Ainoa vähänkään selkeältä vaikuttanut päätelmä vaalituloksesta oli keskustan vaalitappio ja todennäköinen oppositiokomennus.
Keskustan päätöstä lähteä mukaan hallitusneuvotteluihin ja niiden lopputuloksesta riippuen myös hallitukseen. Puolue, jonka johdolla tehtyyn politiikkaan vaaleissa vaadittiin muutosta, on nyt menossa hallitukseen tekemään tätä muutosta. Tämä nostattaa väistämättä kulmakarvoja.
Keskustalle tuomio tehdystä ratkaisusta tulee seuraavissa vaaleissa, ja se, jos mikä, on demokratiaa. Siihen asti puolueella on kuitenkin takanaan 31 kansanedustajaa ja yli
400 000 kansalaisen luottamus.
Keskustan ratkaisu lähteä hallitusneuvotteluihin onkin oppikirjaesimerkki suomalaisen puoluejärjestelmän joustavuudesta. Blokkirajoja ei juuri tunneta, vaan suomalaisella pragmaattisuudella ja joustavuudella lähes kaikki on mahdollista. Viime vuosikymmeninä onkin nähty oikeastaan kaikki väriyhdistelmät, mitä puoluekentästä on hallituskoalition pohjaksi saatavissa.
Tällaista joustavuutta voi olla vaikeaa ymmärtää. Se kuitenkin osoittaa suomalaisten puolueiden, politiikkojen ja äänestäjien arvostavan yhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksia tiukkojen blokkirajojen rakentamisen sijaan.
Kyse ei kuitenkaan ole epädemokraattisuudesta tai kansan tahdon sivuuttamisesta. Eduskuntavaaleissa ei äänestetä hallituksen kokoonpanosta kuin korkeintaan epäsuorasti. Eduskuntavaaleissa äänestetään siitä, millaiset voimasuhteet eri eduskuntaryhmien välillä seuraaviin vaaleihin asti vallitsevat.
Edes se, että hallitus olisi muodostettu uudestaan edellisen hallituksen viitoittamalle pohjalle, ei olisi demokratian vastaista. Hallituksenmuodostajan ja hallituspohjan päättää eduskunta, joten mikä tahansa ratkaisu eduskunnassa edustettujen ryhmien kesken on mahdollinen.
Ennennäkemättömän eduskuntavaalituloksen jälkeen odottamattomat käänteet hallituksenmuodostamisessa ovat saaneet monet ymmälleen. Kun kansa oli puhunut, äänestäjät, poliitikot ja asiantuntijat miettivät, mitä kansa itse asiassa oli halunnut sanoa. Arvoulottuvuuden vastinparit pärjäsivät eivätkä vastuun vuodet juuri rankaisseet toista päähallituspuoluetta vaan toivat jopa yhden paikan lisää.
Monet mahdollisista koalitioista eivät kuitenkaan ole todennäköisiä. Esimerkiksi perussuomalaisten hallitustaipaleen tielle nousi esteitä jo vaalien alla käydyissä tenteissä ja väittelyissä eikä kokoomuksen ja vasemmistoliiton sovittaminen saman hallituspöydän ympärille tuntunut oletettavalta.
Vaikka hallitusneuvottelujen kokoonpano on yllättävä, epädemokraattisuuden puolelle tilanne lipsahtaisi vasta silloin, jos jokin puolue saisi huomattavasti kokoaan suuremman mandaatin hallituksen sisällä. Mutta tästä ei liene pelkoa. Hallituskoalition osapuolet pitänevät huolen siitä, että kukin saa ansionsa mukaan.
Se, että vaaleissa hävinnyt puolue ottaa osaa hallitukseen, ei ole tavatonta. Yleensä tappiot ovat kuitenkin olleet maltillisia, muutaman paikan menetyksiä. Harvinaisempaa, muttei ennennäkemätöntä, on se, että vaaleissa merkittävän tappion kärsinyt puolue on mukana myös seuraavassa hallituksessa.
Keskustan päätöstä lähteä mukaan hallitusneuvotteluihin ja niiden lopputuloksesta riippuen myös hallitukseen. Puolue, jonka johdolla tehtyyn politiikkaan vaaleissa vaadittiin muutosta, on nyt menossa hallitukseen tekemään tätä muutosta. Tämä nostattaa väistämättä kulmakarvoja.
Keskustalle tuomio tehdystä ratkaisusta tulee seuraavissa vaaleissa, ja se, jos mikä, on demokratiaa. Siihen asti puolueella on kuitenkin takanaan 31 kansanedustajaa ja yli
400 000 kansalaisen luottamus.
Keskustan ratkaisu lähteä hallitusneuvotteluihin onkin oppikirjaesimerkki suomalaisen puoluejärjestelmän joustavuudesta. Blokkirajoja ei juuri tunneta, vaan suomalaisella pragmaattisuudella ja joustavuudella lähes kaikki on mahdollista. Viime vuosikymmeninä onkin nähty oikeastaan kaikki väriyhdistelmät, mitä puoluekentästä on hallituskoalition pohjaksi saatavissa.
Tällaista joustavuutta voi olla vaikeaa ymmärtää. Se kuitenkin osoittaa suomalaisten puolueiden, politiikkojen ja äänestäjien arvostavan yhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksia tiukkojen blokkirajojen rakentamisen sijaan.
Kyse ei kuitenkaan ole epädemokraattisuudesta tai kansan tahdon sivuuttamisesta. Eduskuntavaaleissa ei äänestetä hallituksen kokoonpanosta kuin korkeintaan epäsuorasti. Eduskuntavaaleissa äänestetään siitä, millaiset voimasuhteet eri eduskuntaryhmien välillä seuraaviin vaaleihin asti vallitsevat.
