Kespessin koepoltot tehty
Nonniin, nyt on pannu ollut käytössä kolmatta kuukautta. On ollut reikätiiliarinaa ja muitakin arina kokeiluja. Ne toimi muuten hyvin mutta hankaloitti naulojen poistamista arinalta. Eikä ne reikätiilet olleet tulisellaisia, joten ne mureni ja halkeili.
Nyt pannu on "tehtaan säädöissä" paitsi että olen suurentanut toisioilmareikiä kahdeksasta kymmeneen milliin. Kattilan "puhtausaste" verrattuna esim. öljypolttimeen on huono. Mutta toisaalta taas se tuntuu olevan puukulutuksen kannalta ihan yhdentekevää onko lämmönvaihdin vähän vai paljon "karvainen" Puita on mennyt joulukuusta tähän päivään keskimäärin 250 litraa vuorokaudessa. Ja hyvänä puolena on se että sinne varastopesään voi heittää ihan mitä vaan mikä palaa. Poltan tällä erää yhden vanhan talon, nauloineen kaikkineen. Muovit kerään tietysti pois, enhän minä ole mikään ekoterroristi sentään!!
Nyt kun on ollut pakkasia (-15-20°) olen käynyt pannulla, täyttämässä ja tarkistamassa aamu seitsemältä, ja illalla myös noin seiskalta. Nyt menee puita vähän enemmän, noin 350 litraa vuorokaudessa. Tuhkat ja naulat poistan pesästä 4-5 päivän välein ja lämmönvaihtimen putsaan siinä samalla. Lämmitettävää on noin 600 kuutiota jota pidän 20° ja siihen päälle käyttövedet.
Minusta tämä kulutus ei ole suurensuuri, varsinkin ottaen huomioon että eristykset pannarissa on tehty vähän "vasemmalla kädellä"!! On ollut niin paljon hommia että kun sain ensimmäisen kerroksen villaa seinään ja kattoon ja tuulen pysymään ulkopuolella, jätin eristämisen toistaiseksi siihen.
Jos jotakuta kiinnostaa, löytyy tästä blogista vähän kuvia kattilasta.
http://spaces.msn.com/members/saetkae
Niin, eikä tarvii käyttä dödöjö!! Amulla seisoo vaan täyttöluukun yllä kainaloitaan tuulettaen, niin saa tervan tuoksua koko päiväksi! ;-)
Nonniin, nyt on pannu ollut käytössä kolmatta kuukautta. On ollut reikätiiliarinaa ja muitakin arina kokeiluja. Ne toimi muuten hyvin mutta hankaloitti naulojen poistamista arinalta. Eikä ne reikätiilet olleet tulisellaisia, joten ne mureni ja halkeili.
Nyt pannu on "tehtaan säädöissä" paitsi että olen suurentanut toisioilmareikiä kahdeksasta kymmeneen milliin. Kattilan "puhtausaste" verrattuna esim. öljypolttimeen on huono. Mutta toisaalta taas se tuntuu olevan puukulutuksen kannalta ihan yhdentekevää onko lämmönvaihdin vähän vai paljon "karvainen" Puita on mennyt joulukuusta tähän päivään keskimäärin 250 litraa vuorokaudessa. Ja hyvänä puolena on se että sinne varastopesään voi heittää ihan mitä vaan mikä palaa. Poltan tällä erää yhden vanhan talon, nauloineen kaikkineen. Muovit kerään tietysti pois, enhän minä ole mikään ekoterroristi sentään!!
Nyt kun on ollut pakkasia (-15-20°) olen käynyt pannulla, täyttämässä ja tarkistamassa aamu seitsemältä, ja illalla myös noin seiskalta. Nyt menee puita vähän enemmän, noin 350 litraa vuorokaudessa. Tuhkat ja naulat poistan pesästä 4-5 päivän välein ja lämmönvaihtimen putsaan siinä samalla. Lämmitettävää on noin 600 kuutiota jota pidän 20° ja siihen päälle käyttövedet.
Minusta tämä kulutus ei ole suurensuuri, varsinkin ottaen huomioon että eristykset pannarissa on tehty vähän "vasemmalla kädellä"!! On ollut niin paljon hommia että kun sain ensimmäisen kerroksen villaa seinään ja kattoon ja tuulen pysymään ulkopuolella, jätin eristämisen toistaiseksi siihen.
Jos jotakuta kiinnostaa, löytyy tästä blogista vähän kuvia kattilasta.
http://spaces.msn.com/members/saetkae
Niin, eikä tarvii käyttä dödöjö!! Amulla seisoo vaan täyttöluukun yllä kainaloitaan tuulettaen, niin saa tervan tuoksua koko päiväksi! ;-)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuo sinun Kespes on ilmeisesti 15kW? Minkäkokoinen siinä on varastopesän nielu? Eli minkäkokoista olkipaalia sinne voi pistää pituussuunnassa? Saako siihen tehdastekoista jatkoa varastopesään?
