Talo ilman lattiaeristeitä?

Voisihan se noinkin olla. Käsittääkseni osittain maan sisään rakennettujen asuintalojen kellareiden eristämättömien lattioiden lämpötilat pyörivät siellä 8–15 °C tienovilla kun tilaa ei lämmitetä. Kuvailemassani tapauksessa lämpöä kuitenkin tuotaisiin huomattavasti suuremmalla teholla ja massiivisempaan betonilaattaan, joten lämmön luulisi nousevan korkeampiin lukemiin.

Viileän betonin kalseutta torjumaan sopisi varmaankin korkkilevy, joka päästäisi höyryn läpi mutta hillitsisi lämpövirtaa ja varmaankin kestäisi kohtuullisesti kosteuttakin (kun pullojen korkkeinakin materiaalia käytetään). Tällöin tosin maapohjan lämmittävä vaikutus vähenisi, joskin maa pysyisi lämpimämpänä hilliten kuitenkin lämmönhukkaa. Kun lasikuistin/viherhuoneen lattian jättäisi pinnoittamatta, pitäisi maasta karkaava lämpö tilan talvella vähintäänkin plussalla vähentäen asuintiloista väliseinän kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa. Vastaavasti voisi pohjoispuolelle tehdä lämmittämättömän varastotilan ja jättää sen lattian ilman eristävää lattiapintaa, jolloin myös sinne muodostuisi oma puolilämmin mikroilmastonsa vähentämään lämmönhukkaa asuintiloista.

Tknk kirjoitti:

Voisihan se noinkin olla. Käsittääkseni osittain maan sisään rakennettujen asuintalojen kellareiden eristämättömien lattioiden lämpötilat pyörivät siellä 8–15 °C tienovilla kun tilaa ei lämmitetä. Kuvailemassani tapauksessa lämpöä kuitenkin tuotaisiin huomattavasti suuremmalla teholla ja massiivisempaan betonilaattaan, joten lämmön luulisi nousevan korkeampiin lukemiin.

Viileän betonin kalseutta torjumaan sopisi varmaankin korkkilevy, joka päästäisi höyryn läpi mutta hillitsisi lämpövirtaa ja varmaankin kestäisi kohtuullisesti kosteuttakin (kun pullojen korkkeinakin materiaalia käytetään). Tällöin tosin maapohjan lämmittävä vaikutus vähenisi, joskin maa pysyisi lämpimämpänä hilliten kuitenkin lämmönhukkaa. Kun lasikuistin/viherhuoneen lattian jättäisi pinnoittamatta, pitäisi maasta karkaava lämpö tilan talvella vähintäänkin plussalla vähentäen asuintiloista väliseinän kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa. Vastaavasti voisi pohjoispuolelle tehdä lämmittämättömän varastotilan ja jättää sen lattian ilman eristävää lattiapintaa, jolloin myös sinne muodostuisi oma puolilämmin mikroilmastonsa vähentämään lämmönhukkaa asuintiloista.

Lue lisää

>Viileän betonin kalseutta torjumaan sopisi varmaankin korkkilevy, joka päästäisi höyryn läpi mutta hillitsisi lämpövirtaa ja varmaankin kestäisi kohtuullisesti kosteuttakin (kun pullojen korkkeinakin materiaalia käytetään).

Tuo temppu vain lisäisi huoneilman kosteuden tiivistymistä lattian betoniin ja aiheuttaisi homehtumisen korkkilevyn alle.

>Kun lasikuistin/viherhuoneen lattian jättäisi pinnoittamatta, pitäisi maasta karkaava lämpö tilan talvella vähintäänkin plussalla vähentäen asuintiloista väliseinän kautta tapahtuvaa lämmönhukkaa.

Höps.
Asuintilojen lattiat olisi vain talvella ksäistäkin kylmenpiä.
Kaikki kasvihuoneet on suomessa maata vasten, eikä niistä yksikään pysy plussalla suomen talvessa.

