Huomasin eurovaalien yhteydessä, että Keskusta kuuluu samaan ALDE-ryhmään kuin Ranskan Macron. Ryhmä on EU:n kolmanneksi suurin ryhmä. Ruotsin Centerpartiet näytti pärjänneen hyvin vaaleissa, saaden 10,8 prosentin kannatuksen ja kaksi paikkaa, yhden lisäpaikan.
Onko Suomen Keskustalla opittavaa Macronilta tai Ruotsin veljespuolueelta? Itse en tunne kovinkaan hyvin Macronin poliittisia linjauksia tai kuinka lähellä toisiaan Suomen ja Ruotsin veljespuolueet ovat toisiaan politiikassaan.
Jos joku tuntee asiaa tarkemmin, olisi kiva kuulla kommentteja.
Onko Suomen Keskustalla opittavaa Macronilta tai Ruotsin veljespuolueelta? Itse en tunne kovinkaan hyvin Macronin poliittisia linjauksia tai kuinka lähellä toisiaan Suomen ja Ruotsin veljespuolueet ovat toisiaan politiikassaan.
Jos joku tuntee asiaa tarkemmin, olisi kiva kuulla kommentteja.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ruotsin Centerpartiet on käsittääkseni ollut jo perinteisesti hyvin samanlainen puolue kuin Suomen Keskusta. Tätä Wikipedian artikkelia tarkemmin en osaa vaikutelmaan määritellä:
https://urly.fi/1eY9
Jopa molempien maiden kepujen nimihistoria muistuttaa toisiaan. Ainoa merkittävä ero on, että Ruotsin kepu on harjoittanut blokkipolitiikkaa kolmen muun porvarillisen puolueen kanssa. Se juontaa tietenkin Ruotsin muutenkin erilaiseen poliittiseen asetelmaan eli sosialidemokraattien vahvaan asemaan. Viime syksyn parlamenttivaalien jälkeen Ruotsissakin taisi tuo blokki murtua ja Centerpartiet antaa sivutukea sikäläiselle demarihallitukselle saatuaan hallitusohjelmaan tiettyjä omia painotuksiaan.
Mistähän painotuksista mahtaa olla kyse?
Centerpartiet ei ole ollut enää 20-luvulla samankaltainen puolue kuin Kepu. Kehityssuunnat puolueilla ovat kyllä olleet samansuuntaiset, mutta ruotsalaiset ovat tässäkin olleet suomalaisia edellä. Ruotsin Keskusta alkoi jo aiemmin muuntua enemmän liberaalipuolueeksi kuin Suomessa jättäen maaseutupuolueen leiman taakseen. Ruotsissahan ei ole koskaan ollutkaan samanlaista kaupunki-maaseutuvastakkainasettelua kuin Suomessa. Suomen tilanne juontuu suurelta osin vuoden 1918 sisällissodan perintöön.
Myös Suomessa Kepu on vähin erin alkanut kulkea johtajiensa voimin samaan suuntaan kuin Ruotsin Center. Eli maaseudun puolueesta on tullut enemmän liberaali yrittäjäpuolue, mikä on toki tervetullut kehitys.
Tämä lienee se Keskustan syvin ongelma. Vanhana agraaripuolueena ja perhearvojen edustajana puolue on napit vastakkain itsensä kanssa liberalismin haastaessa. Mihin suuntaan Keskustan pitäisi kannattajiensa mukaan liikahtaa vai voiko se liikahtaa tieltänsä mihinkään? Olemmehan jo nyt nähneet, että Vanhasen kaudesta lähtien Keskusta on johdollansa ajanut hyvinkin kaupunkilaista politiikkaa, mikä on taas näkynyt vanhoillisten kepulaisten silmissä siltä, että puolue olisi ollut hylkäämässä heitä. Siitä syystä Perussuomalaiset ovat vieneet Keskustalta merkittävästi kannatusta tyypillisesti kepulaisvaikutteisissa kunnissa.
Keskustanuoret vaativatkin nyt puheenjohtajan vaihtuessa, että puolueen tulisi tutkailla itseään syvemmälti.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.437670
Eivät persut ole saaneet lisäkannatusta perinteisistä kepulaisvaikutteisista kunnista sen enempää kuin kaupungeistakaan, eivätkä ole leimallisesti maaseutumainen, eikä edes vanhoillinen puolue. Persujen kasvu perustuu äänestäjien asuinpaikasta riippumatta heidän suorasukaiseen ja usein samaan aikaan rentoon tapaansa puhua politiikasta sekä siihen, ettei puolueella ole ns. poliittisia tabuja eli asioita, joista ei voi puhua vastoin virallista liturgiaa. Tämä viimeksi mainittu joutui tosin vaaraan heti vuonna 2015, kun persut nousivat hallitukseen, mutta puolueen hajaantuminen pelasti tilanteen.
