KAHVIPIRTTI 156 /2019

Olet jaksanut uusia pirtin. Onhan siinä kohennushommaa.

Samaa minullakin olisi edessä pihalla, mutta jaksaakohan sitä wanha mennä sitä kohentamaan! Kerran vasta on nurmiko leikattu. Pitäisi uudestaan nyt, kun tuli sadetta. Tänä vuonna voikukka on tuhonnut koko nurmikon. Jos pamautan siihen roundappia, niin meneekö se mullokselle kokonaan? Minulla on sähkökäyttöinen trimmeri, tosi tehokas. Olen sillä yrittänyt pitää penkkien reunat ja kapeat kulmaukset siisteinä. Nyt se on otettava taas esiin ja käytävä jälleen voikukkien kimppuun.
Tässä nyt vaan on aika vierähtänyt tv:n edessä, kun niitä MM-poikasia on pitänyt ihailla ja kannustaa. Yksi pelaajista on lapsenlapseni kaveri, mutta niin ovat pojat vikkeliä jäällä, että en kerinnyt seuraaman hänen edesottamuksiaan.
Ja sitten juhlat päälle.
Kiva, kun kerrankin suomalaisissa on suuri yksimielisyys vallalla.

Laatikoiden ja kaappien perkaus jatkuu. Harmikseni vain totean, että roskis pysyy miltei tyhjänä. Minä van niputan, järjestän ja arkistoin. Samat tavarat takaisin kaappeihin ja ovi kiinni.
Sen nyt tästä vain hyödyn, että jonkin aikaa muistan ja tiedän, missä mikin tavara on.

Huomenta pirttiin@

Tämäkin huusholli saa kohta luuturättiä tuta. Pitää välillä siivota kun sille päälle satun. Olen aivastellut, joten on heitettävä tuomen oksat pois tuolta oleskelutilasta lienevät liian voimakkaita tuoksultaan ja aiheuttavat minulle allergisia oireita.

Luin tuon poistetun viestin.

Tietty ajattelin, että aika erikoinen allekirjoittamaton tarina jänöjussista ja kissoista, mutta kyllä pisti mietityttämään Suomi24 säännöt kun vertaan itseeni kohdistuvia ilkeily-aloituksia, jotka eivät poistuneet vaikka pyysin poistoon.

Oliko tuo tuntemattoman leikkimielinen tarina todellakin Suomi24 sääntöjen vastainen, ja ketä se loukkasi?

Olet ihana ihminen,kun jaksat vielä toisiakin pitää elämässä mukana.
Minäkin harvoin satun täällä liikkumaan,mutta niin tunteisiin vetoavaa kirjoitit..
Toivoisin lämmintä,kun mökillä olemme ja lihat luidenpäältä puuttuu.
Vielä liikun ilman apua ja toimin omatoimisesti.30kg vaakani näyttää....'
Ruoka ei ei ehdi vaikuttaa,kun toiminta on nopeaa sieltä alapäästä...
Kerrankuussa tipssa ja taas vahvistun...Voikaa kaikki kahvipirttiläiset hyvin.
Toivokaammee läpöistä kesää...

Pitäähän tässä ilmoittautua tarinankertojana, kun noin tylysti tarinointi poistettiin?
Ihmettelen miksi,..niin hyväntuulisena kirjoitin vallattomista jäniksenpoikasista joita mökkiaikana silloin tällöin ruohikolla näimme.

Enhän minä rohjennut allekirjoittaa nimimerkilläni, kun enhän kirjailijoihin kuulu, 😊 ujostutti.
Itselläni oli ihan hauskaa, jänöjussin lattialla loikkiessa,.. pahoillani olen tietysti kylmästä poispyyhkäisystä!

Moikka vaan 😍 miksi nyt ketään pitäisikään epäillä , onhan anynoomi ylläpidolta ihan ehdotettunakin ! Aina voi ja saa käyttää molempia, joskaan ei lukijan uteliaisuus tule tyydytettyä. Se taas tuskin on pääasia, vaan mitä kukin kirjoittaa.

Muuten tarkista nyt, ettei keittimessäsi ole metalliosia paljaana, vaikka en tiedä johtaisko ne sähköä ? Uudetkaan keittimet ei paljon onneksi maksa.

Hyvää ja tasaista jatkoa sitten vaan!

Skillan on sisustanut pirtin herkän heleäksi kuin suomalainen kansanlaulu, kuin valkorunkoisen rantakoivun viherrys . Orvokit ovat minullakin kukkineet pääsiäisestä lähtien ruukuissa, leikkaan ne loppukesästä ja lopuksi istutan kukkapenkkien reunoille, nousevat jo varhain , tosin pienentyneinä kukinnoiltaan ja yllättävästi värejään vaihtaneina. Kevyen kalakeittolounaan jälkkäriksi sopiikin pirtin piristävä kahvi ja pala valkosuklaakakkua mukavassa seurassa - kiitos ! Onkohan pirtissä piipahtanut hento rouva vanha ystävämme Heta...terveiset ja hyvän kesän toivotukset hänelle, toivottavasti vahvistut kauniin kesän myötä.

Suomalaiset saivat todellisen koko kansaa yhdistävän lahjan Leijonien voiton muodossa, siinä hallitusneuvottelut ja EU-vaalit kalpenivat pikkujutuiksi. Jukka Jalonen on lahjakkuus joukkueensa käsittelyssä, saa kunkin pelaajan loistamaan ja joukkueen kukoistamaan. Pelaajilla on vastoinkäymisten sietäminen ja intohimo vahvuuksinaan. Paula Vesalan Finlandia sai kyyneleet silmiin. Karnevaalimainen juhlinta ja riehunta saattoi mennä överiksi, mutta onneksi kuitenkin näin upean tapahtuman merkeissä.

Kevätsiivouksia pitäisi minunkin alkaa toteuttaa, mutta puutarha on reissun jäljiltä teettänyt paljon töitä, tyttärenpoika oli kyllä kerran käynyt ruohon leikkaamassa. Tyttärellä käy siivousfirmasta viikottain huolellinen , iloinen filippiiläisrouva , taidan minäkin siirtyä jossain vaiheessa ammattiapuun, ikkunanpesun jo tilasinkin. Meillä on paljon säilytystilaa ja helppohoitoiset pinnat, ei liikaa mattoja , verhoja eikä tauluja, taidan vielä itse hoitaa viikkosiivoukset, onhan minulla aikaa enkä edes inhoa imurointia , pyyhkimistä enkä järjestelyä. Todelliset aarteeni säilytän visusti enkä rojua ole kerännyt minkään varalta . Vaihdan ajoittain lasivitriinien "näyttelyä" eikä tasoilla ole paljoa esineitä kerralla, käytän myös vanhoja kauniita astioita ja maljakoita, pesen käsin. Enemmän kuin huonekaluja ja sisustusesineitä, arvostan tilaa ja valoa. Lasiovien takana kirjat ja muut esineet säilyvät pölyttöminä.

Jospa kävisin taas taistoon voikukkia vastaan, minulla on siihen sellainen vempele, jolla voi kiskoa juurineen seisaaltaan. Vettä on tullut tarpeeksi, kaikkialla vihertää ja koristaa kukkanen kuin suvivirressä, nyt paistaa aurinko ja loppuviikkoa kohti alkaa lämmetä . Ihania toukuun viimeisiä päiviä !

Kesäiset verhot ja värit on SkillaN Pirttiin viritellyt. Aamupalaakin
olisi ollut tarjolla, mutta tietysti ehdin jo kaurapuuroni keittää ja
vedellä mustikkakeiton kanssa poskeeni. Sehän on aina minun
aamutoimeni ja kun samaan oppii niin on helpompi hallita:))

Hurskainen rupatteli vanhassa Pirtissä. Kaipa se lääkärissä käynti
vähän huonolla onnellakin pääsi sekoittamaan. Hurskainen kertoi
kalakukon teosta. Kyllä siitä selvisi, että "jyvällä on", niin tarvikkeista
kuin paistostakin. Sen verran muistan kotoani vanhaa aikaa, että
kukko paistettiin kiviarinalla ja kunnon läskiä täytyi olla mukana
jos se oli suinkin mahdollista. Muuten padassa paistettua kukkoa
nimitettiin yksinkertaisesti "patakukoksi."
Minä en ole tehnyt yhtään kukkoa. Siihen ei ole ollut tarvetta ryhtyä.
Muusta vaatimattomasta, yksinkertaisesta ruuan valmistuksesta
kyllä selviän, siitä on kokemustakin.
Nyt alkaa olla aikani painua pehkuihin. Hyvää jatkoa kesää odotellessa!

Huomenta, edelleen vaan alakuloisilmeiseen keskiviikko aamuun, lämmintä kaksitoista astetta.
Olin kuulevani jostakin sää tiedotuksesta, että ensi viikolla lämpenee, sitä tässä odotetaan ja toivotaan, kyllä oikea kesä jo saisi tulla.

Ajattelin poistettua viestiä lukematta, että mielikuvitus ei onnistu kuin avauksen kohdalla, ylläpito todellisuuden perään hakeutuu, no leikkiä tämäkin;)
Sini-sirkku mainitsit, että uteliaisuutta on perätä allekirjoitusta, kohdallani se on vain sitä, että osasin vastata jokaiselle ymmärrettävästi.

Varmaan Heta oli pienen viestin lähettäjä ja surullisen mielen toi tuo sinun vointisi heikkous, minulla olisi kiloja sinulle antaa, mutta toivomukseksi jää.
Toivon kumminkin kuntosi kohentumista ja mukava kun pirttiä muistat, oikein lämmintä ja kaunista kesää sinne maisemiisi.

Makriinalla työtä arkistojen järjestelyssä ja noin usein käy, kun rupeaa arvioimaan tarpeellisia ei tarpeellisesta kaiken tavaran kanssa, eihän niitä pois voi heittää, jos joskus vaikka tarvetta olisi.
Hyvän mielen kuitenkin saat, kun järjestely selkeyttä tuo mukanaan, ehkä joskus loppuun pääset;)

Vahinkoja aina sattuu, minulla puhelimen kanssa tuli myös ongelmia ja uuteen loppujen lopuksi vaihdoin.
Käyttäjä tunnusta en muistanut ja olisi pitänyt huoltoon laittaa, maksaa 40 euroa ja kaikki tiedot oli kadonneet, katsoin parhaaksi vaihtaa uuteen, tosin tiedot osin joudun uusimaan nytkin.
Noiden salasanojen ja tunnusten muistamattomuus usein esiin tulee, vaikka pitkä rivi niitä on kirjattunakin.
Usein vaan tulee, että kirjautuminen vaatii uuden salasanan.
Ajatus kävi, että miten ehkä vieläkin avuttomat kuin minä selviävät, heitäkin varmaan on.
Liikkeessä myyjä näin totesi.

Ramoonan kuvassa niin hoikka ja nuorekas rouva katselee, minkä nyt selvää sain, noin olen ajatellutkin;)
Myös tuosta kotisi sisustamisesta melko selkeä kuva, miten liekään ajatus niin kertomasi mukainen.
Pihapiirisikin osaan kuvitella juuri sellaiseksi hyvin hoidetuksi ja kauniiksi, olisikin joskus mukava, kun nenäkkäin olisimme, näkisi kuinka kauas arvailuissani olen mennytkään;),sitäkään en usko.

Oikea oppinen on aamupalasi ynnämuu, minulta tuo puuro aika usein puuttuu, kahvia ja joku pulla, siis ei ollenkaan terveellinen tapa, mutta aamulla ei minulle maistu mikään kahvi kylläkin, ilman sitä ei päivä ala.
Tottumuksesta se kai on kiinni, lapsena kyllä joka aamu se puuro oli tarjolla.
Muistelen patakukkoa äidin tekemänä, rasva siinä kellui pinnalla, kun piti olla kunnon läskiä, että maistui, minulle sekään ei herkkua ollut.

Kaksois valmistujaiset minullakin viikonloppuna, kiva on onnistunutta ylioppilasta ja ammatin saanutta mennä juhlimaan.
Yksi etappi saavutettu, tai oikeammin kaksi.
Työhön hänkin menee ja jatkoja miettii.
Nyt minäkin ilman mihinkään valmistautuneena töitäni jatkan;)
Mitään ei suunnitelmissa, mutta päivä iltaan ja saunaan saavutetaan, näin uskon.
Liian kauan vietinaikaani viestin kirjoitukseen ja kirjautuminen katosi, no skillanhan tässä söhertää;)

Kurkkasin aiempaan pirttiin ja siellä hurskainen vastoin käymisistään kertoi.
Meilläkin leikkaukset vaaka laudalla jatkossa, mutta toiveissa on nivel ja kaihileikkausten säilyminen.
Tuntuu kovin ikävältä, kun kaikki uudistuu ja vanhat jo hyviksi opitut tavat on uudelleen opittava, kaiken suhteen, maailma ei meille vanhoille hyvää lupaa.

Anonyymi numerologiikka mietti ja toivotaan tämän 156 olevan onnellisten asioiden mukainen ja viestit iloa toisi;)
Nyt ei ainakaan viestin pituus olla esteenä kirjautumisen säilymiseen.

Hyvää aamupäivää !

Yks' lystihän se,.... jos jänöjussi jo loikki vapauteen, siellähän sen omat tutut temmellyskentät onkin !

Uuusiksi nuo spontaanit tarinoinnit ei ainakaan minulta onnistu, kertomisen tuoreus ei samalla tavoin palaa !

Kaikki hyvin,---ei pikkuasioihin kannata pysähtyä, kun olihan se vallaton jäniksenpoikanen , tulla nyt huoneisiin hyppelemään ja kissoja vittitsemään. Kaulimenkin kaatoi lattialle vierimään ja kolisemaan, ulos loikatessaan, höh 😄))

Nyt on jatkettava arkisempaa astioiden pesua,...adios!

Villitsemään, tietty!

mä

Enpä ole ehtinyt lukea alkuperäistä "jänöjussijuttua." Saahan
tuosta jonkinlaisen käsityksen s-s kertomasta `jälkikirjoituksesta.`
Ainakin vaarattomalta vaikuttaa:))
Kyllä näitä ongelmia tulee, joista SkillaNkin mainitsi. Minulla oli
lasku maksettavana. Ajattelin että maksan sen rahalla tai
pankkikortilla. Käyttämäni pankki pitää asiakaspalvelua
lähimpänä Hesan keskustassa, täältä konttori on hävitetty.
Kysyin parista lähipankista. Ei ole sitä toimintaa, sijoituksista
kyllä neuvotellaan. Niinpä ryhdyin maksamaan netissä. Alkuun
tuli ilmoitus, että pankki siirtyy viimeistään syksyllä uuteen
järjestelmään ja tunnuslukukortit jäävät pois pankin käytöstä.

Kun aloin maksamaan, "ropotti" vaati mobiilivarmenteen
hankkimista. Minusta ohjeet olivat sellaisia, että en riittävästi
tajunnut menettelytapaa. Niinpä yritin uudelleen tunnusluvuilla.
Vasta kolmannella kerralla se onnistui. Ehkä se uusi systeemi on
hankittava. . .kyllähän minä apuakin löydän. Hankalaksi kyllä
menoa väännetään. Tunnen montakin, jotka tuskailevat näiden
asioiden kimpussa. Eihän kaikilla vanhoilla ole edes pankkikorttia.
Enkä kyllä tiedä mistä pankista vielä tiskiltä näillä kulmilla rahojaan saa.
Tulihan "kuiva juttu" - kuitenkin tosi täällä muuttuvassa maailmassa:)
Muuten tässä menee entiseen malliin. Aamu oli sateinen, iltapäivällä
saattoi liikunnan merkeissä markettireissunkin tehdä auringon
hyväilemänä. Hyvää jatkoa teille, kesäkuu lähenee!

Ruohonleikkuri teki tenän. Saksillako tässä pitää heinät siivota! Onneksi on tuo trimmeri, saan ainakin ne voikukat nurinniskoin.
On vain niin ärhäkkä laite, että jos ei ole varovainen, niin heinät kuin mullatkin vain lentävät ympäriinsä.
Minulla on ikivanha pensasruusu. Joku nimitti sitä Valamon ruusuksi, en tiedä onko Ok. Kerrotut vaaleanpunaiset kukat.
Viime kesästä se on tykännyt ja kasvanut näköjään pituutta ja levinnyt. Uusia taimia noussut ympärille. Muuten olisi ihana ruusu, mutta suuttuu sateesta ja liimaa nuppunsa kiinni. Harvoin se upeasti pääsee kukkimaan, kun aina sadekuuro kuitenkin sen kastelee.
Nyt minun on karsittava siitä puolet pois.

Kävin kaupungilla lounaalla tuttujen kanssa ja sitten kierros Lidlissä. Mukava päivä hälisevässä ympäristössä mukavassa seurassa, Pieni mellastus silloin tällöin virkistää kummasti. Metrot ja bussitkin olivat täynnä ihmisiä. Kesäinen päivä.

Päiväni olisi alkanut hyvempänä, ellen olisi jättänyt avainketjuani talousrakennukseen siellä käydessäni. Vara-avaimia ei tietenkään löytynyt.
Jouduin purkamaan muutaman vuorauslaudan seinän alaosasta että pääsin ryömimään sisään ja samaa tietä ulos; avainnippu mukana.
Noituminen ja älämölö tietysti ½-hirmuinen.
Kapinan jälkeen asennetut puupaneelit hiukan rikkoontuivat, mutta ei niistä rakosista ainakaan kissat pääse sisälle.

Tähän on jo niin leipääntynyt että kun ikäänkuin putkessa tahtomattaan mukatehdessään hourailee.
Sen vielä vähän ajatun ruohonleikkurin huoltaja sanoi muka leikillään, että sinulle pitäisi laittaa polttomoottorien kielto päälle.
Löysi roskia ja vettä kaasuttimesta. Nyt se leikkuri taas toimii.

Ennenvanhaan srigsrattonit kaivettiin mistä häntä raunioilta. Ne tankattiin ja tulpat putsattiin. Käyntiin aina lähtivät. Paremmin osasin hevosen vetämiä risukarheja tai puujyrää käyttää. Niin tätä...
Ihmettelee hurskainen.

Onhan tässä vuosien varrella tullut kertoiltua kotipiiristä sisältä ja varsinkin puutarhan puolelta, hauskaa että ainakin Sinä Skillan olet juttujani lukenut ja kommentoinut. Uskon meillä olevan paljonkin yhteisiä kiinnostúksen kohteita ja arvoja, joten varmaan juttua riittäisi nokitustenkin. :)

Makriina arvuutteli pensasruusunsa nimeä, mutta Valamon ruusu se ei ainakaan ole . Valamon ruusun kukat ovat loistavanpunaiset, yksinkertaiset , näkyvät keskustat keltaiset. Se on vanha perinneruusu, kestävä ja vähään tyytyvä, itselläni pyrkii liikaakin tekemään sivuversoja. Olisikohan ruususi Mustialan ruusu, vanhaa lajia sekin ? Jos se tuoksuu miedosti ja miellyttävästi sitruunaiselta, se olisi selvä tuntomerkki, kuten tuo sateesta kärsiminenkin, minulla joskus pulleat nuput homehtuvat. Kukat ovat hyvin runsaasti kerrannaiset ja hennon vaaleanpuaiset Ensimmäisenä puutarhassamme kukkii kerrottu hiukan vaaleanpunerva juhannusmorsian, sitten yksinkertainen valkea juhannusruusu, sitten nuo kaksi mainitsemaani. Vanhaa kantaa oleva Tornionlaakson ruusukin minulla on , siinäkin hyvin kerrotut vaaleanpunaiset kukat. Muita pensasruusuja en huoli, entisiäkin saa olla rajoittamassa.

Vaativia jaloruusuja olen paljonkin kokeillut, parhaiten olen saanut kukoistamaan tulipunaisen tertturuusun nimeltä Europeana sekä vaaleanpunaiset maanpeittoruusut. Täällä rannikolla on siinä mielessä suotuisat olosuhteet, että syksy kestää leutona pitkään, talvet ovat harvoin ankarat. Jaloruusujen ja kärhöjen arpeeksi syvään istuttaminen auttaa säilymään talven yli, meillä on myös paljon pieniä ikivihreitä havukasveja ja metsää pohjoisen puolella, uskon että on suojaisa mikroilmasto. Kaikki ei tietenkään menesty , saatan vaihtaa kasvien paikkoja, annan vähän taiteellisesti rönsytäkin , ja pitäähän luonnonkin saada yllättää. On myös kestäviä ja rakkaita vanhempieni ja appivanhempieni puutarhoista peräisin olevia perennoja, ystäviltä saatuja ja omiani olen aina jakanut. Jos olisi sopiva kellari, kasvattaisin myös joriineja eli daalioita ja talvettaisin myös pelakuuni.

Helatorstai aamua, kauniina vihdoin päivä alkaa ja jatkostakin mukavampaa lupaillaan.
Tuuli on melkoisen navakka, mutta lämpöä kuitenkin sen verran, että ei tarvitse vaatteilla tupata, tuulesta huolimatta.
Mukava olisi jos lauantaina aurinko paistaisi, monella juhlijalla myös ulkotiloja käytössä juhlivien kivaan olemiseen.

Ramoonalta taas tietoisku noista kasveista, miten jaksatkin pitää kunnossa tuon määrän kasveja, mitä kerroit.
Ruusu ja kukkatarha on pihasi, tuntemuksesi on valtava noiden kukkien olemassa olosta ja lajikkeista.

Makriina harmittelit, miten vähälle käyttämätön mökin piha kärsii, niin se on, kun elämä mökilläkin loppuu ei kauan kestä kun piha villiintyy, jatkuvaa huolenpitoa kasvit vaatii.
Pitäisi olla lammas parvi mikä hoitaisi nurmikon syömällä tarkkaan, vai oliko se lammas, joka tarkasti nurmikon tasoittaa.
Muistelen nähneeni sellaisen siirrettävän aitakehyksen, missä lampaat nurmikkoa söivät, ja paikkaa vaan vaihdettiin.
Siinäpä oli oiva keino piha siistinä pitää, tosin oma vaivansa aitauksen siirrossakin.

Minulla on tunne, että ihan peloksi muuttuu nämä nykyisten muistamisten määrä, joka paikassa pitää muistaa tunnuslukuja ja oikea kortti oikeaan paikkaan.
Pari vuotta tuon älypuhelimen kanssa olen kuta kuinkin selvinnyt, nyt sitten on asioita muuttunut ja niiden sisäistäminen vaatii jo ylen määrin tarkkaivaisuutta ja keskittymistä.
Juttelin myyjän kanssa(nuorehkon miehen) ja hän sanoi, että heikkoa tekee osaaminen jo hänelläkin ja sirukorttikin niin pieni, että ei sormin meinaa saada laitettua.
Voi olla että yritti minua lohduttaa, mutta todesta otin ja ynnämuun kanssa tuskailuun yhdyn.

Olen ajatellut korpiksen sanontaa, että uskonko todella, että ylläpito valvoo viestejä, no uskon ainakin osin, mitä muuta ne sitten tekisivätkään?
Yhden kerran pyysin poistoa sinua kiusanneen kirjoittajan vuoksi, en muista onnistuiko.
En hevillä ylläpitoon ole yhteydessä, jos kirjoitukseni aiheuttaa harmia, tehkööt omat ratkaisunsa, poistavat jos katsovat aiheelliseksi, tai mahdolliset poisto pyynnöt toteuttavat.

Ei minua olisi pupun loikinnat häirinneet, olisit omana itsenäsi laittanut, tuskin olisi poistoa tullutkaan.
Olet aivan oikeassa sini-sirkku, pienistä ei kannata loukkaantua.

Hurskaisella vaan sattuu ja tapahtuu, ei ole elämäsi yksitoikkoista;)
Voisi kyllä tulla sekin päivä eteen, että kaikki menisi kuin rasvattuna vain, olisit sen kyllä ansainnut, pitkäpinnainen olet.
Minun hermoja suurimmin nämä koneet koettelee, en jaksa millään ymmärtää, miksi tehdään näin vaikeita vempaimia, joiden hallinta vaatii jonkun asteisen koulutuksen pärjätäkseen, eikö kehitys jo näiltä osin riittäisi?

No nyt kuitenkin se kaivattu aurinko varmaan melkein koko maassa paistaa, siitä voimaa ottamaan ja nauttimaan, eiköhän vähän valoisampi mielikin tästä synny;)

Skillan suosittelee lammasta nurmikon parantajaksi. Lapsuudessani pula-aikana meillä oli eräänä kesänä kaksi lammasta pihassa. Se määkiminen oli ihan kauheata, Lapsikin siitä kärsi, miten aikuiset mahtoivatkaan selviytyä. Kehikkoa raahattiin ympäri pihaa, ja jossakin vaiheessa lampaat sidottiin pitkään naruun, että ylettyivät kauemmas syömään. Enhän minä tiedä, hoidettiinko niitä rassukoita oikein, eivät vanhempani varmaankaan olleet saaneet mitään opastusta lampaitten hoitoon. Talvella kuitenkin sitten syötiin lammasta. Kai se hyvältä maistui, vaikka ihmiset aina väittävät, että lammas maistuu villalta.

Voi että olet hellyttävä Skillan tuossa avoimuudessasi ! Kaikki me ihmiset ollaan lahjoiltamme erilaisia! Siinä missä teknisesti lahjakas oivaltaa jo kytkennöistä miten mikin toimii, seisoo joku ihan avuttomana kun kone simahtaa.
Mutta annas olla kun se koneosaaja laitetaan vaikka taikomaan täytekakkua eri aineksista, tarvitsee tuo keittokirjojen pinoja onnistuakseen,..jos sitäkään aina tuloksesta voi sanoa 😁))

Näin vain meillä taipumuksisltamme on, minusta hyvä, pääsee eri ihmiset pätemäänkin!
Hyvää helahoitoa,... kirkkaan aurinkoista Helatorstaita vaan !

Kaikkea hurskaiselle tapahtuu, mutta osaat kertoa nämä juttusi niin, että hymy tulee
suupieleen niitä lukiessa! Kiitos.!

Makriina, olet voimakas, kun jaksat noita puutarha trimmereitä käyttää!
Siinä täytyy olla ruista ranteessa!
Minä en ole trimmeriä käyttänyt. kerran aioin, mutta mieheni sanoi, että trimmeri vie pian sinua , että olen vain ruohonleikkurin kanssa nurmikkoa leikannut.

