Mies katsoo Tunteikkaasti

Kaikki kaunis, mitä maailmassa on luotu, on luotu Naisesta. Tunteikkuus, kun sitä katsoo, ja tietää että Mies aina tuhoaa Kaiken Kauniin. Kun tietää, että tuhoaa kaiken kauniin. Tunteikkuus siitä. On aivan OK olla Tunteikas ja katsoa. On aivan OK katsoa. On väärin tuhota. On väärin tuhota ja kirjoittaa kuin toinen tekisi Väärin. Kun tekisi niin miten ei oikeasti tee. On Väärin Valehdella siitä mitä Toinen Tekee. On Oikein Kirjoittaa niin mitä oikeasti ajattelee ja tekee. On oikein kirjoittaa oma mielipiteensä. Miksi pitäisi syödä ja jopa sitten oksentaa paperinen Kirja? Isä, mitä sinä teit sodassa? Miksi pakotat minut kirjoittamaan näin? Ei Astaloita. Ei tuhoamista. Kirjoitan, mitä ajattelen ja olen siinä määrin oikeassa että osaan ajatella meillä kaikilla olevan kaksi puolta. Ne voisivat olla mitä vain, osaan käännellä ja tarkastella niitä itse melko suvereenisti. Valitettavasti maailma on kuitenkin niin ahdasmielinen että se jatkuvasti jyrää mielipiteet alleen, vaikka ne olisivat vain ajatelmia.