sanontaa kuin "se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa"

Lue lisää

Lawetorder lisää iltalukemista kaikille:

Tässähän näitä olisi ensialkuun, nämä kaikki sopii parkkipellejen toimintaan.

Kirjapitorikoksista en oikeen osaa sanoa kun en ole silleen niitä tutkimassa, mutta eiköhän nekin selviä sitten.

Hauskaa illan jatkoja vaan.
9 § (24.7.1998/563)
Virkavallan anastus

Joka toista erehdyttääkseen

1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai

2) muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä,

on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


5 luku (13.6.2003/515)
Yrityksestä ja osallisuudesta
1 § (13.6.2003/515)
Yritys

Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi.

Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.

Määrättäessä rangaistusta rikoksen yrityksestä sovelletaan, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään, jollei yritystä ole tapaukseen soveltuvassa rikossäännöksessä rinnastettu täytettyyn tekoon.
2 § (13.6.2003/515)
Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Jos rikoksessa on useita osallisia, yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen vapauttaa tekijän, yllyttäjän tai avunantajan vastuusta vain, jos hän on saanut myös muut osalliset luopumaan rikoksen täyttämisestä tai muuten kyennyt estämään tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen taikka muulla tavalla poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen toteuttamisessa.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, yrityksestä ei rangaista, jos rikos jää täyttymättä tai tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus syntymättä tekijästä, yllyttäjästä tai avunantajasta riippumattomasta syystä, mutta hän on vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkinyt estämään rikoksen täyttymisen tai seurauksen syntymisen.

Jos 1–3 momentin perusteella rankaisematta jäävä yritys samalla toteuttaa muun, täytetyn rikoksen, se rikos on rangaistava.
3 § (13.6.2003/515)
Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.
4 § (13.6.2003/515)
Välillinen tekeminen

Tekijänä tuomitaan se, joka on tehnyt tahallisen rikoksen käyttäen välikappaleena toista, jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi taikka muusta rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä.
5 § (13.6.2003/515)
Yllytys

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.
6 § (13.6.2003/515)
Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.

Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.
7 § (13.6.2003/515)
Erityiset henkilöön liittyvät olosuhteet

Erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka poistaa jonkin teon rangaistavuuden taikka vähentää tai enentää sitä, koskee ainoastaan mainitussa suhteessa olevaa tekijää, yllyttäjää tai avunantajaa.

Yllyttäjää tai avunantajaa ei vapauta rangaistusvastuusta se, ettei häntä koske sellainen erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka perustaa tekijän teon rangaistavuuden.
8 § (13.6.2003/515)
Oikeushenkilön puolesta toimiminen

Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.

Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.


Jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Rikoksen ei tarvitse kohdistua henkilöön itseensä, vaan on olemassa sellainen kuin kansalaisvelvollisuus tehdä rikosilmoitus sellaisesta asiasta joka vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja yleistä lain kuuliaisuutta.

Vois huomenissa kirjoitella nettirikosilmoituksen, poliisin asiahan se on selvittää tuollainen.

Ne kannattaa ottaa airot mukaan qpark ja pekkapetteri pöljälä kun lähtee järvelle souteleen, vaikkakin teille jo vesilammikkokin on liian suuri.

Ette varmaan ole kuulleetkaan, lukemaanne ette ymmärrä, sanontaa kuin "se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa"

Lue lisää

Lawetorder lisää iltalukemista kaikille:

Tässähän näitä olisi ensialkuun, nämä kaikki sopii parkkipellejen toimintaan.

Kirjapitorikoksista en oikeen osaa sanoa kun en ole silleen niitä tutkimassa, mutta eiköhän nekin selviä sitten.

Hauskaa illan jatkoja vaan.
9 § (24.7.1998/563)
Virkavallan anastus

Joka toista erehdyttääkseen

1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai

2) muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä,

on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


5 luku (13.6.2003/515)
Yrityksestä ja osallisuudesta
1 § (13.6.2003/515)
Yritys

Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi.

Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.

Määrättäessä rangaistusta rikoksen yrityksestä sovelletaan, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään, jollei yritystä ole tapaukseen soveltuvassa rikossäännöksessä rinnastettu täytettyyn tekoon.
2 § (13.6.2003/515)
Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Jos rikoksessa on useita osallisia, yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen vapauttaa tekijän, yllyttäjän tai avunantajan vastuusta vain, jos hän on saanut myös muut osalliset luopumaan rikoksen täyttämisestä tai muuten kyennyt estämään tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen taikka muulla tavalla poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen toteuttamisessa.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, yrityksestä ei rangaista, jos rikos jää täyttymättä tai tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus syntymättä tekijästä, yllyttäjästä tai avunantajasta riippumattomasta syystä, mutta hän on vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkinyt estämään rikoksen täyttymisen tai seurauksen syntymisen.