Pirtti on taas juhlakunnossa , kiitos SkillaN, mukava on kahvikupponen juoda näin kesäisessä, ja kauniissa Pirtissä!

Minä olen noiden voikukkien kimpussa ollut muutaman päivän. Vaikka ne kaikki leikkaisi, niin aamulla on jo paljon!
Siskoni tytär sanoi, että hänen isänsä ihmetteli sitä, mitä varten noita voikukkia niin vihataan, nehän ovat kauniita ja tulevat hoitamatta!
No, kieltämättä, ovat ne kauniita, mutta kun ovat kukkinet, niin ne hahtuvapallot leviävät niin runsaasti, jollei niitä vähä yritä pitää kurissa, on pian koko maa keltaisea!
Hyvää helatorstain jatkoa!
Neeasa

Iltapäivää!
Hyvä päivä oli tänään ulkona jaloitella. Sitä tuli tehtyä. Aamulla
touhusin lähtöä ja puhuin itsekseni ääneen. Passia kaipailin
mukaan, jotta saan virastossa henkilöllisyyteni todistettua.
Asuinkaverini sanoi, että et näköjään muista: Nyt on pyhäpäivä!
En muistanut, mutta siitä äkkiä muistini palautui. Eihän torstai
yleensä ole pyhä, mutta liitetäänhän siihen "hela"....... Ehkä
selityksenä voin pitää sitä, olen ollut sivilirekisterin jäsen niin kauan
kun olen saanut itse päättää.
Muistini kyllä pätkii. Ei kai sen ihan huonolla tolalla ole, kun sen ,
itse huomaa ja myöntää. Sitten lienee huonosti, jos jänkää ettei
muistissa ole mitään vikaa:) Olen varmuuden vuoksi pitänyt
kirjaa salasanoista. Kerran olen kassalla selvinnyt" rimaa hipoen",
kolmannella yrittämällä. Jos se ei olisi onnistunut, ropotti olisi
pistänyt pelin poikki.
Huomenna siirrytään hetkeksi arkeen, hyvää jatkoa!

Huomenta, sadetta ja tuulta, lyhyeksi jäi eilinen kesä.
Näinköhän se kesä meneekin, surullinen mieli tästä jatkuvasta sateesta tulee, ei enää lohduta ne aikaisemmin olleet lämpimätkään.
Kuitenkin toivossa vielä ollaan kesänkin tulemisen suhteessa.

Suututtavasti muisti minullakin ihan tavallisissa joka päiväisissä asioissa pätkii, mutta en ole vielä huolissani, tuntuu näin olevan toisillakin.
Nuo viikonpäivätkin joskus pistää miettimään ainakin, kun pyhiä väliin sattuu.
Salasanat on minulla myös kirjattu, mutta tuon Fasen kanssa ja Googlenkin kanssa saa aina olla salasanaa vaihtamassa, en tiedä miksi?

Neeassa ja Makriina leikkureita ihmetteli, minä muistan sellaisen siima trimmerin, mistä aina minun käyttäessä siima katkesi, no kehittyneet ovat niistä ajoista.
Kyllähän yhtä konstikkaita nekin ruohon leikkurit on, milloin mikäkin hihna tai muu harmi tulee eteen, sivusta seuranneena olen huomioinut .
Minulla ei tätä nykyä noita harmeja.

Sini-sirkku pohdit avoimuuttani, voihan se tyhmääkin olla, mutta en ole joutunut sen suhteen koskaan harmeja kokemaan, luottavaisesti vaan tätä tyhmyyttäni jatkan.
Olen perus rehellinen, jos joku sitä hyväkseen käyttää, on se hänen hyötynsä tai harminsa, voihan omatunto herätä käyttäjällä jossain vaiheessa kolkuttamaan.
Lea Lavenin laulun mukaan, mä oon mikä oon, en muuksi voi tulla, näillä menen hautaan asti.

Voi että, älä nyt hurskainen kovin homeisia rupea ruuaksi valmistamaan, saattaa tulla vaikka mikä vaiva.
Onhan hometta syöty kaiketi hillojen päältä, kun säilytykset ennen vajavaisia, ei noista mitään harmia tullut, mutta se oli ennen, nyt kaikki on herkistyneet homeelle ja kaikelle muullekin epäpuhtaudelle.
Katselin karttaa mihin oli merkitty maamme homekoulut, oliko koko maassa vain viisi koulua ilman home mainintaa, kamalaa, miten sitä ei ennen ollut?
Hengissä vaan ollaan selvitty, kai ennen oli vähemmän varjeltuja, lapsetkin saivat kaiken taudin aiheet ja niihin "rokotukset" lattialla ryömiessään.

Ei enää tuollaisia kehikoita nää missä lampaat nurmea kalusivat, ja kyllä se lampaan liha voi maistua villalle, minä ainakin pysyvän kammon siitä olen saanut, mistä sekin johtunee?.

Nyt koti hommiin, jotain kaiketi löytyy puuhasteltavaa, jos haluja riittää niitä katsella.
Pidetään sadetta ja odotellaan aurinkoa.
No taas tämä tyhmä nikki, vaikka en kovin pitkään kirjoittanutkaan, huh,huh.

Korvessa vaihtelevaa, tuulee, väliin heittää vesipisaroita, aurinkokin uskaltautuu hymyilemään.

Leppoisa perjantai aamu, iltapäivällä suuntaan autoni nokan sinne Skillaanin provinceen.

Takana päiviä ulkotöissä, tarkemmin koivupöllien pyörittelyssä ja väliin hennompaa hipistelyä wimo-malla.

Kirjoitit skillaan avoimuudesta, mielestäni se on lahja. Kyyräilyn pistän umpimielisyyden piikkiin.

Nyt kohti viikonloppua🤸‍♀️

Päivää pirttiin. Nyt kai voi jo sanoa "pitkästä aikaa" kun kuukauden verran on kulunut viime viestistäni. Arjen ja juhlien pyörteissä on menty ja töitä tehty. Viimeksi kolme täytekakkua perhejuhliin. Eipä moni pitäisi tuotakaan minään, mutta minun voimilleni se oli jo paljon.
Vapaaehtois- ja järjestötöissä kevät on sellaista hellittämisen aikaa, ainakin meillä. Voi vähän kelata mennyttä ja miettiä uutta. Eihän minulla enää tuota osallistumista niin paljon ole, mutta silti väsyttää välillä julmetusti ja miettii olisiko jo syytä luopua jostakin kun minulla kuitenkin on näitä pieniä lapsenlapsia, jotka tahdon aina asettaa etusijalle.

Viimeksi kun meillä oli tämä "kolmien isovanhempien" tapaaminen tunsin kyllä suurta kiitollisuutta siitä, että meillä menee niin hyvin..)) Että jokainen osallistuu mielellään näiden pienten elämään ja tekee mahdolliseksi sen, että vanhemmat voivat opiskella (kuten nyt), pitää hoitovapaata (kuten vielä vähän aikaa) ja että he ylipäänsä jaksavat työelämän kasvavissa vaatimuksissa. Kaikki meidän nuoret ovat sosiaalialalla ja sen kuormittavuus tiedetään. Kuten tietysti mielekkyys ja tarpeellisuuskin, kestäviä arvojahan ne ovat.
Tuolla Makriina kertoi trimmeristä. Sainpa hyvän vinkin. Kaverilla se on ollut joutilaana nurkissa ja lupasi että saan sen käyttööni. Heinä kasvaa kovaa vauhtia ja lupiinit, joista yritän päästä eroon ovat kohta kukassa. Kuusiaita tuli leikatuksi, mutta muut pensaat ovat vielä ruokkoamatta. Syksyllä sitten. Haketushommaa pitäisi myös tehdä. Osaan kyllä käyttää haketinta, mutta melu on sen verran kova, etten taida sitä ihan heti alkaa.

SkillaN oli lähdössä matkalle kun viimeksi kirjoitin. Kiva kuulla, että matkasta jäi mukava muisto, rasituksista huolimatta. Ihana tuo Skillanin profiilikuva. Hänet on helppo kuvitella juuri tuollaiseksi hymyileväksi ja herttaiseksi emännäksi, jonka olemme saaneet tuntea.
Kristiina "ilmoittautui", mutta missä on Mielikki.mummo ? Silloin tällöin olen käynyt täällä tarkistamassa, ovatko "kaikki" paikalla, vaikka hatarasti olen muuten ehtinyt tapahtumia seurailla. Kun oli vielä ne vaalitkin ja jääkiekko..)) En juuri seuraa urheilua, mutta Leijonien menestystähän nyt oli pakko hehkuttaa. Matseja en saata katsoa, jännitän liikaa, mutta lehdistä voi seurailla...
Ja tietysti nämä nuoret sankarit, Kaapo Kakko ja Kevin Lankinen . Kakko, nuori diabeetikko, ja Lankinen, jonka hiljainen karisma ja lukeneisuus - Keltainen kirjasto..)) - nyt päällimmäisinä tekivät vaikutuksen. Hyvä Leijonat !

Sen verran olen itseäni saanut "hoidettua", että kävin mittauttamassa luuntiheyteni. Meinaan, kun kesän aikana tulee ehkä kuljettua enemmän "maastossa" ja onhan niitä vaaran paikkoja ihan kotonakin. Yksityinen firma järjestää näitä mittauksia välillä, 45 euroa, mukana tietoisku osteoporoosista. Arvoni olivat riittävät, mutta sain taas muistutuksen hyvästä kalsiumin lähteestä, kananmunan kuorista, Ne pestään, lämmitetään uunissa 100 asteessa 10-15 minuuttia ja murskataan jauhoksi. Teelusikallinen päivässä, jos epäilee, että kalsiumin saanti ei ole riittävä. Kakkujen leivontaan meni 12 kananmunaa, joten kyllä se siitä..))

Sen verran vielä tekee mieli ottaa kantaa tuohon avoimuuteen, että myös minä pidän sitä hyvänä ominaisuutena. Ehkä se vaatii sen, ettei ota itseään kovin vakavasti..))
Minäkään en katso, että siitä koskaan olisi koitunut minulle haittaa, mutta sen olen kyllä huomannut, että jos on kertonut vaikka omista heikkouksistaan, se muistetaan..)) Voidaan myös todeta: "en minä vain", "ei minulla vain"... Eihän se mitään haittaa, mutta todistaa ehkä sen, ettei kommentoija välttämättä ole ihan sinut itsensä kanssa. Onhan meillä oma varjomme kaikilla.
Nyt kuitenkin aurinkoon ja kielojen poimintaan. Muutaman raaskin aina ottaa tuolta metsäpolkuni viereltä...

Oikein hyvää kesänalkua kaikille. Voikaa hyvin.

"Minä vain tiskaan astioita" ja pyykkiä peseskelen koneellista,...ja malttamattomana odotan, että pääsen lähtemään,..Onneks on valoisat pitkät illat, ei rajoita klo 5 jälkeen täys pimeys.
Oli minulla aikanaan totuttelemista pyöräillä Sipoon katuvalottomilla hiekkateillä,.. kun ei yhtään nähnyt, metsän reunustaessa molemmin puolin. Taivaalle katsoessa aavisti aukeamaa, mutta äkkiä oli pyörään valot saatava dynamoineen, kurjaa kaupunkilaiselle aluksi.
Sittemmin tulikin Sköldviikin valot, jotka valaisivat jo kaukaa.

Viihdyn kyllä kerrostaloasumisessa, huoletonta kaikkine itsestään selvyyksineen, palvelut pelaa, ja pihapiiri on niin tosi laaja vehmas ja kaunis. Pihlajapuut on aukaisemassa runsaat valkeat kukkaterttunsa, sireenitkin kukkii runsaan tuoksuvina, on ihmisen hyvä elää.

Poikani vaimoineen on asuntoautollaan siskon miehen luona Nakkilassa, matkallaan Poriin! Pitäkin kysyä tapasiko tuon Liisa rouvan, ja minkälainen siskon leskimiehen uus ihastus on 😋)))
Nyt pysähtyi pesuk. ja nyt trasut partsin telineeseen ,
voikaatten,...moikka!

Hauskaa tavata Demeteriä, sesongin puuhat ja isoäitiys ovat Sinuakin työllistäneet. Sukupolvien yhteistyö on suuri siunaus ja etuoikeus, kaikille osapuolille antoisa. Meillä ei enää varsinaista pikkulasten hoitoa ole, mutta alakoululaiset, teinit ja nuori opiskelija ovat aina mummin ja vaarin sydämellä, usein tavataan. Tänä keväänä ei ole lakkiaisia, mutta ensi keväänä on vuorossa kaksi serkusta, tänä kesänä taas kahden serkuksen konfirmaatio. Suurenmoista on nähdä myös näiden serkusten ystävyys ja yhteenkuuluvuus, ihanaa saada heidät silloin tällöin mummolaan kaikki kokoon.

Hiukan pitänee jarrutella tätä puutarhani hehkutusta, en suinkaan puurra kokopäiväisesti hiki otsalla. Puutarha perustettiin ammattilaisen avulla, esimerkiksi perenna-alueet eristettiin juurimatolla ja kivireunuksilla nurmikosta, ovat tiheään istutettu, ettei rikkakasvit kunnolla edes mahdu. Kasvit ovat omina suurina ryhminään eikä ripoteltu sinne tänne, nurmialue yhtenäinen, kasvimaakin supistettu minimiin, joten selviän suhteellisen vähällä, ja onhan minulla apuvoimia. Oikeastaan tunnen suurinta ylpeyttä omena- luumu- ja kirsikkapuista, jotka menestyvät loivassa aurinkoisessa länsi- ja etelärinteessä. Niiden leikkaus on työlästä, otamme joskus ammatilaisen apuun.

Pyykit hulmuavat minullakin, sadepäivien jälkeen paistaa aurinko ja tuulee navakasti. Leivoin raparperipiirakan isojen ruukkujen alle piilotetuista varsista, ovat murakoita, punaisia ja jopa makeita, selvä ero avomaalla kasvaneisiin. Pohjataikinaan lisäsin kaurahiutaleita ja mantelirouhetta, antaa suutuntumaa. Kielot tuoksuvat minunkin keittiöni pöydällä, lisäsin lemmikkiä joukkoon. Ensi viikolle lupaillaan jo ihan oikeaa kesäsäätä. Kesätunnelmiin !

P.S. Kiva kun laitatte profiilikuvia. Minun kuvani viime kesältä Saksan Landsbergistä. "Nuorekkuuden" salaisuus varmaan tuo himmeän epäselvä kuva . :)

Ihan hyvin ilmasto täällä kelejä tarjoilee. Aamulla näytti synkältä,
melkeinpä syysateiselta. Puolelta päivin ilma täydellisesti muuttui.
Aurinko alkoi paistelemaan ja vieläkin jatkuu. Hyvähän se oli
markettiin talsia grillikylkeä ostamaan. Minusta se on parasta,
kun alkaa kunnon lihasoppaa mieli tekemään. Näin mulle tapahtuu
joka toinen viikko:)
Huomenna onkin kyläiltävä yo- juhlissa. Meidän heimoahan
`juhlakalu`` onkin:). Tämän jälkeen tulee juhlissa jo pitempi katko,
jota tuskin näenkään.
On niin komea aurikoinen ilma, että teen asiaa roskiskeikasta ja
samalla tallaan pienen lenkinkin. Hyvää jatkoa!

En tarkistanut kirjautumista. Minun taidoillani viesti oli heitettävä nettiroskikseen. Hyvää toukukuun loppua ja kesäkuun alkua tv. hurskainen. https://www.youtube.com/watch?v=dayfOMv-r6Y

Huomenta kesäkuun eka aamuun ja kauniina se alkaakin, tosin tuuli puhaltaa melkoisen reippaasti.
Koululaiset suurelta osin tänään saavat työnsä ja oppimisen taitonsa tulokset ja monella koulun käynti loppuu ja aikuisuus alkaa.
Kunpa kaikilla olisi valoisa taival edessä, löytyisi työpaikka tai jatko opiskelun mahdollisuus.

Syrenejden aikaan soi kauniisti Olavi Virran tapaan, ja hurskaisen toivotukset tuli huomioitua, kiitos.

Olen kanssasi samaa mieltä ynnämuu, grilliluista saa makoisan sopan, niitä minä myös usein ostan, kun lihasoppaa mieli tekee.
Minulla myös matka Kuopioon juhlimaan kaksoistutkinnon suorittanutta tyttärentytön tyttöä.
Ylioppilas lakki päässä ja ravintolapäällikön todistus kädessä, siitä sitä sitten on hyvä mahdollisia jatkoja miettiä.
Minun mielestä voisi jo vähän nauttia elämästä ja nuoruudesta, mutta jos intoa riittää siitä vaan jatkamaan.
Mukava on jälkeläisten onnistumista seurata, kun itse on jäänyt vaille melkein kaikkea, elämän koulu on kyllä tänne asti kantanut, en pahoillani ole.

Demeter kuten Ramoonakin yhteisistä lasten ja nuorten kanssa touhuiluista kerroitte, minä olen jäänyt hieman syrjemmälle, kun mummoja on jokaisella useampi, kai haluavat minulle helpompaa elämää ja eivät apuja pyytele suuremmin.
Toki mukana olen silloin, kun apua tarvitsevat, mutta aika vähäinen minun antini on, ehkä se neuleiden teko jää minulle.
En kyllä kovin pienten lasten kanssa jaksaisikaan, tai ehkä pelkäisin vaaroja mitä voisi tulla, sydän kurkussa olisi jatkuvasti oltava.
Eipä noita pieniä olekaan, nuorin täytti jo kolmetoista vuotta, nyt sitten elokuun alussa pientä odotetaan

Hienoa jos jaksat lapset hoidella ja vielä vapaaehtoistöissä mukana olla demeter.
Mielikki.mummoa olen minäkin huhuillut, samoin raakile.vielä on poissa ololla loistanut, ehkä vielä joskus mukaan tulevat.
Tuo kuvani on jo vähän kauemman ajan päästä, mökilläni otettu, ystävätär nappasi, ei varmaan ihan tämän päivän näkymä olisi;)

Hyvähän se on jos mahdollista helpotusta saada puutarhan hoitoon, kyllä se melkein koko aikaista olisi, jos itse sen tekisi ja uupuminen olisi loppu tulema.
Raparperipiirakkaa tekee mieli, kun Ramoona siitä mainitsit, ehkä torilta voisi raparperit löytää, mutta ei niin hyviä kuin suoraan maasta otetut.

Minullakin tuo puisto olohuoneen ja parvekkeen edessä, isot vaahterat suojaa liikenneaseman liikenteen ja syksyisin väri rikkauden antavat.
Mukava kuva sinullakin sini-sirkku, miehesi kanssa ilmeisesti?

Korpikirjailija, mihinkäs kissa karvoistaan pääsee, sitä on miksi on syntynyt.
Minä en viihdy teeskentelevien ihmisten seurassa ja hyvin pian se muuten paljastuukin, vaikka ei näitä kykyjä paljon olekaan mihinkään suuntaan.

Näin se on Anonyymi," ollaan niin kuin pääskyset, pesä laitetaan" huolettomia kaikesta vaatimus tasoista ja omana itsenä yritämme taipaleen loppuun mennä;)

Nyt on paras laittaa piste, kohta taas olen Anonyymi, kun viruu sepustus.
Hyvää ja iloista päivää, hymyillään ja ollaan onnellisia;)

Huomenta Kahvipirtin aamuun!

Maltoin sentään odottaa kirjoitusinnoissani, aikeissa kun olin kirjoittaa aikaisin, kun herättyäni sain nähdä auringon nousun niin kauniina kirkastavan tuolla kauempana koivujen ylälatvat, ja rungot. Ihan hartaanahan sitä upeutta katseli, miten värit kuin syttyivät eloon valon tulviessa kohteeseen.
Nukahdin tosin uudelleen vielä kahvin ja voileivän ramaisemana, ja tarpeen se olikin. Niin, miehenhän vieressä istuu tuossa viimeisessä Kesäheinässä otetussa kuvassa,... jo vuosia siitäkin on.
Ihan tuntuu kuin olisi mukanani täälläkin, turvallisena ja hyvänä.

Mutta aika ei ole nyt haikailla menneitä, sieltä kun on tulossa kauppakassi poika, painavien tarvikkeiden kanssa, joten vaatteet ylle nyt,..
Kesäpääskyjen liitoa ja onnenhetkien siritystä vaan 😊))
heippa !

Kiitos Ramoona ja SkillaN huomiosta, sitä kai me jollain tavalla kaikki haemme ja tarvitsemme..)) Juttukavereina, ikätovereina, lähimmäisinä, vertaisina...

Kyllä kai tämä oma tilanteeni, että näin vanhalla on pieniä lapsenlapsia, on aika harvinainen ja tuo on totta, mitä SkillaN kirjoitti, ettei ihan pienten lasten kanssa jaksa pitkään. Minäkin koen olevani ylivarovainen heidän kanssaan, väsyväni, vaikka heidän elinvoimaisuutensa tarttuu ja virkistää myös.
Puolisoni lapsenlapset ovat jo teini-ikäisiä, joten jonkinlainen kosketuspinta siihen ikäryhmään on myös.
Se taitaa näiden "omien" kohdalla jäädä vajavaiseksi ja se on kyllä jonkinlainen surun paikka. Ei ehdi nähdä heidän asettumistaan elämään, eikä olla mukana pitkässä seurannassa.
Toisaalta: ainahan meiltä jotakin jää kesken, kokematta, ja kokemattoman elämän haikailu on turhaa jos mikä.

Puutarha ja sen hoito on monelle rakas harrastus. Kiva lukea muiden kokemuksia ja kuvauksia, tallentaa niitä vastaisen varalle... Itse en ole mikään viherpeukalo, mutta arvostan niitä, jotka ahertavat kauneuden parissa, saavat siitä iloa ja välittävät sitä myös muille.

SkillaN kirjoitti tuolla aikaimmin tästä palstauudistuksesta: että meille on nyt tullut uusi ahkera kirjoittaja "Anonyymi", josta ei saa sitten minkäänlaista otetta..)) Häneen ei oikein pääse tutustumaan.
Minäkin kuulun niihin kirjoittajiin, jotka arvostavat jatkuvuutta ja sitä, että "tuntee" toiset kirjoittajat. Siksi "Anonyymi" jää pakostakin huomiotta, vaikka sitä ei tahtoisi. Paljon hyviä kirjoittajia on heidänkin joukossaan, sellaisia, joita olisi kiva seurata myös jatkossa, mutta tässä nyt ollaan ja näillä mennään.

Ramoonan profiilikuva on juuri sellainen, joka vastaa minunkin mielikuvaani hänestä: hillityllä tavalla näyttävä olemus ilman kruusauksia. Upeita naisia - ja varmasti miehiäkin - meillä on täällä... Pidetään lippu korkealla !

Muistan lämmöllä lapsuuteni ja nuoruuteni aikaista hammaslääkäriä. Hän hoiti koko perheemme "ruokasalin kaluston", ja joskus minun piti viedä pienempää sisartani sinne.

Hammaslääkäri ymmärsi lapsia ja aikuisia, antoi harjausneuvoja ja hoiti hyvin muutenkin hampaitamme. Aino Latvala oli hänen nimensä, muistan toki muitakin, Mansnerus ja Ekman, joista muistan vain sukunimen.
Kahdella viimeisellä en käynyt, mutta kerran piti viedä sisko Ekmanille, jolle äiti oli tilannut ajan, ja sisko tuli ulos hammaslääkärin huoneesta kyynelet valuen. Ei ollut kuitenkaan huutanut siellä.
.
Siihen aikaan ihailtiin tuollaista "Thermopylain solan sankaruutta".
( Spartalaiset taistelivat saksalaisia vastaan Thermopylain solassa, ja siellä nuori poika sai tehtäväkseen pelastaa 300 sotilasta, ja hän pysyi urhoollisesti vaiti, vaikka hänen paitansa alla oleva ketunpoikanen puri hänen vatsaansa... Meidän mielestämme se oli aivan upea tarina!) :)
.
Nykyisin en enää aivan niin ajattele, kyllä tunteensa saa tunnistaa, tunnustaa ja näyttää.
Helsingissä olen käynyt samalla todella hyvällä hammaslääkärillä jo n. 40 vuotta.
.
Hyvää jatkoa kahvipirttiläisille!
Miaelina

Daljoen alajuoksulla sataa ja eilinen aurinkoinen päivä oli kuin vain poikkeus viikon säässä joka on ollut tuulinen ja sateinen, mutta yöpakkaset ovat pysyneet poissa. Tomaatintaimet ovat nyt päässeet ulos avomaalle ja samoin kurpitsat, sipuli ja porkkana kasvaa ja herneen itämistä odottelen. Perunan taimet ovat jo työntynet mullasta ja mansikkamaa kukkii. Olen todella ilkeässä kevätflunssassa ja yskänkohtaukset eivät anna edes yöllä lepoa.
Tytär oli pari päivää kylässä, nuorimmaisensa kanssa, ikää 11 vuotta. Minä laittelin heille ruokia. Mies ja vanhempi poika ovat Lontoossa toisen isoäidin kanssa Wembledonissa jonkun korealaisen popbandin konsertissa.
Elämä ikäänkuin pysähdyksissä; energiat minimissä ja tekemättömät työt vaivaavat. Kukkapenkissä olen tuhertanut talikon kanssa ja repinyt ylös haittaruohon juurakoita ja repinyt käsin loppuja rikkaruohoja ruusupuskien ympäriltä, olen ajatellut laittaa uutta multaa ja kaarnasilppua päälle eristämään ja koristeeksi.

Eipä minulla oikeestaan ole muuta nyt, kun että nettiyhteydet taas pelaavat kolmen viikon "lähetyksessä tapahtui virhe" periodin jälkeen. Tosi mukavaa nähdä rouvien profiiliukuvia. !

Profiilikuvassa kävelen Kuopion Kauppakatua torilta alas kohti satamaa. Kiertelimme kuopuksen kanssa kaunista Kuopiota. Piipahdin askarteluliikkeessä, kirpparilla ja kauppahalissa. Kahden tunnin kävelyn jälkeen ajoimme Matkus-ostoskeskukseen ja tietty Ikeaan, josta mukaani lähti mm. saunajakkara, jonka kohta alamme kokoamaan. Päivä on ollut kaunis aurinkoinen, joskin tuulinen. Selvisin erinomaisesti neljän tuntia kestävästä jaloittelusta, kiitos hyvien lenkkitossujen ja selkätukiliivien. Otin päikkärit, kuopud alkaa kohta kokkaamaan yrttistä jauhelihakastiketta, toin yrttiamppelin tuliaiseksi syömme tortilloja.

