eli pakkoruotsin poistoa ja sitä, että jokainen voi lukea vapaasti sitä kieltä minkä kokee itselleen tärkeäksi. Kukaan ei kannata esim. englannin kielen pakollisuutta, koska sitä luetaan muutenkin eniten.
Kielivapauden kannattajat(n.74%) kannattaa siis kielivapautta
Anonyymi
18<50
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mutta toki todetaan, että englannin pakollisuuteen perusteet riittäisivät.
Englantia ei myöskään lueta jonkun muun ryhmän iloksi, ei edes vientitarkoituksissa, vaan ihan jokainen lukee englantia oman itsensä eduksi, ollakeen täysivaltainen osallistuja opiskeluympyröissä, harrastuspiireissä, työharjoittelussa, työelämässä,...
No riittäisivät kyllä.
Sinä höpöttelet täällä jatkuvasti englannista, kielestä, joka otettiin peruskoulun opetusohjelmaan KAIKILLE 50 vuotta sitten! Olet pahasti ajastasi jäljessä. Et ole tainnut peruskoulua käydä.
Huomauttaisin vielä, että ruotsi ja englanti eivät ole koskaan kilpailleet kielinä mistään keskenään. Niillä on kummallakin oma "opetuspaikkansa", toinen on alkanut perinteisesti 3. vuosiluokalla, toinen (nykyään) 6. luokalla.
Kieltenopetuksen uudistuksen myötä ollaan saamassa suurta vaihtelua, vapautta ja hajontaa tähän kaavaan, mikä on hyvä asia.
Englanti ei ole koskaan ollut pakollinen Suomessa.
Ruotsin pakollisuus on kasvanut vuodesta 1968, jolloin se ensi kertaa määrättiin kaikille pakolliseksi. Nyt se on pakollinen alakoulusta yliopistoon.
Pakkoruotsi ei ole "vaihtelua, vapautta ja hajontaa" - antaisit ihmisten valita itse, sitten olisi "vaihtelua, vapautta ja hajontaa".
Englanti oli vuosikymmenet käytännön pakkokieli kaikille. Sitä ei voinut vaihtaa toiseen kieleen eikä jättää pois. Siksi tästä asiasta on turha saivarrella. Tämä ei liity yhtään mihinkään oleelliseen.
Nyt meillä on (onneksi) se tilanne, että A1-kielen saa valita monessa koulussa itse.
En ymmärrä minäkään tätä englannista jankutusta. Englantiahan opiskellaan Suomessa itsestään selvästi, ja on opiskeltu iät ajat. Tunteeko joku jonkun, joka ei saa/ei saanut opiskella koulussa englantia?
Koulussa on voitava opiskella niin hyvä perusta englannille kuin mahdollista.
I praktiken har nog engelska varit obligatorisk,åtminstone i svenskspråkiga skolor ( inte så omfattande och länge som obligatorisk finska,men i alla fall )
Sama koskee suomenkielisiä kouluja. Ennen englanti oli käytännössä pakollinen, koska vaihtoehtoja ei ollut. Edelleen pienemmissä kouluissa kielten luvun järjestys on pitkälti sama kuin aina ennenkin..
Englantiin ollaa oltu hyvin tyytyväisiä.
Englanti kuuluu jokaiselle, ruotsi ei. Ruotsi olisi voitava vaihtaa muuhun.
Vain tämä on oleellista!
Sinä olet taantumuksellinen. Anna erilaisten lasten vanhempineen painottaa koulutuksessa eri asioita.
Annetaan Esko Valtaojan sanoittaa teemaa:
Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta. --- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon. Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä? Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----
[Kielikoulutuksen kansallisen kehittämishankkeen] keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [virkaruotsin lisäksi].---
On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.
Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.
Taantumukellista on vaatia minimaalista kielten opetusta, jota nyt "pakon kriitikot" haikailevat perusteettomasti.
Kielet eivät koskaan vanhene, kuten moni muu asia tässä maailmassa. Ne ovat aina ajankohtaisia. Tietyt ammattialat katoavat kehityksen myötä, kielet ja kielitaidon merkitys eivät.
Vääristelyä puhua minimaalisesta kieltenopetuksesta, jos halukkaille tarjotaan laajaa valikoimaa.
Kieltenopetus ei vain voi mennä tärkeämpien asioiden ohi eikä niitä, joille kielet ovat vaikeita, pidä estää opiskelemasta vaatimalla heiltä samaa panostusta kieliin kuin muilta.
Ihan kuten emme vaadi kaikilta pitkää matikkaa ja laajaa fysiikkaa. Ne olisivat kyllä paljon oleellisesmpi keino karsia jatkosta opiskelijoita - jos karsintaa tarvitaan.
"pidä estää opiskelemasta vaatimalla heiltä samaa panostusta kieliin kuin muilta.
"
Kaikilta oppilailta vaaditaan samat perusasiat. Näin on vaadittu Suomessa jo 50 vuotta. On pikkasen myöhäistä valittaa nyt.
Kieliopinnoissa perusasiat tarkoittavat maan pääkieltä ja maailman lingua francaa englantia. Lisäkielet ovat jotain muuta kuin perusasioita.