Mikäli koko rakennuksen kaivaa maan sisään ja tekee lasikaton kolmi-neli kerroslasista, pysyisi rakennuksen lämpö plussalla talven ajan. Mutta kuka kehtaisi asua 5 asteisessa kosteassa talviasunnossa?

Talon alla oleva maa on aina kylmä. Sillä ei voi ylläpitää talon peruslämpöä asuintaloissa. 5...8 asteinen maa ei riitä lämmittämään mitään ihmisasutuksia.

Esim vm56 talossa, jossa kellarin lattioissa ei ole eristeitä ja seinistäkin 90% on maan alla (yläpuolen asuintiloissa 23 asteen sisälämpö), betonilattian pinta on märkä käytännössä ympäri vuoden ja talvella sisälämpö lähestyy pakkasta seinien vierustoilla, sisäilman kosteus on noin 80% ympäri vuoden, siellä kaikki orgaaninen materiaali tuppaa homehtumaan ennen pitkää.

-raksaaja(sh)

Kiitoksia vakuuttavista kommenteista! Jostain siis pitää saada lämpöenergiaa radikaalisti enemmän maahan, mikäli ilman lattiaeristeitä meininki selvitä. Sivulla http://maaputki.mbnet.fi/hobits.html kirjoitetaan: "Syvälle maahan tuotu lämpö leviää pallomaisesti kaikkiin suuntiin, ylös- ja alassuunnat eivät eroa toisistaan. Lämpö siirtyy kuivassa maaperässä johtumalla, lämpörintaman edetessä karkeasti metrin kuukaudessa. Siten maan lämpötila on tasoittunut kuuden metrin syvyydessä hyvin lähelle ilman vuotuista keskiarvoa. Aurinkolämpöä kesällä siirtäen maansisäistä vakiolämpötilaa on mahdollista kohottaa Etelä- & Keski-Suomen 2-6°C:sta vaikka noin 19°C:seen, mikä riittää kattamaan talon lämmitys- ja ilmastointitarpeen."

Mitäs jos talon keskelle tehdään 6-8 m syvä energiakaivo betonirenkaista, asennetaan pohjalle muutama muovipinnoitettu kuparikierukka sekä meno- ja paluuputket ja täytetään kaivanto hiekalla lämmön dumppausosuudelta ja ylempää soralla, ja johdetaan tuonne huhtikuusta lokakuuhun aurinkokeräinkentästä ylijäämäenergia? Maahan dumpattu lämpö saavuttaisi lattian noin puoli vuotta viivästyneenä eli sopivasti lämmittämään talvipakkasilla rakennusta. Betonirengaskaivot ovat tosin sen verran kalliita, että ehkä halvemmaksi tulisi porauttaa muutama - puolen tusinaa perinteisempää energiakaivoa keskelle talon maapohjaa; mutta ymmärtääkseni noissa vakiona käytettävät lämmönkeruuputkistot eivät kestä 80–100 °C lämpötila-alueella, joten niihin joutuisi teettämään erikoiskomponentit kuparista; mikä tulisi varsin tyyriiksi. Toisaalta tuota voisi kompensoida lisäämällä kaivojen määrää, mikä puolestaan lisäisi aurinkokeräinten hyötysuhdetta, mutta nyt taaseen lämmön joutuisi dumppaamaan lähemmäs talon reunoja, jolloin taas lämpä karkaisi aikaisemmin ympäröiviin maamassoihin eli siksi tuo yksi betonikaivo keskelle taloa. Saikohan tästä kukaan mitään tolkkua... :)

Tknk kirjoitti:

Kiitoksia vakuuttavista kommenteista! Jostain siis pitää saada lämpöenergiaa radikaalisti enemmän maahan, mikäli ilman lattiaeristeitä meininki selvitä. Sivulla http://maaputki.mbnet.fi/hobits.html kirjoitetaan: "Syvälle maahan tuotu lämpö leviää pallomaisesti kaikkiin suuntiin, ylös- ja alassuunnat eivät eroa toisistaan. Lämpö siirtyy kuivassa maaperässä johtumalla, lämpörintaman edetessä karkeasti metrin kuukaudessa. Siten maan lämpötila on tasoittunut kuuden metrin syvyydessä hyvin lähelle ilman vuotuista keskiarvoa. Aurinkolämpöä kesällä siirtäen maansisäistä vakiolämpötilaa on mahdollista kohottaa Etelä- & Keski-Suomen 2-6°C:sta vaikka noin 19°C:seen, mikä riittää kattamaan talon lämmitys- ja ilmastointitarpeen."