Katsopas+kannatustilastoja+pienissä+kepulaiskunnissa+vaikkapa+viimeisen+kymmenen+vuoden+aikajanalla.+Monessa+kunnassa,+jossa+aiemmin+Keskusta+nautti+lähes+100+%:sesta+kannatuksesta+on+Perussuomalaisten+kannatus+noussut+merkittävästi.
Kehotan sinua katsomaan kannatustilastoja suurissa kaupunkikunnissa samalta ajalta. Huomaat että kannatussiirtymä muilta puolueilta persuille on suhteellisen tasainen koko maassa, poikkeuksena vain puhtaasti ruotsinkieliset kunnat. Persujen kannatus on vuodesta 2007 nelinkertaistunut, mikä voi tietysti näyttää suuremmalta keskustavaltaisissa kunnissa, mutta koska ääntenlaskenta perustuu massoihin, suurten kaupunkien äänillä on suurempi paino kannatussiirtymissä.
Missään kunnassa kepun kannatus ei muuten ole koskaan ollut lähelläkään sataa prosenttia. Sellaisia kuntia, joissa kepulla on ollut määräenemmistö eli kaksi kolmasosaa valtuustopaikoista, on ollut parhaimmillaankin vain kymmenkunta. Täälläkin usein naureskeltu Merijärvi on ollut poikkeus, joka vahvistaa säännön.
Soinin persupuolue rokotti paljon demarien kannatusta. Halla-ahon persut näyttäisivät puolestaan rokottavan nyt enemmän kepualueita.
Syrjäseuduille persujen kasvu on huono uutinen. Se johtuu siitä, että persuja ei hevin huolita hallituksiin. Samalla Kepun kannatus ja vaikutusvalta heikkenevät.
Alde on Keskustalle hyvä viiteryhmä koska se tavoittelee mm. maataloustukien supistamista.
Suomen keskustan olemassaolon ainut tarkoitus on tämä.
Maanviljelijällä oikeus harjoittaa Suomessa kannattamatonta liiketoimintaa:
- Suomen maataloustuet olivat jälleen kerran ylivoimaisesti Euroopan korkeimmat suhteessa sektorin tuottamaan arvonlisään. Jokaista maatalouden tuottamaa euroa kohden maksettiin tukia lähes kaksi euroa.
Ruotsissahan tuo veronmaksajien rahoilla pyöritetty lestatyylinen rahastus on jo lopetettu joitakin aikoja sitten...
Juha-Lesta Sipilän myötä samaa valtion(=veronmaksajien) rahoilla pyöritettyä kuppausmeininkiä yritettiin sisäänajaa myös muuhunkin (lestadiolaispohjaiseen) "liikeelämän toimintaan".
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/
- Sipilä hyödynsi yhteistä rahaa tehdäkseen itsestään yksityisen miljonäärin.
Macron edustaa koko lailla erilaista poliittista näkemystä kuin Kepu. Macron on liberaali federalisti. Hän haluaa EUn integraatiokehityksen syventämistä ja nopeuttamista. Hän on punainen vaate Euroopan populisteille ja nationalisteille. Jos Macronille pitäisi hakea suomalaista vastinetta henkilötasolta, sellainen olisi mielestäni Alexander Stubb.
ALDE on liberaaliryhmittymä, joka ajaa mm. maataloustukien poistamista. Björn Wahlroos voisi liberaalina ja talousorientoituneena sekä maataloustukia moraalittomina pitävänä hyvinkin kuulua myös tähän tyhmään, jos olisi poliitikko. Hjallis Harkimo ja Elina Lepomäki sopisivat myös ALDEeen. Kepussa taas on paljon enemmän koservatismia kuin ALDEssa kokonaisuudessaan ja suhde maatalouteen erottaa Kepun kokonaan tämän ryhmän politiikasta.
Ruotsin Centerpartien johtaja Annie Lööf näyttää saaneen vaikutteita Macronilta, mutta Macroninkaan politiikassa kaikki ei näytä menneen putkeen.
https://yle.fi/uutiset/3-10755515
"Macronin mukaan hänen valintansa jälkeen on tehty paljon uudistuksia, mutta hän sanoi katuvansa sitä, että ei ole laittanut "inhimillisyyttä riittävästi projektin keskiöön"."
Tässä asiassa on varmaan kaikilla opittavaa.
Huomasin myös googlettamalla, että ALDE-ryhmään kuuluvat Viron kaksi suurinta puoluetta, Reformipuolue ja Keskustapuolue. Mielenkiintoista.
Vai onko Macron saanut vaikutteita Ruotsin ja Suomen kepuilta sen lisäksi, että maakuntamalli on yleinen järjestelmä Euroopan maissa.