Edes se, että hallitus olisi muodostettu uudestaan edellisen hallituksen viitoittamalle pohjalle, ei olisi demokratian vastaista. Hallituksenmuodostajan ja hallituspohjan päättää eduskunta, joten mikä tahansa ratkaisu eduskunnassa edustettujen ryhmien kesken on mahdollinen.
Ennennäkemättömän eduskuntavaalituloksen jälkeen odottamattomat käänteet hallituksenmuodostamisessa ovat saaneet monet ymmälleen. Kun kansa oli puhunut, äänestäjät, poliitikot ja asiantuntijat miettivät, mitä kansa itse asiassa oli halunnut sanoa. Arvoulottuvuuden vastinparit pärjäsivät eivätkä vastuun vuodet juuri rankaisseet toista päähallituspuoluetta vaan toivat jopa yhden paikan lisää.
Monet mahdollisista koalitioista eivät kuitenkaan ole todennäköisiä. Esimerkiksi perussuomalaisten hallitustaipaleen tielle nousi esteitä jo vaalien alla käydyissä tenteissä ja väittelyissä eikä kokoomuksen ja vasemmistoliiton sovittaminen saman hallituspöydän ympärille tuntunut oletettavalta.
Vaikka hallitusneuvottelujen kokoonpano on yllättävä, epädemokraattisuuden puolelle tilanne lipsahtaisi vasta silloin, jos jokin puolue saisi huomattavasti kokoaan suuremman mandaatin hallituksen sisällä. Mutta tästä ei liene pelkoa. Hallituskoalition osapuolet pitänevät huolen siitä, että kukin saa ansionsa mukaan.
Se, että vaaleissa hävinnyt puolue ottaa osaa hallitukseen, ei ole tavatonta. Yleensä tappiot ovat kuitenkin olleet maltillisia, muutaman paikan menetyksiä. Harvinaisempaa, muttei ennennäkemätöntä, on se, että vaaleissa merkittävän tappion kärsinyt puolue on mukana myös seuraavassa hallituksessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kansa järjesti keskustalle vaalitappion ja paikan oppositioon. Tätä ei keskustassa vieläkään ymmärretä.
Keskustan "Korkea kynnys lähteä neuvotteluihin" -teatteri on surkea, naurettava ja läpinäkyvä näytös puolueen takinkääntömentaliteetista ja ahneudesta.
Olet+oikeassa+siinä,+että+kansa+äänestysvalinnoillaan+antoi+Keskustalle+sen+vaalituloksen,+mihin+puolueen+on+tyytyminen+harjoittamansa+pääministeripuolueen+politiikan+seurauksena.
Rinteen päätöstä ottaa keskusta mukaan ei vieläkään tajua, eikä liene tarkoituskaan. Vaalien aikana Rinteen ja Sipilän ajatukset sekä puheet poikkesivat toisistaan melkoisesti. Pian Rinne kuitenkin muutti mieltään ja ruinasi keskustaa mukaan neuvotteluihin. Tähän kätkeytyy jotain mitä muut eivät vielä tiedä.
Tänään tv:ssä näytetty historiallinen englantilaissarja Victoria piti sisällään totuuden, joka kestää tänäkin päivänä vettä. Siinä sanottiin:
"Pääministeri on henkilö joka vaihtaa mielipidettä aina, kun siitä on hänelle hyötyä".
Vaikka Rinne ei vielä pääministeri olekaan, ja onko myöhemminkään, niin sanonta pätee häneenkin erittäin hyvin. Jää nähtäväksi mikä Rinne oikeasti on miehiään ja voiko hänenkään lupauksiin luottaa.
Se arvio pystytään tekemään vasta jälkikäteen.
Sipilän kohdalla arvion pystyi tekemään pian hallituksen perustamisen jälkeen, kun Sipilän vaalivalehtelu paljastui.
Tuo on kyllä pöljää laittaa noita lehtien sivuja.
Kerro itse mitä osaat, ja lainaa lisänä. Ei viittauksia noihin pöljiin lehtien juttuihin. Hekin vain yksi joka niitä tekee, ja hänen mielipiitensä, ei se lisää uskottavuutta asioihin lainkaan noihin viitata.
Kyllä me kaikki osataan sanomalehtiä lukia jos halutaan, turha niitä ottaa esille enään.
Että se kuin totena olisi.
Näin kirjoitti kepupalstan kopiovastaava, jolla lienee palstalle kopioidun tekstin määrän ennätys.
Itse+olet+pankkomajuri+pöljä.+Mikä+sinä+olet+arvostelemaan+muiden+kirjoituksia,+kun+omasi+ovat+suurimmalta+osaltaan+kopiotekstiä+suoraan+nettilehdistä?+"Kerro+itse+mitä+osaat,+ja+lainaa+lisänä."+Siinäpä+sinulle+itsellesi+opettelemista.+Itse+en+ainakaan+kopioinut+kirjoituksessani+mitään+vaan+teksti+on+itsetuotettua,+toisin+kuin+sinulla.+Linkit+laitoin+siksi,+koska+mielestäni+näissä+jutuissa+on+hyvät+perustelut+sille,+miksi+mahdollista+punamulta-politiikkaa+yritetään+oikeiston+toimesta+vääristellä+luomalla+perusteettomia+uhkakuvia+kansalaisille.+Emeritusprofessori+Sakari+Heikkinen+Helsingin+yliopistosta+valaisee+hyvin+"oikeiston+vastuullista+talouspolitiikkaa."