Mitäs jos talon keskelle tehdään 6-8 m syvä energiakaivo betonirenkaista, asennetaan pohjalle muutama muovipinnoitettu kuparikierukka sekä meno- ja paluuputket ja täytetään kaivanto hiekalla lämmön dumppausosuudelta ja ylempää soralla, ja johdetaan tuonne huhtikuusta lokakuuhun aurinkokeräinkentästä ylijäämäenergia? Maahan dumpattu lämpö saavuttaisi lattian noin puoli vuotta viivästyneenä eli sopivasti lämmittämään talvipakkasilla rakennusta. Betonirengaskaivot ovat tosin sen verran kalliita, että ehkä halvemmaksi tulisi porauttaa muutama - puolen tusinaa perinteisempää energiakaivoa keskelle talon maapohjaa; mutta ymmärtääkseni noissa vakiona käytettävät lämmönkeruuputkistot eivät kestä 80–100 °C lämpötila-alueella, joten niihin joutuisi teettämään erikoiskomponentit kuparista; mikä tulisi varsin tyyriiksi. Toisaalta tuota voisi kompensoida lisäämällä kaivojen määrää, mikä puolestaan lisäisi aurinkokeräinten hyötysuhdetta, mutta nyt taaseen lämmön joutuisi dumppaamaan lähemmäs talon reunoja, jolloin taas lämpä karkaisi aikaisemmin ympäröiviin maamassoihin eli siksi tuo yksi betonikaivo keskelle taloa. Saikohan tästä kukaan mitään tolkkua... :)

Lue lisää

Jo 70-luvulla Keravan aurinkokylässä kokeiltiin lämmön varastoimista kesällä kallioperään josta se piti talvella ottaa lämmityskäyttöön. Ei onnistunut koska lämpö levisi laajalle alueelle. Taloihin piti rakentaa kaukolämpöverkosto että niissä voi asua.

Lämmön varastointi vaatisi 'lämpövaraston' eristämistä joka puolelta eli päältä, sivuilta ja alta.

Tknk kirjoitti:

Kiitoksia vakuuttavista kommenteista! Jostain siis pitää saada lämpöenergiaa radikaalisti enemmän maahan, mikäli ilman lattiaeristeitä meininki selvitä. Sivulla http://maaputki.mbnet.fi/hobits.html kirjoitetaan: "Syvälle maahan tuotu lämpö leviää pallomaisesti kaikkiin suuntiin, ylös- ja alassuunnat eivät eroa toisistaan. Lämpö siirtyy kuivassa maaperässä johtumalla, lämpörintaman edetessä karkeasti metrin kuukaudessa. Siten maan lämpötila on tasoittunut kuuden metrin syvyydessä hyvin lähelle ilman vuotuista keskiarvoa. Aurinkolämpöä kesällä siirtäen maansisäistä vakiolämpötilaa on mahdollista kohottaa Etelä- & Keski-Suomen 2-6°C:sta vaikka noin 19°C:seen, mikä riittää kattamaan talon lämmitys- ja ilmastointitarpeen."