Tuo 250 litraa/vuorokausi, niin millaista puuta? Voiko verrata polttamaasi puuta = 0,25 pinokuutiota kuusihalkoa, vai onko, että se on pinokuutioina esim. 0,2 tai 0,15pm3??? Nyt näillä pakkasilla on oma puunkulutus ollut tuo 0,25pm3 joka päivä ja joka kolmas päivä "välipäivä" lämmityksessä. Lämmitettävää on noin 900 kuutiota.
EU:alueilla kuolee 350.000-400.000 ihmistä enenaikaiseti.
Näin on Ilman pienhiukkaset luultuakin vaarallisempia
Taajamien hengitysilmassa leijuvat pienhiukkaset voivat olla syynä useille hengenvaarallisille sairauksille.
Hengitysilman pienhiukkasille altistuminen on todettu lisäävän sydänsairauksia ja lasten astmaa sekä monenlaisia muita keuhkosairauksia keuhkosyöpä mukaan lukien, ääreisverenkierto häiriöitä.
Uusimpien yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan pienhiukkaset voivat aiheuttaa jopa äkillisen sydänkohtauksen. Hiukkasten epäillään myös pystyvän muuttamaan geeniperimää.
Hiukkasia esiintyy kaikkialla. Ne voivat olla peräisin sekä luonnollisista että ihmisten aiheuttamista lähteistä. Luonnon omista lähteistä peräisin olevat hiukkaset, kuten siitepöly, maaperän pöly ja itiöt, ovat kooltaan melko suuria
. Sitä vastoin fossiilisten polttoaineiden polttamisesta peräisin olevat hiukkaset ovat hyvin pieniä, 2,5 mikrometriä hiuksen paksuus on noin 50 mikrometriä.
Pienhiukkaset liikkuvat ilmakehässä kaasun tavoin ja pääsevät miltei esteettömästi kulkeutumaan myös ihmisten keuhkoihin. Hiukkasten pinnalle voi takertua monenlaisia haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, jotka joutuvat keuhkojen kautta elimistöön.
Lähde Pipo.
Suomessa on noin 3,7 miljoonaa puun pienpolttolaitetta, joista 2,2 miljoonaa on tulisijoja ja 1,5 miljoonaa kiukaita ja patoja. Huomattava osa laitteista on omakotitaloissa ja loma-asunnoissa.
Yli puolet puun arvioidusta käyttömäärästä, 6,1 milj. m3, palaa omakotitalojen laitteissa. Puun pienpoltto tuottaa häkää, hiilivetyjä ja pienhiukkasia, joiden määriin vaikuttavat polttoaine, palamisen täydellisyys ja savukaasujen käsittely.
Vain neljässä Euroopan maassa on asetettu pienkattiloille hiukkaspäästöraja. Näistä Itävallan raja, 60 mg/MJ, on tiukin. Tulisijoille päästörajoja ei ole asetettu missään maassa eikä minkäänlaisille polttolaitteille ole asetettu pienhiukkasrajoituksia Euroopassa.
Päästöjä vertailtaessa on tärkeää muistaa, että Suomessa ja Keski-PEuroopassa käytössä olevat kattilat poikkeavat toisistaan. Johtuen lähinnä erilaisista päästörajoituksista, kattiloiden yleiselle säädölle ja savukaasujen hallinnalle on asetettu muualla korkeampia vaatimuksia kuin Suomessa.
Pienhiukkaspäästöt vaikuttavat terveyteen välittömästi hengityksen kautta, ja hiukkaspäästöjen selvittämistä on pidettävä vähintään yhtä tärkeänä tehtävänä kuin ilmaston muuttumisen tutkimista.
Tiedon puuttuessa päästöjen rajoituksia on vaikea perustella riittävästi. Puun polton pienhiukkaspäästöt (PIPO) yhteishankkeessa on tutkittu puun polton aiheuttamien päästöjen määrää Tekesin rahoittamana vuosina 2002–2005.
Tutkimus tehdään Kuopion yliopistossa, VTT:n laboratorioissa ja Työtehoseuralla. Tutkimukseen on osallistunut yhdeksän tulisija- ja kattilavalmistajaa Suomesta, joten selvitys on kattavin puun pienpolton tutkimushanke
...hehkuttelet tätä ilmiselvästi raakileena myytävää kattilaa täällä palstalla? Ihmiset saavat kohta sen käsityksen että klapilämmitys vaatii vähintään sähköporan, hitsauslaitteen ja puolet päivästä vapaata.
Hyvin toimiviakin klapikattiloita kun löytyy markkinoilta useammalta toimittajalta. Yrittäjyys kaikkeen kunniaan mutta tuollainen tekee hallaa koko bisnekselle.
