kuulin yhden jutun vanhalta mieheltä hirsirakentamisesta

moi.

henkka tässä taas.

nyt kuulin vanhan jutun yhdeltä todellakin vanhalta mieheltä tuolta perämettästä hirsirakentamisesta.

ennenvanhaan kaikki puut on kaadettu yläkuulle, eli silloin kun kuu on ylhäällä ja mahdollisimman täydessä kuussa. ja vieläpä keväällä.

tämä siksi että kun puun kaataa silloin kun se on märimpänä, eli koivut kerää ja tuottaa mahlaa ym... niin silloin puut kaikki on kaadettava ollut jos on hirrestä pyöröhirrestä meinannut asunnon tai saunan tehdä.
(oli sitten puun laji mikä hyvänsä)

selitys tähän oli tällainen; että kun märkää puuta rakentaa se on helpointa veistää,

ja sitten kun sen rakennuksen saa valmiiksi niin puiden kuivuessa ja talon silloin painautuessa puu asettuu paikalleen toinen toistaan vasten parhaiten ja oikein ilman homeen tulemista.

nykyisin puut kuivataan suoriksi. eikä se toimi. tarvitaan tilkettä väliin.

mutta jos märän veistää oikein niin painautuma ja kuivuminen asettavat ne paikoilleen ilman ongelmia.

ja sitten se sanoi myös sen että nykyisin tyhmät ihmiset kataa keväisin puut polttopuiksi ja yleensä vieläpä koivut jotka keväällä ovat märimpiä mahdollisia puita ja huonointa kuivumaan.

että puut polttopuiksi pitää kaataa auringon ylhäällä ollessa ja syksyisellä puolivuotta etiäpäin talon hirsistä. silloin ne on kuivimmillaan ja kelpaa heti polttopuuksi.

metsää ja luontoa pitää osata käsitellä oikein oikean tiedon kanssa.

luonto antaa jos sieltä oikein osaa ottaa sanoi että karhun kyntäjäkin jättää oikein kaadetut omilleen eikä tule tupaan toisten lautasilta syömään.

näin se vanha mies sanoi.

olen nyt itse tutkinut asiaa tieteellisesti ja pakko myöntää että tämä vanha mies oli oikeassa.

terveisin henkka.