Sunnuntain harmautta, nyt ei millään meinaa aurinko meille pidemmäksi aikaa esiin tulla, lämpöä kylläkin luvassa.
Kauniisti oli juhlapaikalla kaikki laitettu ja tuore ylioppilas oli niin sievä ja onnellinen ja arvosanat hyviä kaikilta osin.
Liikuttava oli onnittelu hetki, äidin ja isän onnistuneet tarjoukset, oma tekemät maistuivat.

Ihana on että muistoja on sini-sirkku, joskus haikeaksi vetää.

Taitaa noin kaukaiset historian tapahtumat harvoin enää mieleen tulla, kun väliin jo mahtuu paljon tapahtumia.
Miaelina noista hammaslääkäri reissuista kerroit, minulla ne olivat ikäviä tapahtumia.

Kyllä tuo virsi muistoja herättää ja aina se tuo mieleen koulun loppumiset ja siitä seuranneet ihanuudet.
Toivottavasti perinteenä vaan jatkuu.

Paloma flunssaa potee ja sen ohella ei oikein hommat luista ja harmi pakkaa päälle, kun näkee ne tehtävien paljoudet, mutta hyvä kuitenkin, että kasvu edistyy, kyllä se flunsakin ajan päästä helpottaa, näin toivon.

Kuopiossa sitä minäkin piipahdin, vajaa 80 kilometriä etelämpänä olisit voinut kahvilla piipahtaa korpikirjailija.
Taitaa tulla todiste, että ylläpito ei lue palstaa, toivon tuon viimeisen viestin yö aikaan hävinneen, mutta eipä näin käynyt, harmi.

Elämä kuljettaa, kuten hurskaisen reittikin on toteen näyttänyt, nyt ehkä jo paikkakunnan vaihdot on loppuneet?

Minä menin eilen vielä poikani luokse saunomaan, kun soittivat että pojan tytär sinne suuntasi, kyydissä pääsin.
Siellä paljuunkin uskaltauduin ja hyvin pääsinkin ja olihan se rentouttavaa loikomista, järveen en kuitenkaan uskaltautunut.
Miniä saunomisen aikana grillasi maittavan iltapalan ja kotiin päästyä uni maistui.
Nyt tuota sateista säätä ikkunasta katselen, menee se päivä näinkin, lepoa ainakin tulee, voikaa hyvin toisetkin.

Iltapäivän aurinko sentään pilkistelee ihanasti, vaikka synkän tummat pilvet seilaavat lujaa tuolla merellä . Tuuli on yläilmoissa melko kovaa , mutta lähempänä täällä auringossa kiiltelee puiden lehdet niin raikkaina.

Eikö vaan ollutkin mukavaa pulahtaa lämpimään paljuun, on se tehty niin helpoksi nousta, ettei siinä vaikeuksia ole istuinta löytää.
Talvella tuntuisi ehkä lämmön haaskuulta pakkasella, mutta kaikenlaista sitä tehdään.

Moskovassa me taidematkalaiset ajoimme linja-autolla keskustan ohi, missä oli valtava lämmitetty uimapaikka iso kuin Töölönlahti Helsingissä, oli se pakkasella höyryävä näky puut huurteessa ! Harvakseltaan näkyi uimareita, mutta mittasuhteet oli tosi valtavat!

Minäkin illalla kääräisin amerikanpekonia kolmen aitonakin ympärille, ja paistoin rapeaksi pannulla,..osaa se iltapalakin olla maistuvaa joskus 😊))

Tuosta grillikyljestä lihasoppaa en ole keksinytkään valmistaa, kuullostaa sen verran hyvältä, että ens kerralla ostan palasen minäkin ja soppajuurekset.
Pieni nälkähän tässä tulikin ajatellessa, kahvia en nyt taida, vaan taidan paistaa pari ciabatta leipäpalasta pekonisilpussa!

Kesähelteitä odotellessa,... heippaa

Hyvää aurinkoista iltapäivää!
Tulihan sitä yo-juhlissa käytyä. Lähes parimetrinen poikahan oli
vastaanottamassa. Ihan hyvät tarjoukset ja porukkaakin lähelle
puolisataa. Siinä jutustellessa ulkona ja sisällä hupeni monta tuntia.
Ilmakin suosi. Kuljetukset tarjoiltiin mennen tullen.
Tässä sukupuussamme nyt tällaisten juhlien järkkäämisessä tulee
katkos. Seuraaviin menee aikaa 12 vuotta. Luulenpa, että en ole
osallistumassa:))
Vähän samantapainen se oli minunkin alkuni työhommissa kuten
Hurskainen omiansa muisteli. Korvesta se kannikka oli kopattava,
niinhän laulussakin kerrotaan. Metsätöissä olin vähän päälle 10.
vuotiaasta kesäisin, kun ei tarvinnut ii-savottaan mennä.
Metsätöistä hankin kovalla työllä pätäkkää sen verran, että
saatoin ilmoittautua ammattikouluun. Ei olut avustuksia, ruokailu
kyllä oli koulussa ilmainen. Kesken sekin meinasi jäädä varojen
puutteessa. Täytyihän vuokrakin kimppakämpästä maksaa.
Puhuin koulun opettajalle tilanteestani. Hän järjesti iltahommia
omiaan ja tuttavapiiristään. Kyllä sitä polttopuun pätkimistä ja
pilkkomista löytyi, talvella lumitöitä. Sillä sitä kitkuttelin päivästä
toiseen.
Neljä vuotta työkokemuksen kanssa se kesti, kunnes te- sopimuksen
mukaan täydestä ammattimiehestä menin. No sain kyllä "aikaistettuna"
asiallista palkkaa. Urakkatöissähän niitä hommia enimmäkseen tehtiin.
En nyt ole suuremmin työuraani nyreksinyt. Hyvin sopeuduin aina
työkavereidenkin kanssa - ja he minun kanssani:))

Kun ei asu Suomessa on anonyymi.

Kaikki kasvit voivat hyvin kaktukset tekevät kukkia, tänään ei monia, oli joskus yli 300 sataa erilaista.

Kamelioita on nyt kaksi.

Suomessa en ole vieraillut 4-5 vuoteen ja siellä on vain siskoni, soitan då-då.. .

Huomenta ja nyt todella kauniista aurinkoisesta Savosta, kun jaksaa odottaa ja toivoa, tulokset saadaan nautittaviksi.
Kesä on nyt todella parhaimmillaan vihreyden suhteen ja pihlaja jo kukkii, kun tuosta puistosta katselen ja omenan kukinta parhaillaan, toivottavasti tuuli ei tehnyt tuhojaan.
Vaihtelevan tuntuista tuntuu luvatun, mutta eipähän ehdi kyllästyä;)

Hurskaisen elämän kulkuun verraten, kovin vähälle olen jäänyt, aina melkein samassa paikassa asunut, lapsena hieman vaihtelua tapahtui.
Kotipaikka kuntani on minulle oikein sopiva ja elantoni olen täällä saanut, mieheni tavannut, tosin sodan ansiosta, lapset myös täällä viihtyneet, nyt kolmas sukupolvi hieman kyllästyneet.
Suureen ympyröihin kaipaavat, mutta on täälläkin viihtyviä, hyvä niin.
Mieheni sukua asui Valkeakoskella, siirtolaisina sinne joutuivat.

Jouluna koko perheen voimalla sinne paljuun menivät, pipot päässä ja oli kuulemma mukava tunne.
Puilla veden lämmittävät ja sitä täältä löytyy, kunnes estävät koko lämmittämisen puilla, mikä saattaa kyllä aika kaukana vielä olla se aika.
Voisi tuota palju hommaa vähän turhan päiväisenä pitää, kun järvi on vieressä, mutta kaikkea nykyään pitää vaan olla.
Näin melko vaatimattomasti elänyt ei kaikkea nykypäivän olevaa tarjontaa osaa tarpeellisena pitää.

Minulla ei mene kuin pari vuotta, kun taas ylioppilas juhlat edessä, jos kaikki hyvin menee.Tällä kertaa juhlitaan todennäköisesti Ruotsissa, kansainvälisen koulun käynyttä

no niin taas näin.
Ehkä minä en juhlimassa enää ole.

Tiukassa se elämän alku oli useammalla noihin aikoihin, joskus onnisti vihreille oksille pääsy, mutta työtä opittiin tekemään joka taholla.
Onhan se mukava katsella jälkeläisten menestystä, vaikka useinkin ajattelen että liian kiihkeää on elämän rytmin kehitys.
Nyt sitten on nuoret meitä kuskaamassa ja helpoksi elämä siltä osin käy ynnämuu, näin minullakin.

Eihän se estä nikkiä ottamasta, vaikka ei suomessa asukkaan, tosin tunnistan kyllä noiden kamelioiden vuoksi, että Ruotsista kirjoitat.
Etpä kovin usein tällä puolen piipahda, ehtii maisemat muuttua.

Nyt kauppareissulle ja apteekkiin, kaiken täydennystä kaipaan.
Mikä onkaan tallustellessa, kun aurinko paistaa, varmaan koko suomessa, ihastellaan sitä ja hymyillään.

Nauti vaan Skillan täysin sydämin kaikesta hemmottelusta ja huomiosta, mitä saat jälkipolviltasi . Onnea on seurata heidän hyvinvointiaan ja onnistumisiaan, olla mukana elämän tärkeissä käännekohdissa. Meidän ikäpolven naisilla on sitkeässä itse tekemisen ja pärjäämisen rooli, ettei vaan olisi vaivaksi muille. Kylpypalju on meidänkin tyttären perheen terassilla upotettuna, ettei pihanäkymää häiritse, ja mukavaa siellä on rentoutua, ja samalla lämmöllä nauttii ihanuudesta useampikin. Heidän talossaan on maalämpö, paljun lämmityspuut toisen mummolan metsästä harvennuspuuta, ei luulisi olevan pahaa sanottavaa vihreilläkään. Meillä vanhoilla on ollut kauan tapana käydä lähes viikottain kylminä vuodenaikoina läheisessä kylpylässä uimassa , siellä on myös erityislämmin allas ja lmmitettävä ulkoallas, voi talvi-iltoina ihailla tähtitaivasta veden höyrytessä. Siellä on myös runsas kasvispitoinen buffetti, saa myös hierontoja ja kauneushoitoja.

Elämyshemmottelu sopii juuri tämänikäisille, joilla on tavaraa jo yli tarpeen ja kai se luonnonvarojakin voi säästää. Suomessa luonnonvedet ovat vain vähän aikaa lämpimät, eikä mahdollisuuksia ole kaikkien lähettyvillä. Jos kaiken kivan ja ylimääräisen itseltään kieltää, siinä menee moni hyvinvointiyritys nurin ja tulee lisää työttömiä. Kyllä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kannattaa satsata. Mieluummin käyn kampaajalla kuin ostan uuden sesongin lyhytikäisen muotivaatteen. Etelän lämpöön pääsee lentäen, mutta onhan turismi etelän maissa tärkeä elinkeino ja moni vaivakin paranee auringossa ja lämmössä. Kaikki ei ole niin yksinkertaista ja mustavalkoista, toivottavasti hallitus muistaa tämän.

Nyt on parasta aistien hemmottelua tämä armas aurinkoinen kesäpäivän aamu, sireenien vieno tuoksu täyttää ilman, lilat ja valkeat tertut notkuvat . Morsiusangervot ryöppyävät kukkavaahtona nimensä veroisina , pihlajankukkien kirpeä tuoksu täydentää sinfonian.

Satelee, mutta ei ole erityisen kylmä. Kohta pitäisi tulla lämpimämpää säätä ja ulos jo päässeet tomaatintaimeni kiittää. Kurpitsoista osa paleltui, osa meni poikki myrskysäässä ja rankkasateessa, en ollut ymmärtänyt suojata niitä. Jotain siellä näytti olevan tosin elossa ja asettelin vanhoja ikkunanruutuja osittaiseksi suojaksi. Eilen perkasin kukkapenkkiäni ja taisi olla tyhmästi, koska tänään on taas huono päivä tai ei se ehkä ole välttämättä huono; kurkkukipu ja yskänpuuskat ovat edistyneet räkätaudiksi, kurkkukivuksi ja yskäksi. Mutta lima on liikkeellä, ainakin vähän!
Rhodo kukkii upeasti juuri nyt.

Hurskainen kirjoittelee, että "samaa polkua kiertävä elämä näyttää
yksitoikkoiselta puurtamiselta ulkopuolisen silmin katsottuna."
Minä kai katselen "ulkopuolisena:) Minusta ainakin kerrontasi on
värikästä ja tapahtumarikasta - eikä suinkaan yksitoikkoista. Ihan
odotan, että mitähän hurkaiselle tänään kuuluu?
Se että kun täällä kirjoittelee pitkään, tuntuu minustakin väliin
siltä, että samaahan jauhan. Jotenkin elämä kasaantuu loppua kohti.
Askeleet ja ajatuksetkin tuppaavat supistumaan. Siinä sitten
pitäisi repäistä jutun juurta. Joustavavuutta ei tahdo löytyä mistä
kirjoittaa tuhertaisi. Toisaalta olisi hyvä, että pitäisi kirjoitteluaan
terveydensä hoitona, aivojumppana. Kun ei ole puoliksikaan
varsinainen kirjoittaja, eihän kannata välittää siitä, jos vaikka
itsestä tuntuisi että sekundaa tulee:) Eihän punttisalillakaan
voi lähteä siitä, että repäisee samat painot ylös, kuin nuori kovin
harjoitellut kaveri. Pitää vaan tyytyä siihen, mikä hyvältä tuntuu.
Sekin on hyvästä ja tekee terää vanhaan roppaan :) Niin myös
kohtuullinen työhomma.
Tänäänkin oli aurinkoinen päivä, eikä se ihan hukkaan mennyt.

Väsyttävä ilta päivän rientojen jälkeen. Piipahdin kirjastotiloissa, missä *nuorisotilat* oli enimmäkseen ikäihmisiä. Nuoret liikkuvat kouluista vapautuneina ulkona näin kesäaikaan. Ruuhkakin yllätti, joten kesti ennen kuin kotiin pääsin.
Hankkeissahan onkin tuo Raide-Jokeri raitiovaunu, joka starttaa Helsingin Oulunkylästä ja ylittää Kehä ykkösen matkatessaan 26 km Tapiolaan. Tarpeen on, kun 40.000 ihmistä päivittäin käyttää busseja Metron lisäksi.
Ilmastokysymyshän tuokin on, paraneehan hengitysilmakin ruuhkasuomessa!

Uuniin laitoin riisipuuron iltaruuaksi, taitaa olla jo kypsääkin, niin saa sitten loppuillan olla ja löhöillä.

Illan rauhaa!

Huomenta, uusi viikko hyvällä alulla ja kesäkuukin vauhtiin pääsemässä.
Harmaan näköinen on taivas, mutta luvattu on kaunista ja lämmintä ja siinhen on uskominen;)

Korpikirjailija mainitsit nuo hyvät työkalut, siitä olen kanssasi samaa mieltä, ei mikään suututa niin kovasti kuin se, että aina joku kone reistailee.
Varmaan on kaunista siellä sinun lammen rannalla olevan mökin maisemissa, kuten on melkein joka paikassa missä metsää ja järviä näkyy.


Asiaa puhut Ramoona, pitäisi sitä osata nauttia noista tarjouksista, mitä eteen tulee.
Sitä on kaikessa oppinut itsenäisenä toimimaan ja kai se itsepäisyyskin pintansa pitää näissä vastaanotettavissa tarjouksissa.
Kaikki tuntuu kuin olisi jotenkin vaivaksi, mikä ei varmaan pidä paikkaansa lainkaan.
Ei minään ihmeellisyytenä varmaan mummon kutsumista paljun ihanuuteen, edes ajatella, mutta se vanha paha ajatukset minun päähäni nostaa;)
Oppimista siis on edelleen.


Olisin sitä mieltä, että ihmistä ei hyväksi ja filmaattiseksi pelkkä koulu tee, tunnen monta aika avutonta viisaaksi lukenutta, sormi suuhun menee, kun tätä arjen elämää kysytään.
Elämän koulua on kaikkien käytävä ja vielä sittenkään ei täydellistä löydy.

Toki oppiminen viisautta antaa ja esiintymisvarmuutta myös

mutta minulta näköjään myös nämä vähäiset taidot, koneeni on tullut itsenäiseksi ajatuksissaan, kun katsoo että nyt riittää, hyppää omin lupinensa. Anteeksi töppäilyni.

Jatkan tuosta koulun käynnistä sen verran, että kaikilla ei ole kykyä ei mahdollisuuksiakaan käydä kouluja, mutta tarvitaan ihmisiä vielä niin sanotusti lapion varteenkin ja kova puutos taitaa heistä joillakin aloilla ollakin.

Paloma liian aikaisin aloit rehkimään, lepoa se flunssa kaipaa.
Miniälläni oli myös komea rhodo kukkanupuilla ja niitä oli paljon.

Ynnmuu ihastelit hurskaisen viestittelyä, värikästä se on ja antaa oman leimansa pirtin viestittelyyn.
Tuo mitä sanoit näistä saman jauhamisista, sitähän se on ulkopuolella pirtinkin, mistä sitä aina uutta.
Politiikasta saisi pian hyvän kilpakirjoittelun, mutta jossakin muualla sitä voi harrastaa.
Viestitellään vaan näitä joka päiväisyyksiä, kyllä ne vähän muotoaan muuttaa, kun kirjoittajia enemmän mukana pysyy.

Sini-sirkulla elämä sykkii kiihkeänä siellä suurkaupungin melskeessä, varmaan toisen moista mitä täällä meillä päin on.

Lähden nyt muutamaksi päiväksi maalle, siis vielä hiljaisempaan paikkaan missä vakituisesti elelen, ehkä sitten sunnuntaina tavataan.
Voikaa hyvin, juokaa paljon, jos hellettä tulee.

Korvesta keskipäivää@

Pähkäilin, sääennusteita luin, että vielä iltapäivälle asti pilviverho peittää korven taivaan, mutta heti kun ensimmäinen auringon säde läpäisee pilviverhon silloin auton nokan suunta on selvä. Illaĺla on suunnitteilla saunominen ja grillaus.

Kirjoitin eilen koneiden huollosta, mutta syksyhuolto oli kattava, lisäsin ruohonleikkuriin bensan, öljyn ja kiinnitin tulpan jo vain pelitti.
Ostin kuten aijoin myös komean verenpisaran laitoin roikkumaan sisääntuloterassille. On se kaunis kukka.

Keittiössä touhuillessani aloin kùntelemaan rapinaa ja pienten jalkojen napsetta katolta. Kuikkaisin ylisille. Ääni kuului välikatosta, eli uuden peltikaton alta. En nähnyt vuokralaistani, mutta uskon oravan tehneen pesän välikaton uumeniin. Olen nähnyt pihalla juoksentelemassa pulleahkon oravan liekö ollut raskaana ja tehnyt turvallisen pesäpaikan katon alle.

Kyllä me oravan perheen kanssa sovussa yhteiseloa jatkamme.

Ostin Kuopion Ikeasta yhtä sun toista kippoa ja lautasta, nyt ajattelin kerätä tämän kesän värit tarjoiluastioihin. Viime vuonna oli lime in, nyt hieman tummempaa vihreää oli nuo Ikean kipot, mutta sovittelen ne yhteen sopiviksi. Ajelen mökille kirpparin kautta, josko löytäisin keittiön ikkunaan vihreän yläkapan.

Apilansiementäkin ajattelin ostaa ja ripotella nurmikon kuluneisiin kohtiin. Keramiikkaesineetkin pitää nostella kannonnokille ja asettaa miniä puuhun laskuvarjolla roikkumaan 😊

En varmaan ehdi kaikkea tänä päivänä tehdä, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Joopa joo,..kun Metron rakentamisen räjäytyksistä päästiin, alkoi uuden tavarattalon rakennustyöt koneiden naputuksineen 7-10, no, naapurini sanoi olevansa päivät poissa jos vain mahdollista, minua vähän nauratti, kun juuri olin ajatellut Sammon siellä vaan valuuttaa Suomeen takovan 😀 Eiköhän se veromarkkoja ja työllisyyttäkin lisää jo nyt.

Poikakultani hoitelee tänään lounastarjoilun miniän kanssa, grillimestari kun on ihan virallisesti. Pitkään jatkavat uraansa yli eläkeiän nykyään nuo virkeimmät! 😀 Varhaiskaalista mainitsi possun seuraksi jotakin tekevänsä, joten siistitty keittiö on valmiina.
Sanoinkin ilahtuneena "olethan ihana, niin poika vaan että, "niinhän mä olen")))))

Kuuntelin tuossa kanava 5:ltä naapurimaan talousguruja, on niillä sama ongelma kuin meillä, 40 % omistaa vaurauden, loput enemmän tai vähemmän puutteessa olevia, kuilun syvetessä yhä.
Joka taholla sitä varmaan puidaan, voisipa nyt syntynyt hallituksemme löytää keinot tasoittamaan tietä -

Älä välitä Kristiina, sellaista sattuu itse kullekin! Minä myös katsoin lääkäriaikaani,
jonka kuvittelin olevan vielä kaukana, eikö mitä, yllättävän pian se on.
Aika juoksee ja minä vain kävelen, sanoi eräs tuttuni, " elämä on"!

Nyt saa taas laittaa villatakin hetkeksi pois ja etsiä hellepuseroita ja shortsia, kivaa!
Kovin on vaihtelevaa, mutta nyt nautitaan, kun helteet saapuu.
Hyviä vointia kaikille!
Neeasa

Hyvää huomenta!
Aurinkoinen, lämmin päivä on tulossa, kuten kesään kuuluukin.
Katselin pikaisesti uutisia ja päätin samalla nostaa Pirttiä ylemmäs.
Skillanhan näemmä lomailee Kuopion kaapunkissa:) Hyvä niinkin.
Kirjoitelkaa jos sille päälle satutte, asisasta tai huvista:)
Lähden nyt aamusta jaloittelemaan ulos. Heippa vaan!

Huomenta ylisiltä@

Oravanpoikasia , kuten ounastelin eilisessä viestissäni oli välikaton uumenissa syntynyt.
Istuin sisäänkäyntiterassilla saunajakkaraa parafiiniöljyllä käsittelemässö kun pikkuinen oravanpoika istahti katsomaan touhujani.

Ajattelin, että voi surku, se on yksin jätetty joten laitoin portaille kolme pientä kupposta, yhteen myslileipää, yhteen mangopaloja ja yhteen vettä. Lähdin saunan lämmitykseen.

Palatessani takaisin ikkunoiden karmeilla juoksenteli pari uutta oravanpoikasta ja yksi istui aterioimassa.

Nyt yön aikana ei välikatosta ole kuulunut rapinaa, joten perhe on jättänyt pesän. Toivoisin kuitenkin, jotta jäisivät pihapiiriini, on ne niin suloisia viipottajia.

Tuuli on hieman eilisestä tyyntynyt, eilen tuuli etelän suunnalta mikä merkitsee, että melkein suoraan kohti tonttiani, mutta se oli leuto, ihanan lämmin, joten istuimme iltaa laituriterassilla.. Kävin uimassa tai paremminkin järvessä pulahtamassa löylyttelyn välillä.

Täällä mökillä tulee tavaksi erilaiset rutiinit, joten nyt kapuan alas keittiöön, keitän kahvit ja teen sämpylän ja menen keskipihan pöydän ääreen nauttimaan aamiaista. Päivän aikana kahvitukset ja ruokailut siirtyvät auringon sijainnin mukaan ympäri taloa oleville istahduspaikoille.

Pidetään tupaa pystyssä, toivon emännälle aurinkoista kivaa lomaa ja tietty pirttiläisille myös.

Hyvää huomenta!
Uusi pirtti jälleen pystyssä ja emäntä teillä tietymättömillä :) Kiva, että hänellä on luotto jättää pirtin ovi vain säppiin ja pääsee tänne vilvoittelemaan.
Hymy huulilla luen teidän kirjoituksianne, en niihin nyt ota sen kummemmin osaa.

Mielikki-mummon kuulumisia minäkin kaipaan. Toivon, että kissansa kanssa nauttivat kesästä ja jalka on parantunut.

Minulla on nyt "työrupeama" pari viikkoa lapsenlapsien likotuksena. Helppoahan se on, kun uimarantakelit ovat, vesipetoja. Eväitä kyllä saa tehdä kori kaupalla. Liikkuvien lasten ruokahalu yllättää. Pian saadaan herneet ja mansikat, ne on hyvä napa matkalla mukaan.

Juhannuksen alusviikolla matkaan Suomi-neidon navan tuntumaan harrastusteni pariin. Sieltä Turkuun. Tyttäreni kanssa vaihdamme asuntoja kolmeksi viikoksi. Hän tulee työasioissa tänne ja minä menen kissavahdiksi Turkuun. Sitä odotan innolla. Turku on viehättä puutalokaupunkiosineen ja jokilaivoineen. Ja kulttuuri.

Höpötinpä nyt pitkään. Rantakassi on valmiina ja ei kun menoksi.

Olkaatten suut muikeina uuden sadon antimista ja valon määrästä.

raakile.vielä

Asuntojen vaihto olisikin hyvä idea sukulaisten kesken, kaupunkilainen pääsisi maalle ja päinvastoin. Yökyläily ei enää ole kovin muodikasta, halutaan omaa rauhaa nukkumiseen ja saniteettitiloihin, eikä ylimääräisiä vierashuoneita kaikilla ole. Jos on kauempana häitä ja muita suuria sukujuhlia, mekin olemme varanneet hotellihuoneen paikkakunnalta.

Hauskalta kuulostaa korppiksen mökkielämä, kätevää kun mökki on niin lähellä, varsinkin kehnoilla säillä mökkielämästä saattaa tulla pakkopullaa. Meillä veneily on vienyt voiton mökkeilystä, eikä meillä omaa mökkiä olekaan, Hämeessä miehen sisarusten yhteinen kesäpaikka. Se on suuren puhtaan järven kalliorannalla, tonttia ei tarvitse hoitaa, nukutaan aitassa ja saunotaan tunnelmallisesti savusaunassa. Muutaman kerran kesässä käymme, onhan se hyvä tukikohta metsätöille ja siellä on satoisat marjametsät. Omassa puutarhassa ja terasseilla on levähdyspaikkoja auringon mukaan, ulkona on niin ihana kahvitella, syödä ja laittaa ruokaakin. Jopa talvella paistamme kalat ulkona ja grillataankin, ei tule käryjä sisälle.