Miten niin raakile? Perustele! Vakiona olevan palamisilmapuhaltimen ansiosta sopii lähes kaiken palavan polttoon. Tulitiiliarina, olkipaalien poltossa käytetään rauta-arinaa. Jos on saatavilla viljan olkea ja tilaa varastoida, ei maksa lämmitys paljon.
mikäs on putkimiehen mielestä se paras kattila? meilläkin on jämän puukattilaan jouduttu tekemään tuotekehitystä jotta se toimisi hyvin..
jo pelkästään polttoaineen laatu vaikuttaa kattilan toimivuuteen, yleensä valmistajat mitoittavat/testaavat kattilansa laadukkailla polttoaineilla( kuiva koivu) ja sitten käyttäjät mättäävät pannuun mitä nurkista löytyy eikä pannu toimi sitten kuten pitäisi...
kespesiä on valmistettu -60 luvulta lähtien, kai se olis jo poistunut markkinoilta jos se huono kattila olisi...
Ei oo paljon kerrottavaa jälkipolville Kespeksestä (20-malli). Tuli 1978 taloon, poltettu pääasiassa haketta ja klapeja. Puu kyllä tosiaankin häviää pesästä, tuhkaa syntyy, piippu lämpiää ja vähän vesikin. Kokeiltu monenlaisia variaatioita ensiö- ja toisioilman määrästä, reikien suuntauksesta ja koosta, arinatiilistä, polttoaineen laadusta, jne. Viimeiset viisitoista vuotta lämmitetty pääasiassa rinnalla olevalla öljykattilalla. Kovilla pakkasilla vedetään tikkua, kuka joutuu menee tekemään kespekseen tulet... Päällimmäiset muistot laitteistosta: kova työmäärä, häkää keuhkoissa, kerran melkein palanut lämpökeskus, jatkuva valvonta. Kyllä sitä ensimmäiset 2-3 vuotta jaksaa yrittää tuotekehittää laitetta, mutta vähemmästäkin kyrpiintyy. Puuta kyllä olis tarjolla omasta takametsästä. Joskus kyllä on naksahtanut päässä, että jos vielä kerran yrittäisi... Tekisin stokerikäyttöiseksi, muurattu sokkeli kattilan alle, johon tulitiilistä tulipesä, koneellinen tuhkanpoisto, lambda-säätö. Kattilan pohjaan pitäis tietysti tehdä reikä (paineastialaki...). Eihän kespes enää sitten kattila oliskaan, kun tuli on erillisessä tulipesässä (vanha kespes pelkkää konvektiopintaa). Halvemmaksi tulis kyllä ostaa luotettava tehdastekoinen laite. Jäis vapaa-aikaakin.
"Tuo sinun Kespes on ilmeisesti 15kW?"
-Kyllä.
"Minkäkokoinen siinä on varastopesän nielu?"
- 320 X 520 X 1650mm.
"Saako siihen tehdastekoista jatkoa varastopesään?"
-Kyllä. Muistaakseni 600, 1000 ja 1200mm
"Tuo 250 litraa/vuorokausi, niin millaista puuta?"
- Ennimmäkseen purkutaloista ulkona pinoissa varastoitua puuta, eli MÄRKÄÄ!!(Kerkeleen ihana kesä!)
Minulla on 5 litran tarkkuudella oleva mittatikku jolla katson kuinka paljon tiukasti raadattua pinokuutiota varastopesään mahtuu.
Puuaines on enimmäkseen kuusta.
"Miksi hehkuttelet tätä ilmiselvästi raakileena myytävää kattilaa täällä palstalla?"
-Kespessi on maino kattila roskapuun polttoon ja maatiloille/verstaille. Nyt kun on reilusti pakkasta käyn aamulla lataamassa pannun 5-7min ja illalla samoin 5-7min. Kerran tai pari viikossa tuhkat ja naulat pois ja konvektiopintojen putsaus 20min. Se että kattila ei ole sinun mieleisesi, ei tee siitä raakiletta.
"Ihmiset saavat kohta sen käsityksen että klapilämmitys vaatii vähintään sähköporan, hitsauslaitteen ja puolet päivästä vapaata."
- Klabilämmitys vaati viitseliäisyyttä. Eikä pieni omatoimisuus ole haitaksi. Usavuttoman kannattaa littyä kaukolämpöön, tai lämmittää sähköllä.
"Yrittäjyys kaikkeen kunniaan mutta tuollainen tekee hallaa koko bisnekselle."
- Kenen bisnekselle????
Kessun hyvät puolet.
-Polttaa mitä tahansa palavaa jonka saa survottu varastopesään.
-On tunnoton nauloille, pienille kiville ja vedelle.
