Miten helluntailaiset otatte uudet henkilöt vastaan seurakunnassa?

On seurakunnissa eroa. Meillä on käytäntö että ehtoollinen annetaan uskossa oleville. Ei vaadita upotuskastetta. Ei ainakaan meillä tulla käännyttämään. Voi olla ovella joku tervehtimässä. Rohkeasti vain. Suomalaisilla on turhaa arkuutta ja sosiaalisia pelkoja. Kun vain menee mukaan niin siitä se lähtee. Käy
meidänkin srk:ssa tuntemattomia. Voi olla sukuloimassa tai haluaa tutustua uusiin hengellisiin kuvioihin. Tavallisia ihmisiä me hallarit ollaan. Ei

Kysymykseesi ei ole mitään oikeaa vastausta koska seurakunnat ja ihmiset eroavat kovasti toisistaan. Jossakin seurakunnassa saa istua täysin anonyymina koko kokouksen ajan eikä kukaan tule puhuttelemaan. Toisessa seurakunnassa tullaan juttelemaan heti ovella ja ollaan iloisia uudesta kävijästä. Ja sitten on niitä tuijottajia, Mutta kukaan helluntailainen ei tuijota tai käännytä pahalla tarkoituksella. Voi jossakin seurakunnassa olla kovin innokas käännyttäjä. Mutta ohita sellainen ihminen sen kummempia miettimättä, että mitä se tahtoo minusta ja mitä tarkoittaa. Mene siis rohkeasti ja varaudu kaikenlaiseen kohteluun. Mutta suurin mahdollisuus on, että sinut otetaan erittäin hyvin vastaan ja löydät ehkä jo ensi käynnillä uusia ystäviä joiden kanssa voit keskustella uskon asioista.

Jos uusi tutustuja on luterilaista taustaa, niin haukutaan koko kirkko alimpaan helvettiin kirosanojen saattelemana ja vihan vimmassa.

Joissain paikoissa on joku ovella kättelemässä kaikki tulijat, muuten saa olla rauhassa.
Vanha helluntailainen.

Vähän vaikeaa on antaa tarkkaa vastausta, kun ei ole tietoa, minkä paikkakunnan helluntaiseurakunnan ovi ollaan avaamassa.

Mutta, voita arkuutesi, mene rohkeasti sisään, jos ovella on joku tervehtimässä, paiskaa kättä hänen kanssaan ja jatka rohkeasti peremmälle, istu rauhassa siihen, missä on vapaata - ei kukaan tule sinua siitä häätämään. Jos seurakunta on pieni jäsenmäärältään, niin todennäköisesti sinua tullaan jututtamaan ihan ystävällisessä mielessä "smal talk" tyyliin vain. Pienessä seurakunnassa kun havaitaan heti uusi kasvo. Isossa seurakunnassa taas ei kukaan tunne kaikkia, joten saatat tuntea itsesi yksinäiseksi, kun kukaan ei sinua huomaa sen kummemmin.