Sisarukset (veli X ja sisar Z) perivät isänsä jälkeen muutaman hehtaarin kokoisen tilan puoliksi 1960-luvulla. Tilalla oli kaksi mökkiä. Sisar Z halusi metsäalueen, ja veljelle X jäi mökki piharakennuksineen. Tontin reunalla oli vanha ja huonokuntoinen mökki, joka oli sisar Z käytössä. ja hän halusi sen perinnönjaossa itselleen. Myöhemmin hän halusi myydä mökin veljen X alaikäiselle tyttärelle Y, ja 70-luvulla tehtiin kaupat tyttären Y nimissä tästä rakennuksesta. Hinta oli 250 silloista markkaa, eli miltei ilmainen.
Nyt on käynyt ilmi, että tämä vanha laho mökki olisi pitänyt lainhuudattaa kaupan jälkeen. Sitä ei ymmärretty tehdä.
Voiko sen nyt tehdä, kun ko. veli X on kuollut ja tytär Y on vuosien kuluessa kunnostanut mökin ja huolehtinut siitä. Mökkiä ei merkitty perukirjaan, mutta nyt on huolena perinnönjaossa, onko mökki lain kannalta kuolinpesään kuuluva vai ei. Vai kuuluuko se sisaren Z kuolinpesään? Veli X ei periaatteessa ole koskaan mökkiä omistanutkaan.
Tällä hetkellä mökillä on arvoa, koska se on perusteellisesti remontoitu ja kunnostettu tyttären Y varoilla.
Lainhuuto vanhaan mökkiin
19
1671
Vastaukset
- Anonyymi
Myytiinkö pelkkä rakennus vai myös jokin maa-alue?
Maksettiinko kaupasta varainsiirtovero? Onko tosite maksusta tallessa?
Oliko kauppa kaupanvahvistajan vahvistama?
Lainhuudon voi saada vain kiinteistöön eli maa-alueeseen, ei rakennukseen. Jos paperit ovat kunnossa, lainhuudon voi hakea vielä nyt, mutta varainsiirtoveroon tulee viivästyksen vuoksi korotus.- Anonyymi
Ensimmäinen kysymys on hyvä mutta sovellat tämän päivän säädöksiä 1970-luvulla tehtyyn luovutukseen?
Mikäs se vanhentumisaika varainsiirtoverossa ja verorikoksista olikaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensimmäinen kysymys on hyvä mutta sovellat tämän päivän säädöksiä 1970-luvulla tehtyyn luovutukseen?
Mikäs se vanhentumisaika varainsiirtoverossa ja verorikoksista olikaan?Sinä taas sotket siviilioikeuden rikosoikeuden keskenään. Eihän tuossa mistään rikoksesta ole kyse.
Oliko sinulla ylipäätään jotain pointtia mielessä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä taas sotket siviilioikeuden rikosoikeuden keskenään. Eihän tuossa mistään rikoksesta ole kyse.
Oliko sinulla ylipäätään jotain pointtia mielessä?Pointtia?
Ottaen huomioon, että varainsiirtoverolaki tuli voimaan -97 ei sitä varmaan silloin -70 luvulla maksettu.
Ja varainsiirtoverossakin on veronperustan ja itse veron vanhentumisaika, jotka molemmat ovat lhyempiä kuin verorikoksissa, jotka nekin on kauan sitten menneet umpeen, eli voi rauhassa selvittää asiat oikein ilman seuraamuksia.
Tosin AP:n lisäkertomusten perusteella näistä ei olisi huolta muutenkaan.
- Anonyymi
Kauppakirja on, mutta tuskinpa kuittia maksusta.
Maa-aluetta ei myyty, vaan mökki sijaitsi veli X:n maalla. Ja oli siis asumaton ja huonokuntoinen. Kauppahinta oli 250 mk eli nykyrahassa 42 euroa.
Tytär Y on aina tehnyt veroilmoituksen mökistä ja ilmoittanut, että se sijaitsee isän omistamalla maalla. Vero ei ole pimitetty, mutta lainhuutoa ei ole tehty.- Anonyymi
Mökki ei ole kiinteistö, joten lainhuutoa siihen ei ole mahdollista saada. Kaupanvahvistajaakaan ei ole tarvittu, koska kyse oli irtaimen kaupasta.
