Pakkoruotsi, suomalaisen demokratian suuri epäonnistuminen.

Demarit maksavar vielä kovan hinnan tästä kusetuksesta.

Tuossa tulikin ainoat rehelliset perustelut pakkoruotsille .

Oss väl och ryssen illa. Slutade läsa i början av andra meningen. Undra på att ni inte har någon kultur om det var slobon som kultiverade er i isolatet, Nöteborg, fräls oss!

" Kielissodassa ei vankeja oteta" totesi eräskin svekomaani ja haaveili ilmeisesti fennovankien joukkomurhasta sisällissodan tapaan.

Ilman sitä ette mene, ette tule, ette opiskele, eikä teiltä tule. Näistä neljästä kolme on pakko ja yksi vapaaehtoinen. Mikähän näistä on vapaaehtoinen ja mikä onkaan tulos? Vihje; lapsikato.

Åter igen en ensam nätfenno mot Finland och speciellt mot finlandssvenskarna. Don Quijote börjar verka helt frisk i denna omgivning.

Blää, blää blää. Allt handlar om att fenno inte skall behöva göra något, kunna något eller ens förtjäna sitt uppehälle själv. Helt onödigt att börja jamsa om parter då fenno inte är en part i något. Samma gäller pensionärer som börjar ha sitt bittra liv i graven. Var nöjda med pengarna vi ger er och lägg av att blanda er i saker ni inget har att göra med.

"Ajatella, että 95% suomenkielisessä maassa, suomalainen, joka ei halua opiskella ruotsia vaan esim. ranskaa tai kiinaa, ei voi valmistua mihinkään ammattiin tai saada akateemista oppiarvoa."

Suomessa valmistuu jatkuvasti ihmisiä sekä korkeakouluista että ammattikorkeista ilman mitään suurempia ongelmia ruotsin kielessä. Ranskaa taas voi lukea vapaasti useimmissa suomalaisissa kouluissa. Kiinaakin voi opiskella isommissa kouluissa.

"Se vaatii aikaa, hermoja ja sanojen pänttäystä. Jatkuvaa opiskelua ja treenaamista, sillä hyväkin kielitaito unohtuu nopeasti, jos sitä ei jatkuvasti huolla ja kovalla työllä ja hankittu taito valuu viemäriin ja opiskeluun käytetty aika on ollut turhaa ajanhukkaa."

Kielitaito ei valu viemäriin, jos panostaa kieliin, ja olennaista onkin ymmärtää, että sinä itse olet vastuussa kaikesta kielitaidosta koulun jälkeen. Jos et panosta enää vieraisiin kieliin, unohdat ne. Olet itse vastuussa tästä, 100%.

Voihan sitä ruotsia lukea ja puhua joka haluaa, mutta se että se tulee pakoliseksi on todella väärin, sillä se saattaa pilata jonkun nuoren elämän lopulisesti, kun motivaatio menee sen takia koko opiskeluun. Ajatelkaa ruotsittajat sitä, ennen kuin päätätte lopullisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan sitä ruotsia lukea ja puhua joka haluaa, mutta se että se tulee pakoliseksi on todella väärin, sillä se saattaa pilata jonkun nuoren elämän lopulisesti, kun motivaatio menee sen takia koko opiskeluun. Ajatelkaa ruotsittajat sitä, ennen kuin päätätte lopullisesti.

Lue lisää

Börja nu med att ta äntligen hand om dig själv. Unga kan och klarar sig, det är du som är problemet (och kostnaden).

Anonyymi kirjoitti:

Voihan sitä ruotsia lukea ja puhua joka haluaa, mutta se että se tulee pakoliseksi on todella väärin, sillä se saattaa pilata jonkun nuoren elämän lopulisesti, kun motivaatio menee sen takia koko opiskeluun. Ajatelkaa ruotsittajat sitä, ennen kuin päätätte lopullisesti.

Lue lisää

Miten pakollinen kouluaine, jota todellisuudessa luetaan vielä hyvin lyhyt aika koulussa (vertaa muut maat, joissa kansalliskieli pakollinen vieras kieli), voisi pilata jonkun elämän ??!! Kyllä on aika heikoista aineksista ihminen tällöin tehty!

Anonyymi kirjoitti:

"Ajatella, että 95% suomenkielisessä maassa, suomalainen, joka ei halua opiskella ruotsia vaan esim. ranskaa tai kiinaa, ei voi valmistua mihinkään ammattiin tai saada akateemista oppiarvoa."