"Macron aikoo helpottaa muun muassa kansalaisaloitteella vaadittujen kansanäänestysten järjestämistä ja hajottaa hallintoa alueille. Tähän asti Ranska on ollut erittäin keskusjohtoinen maa.
Keskushallinnon työntekijöiden määrää vähennetään, ja alueille tulee uusia työpaikkoja. Uudistus aloitetaan ensi vuoden alussa.
– Ranskan alueet ovat erilaisia. Siitä syystä meidän pitää siirtää päätöksentekoakin alueille, Macron sanoi. Tätä varten hän aikoo laadituttaa erityisen ohjelman. Hallitus esittelee hallintouudistuksen toukokuussa."
Ranska on tietysti suuri maa, missä keskusjohtoisuuden purkaminen voi olla perusteltua. Ranska on myös maa, jota on järkevä kehittääkin suhteellisen tasaisesti. Ranskassa ei ole arktista jäätikköä tai aavikkoa.
Kuten pormestari Jan Vapaavuori on sanonut, muualla trendinä on välihallinnosta luopuminen. Näin tekee mm. Tanska, mikä on pieni maa. Tanskaa voi samaan tapaan kuin Ranskaa kehittää kaikkialta ja samasta syystä.
Suomi taas muistuttaa enemmän suuria pohjoisia maita kuten Kanadaa ja Venäjää. Ne eivät satsaa kehitysmielessä jäätiköidensä ja tundra-alueidensä kehittämiseen. Korkeintaan ne hyödyntävät noiden alueiden luonnovaroja. Näissä maissa ymmärretään, etteivät ihmiset vapaaehtoisesti hakeudu hankaliin luonnonolosuhteisiin ja pitkien etäisyyksien taakse eikä valtiovallan ole sellaista syytä tukea pelkästään sen hokeman perusteella, että koko maa täytyy pitää asuttuna. Myös naapurimaamme Ruotsi on tämän käsittänyt. Käytännössä Ruotsin koko maataloustuotanto synnyetään Tukholmasta etelään olevilla alueilla. Ruotsissa pohjoinen osa on niinkin asuttuna kuin on, tietystu kaivannaisteollisuuden ansiosta. Norjassa taas kalaa tulee kaikilta meriltä ja sitä kannattaa kalastaa myös arktisilla alueilla. Jos Suomella olisi jäämeriyhteys, se voisi tuoda meillekin tarvetta asuttaa arktisia alueitamme nykyistä enemmän
Meillä demarit rakentavat maakuntahimmelin.
Suomenkin alueet ovat erilaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseudulla voitaisiin harjoittaa erilaista politiikkaa kuin muualla Suomea?
"pääkaupunkiseudulla+voitaisiin+harjoittaa+erilaista+politiikkaa+kuin+muualla+Suomea?"
En ole asunut koskaan pääkaupunkiseudulla, mutta minulle on syntynyt median kautta käsitys, etteivät nykyiset pääkaupunkiseudun asukkaat ja varsinkaan sen päättäjät tunne itseään uusimaalaisiksi. Siksi pääkaupunkiseudulle voitaisiin antaa suorastaan 19:nnen maakunnan asema.
Ilmastopolitiikan seurauksena liikenne ja polttoaineköyhyys tulevat kasvamaan erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joten ilmastotalkoiden maksumiehinä tulevat olemaan yllätys yllätys köyhemmät ihmiset. Pääkaupunkiseudulla voidaan kehittää julkista liikennettä, mutta paikoissa, joissa etäisyydet palveluihin vain kasvavat ja niihin pääsee vain autolla, polttoaineköyhyys vain kasvaa. Ranskassakin protestoitiin polttoaineen hinnankorotuksia vastaan. Lisäksi pääkaupunkiseudulla elää ihmisiä, joilla on varaa ostaa sähkö ja hybridiautoja, mutta on myös ihmisiä joilla siihen ei ole varaa. Tässäkin asiassa jako ihmisiin ja ihmisiin tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Toivottavasti seuraava hallitus ei tuo Macronin ja Trumpin ongelmia Suomeen. Trumpinkin valintaan vaikutti osittain se, että ympäristöpolitiikka loi unohdetun kansanosan.
No, tuskinpa bensiinin ja dieselin hinnan nousu noin viisi sentillä litralta tuo keltaliivejä kadulle.
Tanskassakin+oli+vaalit+ja+ALDE-ryhmään+kuuluva+Venstre+sai+äänistä+23,4%+ja+yhdeksän+lisäpaikkaa.++Sielläkin+vaaliteemoja+olivat+maahanmuutto+ja+ilmastopolitiikka.
ALDE-ryhmän nimi näyttää muuttuneen nimeksi Renew Europe. Ilmeisesti halutaan uudistaa Eurooppaa ja tehdä eroa talousliberalismiin.