On tulossa lämmin päivä ja huomenna pitäisi hellerajan ylittyä. Tosin meri vielä viilentää, raikkaalta tuntuu. Venekausi on jo aloitettu. Lähdemme pian pyörillä satamaan eväät mukana, sitten joko purjeilla tai moottorilla tuulen suunnan ja voimakkuuden (viitseliäisyydenkin) mukaan. Kun vene irtautuu laiturista, ollaankin perillä, välttämättä ei seilata kuin lahdesta ulos, jotta upea avomeri näkyy. Kovin pitkiä reissuja ei enää tehdä, yhdestä kolmeen päivään kerrallaan , paljon ihan päiväretkiä ja jos ei muuta, käydään satamassa veneen kannella kahvilla ja paattia taputtamassa. Hyvin nukun kyllä hytissä, koskaan ei ole liian kuuma, eikä merellä ole koskaan hyttysiä.

Ihanaa kesäpäivää !

Tapiolassa kävin Nooassa ja Aavassa,
jälkimmäisestä lääkärintodistus ajokortin uudistamista varten.

Sää on niin kaunis, että taidanpa vielä pyöräillä lenkin j hankkia lisää rusketusta.
Kädet ovatkin jo saaneet liikaakin, kun en käytä aurinkovoiteita.
Kasvot eivät niin ruskeiksi tulekaan.

Se on sitten kesä! Nyt nautitaan olemassaolostamme!
Moi!
Miaelina.

Huomenia Kahvipirttiin!

Pitänee vuorostaan hoitaa aamunavaus, ja avaanpa ikkunat ens'töikseni!
Aamuilman raikkaus vielä tuntuu. mutta päivän mittaan saa jo säleverhot vetää eteen. Kesän lämpöä on nyt koko maassa, ja juoda pitää muistaa jatkuvasti.

Eilen jo hörpiskelelin vettä tiuhaan, mutta aitten kyllästyin jo wc juoksuun 5 jälkeen. Keittiön ikkunaa pidin auki koko päivän, ja yönkin joten mukavan viileää onkin vielä.

Kumma kyllä. en kärsinyt viime kesän kuumuudesta.. taisin olla paljon rannoilla merituulessa, ja vuoteessa taas kiviseinän viileys tuntui yöllä hyvältä.

Nuorimmaiseni lähtee vasta heinäkuussa lomalle, eilen totesin kolmivuorotyön sair.hoitajana olevan rasittavaa. Tirskui kyllä vuoron loputtua klo 20.00 puhelimessa hauskasti, joten eiköhän tuo huumorintajuisena pärjää!

Leppoisan lempeää kesäpäivää tässä toivottelen, heippa!

Kyllä tänään lämmintä riitti auringon paisteessa. Kävelykadun
varjoiset penkit olivat täysin miehitetty. Täytyi istua missä oli
vapaata. Paistuihan siinä ja karkuun oli lähdettävä.
Näin se on, lämmintä kaipaan ja kun sitä tulee alkaa valitukseni :)
Ainakin huomenna vielä hyvin tarkenee. Eiköhän se kuitenkin
ole hyväksi. Täytyyhän se hyväksyä, että kesä on tullut:)

Kiihkeetä on mailman meno, kuten hurskainenkin toteaa. Eilen
katselin tv:tä tarkkaan virallista vallan vaihtumista Suomessa.
Sellaista protokollaa, muodollista näylmää, jolla on tietyt
perinteet. Eipähän mitään, hoituuhan nuo asiatkin.
Hallitusnuvottelut menivät itseasissa lupsakkaasti. Olisi ne voinut
kauemminkin kestää. Jos minulta olisi kysytty, olisin kannattanut
hallitusneuvottelujen tulosta. Ei kysytty:))
Tänään on taas aurinkoinen, kuumakin päivä. Täytyy siitä osansa
ottaa vaikka vitamiinikylpynä. Hyvin tästä pääsisi uimarannallekin
"julkisilla". Enpä taida lähteä, antaa veden lämmitä.
Jos siltä tuntuu, pistäkää juttua tulemaan. Kyllä luetuksi ainakin
tulee - näin minä ja jotkut muutkin. Hyvää jatkoa!

Yervehdys Kahvipirttiimme!
Tässä sitä nautiskellaan raikasta sitruunavettä, väljät leveälahkeiset silkkipitkikset jalassa. Naruolkaimet riittää, ihanaa pitää ihoa paljaana, ei ole vielä liikaa kesän ihanuus 😎

Tukalaa hellettä kuuluu tv: stä, on varmaan paikoitellen sitäkin, miten pitkään aurinko paistaa sisälle. Muuten on ulkona koivujen katveessa mukava istua, vaikka ei tänään paljon tuulekaan, pieni vire kuitenkin vilvoittaa ulkona.

Mulla on parveke viileä koko aamupäivän, vasta klo 14.00 eteenpäin joudun vetämään rullaverhon kokonaan alas. Vaihdoin aivan kevyeen peitteeseen, mutta nyt pitää viipaloida kylmät keitetyt perunat sipulin varsien kanssa lohisalaattiin.

Kalakastikkeen puutteessa, teen öljystä ja sitruunasta ripauksella suolaa pienen raikkaan soossin perunoihin. Eiköhän se helteellä riitä, jälkkäriksi myöhemmin tilkka jugurttia mansikoilla.

Hellikää itseänne raikkailla juomilla, nyt niitä tarvitaan,...heippa!🥤🍋🍹🍉🥃🍒

Iltapäivän kahvihetkelle piti nyt pistäytyä virkistymään.
Onhan kissamummolla idylliä, meren rannalla ja kaikki, maalaistalonkin ihanuudet vielä! Hyvinhän siellä tarkenee, eikös kivijalkanavetat ole helteelläkin viileitä muistaakseni. On siinä elukkaa 6 omanlaista yksilöä, on niilläkin kesäloma, jos kaupungissa ovat sitten talvella?

Karvanlähtö ei maalla niinkään ulkoillessa ole haittana, sisätiloissa en enää viitsisi 2 Bernin ja 1 Collien jälkeen siihen remmiin. Ihania on koiruuudet silti, kissoista en ihan yhtä paljon perusta.
Juu, kyllä kahvipirtissä mukavaa on seurustella, silloin kun ymmärrettävämpää puhetta kaipaa! Tervetuloa vaan joukkoon!

Pitihän sitä Kahvipirttiin taas raahustaa. Näin meidän oloissamme kuuman päivän jälkeen annoin maitokaakaon pöydällä hiukan jäähtyä.
Paikallisradiossa kuultiin varoitus tänään tukalasta helteestä. Huono olo alkoi vaikuttamaan jos tauko mehun litkimiseltä venyi liian pitkäksi.

Kaveri tuli kaupasta iso aski kolmosolutta kärryssään. Sanoin kaverille ettei kovaan janoon pitäisi ollenkaan juoda olutta. Se paljon nuorempi kaveri sanoi että pidä sinä ukkeli tiedot vaan itselläsi.

Paljon nestetankkaamisen yks vaikutus on meikällä, että ruokaa ei juuri kulu kun neste tule hikenä ulos.

Eilen pallstan avasi Sini-Sirkku, tänään Ynnämuu kun SkillaN on reissussa. Hyvä hyvä. En ehdi koneelle ennen klo 18.
Kaikki hommat venyvät kun askel on jo kovin verkkaisa. Pitkiä työrupeamia ei enää jaksa painaa. Toivottavast viilenee. Olisi ainakin hurskaiselle mieleen.

Hyvää huomenta!
Aurinko paistaa, kesä on. Kävin lukemassa netistä päivän
tärkeimmät. Samalla nostan Pirttiä näkyvämmälle. Eiköhän
Seuraavaan aaamuun SkillaNkin ehtine paikalleen:)
Luin viestinne hyvinhä juttu sujuu. Kissamummolla on paljon
"kavereita." Enpä olisi arvannut että hurskainen on "kapteeni."
Siltä se nyt näyttää. Olen kyllä 70v. palstalta lukenut "kapun"
juttuja - en vain osannut yhdistää. Tervetuloa uudessa kuosissa!
Hyvää päivää teille kaikille, lähden tästä menemään..

Huomenta.

Täytyy tulla ilmottautumaan, kissamummolla on nyt vapaa viikonloppu. Maalle tuli eläinystävieni omistajat viettämään ansaittua vapaataan. Niin paljon tuli sitä nuorempaa väkeä, että tämä mummo meinasi läkähtyä siihen puheen ja naurun pulputukseen, että otin oikeudekseni vaihtaa oman kodin hiljaisuuteen.

Olisinhan ollut oikeutettu jatkamaan sitä lemmikkien passausta, mutta katsoin parhaaksi ottaa "ritolat", ja hyppäsin omaan autooni hyvän grilliaterian jälkeen, minkä saapunut poppoo mielellään valmisti.
Hyvään hoitoon jäivät karvaiset kaverini, antaa muitten nyt nauttia maalaiselämästä.

No, aamulla herätessäni hain omasta postiluukusta pudotetun päivän sanomalehden. Haikeasti hymyillen ajattelin, että kukahan se siellä maalla nyt hakee postin tien varresta, kissat perässä kulkien, ja rapsutuksia odottelevina ne kisulit tiellä pyöriskelevät!
Mummolla nyt vähän outo olo, kun kaverit puuttuvat, mutta eiköhän se tästä tokene, kun kaupunkielämä hetkeksi ihmisystäviä tapaamaan muuttuu. Ja kohta taas pääsen maalle, jossa eläinystäväni odottelevat mummoa. Hyvää viikonloppua kaikille!

Ajatteletko usein jo edesmennyttä rakastasi?

Minä mietin usein, tänään lukiessani erään säkeistön menin mukaan siihen:

" Onnella on sata laulua.
Auringosta ja kesästä ja hopeisesta purosta,
jonka varrella loistivat kultaiset rentukat.
Sata laulua hiljaisesta illasta,
puiden varjoista maaliskuun hangella ja
lempeästä tähdestä koivun luona.

Ja jos aurinko ja tähdet sammuvat
ja tulee talvi ja kuolema,
silloinkin onnella on sata laulua
- kaikesta siitä, mikä oli."

(H. Lappalainen)

Hyvää lauantai-iltaa Kahvipirttiin!
Miaelina.

Sunnuntaiaamun mitä kauneinta sään ja luonnon puolelta tarjolla voi olla, lämmintä jopa tuskaisuuteen asti.
Ukkosta on ilmassa ja kai on jossain räsähdellytkin, minä en reissulla, enkä kotiin tultuakaan ole vielä myrskyn silmään joutunut.
Uusi tuttavuus "kissamummo" on pirtin löytänyt, olet tervetullut minunkin puolesta, kiva kun saadaan uusia kertojia.
Oikein kiitettävästi olette pirttiä huoltaneetkin, hyvillä mielin voisin jättää koko homman mielestäni;)

Samanlaisessa, autioksi jääneessä maalaistalossa minäkin taas muutaman päivän vietin, mitä kissamummo kertoi.
Aiemmin oli karjaa ja viljelyksiä, nyt ei jatkoja ole ja kesäpaikkana toimii.
Navetta purettiin muutama vuosi sitten, aittoja vielä kolmin kappalein ja valtavan iso tupa muine huoneineen.
Talo olisi kunnostusta vaille, mutta asuttava vielä näin kesäisin ja niin rauhaisa, ainoa puute, järveä ei lähellä.
Siellä voi linnun laulua kuulla ja luonto kummasti mielen rauhoittaa.
Kurjet pellolla ruokailemassa ja jänöjussi pihapiirissä hypähtelee.
Konneveden kansallispuiston liepeillä sitä oleskeltiin, tutustumisen arvoinen on tämä luonnonsuojelu kohde.

Vai paljastui hurskainen capuksi, en olisi arvannut, vaikka tiesin sinun kauan palstalla olleen, koska Loreenan mainitsit.
En juurikaan ketjuja ole lukenut palstalla, ehkä syy siihen, että en tuntemaan oppinut capua, en osannut yhdistää hurskaiseen, no miten vaan kumpikin nikki kelpaa

Vuorotellen pirttiä olette nostelleet näkyviin, pianhan se häipyy nurkan taa, ellei huolleta kirjoituksista.,
Pitkä rimpsu luettavaa, kaikki lukenut olen ja kivoiksi olen havainnut, nyt pelkään, että taas lähtee kirjoitus ennen aikojaan, joten nyt jätän sen enempää osallistumatta.

Jatketaan uuden viikon alusta taas tätä yhteistä taivalta ja mukava kun uusia kirjoittajia tulee ja pirtti elää.
Toivottavasti ei tuhoisia ukkosilmoja mihinkään satu ja vähän viileämpää sitä jo toivoo, luvassa onkin.
Toivotaan myös sitä, että ei kesä kumminkaan tähän jäänyt;)

Samanlaiset on näköjään kesäkotimme, meillä on paikka melkein merenrannassa, parisataa metriä rantaan, mukava kävelymatka koirien uittomatkalle.

Sitä meidän suvun maatilaa pidämme yhteisesti kunnossa. Onneksi suvussa riittää osaajia, sekä yhteen hiileen puhaltaminen vielä onnistuu. Mutta tottakai vanhassa korjaamista riittää!

Itse en enää jaksa osallistua kuin murto-osaan tarvittavista, siksi olen sitoutunut huolehtimaan kaikista nelijalkaisista, joita kyllä suvussa riittää. Onneksi ei ne kaikki ole mummon hoidon varassa, nuoremmat pitävät hyvin huolta omistaan, lapsistaan sekä lemmikeistään.

Olen jo sen verran iäkäs, että lastenlastenlasten hoitoon en enää pystyisi, siksi olen suunnannut huolenpitoni näihin kissoihin ja koiriin.
Ikä tekee tehtävänsä, siispä aikansa kutakin. Joskus huvittaa kun nuo nuoremmat valittavat, että ei jaksa noita mukeloita. Siihen minä, että myöhemmin huomaatte, että elätte nyt elämänne parasta aikaa.

Mutta näin se vaan on, nuorena jaksaa vaikka mitä, ja lapset ovat ainakin parasta mitä olen aikaan saanut!
Tällaisin miettein tänään, kissamummo.

Sama täällä, - "nuorena jaksoi vaikka mitä, - ja lapset ovat ainakin parasta mitä olen aikaan saanut! "

Luojalle olen kiitollinen heistä!

No niin...kaikki järjestyksesssä, SkillaN on palannut. Reissu on näemmä
hyvin täyttänyt odotukset. Sehän on jo tärkeintä.
Lämmin päivä oli tänäänkin täällä. Aampäivällä puhalteli railakas
tuuli. Se tuntui hyvältä kun myyvitteli kävelymatkalla. Marketissa
kävin, vaikka ei ollut tarvetta. Olihan kuitenkin päämäärä:) Parin
kilon pussin otin, että jotain. . . ainahan perunoita tarvisee.

Hyvä keli oli istuskella puolivarjoisella penkillä oikein ajan kanssa.
Ainahan joku puolituttu istahti rupattelemaan, ilmoista ja maailman
meiningeistä. Kyllä se istuminen lämpimässä väsyttää, hyvin maistui
päiväunenikin:)
Sekailaisia on jatkossa säiden ennusteet, mutta niissä eletään
mitä tulee:) Hyvää jatkoa teille!

Hyvää jatkoa itsellesikin ynnämuu! Raikas ja tuulinen on päivä tosiaankin ollut, ihan virkistävää vaihteeksi. Rannalla tosin tuuli likaakin aamupäivällä, mutta pysyi munkki kädessäni silti. Huivi kylläkin lähti lentoon, mutta takertui kukkaistutuksiin onneksi. En minä kanoottia olisi ottanut huivin takia, vaikka nuorempana uin kelluvan puukauhani perään saaressa 🧜‍♀️

Mietin siskonmiehen onne, kun löysi kahviseuraa itselleen, kuulemma osti vanhan kotitilansa naapurista, ja kunnostaa nyt sitä. Mustan sen olleen soma rakennus, isosta tuvasta jäi mieelleni valkoinen kaakeloitu hella leivinuuneineen.

Olipa perunasalaatti ja tuliset siivet tarpeen, päivä kun on mennyt enimmäkseen kahvilla ja mehulla. Kaakao mukillinen onkin poikaa nyt, kiitos ja mukavaa illanjatkoa!

Huomenta, hyvin aikaisin olen kirjottamassa, syy siihen on, lähtö risteilylle.
Tällä kertaa Saimaan vesiä seilataan Savonlinnaan, on 55-vuotis juhlaa tämäkin, kolmena päivänä joka laivassa 80 henkilöä matkaa järvimaisemia ihastellen.
Laivassa ruokaillaan, Savonlinnan torilla pistäydytään ja kotimatkalla laivassa kahvit.
Sää näyttäisi suosivan, hyvä juttu.

Hyvä mieli tulee, kun urakoista selviää, mitä ikävämmän tuntuinen homma hoidettavana, sen kevyempi mieli on lopputuloksen saavutus.
Kyllä oli jo hieman liian kuumaa muutama päivä, mutta ei pitäisi valittaa, nyt jo viilenee, luntakin pohjoiseen luvassa.
Ei niitä halloja tässä vaiheessa kaivata, kasvu on kaiken suhteen hyvällä mallilla.

Siellä minun kesäpaikassani, jossa joskus piipahdan, on lapset maailmalla ja joskus lomalla vain viettävät aikaa, kuitenkin jatkuva olemisen tila vaatisi kunnossa pysymiseen.
Ikä jo sen verran korkea, että ei tekijöiksi ole tämän polven ihmisistä ollenkaan.
Muistelen eka kerroilta kun siellä kävin jaksoin laittaa kukkia ja hoitaa muutakin kasvillisuutta, nyt vaan totean, että tekemättä jäävät.
Olihan se ihana käydä maalta perunoita ja juureksia noutamassa, mansikoitakin pienissä määrin, isoja kurpitsoitakin kasvoi, nyt ei mitään.
Omasta mökistä luovuin jo aikoja sitten, juuri tuon heikon hoitamisen johdosta, nyt vaan kyläilen vieraissa.

On se niin, että nuorena ei uskoisikaan, miten jaksaminen hiipuu, kun ikää tulee, mutta kaikkien jollain tapaa sekin on koettava.
Surullista olisi jos ei lapsia olisi, näin minä myös ajattelen, mutta en enää jaksaisi pieniä hoitaa, sivusta katsoen seurailen heidän elämäänsä.

Ynnämuu tuosta istuskelusta penkeillä mainitsi, minäkin istuin Jyväskylän asemalla ja oli mielenkiintoista seurata ohikulkevia kesäisesti pukeutuneita ihmisiä, siinä se aika aivan huomaamatta kului.
Juttu kaveria ei kylläkään tullut, mutta kiva oli omia huomioitaan tehdä ja lopulta sitten kyyti korjasi.
Tuo perunoiden tarve se aina vaan yllättää, pienissä erissä kun ostamaan joutuu, tuntuu kuin joka ostoskerralla niitä mukaan pitää ottaa.
Ennen aikaan sai syksyllä perunat hankkia, kun oli hyvät kellarit.
Kellareita kaipaisi nyt edelleen, esimerkkinä perunoiden lisäksi kukkien talvehtiminen onnistuisi.

On se onnellista, kun kumppani vielä löytyy, vaikka vaan jutustelu kaveriksi, kaksin aina kaunehinpi, näinkin sanotaan.
Kaikille ei sitäkään onnea ole tarjolla, siihen on tyytyminen.
Kiva olisi, kun jaksaisi pientä puuhaa riittää voimien mukaan itse kullekin, mieli virkeämpänä pysyisi.

Nyt sitten matkan tekoon, ensin pieni kävelymatka ja siten laivassa istumista ja laulamista, hanurin soittaja meitä laulattaa.
Toivottavasti ei tuuli kovaksi ylly, tahtoo aallokko pahan olon tehdä, mutta jospa nyt hyvin menisi.
Kivaa päivää teille toisillekin, aurinkoa varmaan riittää;)

Mahtaako Skillanilla olla höyrylaivaristeily, siinä pääsee vanhanajan tunnelmiin ja melkein ääneti saa lipua laineilla. Haitarimusiikki kruunaa tunnelman, ja ovathan maisemat Saimaan vesillä silmiähivelevät, Suomen luontoa upeimmillaan. Toissa kesänä olimme höyrylaiva Wennon matkassa Puumalan vesillä , useamman kerran olemme s/s Tarjanteella Virroilta Ruovedelle tai Tampereelle risteilleet. Toivottavasti ei paattia keinuta, voit nauttia myös ruokailusta. Saimaalla pääsee risteilemään myös ekopaateilla, ovat sähköisinä äänettömiä ja niissä istutaan matalalla, kuin kanootissa ikään, saa hyvän kontaktin vesielementtiin. Lapsena kaikki veneily oli ekoa, soutuveneillä kaikkialla kuljettiin, lauttoja väsättiin karanneista tukeista ja niihin viriteltiin purjeita. Olen aina nauttinut myös kanootilla melomisesta, nyt olen liian kömpelö ja mukavuudenhaluinen siihen.

Mukavaa lukea puuhistanne ja mietteistänne. Hurskainen yllätti, mutta pitihän se arvata : sama symppistyyli ja luova ote askareissa ja pulmissa, filosofi kertakaikkiaan. Aikanaan etsittiin cc:lle musiikkilinkkejä täällä muutaman palstalaisen kanssa yhdessä, ja paljon puhuvat hänen musiikkivalintansa, kuten se Taalainmaan karjamajoilla.

Helluntain viikonlopun sää oli täällä rannikollakin mitä ihanin , purjeilla seilattiin Tammisaaren saaristoon sukulaisten mökille , verkkaisaan heikohkon tuulen takia menomatka , mutta jäihän aikaa maailman kauneimmasta saaristosta nauttien, merilintujen äänetkin kuuluvat, kun ei moottoria tarvitse käyttää. Modermaganissa oli väliyöpyminen, suojaisa laguuni ( suomeksi äidinmaha). Vesi oli siinä lämmennyt 19-asteiseksi, uimakaveriksi saatiin muutama vaaraton rantakäärme. Nyt olisi hyvä matonpesuilma, saisi tuulessa nopeasti kuivaksi, mutta enpä taida viitsiä . Muutamana poissaolopäivänä puutarhakin muuttuu, pionit ja päivänliljat pullahtivat kukkaan , voikukka on jo talttunut, mutta nyt vihreää täplittää niittyleinikki. Ensimmäiset päivänkakkaratkin aukesivat pientareilla ja puna-ailakki sekä mäkitervakko hehkuu , alkaa saada ihania luonnonkukkakimppuja.

Hyvää huomenta!
On tuolla pirtin emännällä nyt vauhti päällä :) Ei ehdi edes kantapäitä näkemään. Oikeasti hyvä niin. Kyllä ehdimme sitten rospuuton aikaan pirtissä istuskella.
Minulla on tänään vapaapäivä likotuksesta. Pikkuisen häpeillen tunnustan, että on edessä nyt vasta ikkunoiden pesu. Kerran olin aloittavinani, mutta sitten tuli muuta. Nyt on ollut siitepölyä keltaisenaan parveke tähän saakka, joten arvelin sitä olevan ikkunoiden pinnassakin. Vähän viileempää nyt niin hutasen putipuhtaaksi.

Kerron, että sain lääkäriltä luvan saunomiseen ohjeistuksen kanssa. Ei ole nyt huimannutkaan.

Kaalipiirakkaa aattelin leipoa. Huomenna on eläintarhateissu. Siellä tuppaa kahvila olemaan niin täynnä, että omat eväät.

Kerätkäähän kesäenergiaa talven varalle. Mukavaa päivää!

raakile.vielä

Kaunista maanantaiaamua@

Olen ajatellut Mielikki-mummoa, hänhän oli jalkaleikkauksessa eikä hänestä ole kuulunut mitään aikoihin. Tämä sikdi, että päivämme saavat odottamattomia käänteitä, eikä terveys ole päivän selvä asia.

Meillä tuli eilen täyteen 13-vuotta yhteistä taivalta P.n kanssa. Meidän piti juhlia sitä. Juhlimme jäi pitämiseen toisiamme kädestä kiinni, minun maatessa ravinne-ja antibioottiletkuissa sairaalassa.

Nyt voin jo hyvin ja pääsen kotiin lounaan jälkeenä.

Risteilystä kauniissa Suomessamme saamme nauttia heinäkuussa. Lähdemme Höyrylaiva Koudalla kohti Paltaniemen kesäteatteria katsomaan Daniel Cajanus oopperaa. Olemme nähneet oopperan aijemmin Haarlemin St. Bavo Church'ssa.

Taas tuli muidtutus, pitää lyhentää askeleita ja työrupeamia. Lisäksi edessäni taitaa olla ruokatottumusten tarkistus.

Tästä eteenpäin.

Itsensä liikaa rasittaminen on tuttu tuntemus menneisyydestä. Onneksi nyt vanhana on jo oppinut sen, että hiljaa hyvää tulee.
Taidan olla ehkä jo liiankin hiljaisuuden puolella, turhaa rasitusta vältän, antaa muitten rehkiä!
Tämä on sitä omaa filosofiaani, jota olen jo oppinut noudattamaan!

Eilinen päiväkin meni leppoisasti uimarannalla köllötellessä, kerran kävin meressä kastautumassa, sitten verkkaisesti kävellen nautiskelemaan toisten loihtimaa herkkuruokaa nauttimaan.

Onnekseni tuo jälkipolvi hyväksyy filosofiani, naureskelevat vain ja passaavat mummon melkein piloille!
No, aikani ole minäkin passanut suurta perhettä, nyt on nauttimisen aika!
Terveisin: höpsö kissamummo!🐱🐕😁

Mökkikeikka takana, Ikää alkaa olla liikaa. Mökkiläisen nautinto on puuhastelu. Vielä on satoja mummonmökkejä, joihin kannetaan vedet sisään ja ulos, lämmitetään klapeilla, käytetään ulkohuussia, saunotaan rantasaunassa, jonne kannetaan vedet ja puut. Pihaan on istutettu perinnepensaita,, joita vuohenputki ja heinä vaanivat heti lumien sulamisen jälkeen.
Tosimökkiläisen kynnet syyhyävät, kun ilma lämpenee.
Mutta kun on ikää, kun ei selkä taivu, kun hengenahdistus iskee saunapolulla, kun on liian lämmin, hyttyset ovat liika riesa, niin alkaako olla jo aika pysytellä talvipesässä?
Minä vain mietin ja kysyn pirttiläisiltä, vieläkö se ihana työteliäs kesämökkeily kutsuu?

