Kun tätä laululava ja torikonsertti esiintyjä keskustelua on seurannut, niin ei voi olla kummastelematta nyt esiin tullutta asetelmaa.
Olen aina luullut että usko antaa ihmiselle voimaa ja tekee hänet vahvaksi, jopa siinämäärin että hän uskaltaa olla oma itsensä ja sallia sen muillekin.
Nyt kuitenkin näyttää että eräissä piireissä usko päinvastoin haurastuttaa ihmistä ja tekee hänet suojattomaksi ja alttiiksi maailman ilmiöille.
Tekeekö usko todella ihmisen niin heikoksi ja epävarmaksi että jopa hänen seksuaalinen suuntautumisensa on vaarassa muuttua jos hän näkee homoseksuaalin esiintyjän ja kuulee hänen laulavan?
Jos näin on, niin mikä sitten on uskon syvin olemus ja sen merkitys ihmiselle itselleen? Onhan kuitenkin niin että ehjä ihminen, uskova tai ei, pystyy ilman "tartunnan pelkoa" olemaan vaikka ystävä eri tavalla käyttäytyvän ihmisen kanssa, tuntematta pelkoa ja vihaa.
En usko että homous tarttuu tai että sitä voisi toisille opettaa ja siihen johdattaa. Se lähtee syntyperäisistä geeneistä, ei ympäristöstä. Sen voi yrittää tukahduttaa ja piilottaa, mutta ei se katoa koskaan sellaisesta ihmisestä jolla se geneettinen ominaisuus on.
Mielestäni tässä uskoa käytetään väärin kilpenä asiaa vastaan joka pelottaa koska siitä ei mitään tiedä.
Olen aina luullut että usko antaa ihmiselle voimaa ja tekee hänet vahvaksi, jopa siinämäärin että hän uskaltaa olla oma itsensä ja sallia sen muillekin.
Nyt kuitenkin näyttää että eräissä piireissä usko päinvastoin haurastuttaa ihmistä ja tekee hänet suojattomaksi ja alttiiksi maailman ilmiöille.
Tekeekö usko todella ihmisen niin heikoksi ja epävarmaksi että jopa hänen seksuaalinen suuntautumisensa on vaarassa muuttua jos hän näkee homoseksuaalin esiintyjän ja kuulee hänen laulavan?
Jos näin on, niin mikä sitten on uskon syvin olemus ja sen merkitys ihmiselle itselleen? Onhan kuitenkin niin että ehjä ihminen, uskova tai ei, pystyy ilman "tartunnan pelkoa" olemaan vaikka ystävä eri tavalla käyttäytyvän ihmisen kanssa, tuntematta pelkoa ja vihaa.
En usko että homous tarttuu tai että sitä voisi toisille opettaa ja siihen johdattaa. Se lähtee syntyperäisistä geeneistä, ei ympäristöstä. Sen voi yrittää tukahduttaa ja piilottaa, mutta ei se katoa koskaan sellaisesta ihmisestä jolla se geneettinen ominaisuus on.
Mielestäni tässä uskoa käytetään väärin kilpenä asiaa vastaan joka pelottaa koska siitä ei mitään tiedä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Asiaa / tapahtumaa nyt enemmän ymmärtävänä ainakin omalta kohdaltani voinen sanoa, miten tapahtumaa on vääristelty - ymmärretty väärin.
Jos Kikkis Mikkolan todelliseen sanomiseen on uskomista - jota media vääristelee /värittää, niin kyse oli: Onko soveliasta 6-12-vuotiaalle ihmiselle ohjata seksuaalisuuteen viittaavaa ohjelmaa? Vastaus on EI.
Tuonikäinen ihminen ei omaa ymmärrystasoa, jossa käsitellä asiaa oikeasa valossa. Siis on yks hailee onko esiintyjä hetero tai homo.
>>Olen aina luullut että usko antaa ihmiselle voimaa ja tekee hänet vahvaksi, jopa siinämäärin että hän uskaltaa olla oma itsensä ja sallia sen muillekin.<<
Totta, joka ei ole luulemisen tasolla,- vaan tiedostamisen. Koskee siis avointa kirjoittamista tunnistettavasti jne.... ja pysyä sanomiensa sanojen takana. Sallin avoimesti tätä jokaiselle,- jopa soisin tämän olevan todellisuutta koko nettimaailmassa.