Jos kauppakirjassa oli ehto, että omistusoikeus siirtyy heti (eikä sitä ollut sidottu kauppahinnan maksamiseen joskus myöhemmin), asia lienee selvä. Mökki on Y:n omaisuutta, eikä sitä ilmoiteta Z:n perukirjassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mökki ei ole kiinteistö, joten lainhuutoa siihen ei ole mahdollista saada. Kaupanvahvistajaakaan ei ole tarvittu, koska kyse oli irtaimen kaupasta.
Jos kauppakirjassa oli ehto, että omistusoikeus siirtyy heti (eikä sitä ollut sidottu kauppahinnan maksamiseen joskus myöhemmin), asia lienee selvä. Mökki on Y:n omaisuutta, eikä sitä ilmoiteta Z:n perukirjassa.Aivan näin, lisäksi maa-alue millä mökki on, on X perukirjassa merkittävä rasitteelliseksi tuon mökin osalta tai viimeistään jaossa huomioitava.
Y:n omaisuus ei kuulu Z: perukirjaan, mutta myöhemmin tulee X:n rasitteelliseksi maa-alueeksi tai siis on jo.
- Anonyymi
Kiitoksia mielenkiintoisista vastauksistanne. Kysymykseeni ei kuitenkaan tullut lopullista vastausta.
Mökki siis ei ole X:n perukirjassa. Mielestämme se ei siihen kuulunut, koska veli X ei ikinä ole mökkiä omistanut.
Ummikkona en tajua "rasitteellista maa-aluetta".
Onko tyttären Y omistusoikeus OK? Edessä olevassa perinnönjaossa maa-alue jaetaan siten, että tytär Y saa sen osan ko. tilasta, jolla hänen mökkinsä sijaitsee.
Onko asia sillä hoidettu? Pitääkö tehdä sitten lainhuuto, kun jako on suoritettu.
Vieläkö jaksatte vastata?- Anonyymi
Y varmasti omistaa mökin, jos kerran kauppakirja ja maksut on hoidettu mutta kun hänellä ei ole määräysvaltaa sen alaiseen maahan on hänen asema hieman hankala. Teoriassa maanomistaja voi halutessaan käskeä Y kuljettamaan mökkinsä pois tai myydä koko kiinteistön ilman Y:n mahdollisuutta estää tätä.
Jos jako suoritetaan kertomallasi tavalla asia korjaantuu. Jakokirjaan kyllä kannattaa kirjata mökin olemassa olo ja muuta pohjatietoa jaon perusteluna (ei oikeasti vaatimus mutta voi olla hyötyä). - Anonyymi
Ja kun pääsi unohtumaan.
Jakokirja vielä Maanmittauslaitokselle tarpeellisesine liitteineen,selvitys Y:lle tulevasta määräalasta sijainnista yms, niin asia kunnossa. - Anonyymi
"Edessä olevassa perinnönjaossa maa-alue jaetaan siten, että tytär Y saa sen osan ko. tilasta, jolla hänen mökkinsä sijaitsee.
Onko asia sillä hoidettu? Pitääkö tehdä sitten lainhuuto, kun jako on suoritettu."
Asia on sillä hoidettu. Lainhuuto tulee aina hakea (6 kk saannosta), kun on kiinteistön (maan) saannosta kysymys.
"Ummikkona en tajua "rasitteellista maa-aluetta"."
Ummikkoja ovat olleet ne, jotka ovat puhuneet "rasitteellisesta maa-alueesta".
Jollei nimittäin maanvuokrasta tai vastikkeettomasta maan hallintaperusteesta ole maan omistajan kanssa sovittu, rasitetta ei ole syntynyt pelkästään mökin myymisellä.
Mökin omistajan kannalta nykyinen tilanne on ollut heikko, sillä maan omistaja on ollut oikeutettu - jollei toisin ole sovittu - ilmoittamaan, ettei enää hyväksy mökkiä maalleen, jolloin mökin omistaja on ollut velvollinen viemään mökkinsä pois omistajan maalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Edessä olevassa perinnönjaossa maa-alue jaetaan siten, että tytär Y saa sen osan ko. tilasta, jolla hänen mökkinsä sijaitsee.
Onko asia sillä hoidettu? Pitääkö tehdä sitten lainhuuto, kun jako on suoritettu."
Asia on sillä hoidettu. Lainhuuto tulee aina hakea (6 kk saannosta), kun on kiinteistön (maan) saannosta kysymys.
"Ummikkona en tajua "rasitteellista maa-aluetta"."
Ummikkoja ovat olleet ne, jotka ovat puhuneet "rasitteellisesta maa-alueesta".