Ihan saa sydämellisesti nauraa muistellessa miten intoa täynnä sitä oli itsekin päästessään mökkielämää alkamaan. Ikkunat auki ja petivaatteet pihalle, no siivota ei tarvinnut lattioita, mitä nyt vintillä kostealla pyyhkäisy!

Makriinalle totean vain, miten helpottavaa on luovuttaa nuo raskaimmat työt, ja jättää puutarhansa jaksavimmille silloin kun se vielä on kauneimmillaan! En olisi kestänyt nähdä kaiken puskistuvan, joten myyntiin vaan, jos ei jatkajaa löydy 😊))

Ramoonan eläväinen kuvaus venematkoista saa ihan odottamaan heinäkuun loppua, jolloin sisävesille meren sijaan suuntaan itsekin. Ei kesää voi tuhlata paikallaan olemiseen, ihan ihailen Skillanin menojalkaa,...

Juhannuksen aatonaattona suuntaan merenrannan saaristohotelliin muutamiksi päiväksi, ihan hemmottelulomalle täyshoitoon buffetin äärelle!
On aikaa taas talvella syventyä uutuusannosten uunin ja hellan luomiseen, tänäänkin viipaloin vain kylmiä uutisperunoita, ja keitetyn lohen kanssa saan helpon lounaan.

Bon apetit sitten, moi

PS. Olihan Korppiksella kihlajais 13 muistohetki sairaalassa, pitäkää nyt huolta toisistanne, olet niin tavattoman tekevä nuorempi kun olet 😍 huilihan nyt!

60-luvulla mökissämme eleli punakylkimyyriä. Hiirinähän me niitä pidimme, eikä niiden elintavat paljon hiiristä poikkea. Tulivat järsimistään koloista ja valtasivat pirtin talveksi.
Muistan, kun kerran tulimme mökille ja aloin purkaa ruokakassia kaappeihin. Kun selkäni käänsin, oli myyrä jo valppaana, ja kun olin ottamassa kassista punajuuripurkkia, istui sen kannella myyrä, joka tirkisteli minua viattomana. Marssin ulos ja harkitsin, nousenko takaisin autoon, mutta koko perhehän oli mukana innoissaan ja onnellisena. Oli vain pakko odottaa, että mies tulisi apuun, sillä hiiret eivät ole lemmikkejäni.
Muutama vuosi myöhemmin mieheni sai myyräkuumeen niistä elikoista ja kuolo jo koputteli, kun munuaiset eivät pelanneet ja kuume huiteli neljissäkymmenissä päiväkausia. Oli sairaalassa tiputuksessa, ja kun palasi kotiin, oli niin huterassa kunnossa, että tuskin pystyi kävelemään pihan poikki.
Sittemmin olemme saaneet hiiret pysymään poissa, kun uusimme keittiön kaikki kalusteet, ripustimme yhden kaapin koukuista kattoon, ja kaikilla muilla kaapeilla on putkijalat Kaikki ruuat ovat vielä purkeissa ja peltilaatikoissa kaappien hyllyillä.
60-luvulls ei ollut edes jääkaappia, vaan ruuat ripustettiin kaivoon narun päässä riippuvissa maitokannuissa.

Tulin 70-luvun alussa miniöimään appivanhempien mökille, jolloin sinne oli jo hankittu kaasujääkaappi ja -liesi. Muistona vanhasta oli maahan kaivetut kaivonrenkaat kylmätilana, ja pari rex-púrkkia omatekoisine pikkelseineen löytyi vielä sen uumenista. Itse pyöröhirsimökki on tyylipuhdas 50-lukulainen astioineen tekstiileineen huonekaluineen. Anopin henki siellä vielä leijailee, olkinen lierihattunsa ja vohvelikankainen kylpytakkinsa saunatuvan naulakossa , niitä käytän. Kuistille haen vieläkin samaan hänen käsin maalaamansa maljakkoon kanervia, koska karulla kalliotontilla ei nurmea eikä kukkia kasva (onneksi). Saaresta soudettiin juhannuksena yksi lehdokki maljakkoon tuoksumaan. Ohuiksi hiutuneet pellavapyyhkeet kuivaavat ihanasti saunan jälkeen, tuon ne kotiin konepesuun. Lasten pieninä ollessa saatoimme olla viikon parikin kerralla , myös samaan aikaan miehen siskon perheen kanssa . Anopin malliin ja johdolla huushollattiin, sukua samoilta rannoilta kävi paljon vieraisilla, ei siinä oikein omaa rauhaa ollut. Lapset kyllä viihtyivät, kun kantatalo eläimineen oli lähellä, aluksi haettiin maitokin sieltä, sittemmin hevoset kiehtoivat tyttöjä. Miehen serkusten ja heidän jälkeläistensä mökkejä on pitkin niemiä ja saaria, alunperin kantatilasta lohkottuja tontteja . Vieläkin siellä käydessä kyläpaikkoja riittää, alkaa vaan olla osa porukoista nurmen alla ja kovin raihnaita. Joissakin nuori polvi jatkaa mökkeilyä, mutta ei kaikkia kiinnosta.

Kalastus ja kalaruuat kuului sen mökin kulttuuriin, lapset ongella ja virvelillä, katiska oli aina saalistamassa, verkoilla tuli kuhaa ja siikaa, loppukesällä rapuja ja syksyllä muikkuja. Marjastus ja sienestys oli tietenkin ihan must, ja mukavaakin omassa tahdissa. Karhujen jälkiä näkyi, sinnehän metsähallitus toi karhuja joskus 60-luvulla. Metsätöitä on aina tehty mökiltä käsin joukolla ja vieläkin saatetaan pitää pienet istutustalkoot, mutta lähes kaikki metsänhoito on jo metsänhoitoyhdistyksen kontolla. Mökin välttämättömät korjaustyötkin teetetään ulkopuolisella. Savusaunan pehmeitä löylyjä ja Vaskiveden lempeitä aaltoja kaipaan välillä, sellaisia marjametsiäkään en täällä tunne. Sitten vaan ajetaan se yli 300 km saunan lämmitykseen, joka kestää monta tuntia ja vie tietysti tuhottoman määrän koivua. Mikä määrä tuomittavia hiukkasia sen räppänöistä ilmatilaan on vuosikymmenten aikana puskenutkaan, ei uskalla edes ajatella. Nokea tahtoo kankkuihin seinistä tarttua , mutta shampoot tukkaan ja saippuointi, sitten suoraan järveen. On siinä saunassa kyllä sellainen ylellisyys kuin vesisäiliö kiukaan kyljessä, lämmintä vettä riittää vielä seuraavan päivän tiskeihinkin. Kiuas pysyy kuumana pitkälle yöhön , voi pistäytyä vaikka kuutamouinnille .

Kyllä paatilla pääsee helpolla siivouksessakin, sen kun hulauttaa pari ämpärillistä merivettä kannelle. :)

Hurskaisena tässä kirjoitan Luin kaikki tämän päivän Kahvipirttiviestit. Paljon hyviä kirjoituksia.
Aloin tänään järjestämään yläkertaan läpivetoa ikuunoita avaamalla. Teippasin harsokankaan kuhunkin ikkunaan vahvalla ilmastointiteipillä ulkoa päin kun sisäänaukeavat ikkunat niin määräävät.

Löysin varastosta uuden Ahti-katiskan menneiltä vuosilta. Kyllä se kalastuskunnan luvan ainakin vaatii. Sitä vastaan saa lupamerkin, joka on kiinnitettävä merkkipoloon tai hyvin lähelle pintaa.

Purkkisilliä ostin marketista. Ihmettelin sen edullista hintaa, alle 6 ekuu/kg. Pyykit kuivuit tänään ulkonarulla tuulisessa säässä muutamassa tunnissa. Hyvä meininki tänään. Samaa toivotan teillekin!

Huomenta jälleen uuteen päivään ja kauniiseen sellaiseen, lämpöä ei helteeksi asti, mutta minulle kyllä riittää.
Matka on tehty, ihailtu kotimaamme ihania maisemia, hyvin kasvavia metsiä ja kallioisia saaria, ihanaksi on maamme muodostunut, ei syytä valittaa.
Istumisesta sai kylläkseen, viisi tuntia matka kesti yhteen suuntaan, ruokailu mennessä katkaisi kivasti, tulomatka tuntui pidemmältä, vaikka kahvia sienipiirakan kanssa saimmekin.
Hanurimusiikin säestyksellä lauloimme äänet uuvuksiin.
Nyt ei suunniteltuja matkoja ole tiedossa, hyvä niin, voimia ne kuluttaa.

Ramoonalla on monen sorttista kesän nauttimista, merellä ja maalla, varmasti osaat nauttiakin, kertomasi mukaan elät monena ja monessa, onnistuu sekin, kun kunto kohdallaan.

Olipa ikävä tuo sairaala reissusi, kyllä se niinkin on, että iän karttuminen melkein kaikille rajoituksia tuo, sen sinäkin sait havaita korppis, hissutellen jatkamista kyllä se siitä, onnea edelleen elämääsi;)

Makriinan mökillä olo arveluista, kyllä se on myönnettävä, että periksi on annettava, vaikka kuinka haluja olisi, kun ei jaksa ei jaksa, omalta kohdaltani olen sen asian jo melkein hyväksynyt, kyllä koti kaiken menemisen voittaa.
Mitään ruualta tuoksuvaa ei mökille kannata jättää, vaikka kyllä ne hiiren mokomat paikkansa etsii, luulisi että kaivossa olisi voineet olla rauhassa ruuat, sinnekin pyrkivät ja hukkuivat, pilaten veden.
Helpotti meilläkin, kun sähköt laitoimme, jääkaappi oli paikka minne eivät menneet.

Onpa mukava että sauna kieltosi on ohi raakile vielä, on se niin mukava paikka rentoutukselle ja olo saunan jälkeen on niin ihanan raukea ja voisi koko maailmaa halata;)

Anonyymi kuvasit sitä riemua kun auton nokka suuntasi mökille päin, tuon muistan minäkin, auto täynnä tavaraa, lapset ja kissa juuri ja juuri sopivat mukaan ja sitten mentiin, kissa mourusi koko matkan, kun ei auto kyyti miellyttänyt.
Tyttäreni perhe on perinyt mökki höperyyden, aina sinne mökille menossa, poikani koti on järven rannalla, mökkiä eivät tarvitse.

Kristiinalla on hyvä mieli, kun miehen tomumaja pääsi koti rannoille, varmaan pilven reunalla katselee ja on onnellinen tapahtuneesta.

Rupesi silliä mieli tekemään, kun hurskainen siitä mainitsit, onhan suolan tarve näin kesällä paljon juomisen vuoksi ihan suotavaakin.

Nyt kuitenkin näihin kodin hoidollisiin hommiin, matkaväsymys on pois pyyhkäisty ja voimia pitäisi olla elämiseen kodin ympärillä, yhdessä olo mielessä kuitenkin, ne maisemat silmissä siintää.
Mukavaa elämää tällekin päivälle toivotan.

Pirtissä kävijät katsovat kai telkkarista Paavo Nurmen muistokisoja Turussa. Katson samalla samoja kisoja kun telkkari on sillai sijoitettu.
Ilahduin kun ruotsia edustava kiekkojärkäl Daniel Ståhl puhui selvää suomenkieltä. Dane jäi tänään ilman tulosta.

Hurskaisen päiväkään ei mennyt ihan putkeen epäonnistuneen nurmenleikkurin huoltotehtävässä.
Sen sijaan sähkökäyttöinen siimaleikkuri oli tiukassa vedossa. Jatkokaapeleilla yllän tontin ulkopuolellekin tarvittaessa.

Löysin ruokakomerosta 6 kappaleen joulutorttupakkauksen. yläkomerossa olivat aivan korpuiksi kuivaneet. Lautasen päällä pupelsin, ettei hyvät murut lattialle varisisi.
Kuu on huomenna puolillaan, kesäkuu kuukausista vahvin. Pidetään palstaa vireänä. Letkeää menoa kaikille ihmisille!

Iltapäivää!
Ihan hyvä keli ulkona oleiluunkin. Sitä on tullut tehtyä. Sovittiin
vanhan kampraarin kanssa, että menään joen varteen istumaan
ja rupatellaan ajan kanssa. Olihan meillä evästäkin, suun kostukkeeksi
pari lonkeroa ja tölkki olutta. Mukavastihan siinä aikaa kulahti, eikä
pää pahemmin seonnut. Mitä sitä entistä luonnonmukaista lie ollut:)
Mökkihommista olen luopunut. Eihän siellä mukavuuksia olekaan.
Kannettava vesi ja ulkohuussi, puukamina lämmitykseen ja ruuan
laittoon. Hyvinhän niillä aikansa pärjäsimme. Sähköpistokkeeseen
olisi ollut 7km. Eipä sitä vaihtoehtoa ajateltukaan. Nuorempi
sukupolvi saa käytellä ja järjestellä mielensä mukaan:)

Enpä tunne erikoista kaipailuakaan mökkeilyyn. Realisti kun on,
parasta on tämä kerrostalossa elely. Sama tilanne on tämän päivän
juttukumppanilla, mökistään on luopunut.
SkillaN on kyllä jaksanut hyvin reissata ja risteillä. Hyvähän sekin
kun saa toimeksi. Hyvää jatkoa itse kullekin tavallaan!

Huomenta, melkoisen kauniiseen säähän, ei hellettä, mutta ei sadettakaan, oikeastaan minulle sopiva sää.
Pirtin naiset ovat yksituumaisesti jättäneet viestittelyn eilen, mutta miehiin voi aina luottaa;)
En usko, että naisia kiinnostaisi niin suuresti tuo urheilu, mutta sattuuhan niitä muita touhuja yhtä aikaakin.

Maistuuhan se torttutaikina kesälläkin ja voihan makean vaihteeksi laittaa jotain suolaista, vaikka juustoa, hyvin se sopii niinkin.
Sienipiirakkakin onnistuu torttutaikinasta.
Nurmi kasvaa ja näin puuhaa riittää ainakin siinä hommassa, ei hurskainen tarvitse pohtia mitä tekisinkään.
Minulla joskus mietintä myssy kuumana hehkuu, kun en mieleistä tekemistä keksi, tänään pakottaudun ompelukoneen ääreen, saanko aikaan mitään, se sitten nähdään.

Tuo onkin hyvä tapa tavata vanhoja tuttuja, istuskella veden äärellä ja jutustella mitä mieleen tulee.
Suun kostuketta pitääkin olla, sillä aurinko toimii pilvenkin takaa ja voi yllättää vaikka liialla lämmöllään.
Tuo mökkeily niin ihanaa kuin se aikanaan olikin, ei yksin ollen maistunut, varsinkin iltojen hämärtyessä oli aika pelottavaakin istua mökissä sisällä ja kuunnella joka ripausta, pelkuri siltä osin olen.
Ei ne enää voimatkaan olisi kunnossa pitoon riittäneet, hyvä että luovuin, kyllä elämä kerrostalossakin hyvältä maistuu;)

Hauska kun tuosta ikkunan alta tunnin välein kulkee avojuna täynnä lapsia, sieltä vilkuttelevat ja ovat iloisen näköisiä, jopa vanhemmilta käsi heilahtaa, tämä on sitä Vekara -Varkauden joka kesäistä ohjelmaa, viikon ajan ovat lapset seikkailemassa ja paljon on vaivaa nähty, että mukavaa olisi.
Hevonenkin on valjastettu lapsien iloksi ja silläkin kyytiä saavat.
Muutenkin kaupungin katukuvaa on piristetty, huomenna kesäkatu tuossa aivan lähituntumassa, tuleeko mentyä jää nähtäväksi.
Täytyy tunnustaa, että tuo lähteminen aina vaan vaikeammaksi tuntuu tulevan ja kun koko ajan toitotetaan, että ei saa jäädä kotiin ja eristäytyä, kai oikeassa ovatkin,,,viisaat;)
Nyt kone kiinni ja jotakin aikaan saamista yrittämään, samoja ajatuksia varmaan aika monella, toivon että onnistutaan;)

Huomenta@

En ehtinyt eilen piipahtaa, mutta tuossa nurkan takana blogia divertikuliitista pidin 😊

Keskiviikko, olo sanotaanko hyvin erilainen kuin pitkiin aikoihin. Ei vatsasta johtuvia ongelmia, turvotusta ja sen aiheuttamaa painetta alavatsaan, vatsan toiminta tasapainottunut ja mielentasapaino samassa suhteessa. Kun keho oireilee mielessä pyörii pahin mahdollinen. Siitä ei uskalla kertoa ja kun vaiva selviää ja on hoidettavissa täyttää onni ja kiitollisuus mielen. Nyt vain tervellisillä ruokatottumuksilla eteenpäin.

Lepäilen nämä viikon koleahkot päivät, olen käynyt mökillä jalottelemassa ja katsomassa, että paikat ovat kunnossa. Onneksi en ole laittanut mökille kuin pari kesäkukkaa. Juhannuksen jälkeen ostan alennusmyynneistä täydennystä. Perennat kukoistavat. Kivikkopuutarhat ovat puheamassa kukintaan.

Esikoinen tulee viikonlopulla, joten silloin rantasauna lämpiää ja juttua riittää. Jospa vielä tuonee hellesään mukanaan tänne korpeen.

Hvää alkanutta päivää, pidetään terveydestämme huolta.

Kun Skillan on paikalla avauskin onnistuu, eikä huolta Pirtistä kellään. Siinä ykstuumaisesti ajatukseni omalta osaltani! Sattui selkä vielä konstailemaan, niin eipä siinä sanat hehkuta suven suloisuutta 😊))

Kivalta kuullostaa Varkauden kaupungin kesäohjelmat, ihan lastenjunineen, kesäkatuineen ja kahviloita nyt varmaan tiuhaan istahtaa. Saahan se kansan nauttimaan ulkoilusta Suomen lyhyessäkesässä ,..🌿 😎 🌳🌷

Taitaa olla Helsinki päiväkin peräti tänään, vaan enpä ole ohjelmia edes tutkinut, näin selkääni nätisti pidellessä.
Aamutelkkarissa tosin Hietsun uimaranta on kuin kotikulmia, tulihan siellä monesti uitua, ennen kuin löysin lähempänä Pihlajasaaren ja Uunisaaren rannat.

Siivoajia tässä odottelen. kaalikeittoa taidan laittaa kiehumaan, alkakoot ensin muualla kuin keittiössä,..heippa ja iloista keskiviikkopäivää!

PS. Just kun silppusin kaalia tulikin ihan uusi amerikan n****ris mies Alex! Niin tumma että vasta sisällä näin 😍 Ihmettelin miten Amerikasta Suomeen on tullut, mutta on suomalainen vaimo ja poikakin.--moi taas, sain soppani tulelle, joten hushollini on hänen hoteissaan!

Niinhän se on, että iän karttuessa se lähteminen aina vaan vaikeammaksi tulee... Saman olen itsessäni huomannut ja siitä olen monelle jälkeläisellekin maininnut, ihan ohimennenkin. Perille kait puhelemiseni mennyt, huomaan sen siitä, kun aina jotain puuhaa ja menemistä minulle järjestävät.

Maalle jäi osa porukasta kun lomat alkoivat, sunnuntaina minutkin rannalle kutsuivat ja ruokailemaan. Mukavaa kun on niin lyhyt matka kotoani, ja vielä omaa autoa käytän matkan tekoon, monesti mietin ,
kauanko pystyn itse ajamaan.

Eilinen päivä vierähti ihan mukavasti, kun tyttärien kanssa piipahdettiin tavaratalossa vähän tarvittavaa kesäkretonkia hankkimassa, itse en niin tarvitse, kaapit muutenkin pursuavat vaatteista, mutta mukamas makutuomariksi pyysivät minut. Hyvä kun mummukan seura vielä kelpaa , raskasta oli kiertely, mutta en valittanut kun vähän väliä pistäydyttiin kahvipaikoissa huilimassa. Löysivät tytöt somia vaatteita, hyvä niin.

Tänään sitten huilin ja omistaudun itseni hemmotteluun, menen ansaitsemaani jalkahoitoon, jaksaa sitte taas kävellä kevein jaloin!

Terveisin, kissamummo.

Tänään olikin sopivan viileämpi päivä ja tuuulikin puhalteli.
Hyvä oli kävellä ja sitä tarvetta löytyi huolimattomuudesta
ja yllätyksistä. Monta lähtöä tuli tarpeeseen. Viimeisestä, apteekki
reissusta tulin juuri. Puuttuvat lääkkeet oli käytävä.
Nyt en kehtaa, viitsi tai jaksa paneutua näinhin kirjoituspuuhiin.
Kaappasen vähän murenta rinnan alle ja alan koisimaan.
Hyvää jatkoa teillekin. Myös minullekin... sehän on hoidossa...

Tänään olikin sopivan viileämpi päivä ja tuuulikin puhalteli.
Hyvä oli kävellä ja sitä tarvetta löytyi huolimattomuudesta
ja yllätyksistä. Monta lähtöä tuli tarpeeseen. Viimeisestä, apteekki
reissusta tulin juuri. Puuttuvat lääkkeet oli käytävä.
Nyt en kehtaa, viitsi tai jaksa paneutua näinhin kirjoituspuuhiin.
Kaappasen vähän murenta rinnan alle ja alan koisimaan.
Hyvää jatkoa teillekin. Myös minullekin... sehän on hoidossa...

Tänään olikin sopivan viileämpi päivä ja tuuulikin puhalteli.
Hyvä oli kävellä ja sitä tarvetta löytyi huolimattomuudesta
ja yllätyksistä. Monta lähtöä tuli tarpeeseen. Viimeisestä, apteekki
reissusta tulin juuri. Puuttuvat lääkkeet oli käytävä.
Nyt en kehtaa, viitsi tai jaksa paneutua näinhin kirjoituspuuhiin.
Kaappasen vähän murenta rinnan alle ja alan koisimaan.
Hyvää jatkoa teillekin. Myös minullekin... sehän on hoidossa...

Tänään olikin sopivan viileämpi päivä ja tuuulikin puhalteli.
Hyvä oli kävellä ja sitä tarvetta löytyi huolimattomuudesta
ja yllätyksistä. Monta lähtöä tuli tarpeeseen. Viimeisestä, apteekki
reissusta tulin juuri. Puuttuvat lääkkeet oli käytävä.
Nyt en kehtaa, viitsi tai jaksa paneutua näinhin kirjoituspuuhiin.
Kaappasen vähän murenta rinnan alle ja alan koisimaan.
Hyvää jatkoa teillekin. Myös minullekin... sehän on hoidossa...
Nyt ilmoittaa palvelinvirheen....saa nähdä onnistunko. ynnämuu.

Tänään olikin sopivan viileämpi päivä ja tuuulikin puhalteli.
Hyvä oli kävellä ja sitä tarvetta löytyi huolimattomuudesta
ja yllätyksistä. Monta lähtöä tuli tarpeeseen. Viimeisestä, apteekki
reissusta tulin juuri. Puuttuvat lääkkeet oli käytävä.
Nyt en kehtaa, viitsi tai jaksa paneutua näinhin kirjoituspuuhiin.
Kaappasen vähän murenta rinnan alle ja alan koisimaan.
Hyvää jatkoa teillekin. Myös minullekin... sehän on hoidossa...
Palvelinvirhettä näyttää.... ynnämuu.

Näin sitä sitten tulla ryöpsähti sitkeän yrittämisen jälkeen!

Mää kyllästysin punasella kirjotettuihin epäyksiin. Tietenkin hakkeriryhmän hommia, meinasin. Kirjotin siintä jo ylläpidollekin; että mitä juutasta tämä taas...

Tälläset harakanpesätalot ovat tuulettuneet jo riittävästi. Sisällä ei ohut villapaita hupparin kaa ei ol mitenkään liikaa. Niin on lämpö karannut jo hurskaisesta.
Joku asia meni tänään oikeinkin, vaikka sekundaa paljon mukana. Tavallaan sain ylimääräisen päivän kun luulin tätä torstaiksi.
onhan se loma-aikaa. Jokainen lomalainen toivoo saavansa muutaman hellepäivän. Niitä on jo luvassakin ennusteissa.

Yrittänyttä ei laiteta, kuuluu sanonta, jospa saisin huomenet lähetettyä, kun kovin vaikeaa tuntuu olevan, toiste lisää.
Terv. skillaN

Onko turhauttavampaa kuin unettomuus? Maata tuntitolkulla silmät kiinni unta lypsäen. Jos johonkin horrokseen vaipuu, jokainen liikahdus havahduttaa jälleen, ja unen houkutteleminen on taas aloitettava.
Sain unettomuuteen tropit, joista varoitetaan, että vain väliaikaiseen käyttöön, ja tabletista puolikas iltaisin. Olen popsinut kaksi annosta peräkkäin, nyt pidän taukoa.
Mietin, pelätäänkö riippuvuutta tässä iässä.? Entäs sitten. Syönhän minä muitakin troppeja joka päivä. Jos ei niistä ole riippuvainen, niin mistäs! Kuolet, jos et syö näitä tabuja joka aamu!
Toisaalta, mitäpä väliä sillä on, mihin aikaan eläkeläismuori nukkuu? Ihan huoleti voin kömpiä avaamaan ovea tulijalle ja sanoa, että olin tuossa juuri päiväunilla. Ei siitä kukaan häiriinny. Tai sanoa, etten kuullut puhelinta, kun olin täydessä unessa.

Eivät muutkaan palstalaiset eilen tuntuneet olevan kovin suuren riemun vallassa, tänään on minun vuoroni mutista elämän laadun perään.

Aurinko sentään on paistanut, nyt kyllä tuulee reilusti. Minulla on ruusupensas, joka on täynnä nuppuja. Ne eivät aukene, jos nyt kastuvat sateessa. Pidän peukkuja. Kolmetoista pionipuskaani on nupulla. Jokunen on jo avautunut. Rhodopensas on upeena. Kyllä elämään siis väriäkin on luvassa!
Hyvää päivänjatkoa kaikille.

Mustat pilvet peittää maan, peittää auringonkin aivan!,...runoili muinoin anoppini tuvan lattilla Sipoossa. Nyt on synkeät pilvet pimentäneet taivaan, ja pelottava pauke jyrisee ulkona.

Piti iin alkaa keittiössä valmistamaan broileri jauhelihapasteijoita, mutta en taidakaan viitsiä,..ikkunan vaan suljin.