Jos 1–3 momentin perusteella rankaisematta jäävä yritys samalla toteuttaa muun, täytetyn rikoksen, se rikos on rangaistava.
3 § (13.6.2003/515)
Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.
4 § (13.6.2003/515)
Välillinen tekeminen

Tekijänä tuomitaan se, joka on tehnyt tahallisen rikoksen käyttäen välikappaleena toista, jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi taikka muusta rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä.
5 § (13.6.2003/515)
Yllytys

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.
6 § (13.6.2003/515)
Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.

Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.
7 § (13.6.2003/515)
Erityiset henkilöön liittyvät olosuhteet

Erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka poistaa jonkin teon rangaistavuuden taikka vähentää tai enentää sitä, koskee ainoastaan mainitussa suhteessa olevaa tekijää, yllyttäjää tai avunantajaa.

Yllyttäjää tai avunantajaa ei vapauta rangaistusvastuusta se, ettei häntä koske sellainen erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka perustaa tekijän teon rangaistavuuden.
8 § (13.6.2003/515)
Oikeushenkilön puolesta toimiminen

Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.

Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.


Jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olet käsittänyt asiat väärin,sinähän et ole tajunnut asian ydintä,faktahan on se että yksityisalueella parkkipate voi antaa yksityisoikeudellisen valvontamaksun.Tämähän on fakta,sulla on ongelmia käsittää sitä että se on laillista puuhaa.

Jos koet että se ei ole laillista puuhaa niin tee toki sen eteen jotain,tee nyt se valitus vaikka sinne ihmisoikeustuomioistuimeen,nekin tosin nauraa sut pihalle.

Voithan sä tehdä vaikka rikosilmoituksen aina kun saat parkkisakon yksityisalueella,siitähän sitten katsot että johtaako se mihinkään,jos ei johda niin käytä toki omaa syyteoikeuttasi ja vie asia käräjille,tosin maksettavaa siitä sulle koituu.Omistatkohan edes autoa kun sulla on ilmeisesti tapana pyöriä sossun luukulla,ainakin useampi vuosi takaspäin.

"Yksityisten pysäköintialueiden valvonta kuuluu vain ja ainoastaan julkiselle vallalle ja tällöin sen valvonta jonkun muun toimesta on julkisenvallan anastus."

EI kuulu,julkinen valta poislukien poliisi ei voi sakottaa yksityisalueella ilman omistajan lupaa.Poliisilla on oikeus sakottaa ilman lupaa mutta parkkipirkoilla ei ole valtuuksia.

Laki
pysäköinninvalvonnasta
2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta.

Tässä taas nähdään lawetorderin asiantuntemus,täyttä soopaa.

Lue lisää

Lawetorderi ihmettelee ininää, verenimijä kesä tulossa:
Kuules nyt, kun ne sun parkkipirkkos toimii poliisin ja aluehallintoviraston antamin valtuuksin.

Kerro minulle millä perusteella päättelet, ettei pysäköinnivalvojat voisi antaa PYSÄKÖINTIVIRHEMAKSUA (vastaa ns. valvontamaksua) yleisellä pysäköintialueella joka asunto-osake talon läheisyydessä tai vieressä, kun taas kaupungilla saisi antaa yleisellä pysäköinti alueella.

Vaikkei kunnallisilla pysäköinninvalvojilla ole poliisien oikeuksia, niin niillä on oikeus antaa pysäköintivirhemaksu samoin perustein kuin poliisilla.

Ps. niillä on muuten ihan laillinen oikeus valvoa pysäköintiä, kun taas joillain viiripäillä ei ole mitään lakiperustaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder lisää iltalukemista kaikille:

Tässähän näitä olisi ensialkuun, nämä kaikki sopii parkkipellejen toimintaan.

Kirjapitorikoksista en oikeen osaa sanoa kun en ole silleen niitä tutkimassa, mutta eiköhän nekin selviä sitten.

Hauskaa illan jatkoja vaan.
9 § (24.7.1998/563)
Virkavallan anastus

Joka toista erehdyttääkseen

1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai

2) muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä,

on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


5 luku (13.6.2003/515)
Yrityksestä ja osallisuudesta
1 § (13.6.2003/515)
Yritys

Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi.

Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.

Määrättäessä rangaistusta rikoksen yrityksestä sovelletaan, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään, jollei yritystä ole tapaukseen soveltuvassa rikossäännöksessä rinnastettu täytettyyn tekoon.
2 § (13.6.2003/515)
Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen

Yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Jos rikoksessa on useita osallisia, yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen vapauttaa tekijän, yllyttäjän tai avunantajan vastuusta vain, jos hän on saanut myös muut osalliset luopumaan rikoksen täyttämisestä tai muuten kyennyt estämään tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen taikka muulla tavalla poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen toteuttamisessa.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, yrityksestä ei rangaista, jos rikos jää täyttymättä tai tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus syntymättä tekijästä, yllyttäjästä tai avunantajasta riippumattomasta syystä, mutta hän on vapaaehtoisesti ja vakavasti pyrkinyt estämään rikoksen täyttymisen tai seurauksen syntymisen.

Jos 1–3 momentin perusteella rankaisematta jäävä yritys samalla toteuttaa muun, täytetyn rikoksen, se rikos on rangaistava.
3 § (13.6.2003/515)
Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.
4 § (13.6.2003/515)
Välillinen tekeminen

Tekijänä tuomitaan se, joka on tehnyt tahallisen rikoksen käyttäen välikappaleena toista, jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi taikka muusta rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä.
5 § (13.6.2003/515)
Yllytys

Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.
6 § (13.6.2003/515)
Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.

Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.
7 § (13.6.2003/515)
Erityiset henkilöön liittyvät olosuhteet

Erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka poistaa jonkin teon rangaistavuuden taikka vähentää tai enentää sitä, koskee ainoastaan mainitussa suhteessa olevaa tekijää, yllyttäjää tai avunantajaa.

Yllyttäjää tai avunantajaa ei vapauta rangaistusvastuusta se, ettei häntä koske sellainen erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka perustaa tekijän teon rangaistavuuden.
8 § (13.6.2003/515)
Oikeushenkilön puolesta toimiminen

Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.

Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.


Jatkuu.

Lue lisää

Jatkuu edelliseen: 2 § (1.12.2017/800)
Rangaistusasteikko ja siitä poikkeaminen

Rangaistus määrätään noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa. Siitä voidaan poiketa siten kuin 8 ja 8 a §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää tuomittaessa yhdistelmärangaistukseen siten kuin 2 c luvun 11 §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää myös tuomittaessa yhteiseen rangaistukseen siten kuin 7 luvussa säädetään.
3 § (13.6.2003/515)
Rangaistuksen määräämisen lähtökohdat

Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys.

Rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavia perusteita ovat tämän luvun 4–8 §:ssä mainitut perusteet niiden ohella, joista muualla laissa säädetään.

Päätettäessä rangaistuksen lajista noudatetaan rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavien perusteiden ohella, mitä 9–12 §:ssä säädetään.


Rangaistuksen mittaaminen
4 § (13.6.2003/515)
Yleisperiaate

Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.
5 § (8.5.2015/564)
Koventamisperusteet

Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.

1 a § (8.5.2015/564)
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen

Se, joka

1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä henkilöitä sitä varten,

2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,

3) järjestämällä, yrittämällä järjestää tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,

4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen rikollista toimintaa varten tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,

5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,

6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai

7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla vakavuudeltaan näihin verrattavalla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä

osallistuu 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi lainkohdassa mainittu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Mitä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.

30 luku (24.8.1990/769)
Elinkeinorikoksista
1 § (1.4.1999/475)
Markkinointirikos

Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden ammattimaisessa markkinoinnissa antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Jatkuu vielä vähän.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkuu edelliseen: 2 § (1.12.2017/800)
Rangaistusasteikko ja siitä poikkeaminen

Rangaistus määrätään noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa. Siitä voidaan poiketa siten kuin 8 ja 8 a §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää tuomittaessa yhdistelmärangaistukseen siten kuin 2 c luvun 11 §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää myös tuomittaessa yhteiseen rangaistukseen siten kuin 7 luvussa säädetään.
3 § (13.6.2003/515)
Rangaistuksen määräämisen lähtökohdat

Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys.

Rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavia perusteita ovat tämän luvun 4–8 §:ssä mainitut perusteet niiden ohella, joista muualla laissa säädetään.

Päätettäessä rangaistuksen lajista noudatetaan rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavien perusteiden ohella, mitä 9–12 §:ssä säädetään.