Taas usko ja uskonnollisuus on täysin kaksi eri asiaa, mutta se onkin jo toinen alueensa.
Totuus on että tuollainen holhoaminen, kieltäminen ja tuomitseminen ei todellakaan saa nykyisen väestön varauksetonta hyväksyntää.
Joka kerran kun täällä joku tiukkapipo on julkisesti puuttunut ihmisten huvituksiin ja tapahtumiin, niin se on valtakunnan mediaa myöten nostanut huvittunutta vastustusta ja yksilön vapauden ja valinnanvapauden puolustamista. ja siten itse asiassa vain vahvistanut ilmiötä jota vastaan nämä tiukkapipot ovat hyökänneet.
Ei tiukkapipoilla ole tulevaisuutta nykymaailmassa, ei ihmiset halua heidän haluamassaan maailmassa elää.
Niin, tuo käsite yksilön vapaus on kyllä haaska asia. Tämän vapauden myötä moni nuori on ohjautunut täysin sivuraiteille.
Jos tutkitaan vastuullista lapsen kasvattamista, niin todellisesti vanhemmat "riistävät" lapsen vapauden toimia ja elää vapaasti ihteään toteuttamisessa. Vastuullinen vanhempi siis ohjaa lastaan ymmärryksensä ja viisautensa mukaan.
Iloitsen erikoisesti miten tämä vastuullisuus on huomioitu myös työelämässä. jos työntekijä on alkoholisoitumisen tiellä yksilövapautta nauttien, niin työnantaja ei voi irtisanoa alkoholismin tielle vapaudessaan edenneyttä ihmistä,- vaan hänet on ensiksi "holhottava" hoitoon. Jos hän tästä järkyttävästä tilanteesta ja ahdostuksesta kieltäytyy, niin vasta tämän jälkeen työnantajalla on oikeus irtisanomiseen.
Tämän päivän muotia on juuri vastuuttomuus ja yksilön vapautta vaaliminen. lapsen ja aikuisen ihmisen.
Tosin, valitettava todellisuus on, ettei ihmisillä ole ymmärrystasoa nähdä ennalta kehitykseen liittyviä vaikutteita. Varoitukset ja kiellot ovat pahasta. Taas kelan / soten avustukset kelpaavat kaikille sitä tarvitseville. Joka ainut hallitus on siten helisemässä ihmisen avuttomuuteen liittyen. Tänä päivnä ei edes työpaikan saamiseen - ammatin omaamista saa holhota. Yksilövapauteen liittyen.
Homoseksi oli Suomessa rangaistava vuoteen 1971 asti ja siitä sai saman rangaistuksen kuin eläimeen sekaantumisesta, jopa kaksi vuotta vankeutta. Laki säädettiin 1800-luvulla. Olivatko silloiset lainsäätäjät typeryksiä?
Kyllä, aivan yhtä typeryksiä kuin keskiajan lainlaatijat jotka määräsivät ihmisiä roviolla poltettavaksi. Sitähän te näytte edelleenkin haluavan.
Hauskinta tässä kaikessa on se, että jos joku esim. Jari Sillanpää olisi tulossa keikalle, niin nämä samat uskovaiset rynnisevät sinne.
Juuri tästä syystä ev.lut. kirkko näivettyykin. N. 20v. päästä alle puolet kuuluu enää kirkkoon.
Sillanpäätä en ihaile, mutta olen ajatellut, että voisiko huumesekoilut johtua siitä ettei voinut elää omana itsenään. Piti pitkään salassa homoutensa ahdasmielisten ihmisten takia.
Tätäkö tiukkapipot uskovaiset haluatte. Ihmisen ajamista turmioon .
Siinä sitä lähimmäisen rakkautta.
Homoseksuaalisuus kuten myös lesbous katsotaan seksuaaliseksi pysyväksi häiriötilaksi. On olemassa monia mielipiteitä. Tämän luin olevan lääketieteen näkemys asiasta.