-Kerta sytytyksellä palaa pitkään (43vrk, ja palaa vielä!! Eipähän kulu tulitikkuja!)
-Ei tarvitse varaajaa.
Kessun vähemmän hyvät puolet.
-Tartuttaa tervan tuoksua vaatteisiin.( Dödön korvike ;-)
- Saattaa holvata jos klabit on juuri "väärän kokoisia." ( 4 kertaa joulukuusta tähän päivään)
-Tarvitsee rampin josta ladataan varastopesä tai kuopan ja ritilän jolla seistä.
Kuvia Kessusta löytyy täältä: http://spaces.msn.com/members/saetkae
Siinä kaikki tällä kertaa!! Hyvää päivänjatkoa kaikille tasapuolisesti !! :-D
Myönnettäköön etten tunne kespesiä ollenkaan, mielikuvat on kaikki täältä palstalta.
Yhden asian korjaisin, puhdas puunpoltto vaatii AINA varaajan. Klapin polttoa ei voi säätää niin tarkasti että siitä palaisi vain sen verran kuin kulloinen lämmöntarve on. Ilman säätö voi vielä onnistua(?) mutta ei polttoaineen. Onko Kespesin päästöarvoja mitattu?
Talo lämpiää 25 litralla sekapuuta päivässä.
Kertokaa vielä tyhmälle, mikä on tämä "kespes"! Ei löydy googlettamalla.
onko muuten siellä kespeksen konvektiokanavissa haittalevyja tms. hidastamassa savukaasun kulkua vai onko ihan "avointa" mallia..(onko kuvia?)
oletko saanut pidettyä savukaasujen lämpötilan siellä 200 c nurkilla ja nouseeko lämpö paljonkin kun nokea kerääntyy pintoihin?
virittele vielä puhaltimen säätö lambda anturilla ja taajuusmuuttimella niin ilmasäädöt ovat aina kohdallaan... :-) :-)
Ei ole haittalevyjä. Otan talteen "viimeiset" lämmöt piipun juuresta, kaappiin jossa säilytän hitsaustikkuja. Savukaasujen lömpötila on heti konvektion jälkeen 220-350° välillä, puoli metriä ylöspäin piippua pitkin on enää 100-130°. Se vaihtelee sitä mukaan kuinka pitkä polttosykli on. Pinnat ovat nokisempia kun tavallisessa yläpalokattilassa. Mutta toisaalta minä poltan nyt niin märkää puuta ettei sitä saisi syttymään tavallisessa kattilassa. Jouduin erikseen ostamaan kuivaa puuta parin kuution verran hellaan, että saadaan ruoat tehty. Kessun yksi etu on juuri siinä ettei sitä tarvitse sytytellä, senkun lappaa lisää klabia vaan. Aina siellä on sen verran hehkua on, että jos ei ole päästänyt pesää ihan tyhjäksi asti, tuoreet klabit syttyy varmasti. Nyt on ollut "samat" tulet 45 vrk.
Kyllähän kaikenlaiset anturit ja puhaltimen kierroslukusäädöt on käynyt mielessä, mutta ainut varsinainen muutos mitä tulen tekemään kattilaan on että kallistan hieman arinaa jotta naulat ja muu palamaton helpommin "valuu" itsekseen tuhkatilaan. Kessun toinen hyvä puoli on juuri se että se on yksinkertainen, en halua tuhota sitä ominaisuutta liialla virittelyllä.
Täällä kyseltiin myös onko päästöjä mitattu Kessusta. En tiedä, mutta olen varma siitä että arvot ovat ihan salonkikelpoisia jos käyttää kuivaa ja tasalaatuista puuta. Parin pesällisen verran oli kuivaa puuta, ja silloin ei tullut muuta kun lämpöväreilyä piipusta kun polttopuhallin oli päällä. Kun puhallin sammui tuli 3-5 minuuttia vähän savua. Sen jälkeen saattoi nähdä "tupakallisen" verran savua kiemurtelevan piipusta kunnes puhallin taas kytki.
Yhteenvetona voisi sanoa, että Kessu on hyvä kattila jos on paljon roskapuuta mistä pitää päästä eroon.(Tai palavaa missä kiinteässä muodossa tahansa.)
Kattilahuone on eri rakennuksessa kun missä asutaan. (Tervan haju)
Ei halua varaajaa. (Kyllä, olen sitä mieltä että varaajallinen järjestelmä sopii muille puukattiloille, mutta EI Kespes kattilan kanssa.)
Kuvia konvektiosta ei ole, mutta kaaviopiirros kattilasta löytyy täältä.
http://spaces.msn.com/members/saetkae/
tulipa taas kunnon tietoisku... kiitti vaan vastauksista. näistä tiedoista on paljon apua seuraavaa pannua hommatessa :-)