Rangaistuksen mittaaminen
4 § (13.6.2003/515)
Yleisperiaate

Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.
5 § (8.5.2015/564)
Koventamisperusteet

Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.

1 a § (8.5.2015/564)
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen

Se, joka

1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä henkilöitä sitä varten,

2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,

3) järjestämällä, yrittämällä järjestää tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,

4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen rikollista toimintaa varten tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,

5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,

6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai

7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla vakavuudeltaan näihin verrattavalla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä

osallistuu 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi lainkohdassa mainittu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Mitä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.

30 luku (24.8.1990/769)
Elinkeinorikoksista
1 § (1.4.1999/475)
Markkinointirikos

Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden ammattimaisessa markkinoinnissa antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Jatkuu vielä vähän.

Lue lisää

Lisää tulee: 2 § (24.8.1990/769)
Kilpailumenettelyrikos

Joka elinkeinotoiminnassa käyttää omaa tai toisen elinkeinotoimintaa koskevaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten aiheuttaa toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinkoa, on tuomittava kilpailumenettelyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

9 § (31.1.2003/61)
Kirjanpitorikos

Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu,

1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia,

2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka

3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa

ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
9 a § (31.1.2003/61)
Törkeä kirjanpitorikos

Jos kirjanpitorikoksessa

1) liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osiltaan,

2) väärien tai harhaanjohtavien tietojen määrä on huomattavan suuri, ne koskevat suuria summia tai ne perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin taikka

3) kirjanpito hävitetään tai kätketään kokonaan tai olennaisilta osiltaan taikka sitä vahingoitetaan olennaisilta osiltaan

ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.


13 § (7.4.2017/213)
Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Markkinointirikokseen, alkoholijuoman markkinointirikokseen, kilpailumenettelyrikokseen, yritysvakoiluun, yrityssalaisuuden väärinkäyttöön, lahjomiseen elinkeinotoiminnassa, törkeään lahjomiseen elinkeinotoiminnassa, lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa, törkeään lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa ja törkeään kirjanpitorikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
14 § (10.6.2011/637)
Soveltamisalasäännökset

Sovellettaessa tämän luvun 7, 7 a, 8 ja 8 a §:ää välimieheen rinnastetaan kotimainen ja ulkomainen välimies, joka hoitaa tehtäviään toisen valtion välimiesmenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti.


36 luku (24.8.1990/769)
Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
1 § (24.8.1990/769)
Petos

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)

Yritys on rangaistava.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos

Jos petoksessa

1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,

2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,

3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai

4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa

ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.
3 § (24.8.1990/769)
Lievä petos

Jos petos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä petoksesta sakkoon.

Eli kun tutkitaan mihin rikoksiin on syyllistytty ja koska rikoksien teko on jatkunut vuosien ajan, on se erittäin selkeä koventamis peruste ja lisäksi kun ne on tehty virkavallan anastamisena, niin vähennyksineen arvioisin noin kymmen vuotta tulevan.

Lawetorder kiittää ja kuittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkuu edelliseen: 2 § (1.12.2017/800)
Rangaistusasteikko ja siitä poikkeaminen

Rangaistus määrätään noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa. Siitä voidaan poiketa siten kuin 8 ja 8 a §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää tuomittaessa yhdistelmärangaistukseen siten kuin 2 c luvun 11 §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää myös tuomittaessa yhteiseen rangaistukseen siten kuin 7 luvussa säädetään.
3 § (13.6.2003/515)
Rangaistuksen määräämisen lähtökohdat

Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys.

Rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavia perusteita ovat tämän luvun 4–8 §:ssä mainitut perusteet niiden ohella, joista muualla laissa säädetään.

Päätettäessä rangaistuksen lajista noudatetaan rangaistuksen mittaamisessa vaikuttavien perusteiden ohella, mitä 9–12 §:ssä säädetään.


Rangaistuksen mittaaminen
4 § (13.6.2003/515)
Yleisperiaate

Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.
5 § (8.5.2015/564)
Koventamisperusteet

Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:

1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa;

3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja

5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.

1 a § (8.5.2015/564)
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen

Se, joka

1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä henkilöitä sitä varten,

2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,

3) järjestämällä, yrittämällä järjestää tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,

4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen rikollista toimintaa varten tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,

5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,

6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai

7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla vakavuudeltaan näihin verrattavalla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä

osallistuu 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi lainkohdassa mainittu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Mitä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.

30 luku (24.8.1990/769)
Elinkeinorikoksista
1 § (1.4.1999/475)
Markkinointirikos

Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden ammattimaisessa markkinoinnissa antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Jatkuu vielä vähän.