Jollei nimittäin maanvuokrasta tai vastikkeettomasta maan hallintaperusteesta ole maan omistajan kanssa sovittu, rasitetta ei ole syntynyt pelkästään mökin myymisellä.
Mökin omistajan kannalta nykyinen tilanne on ollut heikko, sillä maan omistaja on ollut oikeutettu - jollei toisin ole sovittu - ilmoittamaan, ettei enää hyväksy mökkiä maalleen, jolloin mökin omistaja on ollut velvollinen viemään mökkinsä pois omistajan maalta.Täydennän edellä olevaa kommenttiani:
Perinnönjaon jälkeen tulee toimittaa maan lohkominen, missä sovittu määräala erotetaan rajoiltaan määritellyksi itsenäiseksi tilaksi, jolle lainhuuto haetaan. Anonyymi kirjoitti:
Täydennän edellä olevaa kommenttiani:
Perinnönjaon jälkeen tulee toimittaa maan lohkominen, missä sovittu määräala erotetaan rajoiltaan määritellyksi itsenäiseksi tilaksi, jolle lainhuuto haetaan.Tuossa pitäisi vielä selvittää se, että onko kiinteistö edes lohkottavissa siten, että tuolle kyseiselle mökille jää tarvittava määrä maata ja rakennusoikeutta.
Elle ole lohkottavissa, niin kyse on määräosasta, jolloin kiinteistön hallinta-alueet pitää määritellä hallinnanjakosopimuksella joka tulee kirjata korkeimmalle etusijalle kiinteistön rasituksissa.- Anonyymi
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Tuossa pitäisi vielä selvittää se, että onko kiinteistö edes lohkottavissa siten, että tuolle kyseiselle mökille jää tarvittava määrä maata ja rakennusoikeutta.
Elle ole lohkottavissa, niin kyse on määräosasta, jolloin kiinteistön hallinta-alueet pitää määritellä hallinnanjakosopimuksella joka tulee kirjata korkeimmalle etusijalle kiinteistön rasituksissa.Kyseessä on tilava kesämökkipalsta, jolle mainiosti mahtuu tämä pikkumökki. Perilliset jakavat tilan kristillisesti. Siinä on n. 3 ha, josta osa on piha-alueita, saunarantaa ja tie, loput metsää.
Joskus 40-luvulla alue on lohkottu isommasta maatilasta X:n ja Y:n isälle, jonka kuoltua siis jaettu kahtia sisarusten kesken, ja nyt menossa veli X:n kuolinpesän jako.
Täytyy paneutua sitten lainhuutoihin, kun jako on suoritettu. - Anonyymi
On mahdollista jakaa pelkkä rakennuksen alainen maa-alue määräalana ja lainhuudattaa sen omistus. Tuota ei saa lohkottua omaksi kiinteistöksi mutta määräalan omistaja rinnastuu kiinteistön omistajaan. En toki suosittele tuollaista tehtävän mutta joskus on tarpeen syystä tai toisesta.
Määräalasta ei koskaa tule ilmanmuuta määräosaa eikä toisinpäin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Edessä olevassa perinnönjaossa maa-alue jaetaan siten, että tytär Y saa sen osan ko. tilasta, jolla hänen mökkinsä sijaitsee.
Onko asia sillä hoidettu? Pitääkö tehdä sitten lainhuuto, kun jako on suoritettu."
Asia on sillä hoidettu. Lainhuuto tulee aina hakea (6 kk saannosta), kun on kiinteistön (maan) saannosta kysymys.
"Ummikkona en tajua "rasitteellista maa-aluetta"."
Ummikkoja ovat olleet ne, jotka ovat puhuneet "rasitteellisesta maa-alueesta".
Jollei nimittäin maanvuokrasta tai vastikkeettomasta maan hallintaperusteesta ole maan omistajan kanssa sovittu, rasitetta ei ole syntynyt pelkästään mökin myymisellä.
Mökin omistajan kannalta nykyinen tilanne on ollut heikko, sillä maan omistaja on ollut oikeutettu - jollei toisin ole sovittu - ilmoittamaan, ettei enää hyväksy mökkiä maalleen, jolloin mökin omistaja on ollut velvollinen viemään mökkinsä pois omistajan maalta.Niinpä niin, ummikkojapa hyvinkin, vai oliko se niin, että ummikot eivät tiedä mistään mitään, sitten muka täällä terävinä vastailevat, tietämättä laista/laeista mitään: "158 §
Rakennusrasitteet
Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen (rakennusrasite). Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rakennusrasite voidaan perustaa kunnan tai sen laitoksen tarpeita varten taikka yhdyskuntateknistä rakentamista varten siinäkin tapauksessa, että rasiteoikeus ei liity tonttiin tai rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön. (11.6.2004/476)
Rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Asemakaavan edellyttämä rasite voidaan perustaa, jollei sen perustaminen ole kaavan voimaantulon jälkeen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ilmeisen tarpeetonta tai rasitetulle kiinteistölle kohtuutonta.