Onkohan ikkunat kerrostalossakin syytä sulkea,...., omakotitalossa ainakin pitää. Koko päivän onkin tuullut, koivujen pitkät oksat viivasuorana viipottaneet ikkunasta.

Persianlahdella tuhoavat öljytankkereitä ja öljyä palaa savuttaen taivaalle,..mikä sitten on demostraattien takana? Huh, kun on pimeää,..pitänee laittaa kodkkaat pikkuvalaisimet kodikkuuden palauttamiseksi ja laittaa helpompaa iltapalaa!

Illan rauhaa, ukonilmasta huolimatta 😊)) heippa

Vettä sataa rumpsuttelee ihan kunnolla. Puolipilvinen päivä pysyi
melko kuivana. Kävin kunnon lenkillä, ehkä 5 km. Täytyi hankkia
tarvike, joka sattui mainoksesta silmääni. No...se oli poimintasauva.
sillä kyyristelemättä poimia lattialta tavaroita ja kurkotella ylempää.
Ihan se on pikkuhyödyllinen työkalu:)
Minun lahjoistani suurin on hyvät unenlahjani. Käy yöunet ja myös
päivänokoset. Joskus neorempana meinasi asiat valvottaa. Tein sellaisen
johtopäätökset, että jos ratkaisua ei alle 5 minuutin löydy, pitää
ajattelu lopettaa ja" jättää lepäämään." Kyllähän se tahtoakin vaati,
mutta rupesi myös toimimaankin. Luulempa, että siitä on oppi jäänyt.
Nukkumiset, työasiat ja ajattelutkin on parasta pitää erillään.
Saapa nähdä, kuinka tämän lähettäminen tänään toimii. Heippa vaan!

Skillanilla takkuaa viestien lähettäminen. Ilman tuota tiedostokeinoa tämäkään viesti ei lähtisi. Eilen ei auttanut sekään. Yksityinen hakkeriryhmä näissä palstahäirinnöissä on useimmiten takana.

Voi tuntua paranoidiselta, mutta yksi tämän ryhmän jäsenistä ajoi vastaani kun olin lähistöllä pyöräilemässä. Hän asuu naapurustossa.
Kaikki ei ole elämässä häneltäkään mennyt nappiin, tai se nappi ei ole oikea. Hänkin sodan takia lapsena karjalasta lähtenyt.

Sain tehtyä sen pitkäksi venähtäneen ruohonleikkuun kanssa. Hyvä homma ettei ulkopuolista asiaa muutaman aarin nurmenleikkauksen takia tarvinnut vielä kysellä.

Univaikeuksien sijasta minulla on melkeimpä univajetta. Ellen sopivasti "rääkkää" itseäni työllä tai harjoitusohjelmalla, unen tarve häippäsee. Nykyään uni tulee kun pötkölleen käyp, tilittää hurskainen.

Iltaa Pirttiin! Kiirettä on ollut, koen todeksi sen, mitä eläkeläisistä aina puhutaa, nimitäin aina on kiire!
No, tietenkin itse ei enää saa asioita tehdyksi niin nopsaan, kuin nuorena, mutta itse olettaa, ettei mikään muutu olossa!

Unen lahjat minulla on aina olleet hyvät, nukun heräilemättä noin kahdeksan tuntia ja se kyllä riittää. Päivänokosia en yleensä ota, se ehkä selittää, että yön saan hyvin nukutuksi.
Dorodendot kukkii ihanasti, satoja mehiläisiä pyöri niiden ympärillä, otin kuviakin niistä.
HYvää yötä,
Neeasa

Huomenet, yritänpä lähteekö tänä aamuna viesti eetteriin, eilen ei millään.
Kesäkatu tuli eilen katseltua ja väkeä oli kadun täydeltä, ajattelin että ei kävelemään sovi, mutta siellä pyörin toisten seassa.
Myyjiä oli paljon ja kauppa joillakin hyvinkin kävi, mutta huutokauppa lasten hyväksi menevä ei oikein innostanut, harmi, huudettavia lahjoituksia oli paljon.
Mukavia varmaan nämä yhteiset tempaukset, eka kerran kadulla kävelin, vaikka jo monia vuosia on pidetty.
Meillä on tämän Vekara -Varkauden tiimoilta tehty monia yrityksiä saada väki liikkeelle ja onnistuttukin, muun muassa kauppakadun kaikki mahdolliset tyhjät tilat on tehty kierrätysmateriaalista erinäköisiä nukkeja istuskelemaan.
Joidenkin mielestä hyvä idea, toisia se tietenkin ärsyttää, no minusta hauskaa vaihtelua.

Makriina tuosta unilääkkeestä mainitsit, olen kerran ottanut yhden pillerin poikani syntymän jälkeen, onnekseni en ole tarvinnut, unta saan helpolla ja nukahdan helpolla herättyänikin.
Olen kuullut riippuvuudesta, onko sitten pahempi sekään, kuin valvominen?
Samaa mieltä kanssasi, ihan sama milloin nukkuminen tapahtuu, ei tämä elämä kuljen sääntöjen ja tapojen mukaan muutenkaan, joka päivä erilainen kolotuksineen.
Onpa sinulla upeat pionit, toivottavasti ei sade niiden kukintoa pilaa.

Ja taas kone hoiti lähetyksen, välilyöntiä painoin ja huii niin lähti;)

Kaikesta varoitetaan, milloin lääkkeitä pitäisi syödä, milloin ei, kuitenkin vaivoihin niitä tarvitaan ja tarkoitus on elämää helpottaa, vaikka unen saamiseen.
Erilainen ympäristö vaikuttaa myös unen saantiin, kuten korpikirjailija koit.
Elämä siitä tasapainottuu, kun vaivat korjaantuu.

Sini-sirkun maisemissa ukkonen riehunut, vara ei venettä kaada, kyllä minäkin virrat pois otan seinästä, vaikka ei ehken kaupungissa tarvitsisi.

Samoilla tavoin voin minä myös todeta, unenlahjat on onnekseni hyvät, ruokakin maistuu, joillekin sekin ongelmia tuottaa, eli tyytyväinen voin olla.
Varmaan hyvä apuväline tuo vehje minkä hankit ynnämuu, minä, keikun perintö tuolilla, jos jotain ylempää kurkin.
Äitini istui sillä tuolilla, kun hellaan tulta sytytti, on vahva karmituoli, lasten kokoa vaan on, se tukeva myös kiipeillessä.
Kumartelua olen yrittänyt sitkeästi harjoittaa, vaikealta väliin tuntuu, mutta vielä selkä taipuu.

Aika harvoin, en oikeastaan koskaan ole pirttiin kirjoittajia livenä tavannut, no pois luettuna ne tapaamiset, silloin joitakin tapasimme, mutta kaikki on syystä tai toisesta pirtin jättäneet.
Kiva olisi nenäkkäin tavata.

Minulle riittää kuusikin tuntia unta ja virkeänä ylös nousen ja yleensä aamusta työni teen, koska silloin on voimia runsaammin.
En halua manata mitään ikävää, mutta luulen että vauhti hiipuu sinullakin Neeassa, kun vuosia kertyy.
En olisi uskonut vielä 70:kymppisenä, että näin voimat häviää.
Nyt on suunnitelmat tehtävä pidemmälle ajalle, nopeasti ei mikään synny;)

No jospa nyt saisin tämän toisen osion lähtemään yhtä lennokkaasti, hyväolisi.
Kaikkea mukavaa päiväänne ja heippa!

Hurskainen epäilee hakkeriporukkaa kiusantekijäksi. Voihan se olla.
Minulle kyllä ilmestyi ylläpidon ilmoitus: "Palvelinvirhe."
Hauska hurskaisen sanonta, "ei mennyt nappiin." Olenhan sen ennenkin
kuullut, mutta nyt jäin miettimään mistä sanonta on johdettu. Jospa
talvivinkalla palttoon napitus on epäonnistunut tai napit tipahtaneet.
Siinä on sitten kärvistellessä tullut huokaus ...ei mennyt nappiin.

Joo. . . kyllä niin on tapahtunut kuin Skillankin toteaa. Vielä 70 vuotisena
jalkaa nousi ja pääkin pelasi, niin muistelen. Sellaista se on, kun ei ole
omaa konkreettista kokemusta vanhenemisesta. Matkan varrella
hivuttaen muutokset tapahtuu. Ehkäpä luisu huonompaan kiihtyen:))
Onhan niitä esimerkkejä ympärilläkin, mutta sinnitellen mennään.
Tänään oli sopivan vilpoisa päivä kävelläkin. Huomiseen...

Eilen tein pitkän pyörälenkin aivan asioimista varten ja paluumatkalla satoi ja oli vastatuuli.
Olin kuitenkin valmistautunut: hupputakkini on hyvä vesisateella pyöräillessäni - eikä onneksi ollut ennustettua ukkosta, ei ainakaan salamoita, ehkäpä ne sade- ja tuulenpuuskat jotain ukkosperäistä olivat.

Sain kuitenkin tärkeän ajokortin uudistamisen tehtyä, ja vieläpä muistin peruuttaa lopuksi varaamani ajan ensi viikolle, sitähän en nyt sitten enää tarvitse.

Kaikki muuttuu, juuri hiljattain oli veroilmoituksen teossa lähes kaikki muuttunut
ja nyt samoin tässä uudistamisessa. Hyvin silti meni uudistaminenkin.

Voidaan hyvin!

Huomenta sateiseen lauantai päivään, taivas harmaa ja tuuli nukkuu, ei lupauksia antava sää ole auringon suhteen.
Minun pitäisi siivota, mutta nyt näyttää hankalalta, pitää laittaa kuivaustelineelle matot raitista ilmaa hengittämään, kun ei kaiteelle koristukseksi voi laittaa.
Pakko on kuitenkin siivous saada aikaan, sellainen päähän pinttymä se on, että ei voi laistaa.

Hyvä keksintö olisikin tuo kissamummon kauppakassi, sen minäkin heti hankkisin;)
Pyörä on myyty, kun polkimille ei enää jalka noussut, ajattelin turvallisemmaksi kulkea jalan, ennakoi kaatumisen riskit.
Rollaattori se varmaan on sitten se kulkuväline, mikä liikkumisen lopuksi mahdollistaa, jos elämää jatkuu.

Kehitys kelpoisia saatamme joiltain osin olla, tosin veroilmoitus minulla ei vaadi ponnisteluja, valmiiksi täytettynä käy, kun tiedot ei muutu.
Ukkosta ei näillä main ole ollut, kai se sähköinen ilman ala kuitenkin näin kesällä jännitteitä yllä pitää.
Voi joskus kuuro yllättää.

Nuo puhelin myyjät joskus meinaa ärsyttää, mutta olen yrittänyt ajatella, että elantoaan hankkivat ja ystävällisesti olen vastaillut, joskus myös jotain tilannut.
Paljon myös hyväntekijä järjestöt soittaa ja niihinkin olen osaa ottanut, tosin pienin panoksin.
Olen noita neulomuksia joskus myös ajatellut lahjoittaa, mutta lankojen hinnat budjetin hyvin äkkiä miinukselle vie.
Hurskaiselle pitää sanoa, anna kaikkien kukkien kukkia;)D

Eihän se elämä aina nappiin mene, vaikka yritystä onkin, muitakin osuvia sanontoja on, kiva niitä olisi enemmän käyttää, väriä sekin viesteihin toisi.

Äsken joku valoilmestys pilkahti, mutta harhaa taisi olla, harmaus jatkuu, mutta hyväksyttävä on tämäkin, niin kuin kaikki muukin elämään liittyminen.
Mennään sitä tahtia ja sillä tapaa, kun voimat kestää, oikein mukavaa sauna päivää monellekin, siihen minkin päiväni lopetan, heippa!

Huomenta@ helleviikonloppua pukkaa korpeen, hyvä niin, lapsia tulossa niin isän kuin äidin luokse. On P. n syntymäpäivä.

Tein talven aikana hänelle synttärilahjan keramiikanta. Salassa pidetyt figuurit meistä kahdeta saunanlauteella istumassa, pyyhkeisiin verhoiltuna ja juomalasit kädessä. Poltin työt rakussa, joten niistä tuli savusaunaversiot. Ne menee istumaan P.n kaupunki asunnon saunan kiville. Eli "saunatontut".

Tänään ajattelin näperrellä susheja illaksi, syömme siitä illalla laiturilla saunan jälkeen.

Huomenna menemme porukalla ulos syömään. Siinäpä haastetta toipilaalle pitää dieetistä kiinni. No, ei tunnu vaikealta haasteelta, hyvä olo kehossa kannustaa jatkamaan.

Hyvää viikonloppua kaikille😎

Rakukeraamisia tonttuja mekin muistutamme , kun taas seuraavan kerran savusaunan löylyihin istahdamme. Pitäisi varmaan hiekkapuhalluttaa sauna, kun on päässyt nokeentumaan , monen perheen käytössä kun on, ja nuoret eivät osaa sitä aivan taiteen sääntöjen mukaan lämmittää. Hyvää syntymäpäivää ja onnittelut sinne Kainuuseen sankarille, hauskaa juhlaa koko kansainväliselle seurueelle ! Varmasti ravintoloista löytyy vaihtoehtoja dieettiläisellekin, sitäpaitsi kevyt ruoka tekee hyvää kaikille ja voi olla hyvinkin herkullista, esimerkiksi tuore paikallinen kala. Oletko rönttösiin miehesi ja hänen sukunsa tutustuttanut, ainakin nimi on hyvin eksoottinen, kuten savolaisten ruis-mustikkaherkku rättänä. :)

Täällä rannikolla on aurinkoista, mutta ei helteistä, mukava tuulenvire, vesille ollaan lähdössä jossain vaiheessa. Teevadin kokoiset tulipunaiset silkinhehkuiset idänunikot ovat alkamassa kukintaansa. Niiden keskus on syvänsininen ja nukkainen, luulin jo siinä pörräävän tarhamehiläisen muuntaneen väriään kuin kameleontti, kun se oli värjäytynyt tummansiniseksi. Isokukkaisissa oranssinkeltaisissa perinneliljoissani mönkii kirkkaanpunaisia liljakukkoja, yritän ensin fairyvedellä häätää, nypin myös pois , mutta paha haju jää sormiin. Sormet saa taas hyväntuoksuisiksi, kun hieroo salvian lehdillä.

Kivoja kesätunnelmia kaikille !

Hyvää päivää!
Parina päivänä yritin tekstitekeleitäni lähettää, mutta tyssäsi. Saas nähdä nyt.
Unettomuudesta olette puhuneet. Itselläni on vähintään kerran viikossa huonouninen yö. Viheliäintä se on jos ei nukahda ja yrittää pyöriä sängyssä. Aamuyön herääminen on kivempaa unettomuutta. Voi kiehauttaa kahvit ja kantaa tarjottimen parvekkeelle. Usein vain eläimet ovat hereillä siihen "suden aikaan" eli kolmen kieppeillä. Joskus joku aikainen koiranulkoiluttaja kulkee tuota metsäpolkua pitkin.

Siivoillut olen minäkin vähän tarkemmin nyt. Ylihuomenna matkaan Keski-Suomeen ja muutaman päivän päästä sieltä suoraan sitten kissanhoitajaksi Turkuun. Juhannusaatonaaton vietämme tyttäreni kanssa sitten ohjeistaen toinen toistamme mistä mikin löytyy. Ehkä otamme lasilliset kuoharia kirsikkapuiden alla :)
Kirjoitit Ramona "valovuosi" sitten tuosta asuntojen vaihdosta päikseen. Olemme lastemme kanssa niin tehneet ja se on kyllä ollut virkistävää puolin ja toisin. Sitä mietin ettei minusta taitaisi olla ventovieraan huusholliin asumaan edes muutamaksi päiväksi. Enkä liioin taitaisi olla valmis majoittamaan ketään vierasta kotiini, kuten nyt niin muodikas Airbnb -majoitukset ovat. Olen niin vähän tekemisissä kaukaisempien sukulaisten kanssa, että hekin ovat jo ventovieraita.

Näine hyvineni toivotan jokaiselle oikein ihania kesäisiä päiviä ja hauskaa juhannusta :)

raakile.vielä

Nyt alkaa luonto olemaan kauneimmillaan, joka aamu uusia kukkia on tullut tarhaan.
Eteläpuolella kartanoa tuliunikot ovat päättäneet värinsä loistaa ja hehkua samaan aikaan, on ihana näky!
Sadellutkin on sopivasti, ettei tarvitse niin paljoa kastella, nyt tuntuu lämpenevän koko maassa. On kesä!

Saimme vieraitakin, no lähipiiriä, ei vieraita lain, eivät ehtineet kauaa olemaan, heillä oli kutsu rippiuhliin, kummia kun ovat, lupasivat palata taas.

Olimme yhteislaulutilaisuudessa, kansanlauluja, kaikkia vanhoja tuttuja lauluja,
se on tosi mukavaa, vielä aamulla herätessä soi laulut mielessä.
Useimmin vain tälläisiä tapahtumia, siinä nuortuu kummasti!

Totta puhut SkillaN, eteenpäin ei elämää tiedä, se on selvä, että kukaan ei ainakaan nuorru ja vaivoja ja valvomisia silloin tulee.
Mutta nautitaan tästä ajasta, ja siitä kunnosta mitä kenelläkin on, hyviä särkylääkkeitäkin on saatavilla, nekin auttavat.

Hyvää vointia ja hyvää juhannusta kaikille pirttiläisille ja kaikille suomalaisille!
Neeasa

Aurinkoista iltaa!
Tämä pöytäni on aurinkoon päin olevan ikkunan edessä. Kyllä se
valoisana pitää, vaikka sälekaihtimet on on käytössä.
Minulla tuppaa käymään niin, että kyllästyn puhelinmyyjiin ja
ja ovikellon soittelijoihin. Monesti yrittävät kovin sinnikkäästi, pakko
on painavasti sanoa, jopa lyödä "luuri korviin":)
Muistan yhden kehutun pölyimurikauppiaan, joka uransa loppupäässä
kehui, että kun sisälle pääsee siitä tulee melko varmasti kauppakin. En
ole yhtään imurikauppiasta sisälle päästänyt.
Imuria tuli tänään kävelyteltyä ja vähän luutturättiäkin käytettyä. Onhan
se viikottainen tapamme, tehdä vähän perusteellisempi putsaus.
Tänään oli myös juhlapäivä, varsinainen saunapäivävämme. Kyllä se
kudaa tekee:)Jatkoja.

Sunnuntaiaamun hiljaisuutta ja kauneutta.
Aurinko helottaa aivan pilvettömältä taivaalta ja puiden oksat juuri ja juuri heilahtavat.
Nyt on kesä ja luvassa tulevalle viikolle kaunista, ehkä riittää juhannukseen asti.

Kyllä ne joskus aivan hirveän sitkeitä ovat nämä' puhelin soittelijat ja suuttuvatkin jos ei tilausta tule .
Minä ostin kerran Lux merkkisen imurin, kalliin kuin mikäkin, mutta on hyvin toiminut ja yhä pölyä imee.
Pölystä ei ihan kokonaan pääse eroon imuroinninkaan jälkeen, sen olen todennut, kun lastan päälle olen imuroinnin jälkeen laittanut hyvin pölyä keräävän sukan ja pölyä vaan löytyy.

Yhteislaulu tilaisuudet ovat hyvin suosittuja täälläkin, en tosin ole varmaan koskaan mukana ollut, jos nyt muisti ei petä.
Lintujen laulua ei täällä kaupungissa liikenteen melulta kuule, mutta lentoa voi seurata ja onhan se pääskysten liito ihailtavaa.

Tuo huonounisuus puhuttaa, minä näen paljon unia, joten ei ehken ihan parasta unen laatuni ole, mutta nukahdan tosi helpolla
Asunnon vaihtoa en ole koskaan kenenkään kanssa tehnyt, en varmaan siitä tykkäisikään, olen sen verran omituinen, että tuskin kukaan luonani viihtyisikään, siis kodissani, oma leimani joka paikassa.

Rättänästä olen kuullut, mustikka kukkoa syönyt ja se oli tosi hyvää, itse en kumpaakaan ole tehnyt.
Unikkopelto on kaunis, ei vaan täällä meillä pelloiksi asti riitä, kyllä silkkiunikkokin on kaunis, vaikka onkin pienikukkainen.
Vanhojen talojen kukkapenkeissä usein noita keisarinkruunuja, niin sielläkin, missä aina kesäisin piipahdan, tuholaisia en ole huomannut, mutta hoitamattomina meinaavat kuolla.

Saunasielu oli minunkin mökin kiukaalla, tosin tehdas valmisteinen, koskaan en mitään ole edes yrittänyt savesta tehdä.
Onhan paljon muutakin, mihin en ole innostunut edes kokeilemaan.
Onnea sinne juhlintaan ja kunnon kohenemista kaikilta osin.

Jos naapurissa asuisit, tekisin sukat hurskainen.
Kyllä se aika paljon on langan hyvästä koostumuksesta se kestävyys ja hyvä maksaa.
Olen sitä mieltä, että kun työn tekee, soisi sen kestävän kauan, yksistään lampaanvilla ei ole vahvaa, tarvitsee jotain vahvike ainesta.
Seitsemän veljestä on mielestäni hyvä sukkalanka, tai ainakin oli, laatu siinäkin on huonontunut, Virossa taitavat sitä nykyään valmistaa.
Tuosta itikoiden inhoamisesta ei tule vastaväitteitä, kyllä purevat heti kun kohdalle sattuvat.

Näin se on aamu turina tullut tehtyä, nyt vaan kun suostuisi lähtemään.
Kaunista sunnuntai päivää teille kaikille ja viikon päästä jo juhannus, huhheijaa!

Kaunista sunnuntaiaamua Korvesta@

Sain illalla lapsen luokseni, oli huolissaan minusta. Ihana poika. Lämmitimme saunan ja istuimme iltaa susheja ja kasvispitoisia herkkuja nautiskelle.

Ramona kysyi rönttösistä, eivät ole minun himoitsemia herkkuja ei P.n liioin, mutta jos tarjotaan syön kyllä mielelläni. Anopin hautajausiin oli ex-mieheni tilannut kainuulaisen menun, johon kuuluin lohi- ,poro- ja puolukkarönttösiä.

Olen tehnyt mieheni sukulaisiĺle kun he vierailevat mm. hirvipaistia, muusia ja puolukkasurvosta sekä poronkäristystä samoin lisin, myös metsäsienikeittoa, ruisleipää ja jälkkäriksi mansikoita.

Eilen kun lopetin pirttiin kirjoittelun löysin punkin rinnastani. No, alkuhässäkän jälkeen olo tasoittui ja nyt pureman jälki on jo rauhoittunut.

Täytynee nousta aamupalan tekoon, poikakin nukkuu vielä saunamökissä. P.n tytär on isänsä luona kaupungissa.

Iltapäivä kahvi nyt kutsuu, että voilin maistua hyvälle. Osuutensa on varmaan suolasta liotetut oliivit, joita alkupaloiksi popsin halukkaasti,´. On ne sitten hyviä kun hieman tujumpi suola on jäänyt öljyiseen sisukseen, ja maustaminenkin on niissä hyvä.
On tuolla etelän puissa mahtava hedelmä, josta puristavat terveellisen ruokaöljynsä, ja sitä riittää vientiinkin ympäri maailmaa.

Onhan siitä ollut ihon ja hiustenkin hoitoon, tuolla paahtavamman auringon maissa, ja tosi tarpeen onkin. Siunattu ja viljelty puu jo vuosituhanten aikana.

Fatajuustopalat söin jo eilen, ja tekemääni perunasalaattia, se sitten on mukavaa helleruokaa, ja avomaan kurkut.

Palstalla kyseltiin keitetystä lahnasta,..toki on tuttu kala, vaan en tiedä vieläkö maistuisi, vuosiin vain kerran olen valmistanut, vaikka kyllä aikanaan ison uunilahnan kylkipalat vedettyinä irti pitkistä ruodoista, oli herkkua.

Jaa kiitos juttutuokiosta nyt tippakupin kanssa parvekkeelle,...moikka

Oliiveista pidän minäkin salaateissa, siitä huolimatta, että "oliivipuulehto" olikin aivan erityyppinen kuin olin lapsena lukiessani kirjoja mielikuvituksessani nähnyt ja kuvitellut.

Näin lukiessani mielessäni tuuhean vihreän lehdistön, jonka läpi auringon säteet siivilöityivät ja jonka sade kasteli raikkaan vihreäksi ja tuoksuvaksi.

Todellisuus yllätti, vanhat ryhmyiset puiden rungot olivat paksuja ja vääntyneitäkin, lehdet olivat harmaan vihertäviä enkä kaiken kaikkiaan olisi halunnut siitä käyttää sanaa 'lehto' lainkaan.

Kuulimme, että jokainen puu on rahallisesti valtavan arvokas. Oliivipuu on pitkäikäinen, usein saatu perintönä edellisiltä sukupolvilta.

Sitä tuli, mitä lupailtiin. Kesäinen päivä, aurinkoa ja lämmintä riittävästi.
Sellainen keskinavakka tuuli oli sopiva lisä.
Juhannushan se on tuloillaan. Juuri sitä ennen on kesäpäivän seisaus.
Päivä on pisimmillään, 21/6. Ja" yllätys", tämän jälkeen syksyä kohti
hiivitään hiljalleen.
Tuli se vaan markettireissu käveltyä, ettei pääse unohtumaan. Kummallista,
vaikka tuntuu, että ei ole mitään ostamisen tarvetta niin aina sitä mukaan
tavaraa lähtee. Mielestäni en ole kovin altis turhille houkutuksille. Silti
vaan jotain löytyy. Siihenhän se kauppahomma perustuu, asiakas vaan
sisään vaikka "tarjouksilla". Loppu hoituu luonnostaan:)
Näyttää itsepalvelukassojen käyttö hyvin lisääntyvän. Ehkä sillä selviää
hiukan nopeammin. En ole kokeillut ja tuskin kokeilenkaan. Seistä jorotan
kassajonossa. Vanhanaikainen asennehan minulla on, mutta hyvin sopii
ikäänikin:)
Hyvää jatkoa teille näillä kesäisillä päivillä!( kirjautunut olin, mutta kun
painalsin Lähetä nappia, läppäri väitti toisin) ynnämuu.

