voiko poliisi valehdella oikeudenkäynnissä

tässä puhutaan faktoista, joita pystyy varmistaan. Esimerkiksi olenko käynyt paikassa X, joka on täynnä kameroita eikä sinne pääse ilman kulkulupaa muutenkaan vai ei.

Ehkä kannattaisi lukea ensin laista, mitkä vangitsemisen edellytykset ovat. Jos vangitaan todennäköisin syin, niin silloin syyllisyys on lähes satavarma. Jos taas vangitaan syytä epäillä näytöllä, niin silloin voidaan vangita, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos vangitsemiseen MUUTEN on ..lääp, lääp.(pitkä lista) edellytykset ja vangitseminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää.
Onhan selvää, että rosvo pistää hanttiin niin paljon kuin pystyy, mutta oikeus ratkaisee, kuten edellä on kerrottu.

Minut vangittiin todennäköisin syin kuukaudeksi ja sit todettiin oikeudessa syyttömäksi niin kuin olenkin. Mut vangitseminen johtui mielestäni puhtaasti poliisin valehtelusta ekassa oikeudenkäynnissä. Ja se kismittää...

Anonyymi kirjoitti:

Minut vangittiin todennäköisin syin kuukaudeksi ja sit todettiin oikeudessa syyttömäksi niin kuin olenkin. Mut vangitseminen johtui mielestäni puhtaasti poliisin valehtelusta ekassa oikeudenkäynnissä. Ja se kismittää...

Jos syyllinen jää selvittämättä, niin voi epäillä, olitko sittenkään syytön, ehkä vain riittävä näyttö tuomioon puuttui. MUTTA, jos rikoksesta on tuomittu joku toinen, niin SILLOIN olet ollut syytön, ellet ole ollut rikoskumppani, mille ei saatu näyttöä.
Vangitseminen todennäköisin syin ja kuukaudeksi panee epäilemään syyttömyyttäsi, myös se, miksi komisario ei ole iltapäivälehtien lööpeissä ja syytteessä.

Ei ollut yhtään ainuttakaan todistetta, että olisi edes rikosta tapahtunut, paitsi komisarion omassa hurjassa mielikuvituksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut yhtään ainuttakaan todistetta, että olisi edes rikosta tapahtunut, paitsi komisarion omassa hurjassa mielikuvituksessa.

Tapauksesi on Suomen rikoshistoriassa niin ainutlaatuinen, että siitä todennäköisesti tullaan tekemään elokuva. Juonena on, komisario keksii omassa päässään rikoksen, löytää ´syyllisen´, pidättää hänet ja vie jutun oikeuteen. Vaatii epäiltyä vangiksi, vaatimus menee oikeudessa läpi vangitsemisoikeudenkäynneissä, niitä on todennäköisin syin vangitulla kahden viikon välein ja kaiken kukkuraksi syytöntä pidetään vangittuna kuukauden ajan, ennen kuin oikeudelle selvää, että kaikki olikin vain komisarion mielikuvistusta.
Kerrotko vielä tutkiko komisario keksimänsä rikoksen itse, vai käyttikö hän tutkinnassa alaisiaan. Jos käytti, niin miksi ihmeessä he eivät huomanneet mitään, vai tapahtuiko kuten sadussa Keisarin uudet vaatteet ?

Anonyymi kirjoitti:

Tapauksesi on Suomen rikoshistoriassa niin ainutlaatuinen, että siitä todennäköisesti tullaan tekemään elokuva. Juonena on, komisario keksii omassa päässään rikoksen, löytää ´syyllisen´, pidättää hänet ja vie jutun oikeuteen. Vaatii epäiltyä vangiksi, vaatimus menee oikeudessa läpi vangitsemisoikeudenkäynneissä, niitä on todennäköisin syin vangitulla kahden viikon välein ja kaiken kukkuraksi syytöntä pidetään vangittuna kuukauden ajan, ennen kuin oikeudelle selvää, että kaikki olikin vain komisarion mielikuvistusta.
Kerrotko vielä tutkiko komisario keksimänsä rikoksen itse, vai käyttikö hän tutkinnassa alaisiaan. Jos käytti, niin miksi ihmeessä he eivät huomanneet mitään, vai tapahtuiko kuten sadussa Keisarin uudet vaatteet ?

--sorry muutamasta kirjoitusvirheestä.

Tästä olisi aineksia leffaankin. Harmi kuin se mielikuvitusrikos on niin epäseksikäs enkä minustakaan löydy sankaritarinoita kerrottavaksi. Mut poliisit penkoivat koko elämäni kuukauden ajan ja ainoa todiste ei edes kelvannut oikeudessa. Tuomarin mielestä koko rikosta ei edes tapahtunut. No tuli sekin koettua ja nyt korvauksia odottelen. Yksi selitys komisarion touhuille on lukihäiriö tai puhdas huolimattomuus. Hänelläkin on viime vuosina kertynyt kaikenlaisia sakkotuomioita virkatehtävien laiminlyönneistä.