Mitäs jos talon keskelle tehdään 6-8 m syvä energiakaivo betonirenkaista, asennetaan pohjalle muutama muovipinnoitettu kuparikierukka sekä meno- ja paluuputket ja täytetään kaivanto hiekalla lämmön dumppausosuudelta ja ylempää soralla, ja johdetaan tuonne huhtikuusta lokakuuhun aurinkokeräinkentästä ylijäämäenergia? Maahan dumpattu lämpö saavuttaisi lattian noin puoli vuotta viivästyneenä eli sopivasti lämmittämään talvipakkasilla rakennusta. Betonirengaskaivot ovat tosin sen verran kalliita, että ehkä halvemmaksi tulisi porauttaa muutama - puolen tusinaa perinteisempää energiakaivoa keskelle talon maapohjaa; mutta ymmärtääkseni noissa vakiona käytettävät lämmönkeruuputkistot eivät kestä 80–100 °C lämpötila-alueella, joten niihin joutuisi teettämään erikoiskomponentit kuparista; mikä tulisi varsin tyyriiksi. Toisaalta tuota voisi kompensoida lisäämällä kaivojen määrää, mikä puolestaan lisäisi aurinkokeräinten hyötysuhdetta, mutta nyt taaseen lämmön joutuisi dumppaamaan lähemmäs talon reunoja, jolloin taas lämpä karkaisi aikaisemmin ympäröiviin maamassoihin eli siksi tuo yksi betonikaivo keskelle taloa. Saikohan tästä kukaan mitään tolkkua... :)

Lue lisää

"mutta ymmärtääkseni noissa vakiona käytettävät lämmönkeruuputkistot eivät kestä 80–100 °C lämpötila-alueella"

Miten maasta saataisiin tuollaisia lämpötiloja jollain vapaavirtauskierukalla, etenkin kun ilmastomme keskilämpötila on kymmenen asteen luokkaa. Tai saahan toki, pitää sitten porata muutama tuhat kilometriä, maan keskipisteessä kyllä riittää lämpöä liiaksikin.

Anonyymi kirjoitti:

"mutta ymmärtääkseni noissa vakiona käytettävät lämmönkeruuputkistot eivät kestä 80–100 °C lämpötila-alueella"

Miten maasta saataisiin tuollaisia lämpötiloja jollain vapaavirtauskierukalla, etenkin kun ilmastomme keskilämpötila on kymmenen asteen luokkaa. Tai saahan toki, pitää sitten porata muutama tuhat kilometriä, maan keskipisteessä kyllä riittää lämpöä liiaksikin.

Lue lisää

Tuossa vaiheessa ideana oli jo, että aurinkoenergiaa varastoitaisiin talon alle massiivisia määriä eli isolla patteristolla aurinkokeräimiä ellei peräti koko katon kattavalla aurinkokeräimellä. Sopivalla absorbaattoripinnalla ja lasituksella keruuveden lämpötila nousisi hyvin pitkälle toiselle sadalle - ainakin mikäli kiertovesipumppu syystä tai toisesta pysähtyisi kesken aurinkoisen hellepäivän. Koko pulpettikaton kattavan aurinkokeräimen energiamäärä olisi sen verran iso, että sellaisen tunkeminen maahan talon alle vaatisi tolkuttomasti putkimetrejä kohtalaisen syvälle moneen kerrokseen, mikäli käytettäisiin normimaalämpöputkea, jolla dumppilämpötila pitäisi pitää jossain 40-50 asteen välissä. Sata-asteisella vedellä voisi riittää mainittu betonikaivo/nippu porareikiä.

Mutta joo, eihän edellämainituissa järjestelmissä mitään taloudellista järkeä olisi.

Joo, eilen lueskelinkin hallien rakentajien kommentteja eräästä keskustelusta, jossa mainittiin että seinistä 5 m sisään päin olisi eristettävää vyöhykettä, sen jälkeen ei lämpöeristeelle olisi tarvetta. raksaaja(sh) jo edellä onnistui minut vakuuttamaan ettei ainakaan passiivisella lämmönsiirtymisellä homma toimisi.

Näistä Suomessa tehdyistä pientalomittakaavan kokeiluista on hyvin nihkeästi näkynyt juttua medioissa ja varsinkaan netissä. Sinänsä on jo vesivaraajista tuttu juttu, että mitä isompi tilavuus, sen parempi lämpö säilyy, joten en hämmästyisi vaikka tuo jälkimmäisenäkään kuvaamani rakenne ei toimisi - ellei sitten "routaeristeitä" ulotettaisi tarpeeksi syvälle. :)