Lue lisää

Lisää tulee: 2 § (24.8.1990/769)
Kilpailumenettelyrikos

Joka elinkeinotoiminnassa käyttää omaa tai toisen elinkeinotoimintaa koskevaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten aiheuttaa toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinkoa, on tuomittava kilpailumenettelyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

9 § (31.1.2003/61)
Kirjanpitorikos

Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu,

1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia,

2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka

3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa

ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
9 a § (31.1.2003/61)
Törkeä kirjanpitorikos

Jos kirjanpitorikoksessa

1) liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osiltaan,

2) väärien tai harhaanjohtavien tietojen määrä on huomattavan suuri, ne koskevat suuria summia tai ne perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin taikka

3) kirjanpito hävitetään tai kätketään kokonaan tai olennaisilta osiltaan taikka sitä vahingoitetaan olennaisilta osiltaan

ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.


13 § (7.4.2017/213)
Oikeushenkilön rangaistusvastuu

Markkinointirikokseen, alkoholijuoman markkinointirikokseen, kilpailumenettelyrikokseen, yritysvakoiluun, yrityssalaisuuden väärinkäyttöön, lahjomiseen elinkeinotoiminnassa, törkeään lahjomiseen elinkeinotoiminnassa, lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa, törkeään lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa ja törkeään kirjanpitorikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
14 § (10.6.2011/637)
Soveltamisalasäännökset

Sovellettaessa tämän luvun 7, 7 a, 8 ja 8 a §:ää välimieheen rinnastetaan kotimainen ja ulkomainen välimies, joka hoitaa tehtäviään toisen valtion välimiesmenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti.


36 luku (24.8.1990/769)
Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
1 § (24.8.1990/769)
Petos

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)

Yritys on rangaistava.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos

Jos petoksessa

1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,

2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,

3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai

4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa

ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.
3 § (24.8.1990/769)
Lievä petos

Jos petos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä petoksesta sakkoon.

Eli kun tutkitaan mihin rikoksiin on syyllistytty ja koska rikoksien teko on jatkunut vuosien ajan, on se erittäin selkeä koventamis peruste ja lisäksi kun ne on tehty virkavallan anastamisena, niin vähennyksineen arvioisin noin kymmen vuotta tulevan.

Lawetorder kiittää ja kuittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olet käsittänyt asiat väärin,sinähän et ole tajunnut asian ydintä,faktahan on se että yksityisalueella parkkipate voi antaa yksityisoikeudellisen valvontamaksun.Tämähän on fakta,sulla on ongelmia käsittää sitä että se on laillista puuhaa.

Jos koet että se ei ole laillista puuhaa niin tee toki sen eteen jotain,tee nyt se valitus vaikka sinne ihmisoikeustuomioistuimeen,nekin tosin nauraa sut pihalle.

Voithan sä tehdä vaikka rikosilmoituksen aina kun saat parkkisakon yksityisalueella,siitähän sitten katsot että johtaako se mihinkään,jos ei johda niin käytä toki omaa syyteoikeuttasi ja vie asia käräjille,tosin maksettavaa siitä sulle koituu.Omistatkohan edes autoa kun sulla on ilmeisesti tapana pyöriä sossun luukulla,ainakin useampi vuosi takaspäin.

"Yksityisten pysäköintialueiden valvonta kuuluu vain ja ainoastaan julkiselle vallalle ja tällöin sen valvonta jonkun muun toimesta on julkisenvallan anastus."

EI kuulu,julkinen valta poislukien poliisi ei voi sakottaa yksityisalueella ilman omistajan lupaa.Poliisilla on oikeus sakottaa ilman lupaa mutta parkkipirkoilla ei ole valtuuksia.

Laki
pysäköinninvalvonnasta
2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta.

Tässä taas nähdään lawetorderin asiantuntemus,täyttä soopaa.

Lue lisää

Lawetorder ilmoittelee kyllä poliisille tutkintapyynnön, älkää siitä huolestuko etten tee:

Haluan myöskin, että SINÄ ja juurikin sinä nyt edes kerrankin määrittelet sen yksityisalueen.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ilmoittelee kyllä poliisille tutkintapyynnön, älkää siitä huolestuko etten tee:

Haluan myöskin, että SINÄ ja juurikin sinä nyt edes kerrankin määrittelet sen yksityisalueen.

Lue lisää

Mikään noista rikosnimikkeistä ei kanna edes esitutkinnan loppusuoralle.
Kylmää kyytiä odotettavissa.