Katselin tänään hajamielisenä v. 2019 Allakkaa. Ka. Siinä pieni tietoteos, joka omalta alueeltaan tietää asioita. Tai moneltakin.
Hyvät hyssykät, juhannusviikossako sitä jo ollaan? Allakkaan on merkitty minuutin tarkkuudella se aika, jolloin pohjoisen pallonpuoliskon valoistuminen pysähtyy ja auringon hidas lyllertäminen alkaa kohti päiväntajaajaa.

Osallistuin joku aika sitten Kansanterveystyön puhelinagentin kautta keräykseen 40 eurolla. Ettei näit ylipuhumisia lisää tulisi, tilasin muka soitto eston tähän numeroon.

Tiesin eilisestä riehakkaana käyneestä sodasta rikkaruohoja vastaan että huilipäiväähän se vaan tekee ikägubbelle. Se toteutuikin. Vaati tupla ettoset.

Niinpä. Siitä laadukkaasta villalangasta valmistetut villasukat ostan sitten myyjäisistä. Ehkä ompelen punaisen villalangan ja vakuutan itselle, että SkillaN ne neuloi. Kyllä ne pakkasen pitävät hyvien nahkakenkien sisällä lämpimän. Höpinät sikseen ja oivalliset viikonalut hurskaiselta!

Olet hyvin antelias, hurskainen, kun haluat auttaa, onha se hyvä!
Kun vain rahat menisi oikeaan kohteeseen!
Muuten, sillä 40 e , olisit saanut kahdet hyvät sukat myyjäisistä! No, ehkä tuo antisi tuo jotain hyvää elämääsi, luulen! Sanotaan, että hyvä palkitaan hyvällä.

Myöhäisiltaa@ Uni jo silmiä kiinnu vetää, mutta ajattelin kertoa oman tapani olla vastaamatto tuntemattomiin numeroihin.

Yhteystiedoissani on kaikki tarvittavat numerot. Jos saan puhelun tuntemattomasta numerosta en vastaa.

Hyvää yötä💕

Huomenta viikon alkuun, mikä sitten typistyy keskikesän juhlaan.
Hyvää säätä näytti tietokoneen sääpalvelu, aurinko täydellä teholla, jospa toteutuisi.
Niin paljon kaikkea ulkoilmassa tapahtuvaa on monilla paikoin tiedossa, soisi onnistuvan.
Juhannus on vaan kerran vuodessa, kukkia en tyynyn alle laita, uskon sen ajan ohi jo menneen, mutta muuten juhannuksesta nautin hyvän ruuan ja sään ehdoilla.

Hui kamala noiden punkkien kanssa, koskaan en sitä ole nähnyt, mutta kertomuksia seurauksista olen nähnytkin ja eipä innosta moista otusta tapaamaan.
Kerrotaan että hyvin pienissä ympyröissä elävät, Ahvenanmaa taitaa olla suuremmin se paikka missä viihtyvät, on niitä täällä meidänkin maisemissa.
Ystävätär sairastui punkin puraisun vuoksi, vakavasti.

Tuo oliivi on salaatissakin mukava natusteltava, tykkään.
Savulahna, iso sellainen on herkullista syötävää, rasvainen ja maukas, ruodotkin helppo nyppiä.

Vanhoja puita ne on mistä oliivit ravistellaan ja varmaan hyvä satoisia, kauneuskin on varmaan ihmisen silmissä;)
Hyvä että ovat satoisia, riittää tänne meillekin.

Kassajonossa perinteiseen tapaan minäkin vuoroa odotan, tosin ei meillä juurikaan jonoissa tarvitse odottaa, jos jono ilmaantuu, kaikuu kovaäänisestä lisäkassa, kiitos.
Niin siinä käy, muutama päivä vielä sitä valoa lisääntyy ja sitten alkaa illat hämärtyä, mutta eipä surra, elokuu tuo paljon kaunista mukanaan, kuutamot ja metsän ja peltojen tuotteet, tosin marjoja jo heinäkuu antaa.
Mansikkaa pääsemme kohta juhannukselta kohtuu hintaisena ostamaan, on ennustettu hyvää satoa.

Eikös se olekin todistettu, että kunnon allakka kaiken tietää ja sieltä löytyykin tietoa melkein kaikkeen tärkeään.
Myyjäisistä niitä sukkia saa edullisemmin, liikkeissä maksavat maltaita, muistelin verranneeni, niin yli kymmenen euroa halvemmalla möimme tekeleitämme, mitä käsityö liike.
Onhan liikkeillä kuluja tietenkin paljon, palkat, vuokrat ja kun vielä voittoa olisi saatava.

On se pakko joskus kieltäytyä noista hyvän tekeväisyys pyynnöistä, hyvin ovat suhtautuneen kuitenkin, kun sanon joskus toiste osallistuvani.
Veroeuroista ei kaikkeen riitä ja kaiketi pienikin lahjoitus useammasta kohteesta mahdollistaa avun saannin.
Lasten leireille anomus taas tuli, kaiketi pienen summan annan.
Olen joskus ajatellut, että eläkeläismummon rahoille olisi omiin tarpeisiinkin tarve, mutta eipä leipä vielä ole loppunut, jos ei isot ole antamisetkaan.

Samalla tapaa on minulla yhteistiedot puhelimessa, mutta vastailen kyllä tuntemattomiinkin, eihän koskaan voi sanoa mikä hätä siellä toisessa päässä on, tiedän että liian herkkä olen mieleltäni näissäkin hommissa.

Nyt sitten pohtimaan, mitä järkevää voisin tänään saada aikaan, joka päivä jotakin kumminkin, vaikka huilailuksi tämä elämä suurilta osin menee.
Iloa ja lämpöä päiväänne.

Eilen vietimme kivan iltapäivän aina myöhäiseen iltaan P.n syntymäpäivää juhlien. Nykyisin ravintolat ovat hyvin varautuneet maukkaisiin kasvisruokiin. Yllätyin kuinka äkkiä vatsa pienenee. Alkuruoaksi otin jätti friteerattuja jättikatkarapuja ja lämpimäksi kasvishöystöä paahdetulla talon leivällä ja pataatti, lanttuperunoilla. Vain puolet pääruoan annoksesta jaksoin vaikka ihanaa oli jälkiruoaksi riitti cappuccino.

Keramiikkasaunatontut ilahduttivat päivänsankaria ja ne löysivät paikan saunankiviltä.

Kun palasimme mökille esikoisen kanssa lämmitimme saunan ja sen jälkeen olinkin aika mennä nukkumasn.

Mitäkö tänään? Pyysin poikaa siirtämään veneen talvisuojasta veteen, haluan soudella ongelle se kalastus nimittäin veti puoleensa talvella kun istuin pilkillä ja diettiini sopii kalaruoat.

Hyvää päivän jatkoa pirttiläisille 🌻

Valitettavasti puutiainen on levinnyt jo Rovaniemen korkeudelle, taigapunkki niistä erityisen tauteja levittävä. Täälläkin kulkee rokotebussi, voisi ostaa rokotussarjan, jota pitäisi tehostaa 3-5 vuoden välein. Rokote tepsii vain aivotuleduksen estämiseen, ei borrelioosiin. Lukemani mukaan aivokuumevirusta kantaa vain noin 1,4 % punkeista, joten riski on pieni, emme ole niitä rokotuksia ottaneet. Ilmaisen rokotteen saa, jos asuu vakituisesti tai on kesäasunto tietyillä suuren riskin alueilla, kuten esimerkiksi Kotkan saaristossa, Paraisilla tai Simossa. Etelä-Suomessa punkkien runsautta selitetään isolla peurakannalla, ne toimivat veritankkauspaikkoina punkeille.

Mekin liikumme kesäisin sellaisessa luonnossa, jossa punkkeja esiintyy. Virusta kantava punkki on siitä hankala, että se tartuttaa heti viruksen. Jokailtainen punkkisyyni estää aika hyvin borrelioosin kehittyminen, punainen ympyrä on niin selvä oire, lääkäriin ehtii mennä antibioottia saamaan. Suojaava varustus punkkialueilla on ennaltaehkäisevä : saappaat jalkaan tai sukat pitkien housujen lahkeiden päälle , pitkähihainen kauluspaita , lierihattu. Meillä on koiria ollut vuosikymmenet ja niistä punkkejä pinseteillä nypitty. Suojaavat liuokset hiukan auttavat, samoin punkkipanta, muttei täysin. Tuttavapiirissä on kaksi borrelioosiin sairastunutta, toinen heistä, nuori perheenisä kärsi vuosikaudet neurologisista oireista ja joutui olemaan ajoittain sairaslomalla. Punkkien pelossa ei tarvitse joka paikassa pukeutua umpinaisesti kiireestä kantapäähän, jäisi silloin D-vitamiinitkin saamatta. Moni pelkää kyitä, mutta enemmän ne pelkäävät ihmistä, punkki taas tuntuu olevan kovin tungetteleva.

Punaiset liljakukot pelästyivät onneksi tiskiainevesisuihkutusta.

Hyvää juhannusviikon alkua ! Sää lupaa hyvää jatkossakin.

Meillä maalla ei onneksi ole paljoa ollut punkkeja. Kissoilta on löytynyt enemmän, koska ne makoilevat aitan reunustalla heinikossa, josta alueelta on enimmät punkit löytyneet. Piha-alue on aidattu, jossa koirat saavat vapaana liikkua. Harvemmin niistä on punkkeja löytynyt.

Toista on pojan saarimökillä, jossa oleilee myös paljon kauriita, peuroja ja hirviä. Nehän ovat oikeita punkkimagneetteja, sen on huomannut pojan koirista, kun saavat saaressa vapaana liikkua, joka kerta löytyy muutama punkki, vaikka koirilla punkkipanta kaulassa. Punkkirokotus on paikallaan saariston ihmisillä.

Eilen oli hieno päivä,jonka vietin ystävättereni luona Naantalissa. Aivan ihastuttava kesäkaupunki, paljon oli jo turisteja, rannan ruokapaikoille oli ihan tunkua. Kultarannassa liehui lippu, kuten aina presidentin ollessa kesäasunnollaan. Siellähän alkoi presidentin Kultaranta-keskustelut. Tärkeä paikka siis kaunis Naantali!
Aurinkoisin terveisin, kissamummo.

Käytin aamupäiväni kuuntelemalla Kultarannan kokousta, hyvin mielenkiintoisena sen koin. Jussi Halla-ahon puheeseen harmistuin, kun en ajatuksistaan saa kiinni. Nythän turvallisuus mietintä EU:n ja Suomen osalta jatkuu iltapäivän loppupäätelmillä.

Oma selkäkipunikaan ei ole vielä hellittänyt, joten tv tarjontaa käytän nyt hyväkseni. Tuo ruokatarvikeiden kotiintilaus helpottaa elämistä kotona sentään, ja huomenna tulee poikanikin asioimaan apoteekissa.

Tuo varaamani Juhannuksen vietto saaristohotellissa, jää osaltani, en usko selkävaivani pitävän kalliomaaston epätasaisuudesta ollenkaan. Tyttärentyttäreni sensijaan pääsee perjantain puolenpäivän jälkeen iloisena lähtemään, ettei hyvät aamiaispöydän antimetkaan jää käyttämättä.
Juhannuksen jälkeen saankin kokovartalokuvauksen, jossa
syy selkävaivaan selviäisi.

Jaa, poikani tulikin jo tänään, heippa 😊 sini.sirkku

Jo oli mukava herätä kauniiseen aurinkopäivään, järvi peilityyni. Terassin rappusilla aamukahvi maistui taivaalliselta eilen leipomieni ohrarieskojen kera.
Kaikki on puhdasta ja siistiä juhannuksen tulla. Yllätys sentään, katiskassa oli jo eka kerralla kymmenkunta hyvän kokoista ahventa eilen illalla käydessämme ongella.
Tänään siis gurmeeateria keitetyt ahvenet perunoiden ja sipulikastikkeen kanssa.

Iltapäivällä ukkonen jyrähteli ja vettäkin ryöpsäytti. Muutoin hyvä
aurinkoinen keli, eikä sade sotkenut menojani. Ehdin käydä kalassa,
marketista tietenkin. Koht`hyvä sisäänheittotarjouskin lohen hankintaan.

Muutoin hyvin tavallinen oleilu- ja puuhastelupäivä. Eipä siinä paljon
kertomistakaan ole:)) Hyvää jatkoa teillekin!

Se netistä löydetty Kuluttajasuojan mainoseste puhelimiin on täyttä humpuukia. Tänäänkin kaksi yrittäjää. Toinen luontaistuotteita toinen vammaisten koulutuksen avustajia.
Sanoin tylysti ettei kaikilla yli 80 vuotiailla ole varaa moneen keräykseen osallistua ja suljin epäkohteliaasti luurin.

Kadottelin tänään tavaroitani. Kaulassa pidettävän nahkakansion vetoketju oli jäänyt auki. Pankkikorttikansio oli siitä livahtanut säilytysjemman irtotavaroiden sekaan.
Mahoton ilo kun se sisältä löytyi. Pääsin hoitamaan asioitani. Päivän ja kuukaudenkin pelastus se löytyminen oli.

Taivas meni meillä pilveen. Alkoi tuulla hossottamaan. Menin repimään vuohenputkia ja nokkosia marjapensaista ja niiden ympäriltä.
Ehkä se kuorikesilppu estäisi rikkaruohojen kasvua, tai suodatinkangas kait paremminkin. Maaperä on suorastaan väkikuivaa. Kastelin krymmppääntyneellä sadevedellä kun auringon suojana olleet pitkät rikkaruohon roikaleetkin kerran revin pois.

Tavallaan tontilla möyriessä maadoittuu, mikä on helevetin tärkeetä...toisen kautta taas vetää naatiksi. Jatkakaamm!

Myöhäisiltaa@

Minulla on ollut prinsessapäivä.

Aamulla nukuin pitkään, nautin aamiaisen ruohikolla (pöydän ääressä) keskipihan auringossa lapseni kanssa.

Päivällä lapsi vei minut ravintolaan lounaalle,
Palasin mökille, lapsi meni uimahalliin. Päikkiksen jälkeen äiti pääsi videoiden teko kurssilla. Tietotekniset oppitunnit ovat mieleeni, opettajana kärsivällinen median asiantuntija.

iltapäivällä mustia pilviä kerääntyi läntiselle taivaalle. Oli grilliruoan valmistuksen aika. Lapsi kysyi tuleeko nuo pilvet päälle. Ei tule, vastasin ja niin poika laittoi tulet grilliin.

Lapseni grillasi soijanakeista, paistetuista uusista perunoista ja sipulista, vihreästä parsasta ja paprikasta sekä grillijuustosta suussa sulavan päivällisen. Keittiön ikkuna oli auki ja toimi ota anna luukkuna. Valmistin keittiössä vihreän salaatin, lisuina paholaisen hilloa, wasabisilliä ja juomana raikasta vettä.

Söimme mökin ruokahuoneessa sillä kun ruoat oli grillattu alkoi ripehtimään vettä.

Lapsi lähti valokuvaaman luontoa ja minä vetäydyin ylisille.

Yötä 💕

Huomenet taivaan siniväri silmien edessä tässä päivää aloittelen, tuuli sopivasti puhaltelee, kuumuutta viilentää.
Kauniiksi ja lämpimäksi on povattu juhannuksen seutu, onnellista kesän nautintoa odotettavissa, toivottavasti vahingoilta välttyisimme, aina niitä vaan saa lehdestä lukea.


Mukavaa on korppiksen elämä lapsen kanssa, varmaan todella onnistunut päivä teillä oli.

,,,,hmm,,, en ole saanut selville mitä teen, kun viesti lähtee ennen aikojaan.

Korpikirjailija eikö ystäväsi tykkää olla mökillä, kun usein yksin siellä viihdyt?

Niin se käy hurskainen, ei ole uskominen, että niin helposti pääset soittajista.
Aina sattuu ja tapahtuu, ainakin hurskaiselle yllätyksiä jos missä muodossa.

Kauppaan pitää lähteä minun myös, tuo juhannus hieman osti himoja lisää, jotain poikkeavaa pitää miettiä.
Eilen ostin lohen ja suolasin pakkaseen, kraavi sitten vaikka leivän päällä on hyvää.

Olisipa mukava saada ongella kunnon ahvenen vonkaleitta, mielestäni kuhan veroinen, jos ei parempikin, haaveeksi jää tämäkin asia.
Teitkö leipiä, kun ohrarieskoista puhut anonyymi, vai pellillä rieskaa savolaisittain?

Ikävä tuo selkävaivasi sini-sirkku, se kyllä pistää usein petipotilaaksi, hyvä että kuvaavat, voi löytyä hoitoa ja lääkitystä, usein vain aika vaikea parannettava.

Kissamummo ihasteli Naantalin kauneutta, en ole käynyt, mutta voin kuvitella kauneuden kuvien perusteella.
En ole punkkia varmaan nähnytkään, silti pelkäävän mahdollista kohtaamista, paras paikka kaiketi on parveke.

Kristiina päivitteli pulmaansa mitä söisi, se on aika monella sama miettiminen.
Yksi syö sitä, toinen tätä, mitä sitten kaikille kelpaava keksisi.
Ruuan laitto on säveltämistä usein kun vaan sekoittelee hyviä aineksia yhteen, tulee maukas ruoka.
Kalaa pitää juhannukseksi ostaa ainakin yhden ruuan tekemiseen ja sitten sitä grillausta, sehän kuuluu kesään.

Siellä saariston maisemissa on kuulemma ne pahimmat punkki alueet ja varmaan siellä tuo pukeutuminen osataan ennalta ehkäisynä.
Olen minäkin yrittänyt heinikkoon mennessä suojautua, ei onneksi ole havaintojakaan punkeista ollut.
Ystävätär sai porreoloosin ja on sairastanut sen jälkeen jos mitä.
Hyvä että ne kukot sait pois liljoistasi Ramoona, olisi voineet pahaa jälkeä tehdä.

Makriina savea kaipasit, eikös sitä löydy hyvin varustetuista askartelu liikkeistä.
Olisi mukava kokeilla tuotakin hommaa, mutta ei ole uunia missä polton suorittaisi.


No nyt sitten kaupoille tarjouksia hakemaan, kahvia, voita ja kaikkea muuta edullisimmin;)
Pieneksi jää etuisuus pienissä määrin ostettaissa, mutta se tunne, että nyt sain halvalla, aivan kuin Tankki täyteen Vilen kuvittelen olevani;)

Savea kun kaipaillaan niin ainakin nuo Darwin ja Dass massat valkoisina, ovat harrastelijamuotoiluun mainioita! SE etukin niissä on, että kovettuvat ilman polttamista, ja pinta on kuin kipsivalussa. Helppoja muotoilla, mutta keskeneräinen työ pitää kääriä märkään pyyhkeeseen, koska pinnan kuivuminen on melko nopeaa.

Vesiliukoisena saa märillä käsillä tasoitettua pinnan (ihon tms.) sileäksi.
Korppiksella voi olla muita lähteitä myös. joita voi suositella.
Muotoilu on tosi hauskaa, kokeilin sitä ensimmäisinä näyttelytöinä, liityttyäni Keravan Kuvataiteilijoihin, mutta pensselityönä on visiot helpompia toteuttaa, kuin kookkaiden esineiden hakkuu, kaivertaminen tai valu.

Huomenta ylisiltä@

Tänne asti uni kesti, kuuden maissa otin lääkkeet ja uni jatkui.
Tiistai, yöllä on satanut runsaasti ruohikko oli kostea kun täysistuntoon juoksin ja rantaan aamupesulle.

Kömmin vielä ylisille, poika nukkuu saunamökissä.

Skillaan kysyit P.stä, eikö hän viihdy, kyllä hän viihtyy, mutta nyt hänen tyttärensä on isänsä luona ja he ovat yhdessä tehneet puutarhatöitä kaupungissa. Asunto osakeyhtiöön tulee muutoksia puutarhan osalle ja tytär purki aikoinaan tekemänsä perentapenkin koska sen keskeltä kaivetaan viime syksynä katkaistu tammen kanto. Me olimme kaikki minä ja poikani, P. ja hänen tyttärensä yhdessä viettämässä P.n syntymäpäivää, mutta tapanamme on antaa toisillemme aikaa olla lastemme kanssa keskenään.

Olen opetellut välttämään me-muotoa kertoessani päivistäni, joissa P.n on mukana. Syy erään lukijan stalkkaus ja asioiden kääntäminen up and dawn.

No, mitähän sitä tänään, katsotaan. Poika lähtee huomenna takaisin Helsinkiin työt kutsuvat, mutta palaa taas heinäkuussa joksikin aikaa ennen Japanin matkaansa.

Kuopukselle ajattelin soitella, jotta voi tulla nyt juhannuksena kavereittensa kanssa mökille. Me P.n kanssa menemme jos sää sallii Sotkamon mökille tai olemme ihan vaan kotona.

Lapseni on kuten usein kuvaan kuin itä ja länsituuli. Esikoinen huolehtiva ja rauhallinen ja kova tekemään töitä, tullut isäänsä niin luonteeltaan kuin ulkonäöltään. Kuopus tempperamenttisempi, avoimesti rakkautta osoittava halipoika, tullut luonteeltaan enenpi minuun, mutta myös ulkoisestikin. Molemmat ovat luovia, kuten mamikin.

No, tulipa kehuttua, mutta olen onnellinen lapsistani. Kädet risti iltaisin ja kiitän Jumalaa läheisistäni. Tiedän, että minusta pidetään huolta sittenkin jos itse en enää kykene itseäni ilmaisemaan.

Parasta maailmassa onkin oma perhe, ja ylpeä saa olla onnellisuudestaan. Niin minäkin, omistaanhan pitää parhaimman huolen.
Toinen seikka, mikä pistää näissä kirjoituksissa silmään, on kotiseuturakkaus. Sekin on tärkeää useimmille meistä.

Skillan tuolla mainitsi, ettei ole koskaan käynyt Naantalissa, niinpä, paljon meillä kaikilla on jäänyt näkemättä tästä kauniista maastamme, minäkin olen vain ohikulkumatkalla käynyt Varkaudessa, Joroisiin mennessämme matkoillamme ulkomailla tapaamiamme tuttavia tervehtimään . Yhteen kertaan se jäi, oli mukamas liian kaukana ystävämme. Puhelimitse pidimme aikansa yhteyttä, mutta sitten sekin jäi.
Paljon on hienoja käymättömiä paikkoja tässä kauniissa maassamme, mutta juuremme meidät useimmin sitoo kotiseudullemme.

No tänään aion kuitenkin mennä maalle kauniiseen kesäpaikkaamme, joka sijaitsee vain puolen tunnin ajomakan päässä kaupunkikodistani.

Tässä sitä mietin tarkenisiko jo mennä mereen uimaan noitten lastenlasten kera, ja nauttimaan vilvoittavasta merivedestä. T. kissamummo.

Näin se menee, kuten hurskainen kertoi. Kun annat hyvyyttäsi yhdelle,
tulee lisää pyytäjiä "hyvään tarkoitukseen." En tunne systeemiä, mutta
voi olla provisiolla kerjääjiä useampaan kohteeseen. Se jotenkin selittäisi
tapahtumat. Sivuutan käytännössä kaikki keräykset. Poikkeus on se, että
hyvin tunnen taustat ja toiminnot.
Tänään oli taas erinomainen päivä viettää aikaa ulkona. Aurinko paistoi
ja vieläkin täysillä. Samalla puhalteli vilvoittava tuuli. Tulikin vietettyä
ulkona pällistellen monta tuntia. Kun on hyvää tarjolla, silloin pitää napata:)

Väsyttää kyllä sekin vetkuilu, vaikka ei kävelyllä itsään ylen määrin rasittaisi.
Toivon hyvää jatkoa ja hyviä ilmoja itsekullekin!

Skillan'nin mainitsemia liljakukkoja näin kerran pihassamme. Ne tulivat puutarhakukkien mukana. Komeita pikkukuoriaisia. https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&channel=trow&q=liljakukko

Kirvoja saattaa olla tänä kesänä paljon. Kun illalla liikkuu lehtipensas aitojen lähellä, kuhinaa näkyy. Leppäkertun herkkua, sanovat asiasta tietävät.
Oli mukavata tupsia jotakin ulkona kun tuuli kohtuullisti lämmintä. Olen sen verran lapsenmielinen, etten iloitse pian edessä olevaa kesäpäiväntasaushetkeä. Tais olla 21.6 klo 18.54

Toisen kautta; eteläinen pallonpuolisko lyyhää lähes pimeyden ytimessä. Olen käsittänyt, että heillä olisi samaan aikaan talvipäivänseisaus. Heille se on merkittävä rajapaalu; päivä alkaa piteneen. Ja eikun menox, vitsaili Annie Lenox aikanaan.
hurskaisen pajalta hei!

Huomenta ja kaunista kesäaamua jokaiselle, sillä varmaan kaunista on muuallakin kuin täällä minun maisemissa.
Mukavalta kuulostaa, kun lupailevat kaunista ja lämmintä juhannusta maahamme, kaikella on kuitenkin varjo puolensa, kunpa säästyisimme onnettomuuksien viesteiltä.

Tuo savi mitä nyt olette useammat muotoilleet ja harrastaneet, sitä ei meidän muta pohjaisista järvistä löydy, jos jossakin on, ei kovin hyvä laatuista ainakaan.
En muista edes lapsena saven kanssa touhunneeni, no onhan jäänyt paljon muutakin väliin, mitä taiturit saavat aikaan.
Se on helppoa joka asian suhteen, kun ne osaa;)
Kälyni maalaa posliinia ja ikoneita, eipä minun käteni pysty niin pientä tekemään, mutta ihailla osaan toisten tekemiä.

Voin sanoa että onnellinen olen minäkin lasteni onnistumisista, vaikka en kovin hyviä geenejä ole antanutkaan,
Kuitenkin huomaan monia huonoja piirteitä itsestäni heille taakaksi jättäneeni, omia luonteen piirteitäni väliin huomaan ja ei kaikki ihan parasta ole, mutta minkäs teet.
Ei kuitenkaan mitään kovin harmillista, mutta olisi ne saaneet jäädä periytymättä.
Jospa ne polvi polvelta korjaantuvat;)
Kissamummo mainitsit kotiseutu rakkauden, sitä meillä on varmaan jo äidin maidosta saatuna ja onneksemme on kaunista ja puhdastakin luontoa tarjolla joka puolella.