Maailma muuttuu mut Kivikylä louhioja ei muutu, eikä tulla muuttuman. Me hihhulit pidetään täällä yhtä.
Ottamatta kantaa seksuaalisuuteen ollenkaan, mulle on ihan se ja sama, mutta onhan Boelius ärsyttävä tyyppi, karatyyri.
Koko olemus on teennäinen, viety niin yli, ettei mitään rajaa.
Hänessä kulminoituvat kaikki entisaikojen seksuaalivähemmistöjen naiselliset piirteet potenssiin sata. Ikävää kun nuorella ihmisellä on noin kova näyttämisen pakko, että normaali olemus, oma minä, katoaa kokonaan.
Jos, kun ihminen osaa laulaa, ääni riittää ja normaali habitus. Ei tarvitse esittää mitään muuta kuin mitä on. Boeliuksella ei riitä ääni, ei ole laulutekniikkaa, sen vuoksi nämä muut ulkoiset elementit ovat näin vahvoina esillä.
Tahkoaa rahaa silloin kun sitä on tulollaan, siinä mielessä fiksu kaveri.
Ottamatta kantaa siihen, onko joku hyvä laulaja vai ei, niin maailmassa on aina esiintyjillä ollut jonkinlaista esiintymisen tyylin "pakkoa".
Eikö pelkkä ääni riittänyt esim. Elviksellä kun piti pulisonkeja ja rintakarvat esillä? Miksi Mike Monroe pitää erikoisia vaatteita ja koruja, kuten Remu? Miksi ZZTop pitää aurinkolaseja, vaikka aurinko ei paista? Miksi hevarit eivät soita verkkareissa? Tarvitseeko tangolaulajan esiintyä puvussa tai iltapuvussa?
Noh, olihan meillä sentään Pauli Hanhiniemi, joka lauleskeli ruutupaidassaan...
Onko oikein jotta minunnnii pittää männä sinne. Onko.
Pitää myöntää, että olitpa ateisti tai jumalaan uskova, oma usko on kantava voima. Siinä missä pieniä elämän ihmeitä kokee uskova ja kiittää jumalaa, siinä ateisti iloitsee omasta opistaan ja kuolee uskoen tulevansa osaksi elävää. Mutta on uskovalla etu, se on että tuolla ylhäällä kaikki näkevä, kaikkivaltias kuulee uskovan juttelut jumalalle ja saa elämän pienistä ihmeistä voimaa uskoa entistä parempaan huomiseen ja tätä uskova suosittelee myös sinulle. Sinne risukasan pohjallekin auringon säteet osuvat joskus. Käykö kateeksi.
Näin ateistina kevät on ihmeiden aikaa, millainen elämänvoima luonnolla onkaan. Mistään viime vuonna kuolleesta ei ole enää jälkeäkään, vaan niin kuolleet kuin elävätkin ovat aloittaneet uuden ajan kierroksen tavoillaan. Ilo olla osa jotakin näin kaunista.
En koe olevani mitenkään erityisasemassa muuhun "luomakuntaan" nähden, vaikka samalla oma olemassaoloni onkin yhtä oikeutettu kuin koivunlehden. Toisaalta en koe myöskään tarvitsevani juttuseuraa taivaasta muita luonnon olioita enempää. En myöskään koe, miksi juuri minun, edustamani eläinlajin yksilönä pitäisi majailla uskonpuutteessa risukasan pohjalla auringonsäteitä odottaen, koska niin ei tee maailman miljoonista eläinlajeista yksikään muu.
Kyllähän se on niinkin että jos elää maassa madon tavoin, on maassa onnellinen eikä näe tai tarvitse aurinkoa. Silloinkin elämän lahja on saatu, se ei ole syntynyt itsestään. Jos taas ihminen kokee, että tuo toinen on erilaisuudestaan huolimatta on jumalaan uskova, niin vain itse itsensä erilaiseksi tunteva voi sanoa, kärsiikö oma usko erilaisuuden vuoksi, oman tai tuon toisen ihmisen erilaisuuden. Jos kärsii, voit aina keskustella rukouksessa jumalan kanssa.