Jollei rasitteen perustaminen pysyvänä oikeutena ole tarkoituksenmukaista, voidaan erityisestä syystä perustaa määräaikainen rakennusrasite, joka on voimassa määrättyyn päivään tai tapahtumaan saakka.
Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään asetuksella."
Eli rakennusrasite joka kohdistuu määräalaan maakinnteistöä eli tarkoittaa lyhyesti sitä, että kiinteistö on rasitteellinen rakennuksen osalta.
Selkiskö tämä nyt 'ummikommalle'? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä niin, ummikkojapa hyvinkin, vai oliko se niin, että ummikot eivät tiedä mistään mitään, sitten muka täällä terävinä vastailevat, tietämättä laista/laeista mitään: "158 §
Rakennusrasitteet
Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen (rakennusrasite). Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rakennusrasite voidaan perustaa kunnan tai sen laitoksen tarpeita varten taikka yhdyskuntateknistä rakentamista varten siinäkin tapauksessa, että rasiteoikeus ei liity tonttiin tai rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön. (11.6.2004/476)
Rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Asemakaavan edellyttämä rasite voidaan perustaa, jollei sen perustaminen ole kaavan voimaantulon jälkeen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ilmeisen tarpeetonta tai rasitetulle kiinteistölle kohtuutonta.
Jollei rasitteen perustaminen pysyvänä oikeutena ole tarkoituksenmukaista, voidaan erityisestä syystä perustaa määräaikainen rakennusrasite, joka on voimassa määrättyyn päivään tai tapahtumaan saakka.
Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään asetuksella."
Eli rakennusrasite joka kohdistuu määräalaan maakinnteistöä eli tarkoittaa lyhyesti sitä, että kiinteistö on rasitteellinen rakennuksen osalta.
Selkiskö tämä nyt 'ummikommalle'?Ummikko lainaa lakia ymmärtämättä, mistä kommentissani "ummikoista" oli kysymys. Siis tästä:
"Ummikkoja ovat olleet ne, jotka ovat puhuneet "rasitteellisesta maa-alueesta".
Jollei nimittäin maanvuokrasta tai vastikkeettomasta maan hallintaperusteesta ole maan omistajan kanssa sovittu, rasitetta ei ole syntynyt pelkästään mökin myymisellä. "
Pelkällä mökin kaupalla, millainen ap:n tilanteessa on tehty, ei mitään rasitetta synny. Rasite voidaan perustaa vain, jos maan hallintaperusteesta on maanomistajan kanssa kirjallisesti sovittu. Ja kun ap ei tällaisesta rasitesopimuksesta mainitse, on lähtökohta, että sellaisesta ei ole sovittu - joten rasitetta ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On mahdollista jakaa pelkkä rakennuksen alainen maa-alue määräalana ja lainhuudattaa sen omistus. Tuota ei saa lohkottua omaksi kiinteistöksi mutta määräalan omistaja rinnastuu kiinteistön omistajaan. En toki suosittele tuollaista tehtävän mutta joskus on tarpeen syystä tai toisesta.
Määräalasta ei koskaa tule ilmanmuuta määräosaa eikä toisinpäin.Ummikko-ap ei nyt ymmärrä tätä. Jos alue perinnönjaossa jaetaan perillisten kesken, ja yhdellä maa-alueella seisoo tämä yli satavuotias mökki, niin mikä on omistamisessa ongelma? "Tuota ei saa lohkottua omaksi kiinteistöksi . . . jne". Miten niin?
Maan hallintaperusteista ei ole kirjallisesti sovittu, "joten rasitetta ei ole", sanoo Anonyymi 5.6. klo 21:59.
Aloittaja
- Anonyymi
Voin sitten huoahtaa helpotuksesta, koska mitään eripuraa tilanteessa ei ole perillisten kesken syntynyt.
Kiitokset asiaan paneutumisesta. :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta
Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä792342Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa1401507- 1331462
- 1551214
- 1081013
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten373937Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82774Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap55724Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j67694Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist50683