Noin siinä usein käy, miten ynnämuu kerroit, kun niitä pyytäjiä löytyy joka taholla, kaikkeen ei millään pysty osallistumaan,
Toivoisi kovasti, että he joille omaisuutta on reilusti kertynyt, ojentaisivat auttavan kätensä, paljon on aiheellisia keräyksiä, liittyen vaikka sairauksiin, syöpä yksi sellainen.
Joskus kansan käsi on karttuisa ja pienistäkin puroista kertyy suuri virta.
Onneksemme meillä on oma tahto ja tuntemus osallistumaan, tai sitten ei.

Ennen vanhaan oli tarinaa miten nämä romaani heimolaiset osasivat onnistuneesti saada haluamansa, yksi tuli pyytämään ja kohta koko perhe pelmahti esiin, ehkä ei tänä päivänä sekään pelaa.

Voi tuota surkeutta, taas on odotettu kesää ja juuri kun se tuli, alkaakin päivät lyhenemään, mutta eipä surra joka ajalle löytyy ihanuudet.
Hämärtyvät illat, elokuun kuutamot, marjojen kerääminen (ei minulla) ja syksyn värikäs luonto ja sitten jo joulu odotuksissa, näin pian se maalaaminen onnistuu mielikuvien leikein;)
Kesäiset terveiset sinne hurskaisen pajalle;)

Nyt matkaan maalle juhannuksen viettoon, toivotan oikein ihanaa ja nautittavaa juhannusta kaikille, suojatkaa iho liialta auringolta ja myös itikoilta ja mahdollisilta punkeilta.
Pitäkää pirtti hengissä, nähdään ensi viikolla, heippa!

Joku tuolla mainitsi punaiset liljankukot. Ne tulevat ulkomaalaisten kukkasipulien mukana. Harrastin niitä joitakin vuosia, ja komeita liljoja niistä kasvoikin, mutta liljankukot tulivat mukana. Huomasin, ettei niille kelvannut suomalainen maatiaislilja, joten siirryin näihin perinnekukkiin. Nyt on ruskoliljaa, varjoliljaa ja päivänliljaa ympäri pihan, koska ne leviävät ihan omin avuin, ja kukkoja ei ole näkynyt! Lehtokotiloita kylläkin, mutta elätän toivoa, että pihapiirissä viihtyvä siili pitää ne kurissa.
Jostakin syystä en onnistu tiikerinliljan kasvattamisessa. Aina se kuolee talvella.
Olen varmaan jo kertonut moneen kertaan, että harrastan pioneja. Nyt ne ovat kukassa, mehevinä ja upeina, vieri vieressä. Tätä iloa kestää tosin vain viikon päivät. Mutta ovathan ne lehdetkin kauniit kukinnan jälkeenkin.

Nyt lähden juhannusreisuun mökille. Sielläkin on pioneja. Hauskaa juhannusta kaikille.

Keskiviikkoa@

Kesä on kauneimmillaan, säät auringon paisteesta vesikuuroihin. Ei tarvitse kastelukannun kanssa pihalla juosta. Kesä kastelemansa kuivaa ja aurinko hellii.

Ukkospilviä lähestyi lännestä, ohittaen niemen lounaaseen, joten säästyimme pahimmilta rytinöiltä. Peittelimme kesäkalusteet ja veneen suojaan sateelta. Söimme soijahihvejä, uusia sipuliperunoita pirtissä, ukkosen jyrinä taustamusiikkina, salamat värivaloina. Vettäkin tuli ja tuuli puhalsi kova irrottaen suuren määrän haltiakuusen käpyjä levitellen ne pitkin pihapiiriä. Ei ihme, että pihallamme on paljon pieniä kuusen alkuja.

Olen kuntoutunut hyvin. Punkin puremastakin rupi jälellä. Teimme punkkitarkastuksen tontillani. Ei yhtään täysosumaa.

Vetäydyin ylisille pitkälleen. Haikuli olo, lapsi lähti yhden maissa ajamaan kohti Helsinkiä. Vettä rapisee peltikattoon, unittaa.

Mukavia sanontoja nuo 'haltiakuusi ja ylisillä' ! Tuntuu oikein supisuomalaisuudelta itäisen osan metsistä. Pääpiirteittäin onkin moni pirtin naisväestä itäsuomesta, sinnehän hellettä taidettiin ennustaakin.

Täällä rannikkoseudulla on melkoisia tuulenpuuskia ollut aamupäivällä, joskin työpöytien äärellä olen hieman ruokia valmistellut, graavannut ja suolannut, paistanutkin lohta. Parvekkeen paperilyhty on keikkunut kilvan notkeiden koivunoksien ja pihlajien hurjassa viipotuksessa.
Ennen lomalle lähtöään pistäytyy poikakin vielä tänään, nuorimmainen vasta huomenna on saareen lähdössä, mutta en minäkään Kristiina23 lailla kaipaa Juhannusmatkalle kauas saaristoon, tai aikoja entisiä.
Nuorena kun avioituu, ehtii olla omaa väkeä ja muitakin sukulaisia ympärillä pitkään pitkään, joten omaa harvinaista rauhaansa osaa todella arvostaa.

Kaipa se luonteestakin on kiinni, mutta kun nuorena työssä käyvänä ei ehtinyt lukeakaan kuin ilta/öisin, vaikka se oli lähes elinehto silloinkin.

Kahvitauon pidinkin nyt samalla istumisella, hyvässä mallissa on nyt ihana kesä.

PS. Minun on sitten mahdoton kokea jotakin haikeutta, jos valo kulminoituu pisimpään päivään juhannuksena ? Eihän se herranen aika ole ollenkaan kesän loppu, vaan oikea kesähän jatkuu kesäkuusta heinä elo-syyskuuhun vielä pitkään, heippa 🖐

Oletko koskaan kokenut : kipu helpottaa, kun jonkun vanhankin kipeän salaisuuden jakaa jonkun kanssa?
Eräs ystäväni kertoi, että eräs syntymäpäiväjuhla avasi hänen silmänsä, juttelu päästi hänet pahasta!
Oliko Luoja ohjannut tapahtumaa, kun sitä hän oli pitkään rukoillen pyytänyt. Sitä hän ei tiennyt.

Mummu.

Niin, en salaisuudesta ole kärsinyt. mutta joskus kysyy itseltään, sainko avun juuri kun sitä eniten olin pyytänyt/tarvitsinnut.
Uskon siihen, ihan hiljattain olin avun tarpeessa ja epätietoinen. Sitten puhelun muodossa sain avun jota kipeästi kaipasin. Kiitollisuus täyttää silloin mielen niin lämpimänä.

Juhannusviikkoa vietetään, on aivan juhlava mielikin, Suomen suvi onkin kauneimta maanpäällä!
Siivottu on niin sisällä, kuin ulkona, nyt voisi vaikka yllätysvieras tulla!
Puutarhakalusteet kannoimme ulos, sain hyvin ne suihkutelluksi puutarhan kastelulaitteella, puhdasta tuli, pölyt pois.
Ekat kahvit juotiin ulkona, maistuikin paremmalta, eikä edes itikat kiusanneet.

"Nyt on Suomen suloin aika, nyt sen luonto kukoistaa.
Nyt sen kaikuu laulun taika,Väinön kannel kajahtaa.
Katso, kuinka järvet hohtaa, Suomen sulojärvet nuo.
Lehtoloista sua kohtaa, joita kukat luo.

Aurinkoista iltaa!
Niin se paistelee pilvettömältä taivaalta. Hellerajakin on ylitetty.
Eipä pitäisi valitella, vaikka hiki pintaan nousee. Kesäähän on odottu!
Olen kuulut maakuntajuttuja tutuilta. Ei kuulemma tartte olla yksin,
hyttysiä pörrää ja ihan kulemas tulevat ihollekin. Paarmat ja punkit
lisänä. Muistanhan minä, kun lähes joka kesä matkasin puolen tuhatta
kilsaa mökilleni korpimaisemiin. Olihan niitä elukoita, mutta sinne sekaan
se mieli veti. Muisteluitahan nuo.
Nyt se aika on ohitse ja hyvä niinkin. Viime kesäni jäi jo käymättä ja niin
tämäkin jää. Ja hyvä niin. Täällä ei hyttysistä ja punkeista ole kiusaa. On
kai sen verran pilaantunut ilma, ettei näille pikkuhäjyille kelpaa. En kaipaa
mennä hyttysten kiusattavaksi. Kyllähän se elämänmeno supistuu ja
kapenee, mutta toisaalta elämän laatuni nousee:) Niin se on kun turhia haihattalematta pähkäilen - tietysti huomioiden ajallisen tilanteeni.
Kävin katselemassa kellarivarastoani. Olihan siellä tarvikkeita maaleja
ja pensseleitä. Muutaman taulun pohjakin. Voi olla, että vietän niiden
kanssa aikaani parvekkeella - pitkästä aikaa. Hyvää jatkoa teille!

Hurskainen tässä. Pidetään pidetään pirtin palveluksia käytössä me omalla paikallaan jököttävät asiakkaat sillä aikaa kun SkillaN juhannusreissussa viipyy.
Toivotaan hyviä ilmoja nautinnollista kesänviettoa hänelle ja muillekin matkalaisille.
Tänä juhannuksena on liikaa rästitöitä. Luulisin selviäväni niistä viikossa. Juhannuksen tulee pehmytkudosleikkaus. Saattavat suositella muutaman päivä huilia isommista töistä.

Pitempiaikainen sateiden puuttuminen on vaikuttanut jo monille luontokasveille kukinnon loppumista. Juhannusruusu kukki meillä komeammin kuin koskaan kun niiden takana oleva kuusiaita poistettiin.

Kovin on nahistunut olo itselläkin kun rikkakasveja marjapensaiden alla möyriessä piti olla kerrospukeutumista itikka häijyläisten takia.
Klapipöllien halkomisessa kiilakirveen avulla menee monta päivää. Työ on myöhässä jo kaksi kuukautta. Katsellaan, sano.

Hyvää ja kaunista huomenta! Terveiset ihon jynssäyksestä kylppäristä,..höyry vain puskee korvistakin, kun karhealla sienellä tein ihokuorinnan 😊)) kosteusvoide vielä perään, ja hyvältä tuntuu !
Jokavuotinen hommahan tuo on ennen auringonottoa, joskin se on ikää myöten jäänyt vähäiseksi. Jo mökkiaikoina sai aurinkoa enemmän kuin terveellistä, kykkiessään penkoissa, samoin Lippajärvellä innostuessaan kitkemään.

Saaristossa sietää ihan suojata 50 kertaisella uv suojalla, minä taas en parvekkeella viihdy kauaa istuskelemassa. Melkein pyykin ripustukseen jää, mutta pihalla ja rannoilla ei niin kuuma olekaan.

Kylläpä näin selvää unta aamuyöstä,..olin työhuoneessani Lönnrotinkadulla, jossa keskimmäisestä ikkunasta oli yöpyjä tullut sisään. Jättänyt 2 1% maitotölkkiä lappeelleen lattialle kiireessään poistuessaan.

Tulimme toimitusjohtajan kanssa huoneeseeni, ja kysyin niin kuin ennen: tuonko kahvia Sinulle?
Ei, ei tarvitsen nyt tuoda, hän myhäili
Jaa, sanoin: katan tähän pöydälle sitten. Pääjohtaja istui ihan omana itsenään pöydän päähän ja nosti kahvikupin huulilleen.
Voi jestas, hetken kuluttua olin vieraiden nuorten myyjien ympäröimänä, ja A:sson'ia ei näkynyt missään enää.
No, sytytin hitaasti savukkeen, kunnes muutaman sanan vaihdettuani heräsin aamuun :)

Täysinäisiä maitotölkkejä lukuunottamatta, oli huoneeni ja kahvitilan pöytä aivan ennallaan, lukuunottamatta etten 3 vuoteen ole savuketta sytyttänyt 🤣)) Kaikkia muistikuvia sitä voi nähdä/ ja elää unessaan!¨

Kaunista ja riemuisaa Juhannustunnelmaa Pirttiin! sini.sirkku

Saamme nauttia auringosta ja kesän ylenpalttisesta vehreydestä , kukkivasta luonnosta , virkistävistä vesistä. Saunaan vaikkapa muutama koivunoksa tuoksuksi, jos koko vastaa ei ole mahdollista tehdä, liehukoon Suomen lippu toistaen sinivalkoista taivasta ja sinisiä vesistöjä. Juhannustunnelma syntyy kotiparvekkeelle tai rantamökille, mielessä monet menneet juhannukset.

Koettakaa te työmyyrätkin relata, ohjenuoraksi Muumipeikon juhannusruno :

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

– Tove Jansson –

Hyvää juhannusta kautta koko armaan Suomenniemen ja niille, joilla Suomi on sydämessä !

Eilen, päivällä huuhkaja, tuo viisas lintu piti konserttia aivan lähipuussa,
kiva oli kuunnella.!
Muistan jostain aikain takaa, että se ennustaa jotain, en muista kyllä, oliko se
hyvää vai pahaa.

Mainio ohjeistus" Muumipeikon juhlaruno!" Juuri noin mieleni
tekevi, heittäytyä vain olemaan ja oleilemaan, kun kuuntelen ja näen
tohinaa juhannuksen merkeissä.
Rauhallisesti kotioloissa tulee juhannus vietettyä. Ihan vapaehtoisesti,
enkä tule kateelliseksi heille, jotka ovat kovasti menossa. Tietysti myös
terveysseikkanikin hillitsee hilpeitä menoja, pitkiä matkoja ja uuvuttavia
juhlintoja.
Hyvä kesäinen keli oli tänäänkin. Sen ehdin huomata, kun kaverin
asiareissua odottelin puiston penkillä. Ei lähes tunti pitkältä tuntunut,
kun oli hyvä puiden varjostama paikka istuskella.
Hyvää juhannusta teille kaikille, toivotaan että kaikki menee hyvin!

Siirrä hyvä ihminen koko kuorosi jo seuraavalle portaalle.
Ei tuota jankkaamista jaksa täällä muut lukea, yliikäisten paapatusta.
Anteeksi vaan.

No
ILOISTA JUHANNUSTA kaikille. Herkuteltiin juur uusilla perunoilla kera eilen ongittujen ahventen ja sipulikastikkeen. Nyt lekottelen tässä samalla järveä ihaillen. Saunavihdat odottaa kylpejiä samoin kuin liian kylmä järvivesi Minulle pitää ola ainakin 24 asteista.

Suomen lippu lehahtaa ajoittain juhlavasti sinitaivaan alla! Aurinko on korkeimmalla paikallaan pitkään tänä yöttömänä yönä.
Helgträsk järvi Sipoossa lepää tyyneenä, heijastaen pieniä pilviä, ja ilma on suloisen lämmin!

🌿🌷🌴🌼🍀 Hyvää Juhannusta Kahvipirttiin ja koko palstalle 🍀💕🌿🌷🌴

Hyvää jatkoa juhannuksen vietolle! Ja nyt lähden ulos.
Terv. ynnämuu

Hyvä ajosää vaikutti siihen ettei juhannuksen menoliikenteessä sattunut paljon onnettomuuksia.
Keski- ja pohjoissuomessa paikoittain oli ukkossateita. Niinpä helteet ovatkin ohi toistaiseksi.
Katselin kolmen päivän sää-ennustetta. Ei sellaisia luvattu Etelä-Suomen osalle. Pari amppelikukkaani ei paljoa kastelua vaadi.

Mieluinen liputuspäivä. Jos liput lötköttäisivät kuin hantuukit naulassa, se ny minkään näköist ol. Ny liput liehuut kunnolla.
Myöhästyin tunnilla kun kaupassta olisin ostanut jotain pientä. Ehtiipä sitä huomennakin.
Vain mehujuomia hurskaisella juhannuksen aikana. Nyt ei passa rymytä yhtään. Hyvät Jussinpäivät itsekullekin!

Liput heiluu ja >Putin hoitaa.


täällä samoin kuin koko suomessa.

Juhannysaamu, aurinko paistaa, tuulee vilpoisasti 18 C.

Juhannusaaton iltapäivää ja alkuiltaa Kainuussa hillitsi massiiviset ukkoset ja vesisateet.

Aurinkokin kävi välillä tervehtimässä, jolloin tein kuvasarjoja minimaailman asukkaiden juhannusretkistä takapihan puutarhassa.

Yhdeksän jälkeen ukkoset olivat ohi ja sää tyyntyi joten saunoimme ja istuimme patiolla kertoen toisillemme pilvien muodostamista mielikuvista, napostellen saaristolaisleipäpaloja savulohihyveen kanssa. Viiniä nautimme kyytipoikana.

Nyt aamupakalle 🍇🐔🍉

Ero on siinä että toiset tuntevat mielihyvää siitä että saavat kertoa kokemuksistaan; jotkut taas tuntevat katkeruutta kun itsellä ei ole ollut mitään noin kivaa, vaikka kuinka olisi edllytykset matkustaa, harrastaa, saada aikaan, mutta kun ei tapahdu. (On ehkä joskus aikaisemmin tapahtunut, vielä kauemmas, vielä useammin, vielä suuremmalla rahalla)
Synnynnäiset tarinankertojat (usein myös harrastekirjailijat, nykyisin myös omakustannekirjoittajat, blogaajat lne) kuten korpikirjailija ja luen itsenikin siihen kategoriaan) kokevat kirjoittamisen ja kertomisen antoisana ja rikastuttavana harrastuksena. Jotkut ovat vain syntyneet kirjallisesti, verbaalisesti lahjakkaiksi ja miten heidän kirjoituksiaan tulkitaan, se riippu taas lukijasta. Minun mielestäni näille mollauksille, lyttäyksille jne. ei saisi antaa liikaa elintilaa omassa ajatusmaailmassaan. Jos nyt jonkun kalloon ei mahdu (joko tietoisesti tai tiedottomasti) että tarinankertoja kertoo, koska hänellä on tarve dokumentoida ja hän saa siitä mielihyvää, ei kerskuakseen tai ylentääkseen itseään, niin sehän kertoo taas huomattavasti enemmän moittijasta kuin kirjoittajasta.
Ai niin, huomenta pirttiin.
Hyvää Juhannusta!

Hurmaavan runsaat kukkakranssit hiuksissaan, on nuorimmaiseni tyttäret kaunistaneet Facebooksivujani aattona!
Kyllä nuoruus on hehkeää, kasvot auringon punaamina, ja runsaat hiukset aaltoilevina puolen välin selkää 😊 Isoäidin sydäntä ihan sykähdytti kaikki illan viestit ja puhelut.

Ystävättärelleni piti ihan hellästi nauraa, kun hän lupasi olla hiljempaa ens'kerralla, no joo, hyvä kun itsekin huomaa !

Täällä Espoossa rapsahti sadekuuro aamulla, vaan nyt on kirkastunut kimaltavaan raikkauteen levistössä. Kesäpäivä kauneimmillaan, ja lippusalossa hulmahtelee Suomen Lippu yhä juhlavasti.

Naudan jauhelihan sulatin pakastimesta, ja mietin tässä keventää pihvini punajuurihakkeluksella ja parilla tomaatilla!
Tosin 400 gr:sta tulee biff a'la Lindström'ejä taas pakastettaviksi, mutta,..
Ei,...nyt tuli suunnitelman muutos,.... helpoiten selviän perunalihalaatikolla!
*tuumasta toimeen*, ja iloisin terveisin 😊

Olen kanniskellut sisäkukkia kukkienhoitopöydälle omenapuun ja punssiverannan väliin, varjoisalle puolelle taloa, missä yleensäkin pidän niitä kesällä. Siellä ne sitten saavat vettä (tarvittaessa kastelen myös) taivaalta, neljän ilmansuunnan tuulia, yön viileyttä, päivän hehkua, yötöntä yötä ja voimaantuvat ja vahvistuvat taas pitkää talvikautta vasten. Mietin vain pelargonioitani, josko veisin ne myös ulos koko loppukesäksi.
Olemme istuttaneet uuden omenapuun, "suomalainen" omenapuu, myyjä sanoi kauppapuutarhassa ja lupasimme ripustaa siihen siniristilippumme. Se on ns. "perhepuu" jossa on neljää eri sorttia antonovka runkoon ympättyinä. Toivon että tällä kertaa onnistuisin kasvattamaan "oman" omenapuuni.

HUomenta vaan Pirttiin! Meilläkin ryöpsähti pieni ukkoskuuro aamulla, hyvä olikin, kun en niin paljoa kastellutkaan illalla kukkatarhoja.
Ilma hieman viileni, tuuleekin sopivasti, edelliset päivät oli kuumia!

Luulen, että nyt tulee aikainen sato kaikista marjoista ja tuleekin aika runsaasti,
puolukka ainakin kukki niin, että maa aivan valkoisena, se onkin paras marja, no,
miksei kaikki muutkin, olen perso marjoille!

Juhannuskahvit tuli juoduksi, kiitos!

Puntarissa kävin, huomasin, ett viisar liikkui liikaa väärään suuntaan!
Täytyyp kai useimmin käydä tuossa rituaalissa, ett pysyp ajan tasal!

Kun välillä syö niin ei ole ollenkaan niin nälkä! ;DD

Kukilla somistetulla parvekkeellani nautin juhannuslounaani. Mallaslimpun päälle skagenröraa. UUsien perunoiden päälle matjessilliä ja vesimeloni-fetasalaattia. Jo vain taas jaksaa.

Hetken päästä sitten kaffetta konjakin ja banaanikakun kera.

Leppoisaa Juhannuksen jatkoa kaikille!

Hyvää iltaa!
En sitten ollut yhtään missään juhannusriennoissa täällä Turussa. Eilen oli vielä hellepäivä. Kävin meressä uimassa. Tänään olen käyskennellyt viileämmässä kelissä. Ihan huomaamatta jalka nousee ja matkalle venyy pituutta katsellessa noita romanttisia, eksoottisia ja pelkistettyjä pihoja ja puistoja. Kovasti ovat monet nähneet "vaivaa". On kaunista kerroksellisuutta ja erilaisia istutusryppäitä.

Hyvin olen noiden kahden kissan kanssa pärjännyt. Pientä kissatappelua on ollut. Vanhempi "ojentaa" nuorempaa jos se meinaa vallata paikan, sähähtää. Kuitenkin hetken päästä siirtyy pois ja paikka on vapaa :)
Huomenna aion ottaa tuon tyttären pyörän ja matkata pitemmälle. On se kyllä vähän kolho pyörä, tottunut olen vanhaan "mankeliini".
Pärjäilkäähän!

raakile.vielä

Juhannuspäivä on kääntymässä iltaan. Pistäydyn pirttiin jotain kertoakseni. Omat läheisenihän toki touhujani seuraa ja tuntoni tietää.

Nyt on minimaailman juhannus kuvattu ja videonkin sain tehtyä nukkejen seikkailuista järvellä ja maissa.

Järviotokset piti tehdä laiturilta käsin ja editoida kuvia todenperäisiksi. Järvelle näet ei ollut asiaa voimakkaan tuulen ja korkeiden laineiden vuoksi, mutta lopputulos oli omasta mielestäni hyvä, ja kenellepäs minä hyvää mieltä touhuillani kuin itselleni.

Kelit meni kehnoiksi, paleli, joten pistin saunan lämpiämään. Eilinen koivuvasta oli vielä terässään.

Kasvisruokavalio pitää mietintämyssyni tiukoilla. Valmiit kasvisvaihtoehdot ovat hintavia, joten omaa kekseliäisyyttä vaatii tehdä uusia vaihtoehtoja. Valmistin päivällä viisi isohkoa soijarouhepihviä. Pakkasesta otin oman pihapiirin sieniä ja silppusin niiden joukkoon uutta sipulia, korppu- ja perunahiutaleet turvotin kaurakermalla johon lisäsin kananmunan. Maustoin massan soijalla, chilillä ja musta-ja valkopippurilla.

Paholaisenhillo käy hitsin hyvin kasvispihveihin.

Iltapalana söin kauralihiksen ja hedelmäsalaattia maustamattomassa jugurtissa.

Jos sinulla on hyviä kasvisruokareseptiä olisin kiitollinen niistä.

Kohta unimaan.

Lastenlapsista kerrotaan täällä, onhan ne ilon aiheita minullakin! Minullakin niitä kymmenen ja lasten lastenlapsia 3. Juuri vanhimman tyttäreni tytär, jonka ammattina on tutkija Hels.yliop. Viikin koetilalla, kertoi Facessa etnakoiransa Tildan, saaneet Euroopan etnakoirien 2 sijan.

Hyvin lukevat toisiaan 'valmentajatyttö ja koiravalmennettava' 😊 )) Eihän tottelevaisuuskoe eläinten kanssa muuten edes onnistuisi !
Biisonit oli Korkeasaaren pestin aikana tutkittaviaan, isä on maaseudulla monen kasvihuoneen viljelijä ja luonnonystävä. Mummolahan oli maatilalla Sipoon aikoina, ja kotieläimiä oli ympärillään monen sorttisia.

Olihan mukava kokemus katsella TV:ssä nuorten tyttöjen aur pairina olo Havaijilla. Oppia ja elämänkokemusta siinä saivat, niin tyttöset kuin lasten vanhemmatkin siellä,..ihan hellyttävää pienten hoidokkien suru ja nyyhkintä, kun tytöt palasivat, ikävöiden hekin Suomeen.

Lämmin tyyni ilta hellii meitä vielä, hyvät grillaustuoksut leviävät juuri nyt herkullisina tienoilla, liekö grillaavat parvekkeillaan osa 😋)) Onneksi olen jo ruokaillut pääaterian.
Kesäheinän ison uima-altaan vihkiäisiä seurasin FB sivuillani, kyllä monet tutut siinä katselivat suojakatoksen rullatessa autom. sivuun,..jolloin alkoi nuorten syöksy sekaan kuohuihin 🤣))))

Kahvia tässä nautiskelin parvekkeella minäkin, nyt ei liian kuuma olekaan enää aurigossa...Harakkaherra hypähti juhlallisesti sementtikaiteelle, tarkasteli pää kallellaan onko murenia lattialla tai pöydällä,..on se vaan komea lintu frakissaan, sinisäihkeen peilatessa siipisulissaan!
☀️🌿🌴🌱Herttaista jatkoa pyhäiltaanne 🍀🌿

Lapsia tai lastenlapsiakaan minulla ei ole. Kiitän siitä isosti Klothoa...ei minusta juurettomasta miehestä olisi ollut heidän kasvattajaksi.
Nämä loppuvuodet elän kyllä iisisti ja kanssaihmisiä enemmän kunnioittavasti.
(huithapeli-aapeli)

Uusi pirtti on pystytetty, sinne voi jatkaa huithapeli- aapelikin;)
Sinnepä nyt kiirehtikää kaikki.
Skillan näin toivoo;)