Suomessa valmistuu jatkuvasti ihmisiä sekä korkeakouluista että ammattikorkeista ilman mitään suurempia ongelmia ruotsin kielessä. Ranskaa taas voi lukea vapaasti useimmissa suomalaisissa kouluissa. Kiinaakin voi opiskella isommissa kouluissa.

"Se vaatii aikaa, hermoja ja sanojen pänttäystä. Jatkuvaa opiskelua ja treenaamista, sillä hyväkin kielitaito unohtuu nopeasti, jos sitä ei jatkuvasti huolla ja kovalla työllä ja hankittu taito valuu viemäriin ja opiskeluun käytetty aika on ollut turhaa ajanhukkaa."

Kielitaito ei valu viemäriin, jos panostaa kieliin, ja olennaista onkin ymmärtää, että sinä itse olet vastuussa kaikesta kielitaidosta koulun jälkeen. Jos et panosta enää vieraisiin kieliin, unohdat ne. Olet itse vastuussa tästä, 100%.

Lue lisää

Eli mikä olikaan pointtisi? Ruotsia pitää siis kaikkien "rakastaa" ja lukea vain sinun mieliksesi, ilman että siitä on mitään hyötyä?
Suomalaiset ovat vuodesta toiseen pisa- mestareita, toisin kuin ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset, joiden pisa-tulokset ovat yhtä huonoja. Eikö muka suomalaiset oppilaat vanhempineen osaa ihan itse päättää opiskelisiko lapsi sitä "pyhää ruotsia" vai saksaa tai espanjaa.
Miksi suomenruotsalaiset eivät ensiksi huolehtisi omien lapsiensa opiskelusta ja alkaisivat vasta sitten murehtia suomalaisten pisa-mestareiden opiskelua.
Monelle nuorelle 3 vierasta kieltä on liian raskas yhtälö varsinkin jos on valittu pitkä matematiikka turvaamaan mahdollisuuden päästä yliopistoon. Monet valitsisivat mielellään jonkun muun, mielekkäämmän kielen.
Ruotsia ei tarvitse Suomessa eikä muuallakaan. Englantia käytetään Pohjoismaissa yleisesti.
Suomenruotsalaisilla on eri tilanne. He elävät maassa, jossa 95% puhuu suomea äidinkielenään. Heille on jopa omat ruotsinkieliset päiväkodit ja oma eristetty pihamaa, ettei suomenkieli
vaan tartu. He kaksikielisenä siis voivat valita ne kolme vierasta kieltä vaivattomasti koska suurin osa heistä oppii suomen automaattisesti ympäristöstään.
Miksi ruotsin pitäisi olla eri asemassa kuin esim. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden Venäjän ja Saksan kielien? Eikö muka sitä ruotsia voi oppia valitsemalla se yhtä lailla vapaaehtoisena kielenä tai sitten kansanopiston kursseilla?

Anonyymi kirjoitti:

Miten pakollinen kouluaine, jota todellisuudessa luetaan vielä hyvin lyhyt aika koulussa (vertaa muut maat, joissa kansalliskieli pakollinen vieras kieli), voisi pilata jonkun elämän ??!! Kyllä on aika heikoista aineksista ihminen tällöin tehty!

Lue lisää

Hyvin lyhyt aika??? Hyvä ihminen! Se pakkoruotsi roikkuu sieltä yläasteen ekalta pakollisena lukioon ja ammattikouluihin ja yliopistoon ja korkeakouluun.
Suomessa et voi valmistua mihinkään ammattiin tai suorittaa mitään ammattitutkintoa tai korkeakoulu yms. tutkintoa ilman, että läpäiset sen viheliäisen ruotsin.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin lyhyt aika??? Hyvä ihminen! Se pakkoruotsi roikkuu sieltä yläasteen ekalta pakollisena lukioon ja ammattikouluihin ja yliopistoon ja korkeakouluun.
Suomessa et voi valmistua mihinkään ammattiin tai suorittaa mitään ammattitutkintoa tai korkeakoulu yms. tutkintoa ilman, että läpäiset sen viheliäisen ruotsin.

Lue lisää

Obligatoriskt är det bara i 3 år. Dig har saken knappt angått längre än så. Som en liten hälsning dit till skolvärlden, kan man konstatera att "yläaste" inte har funnits mera på en längre tid så saken berör varken dig eller eventuella barn.

Folk som berörs av skolan har inte problem med den men vad skedde med er gamla gubbar som måste idissla här om skolsvenskan dagarna i ända? Fick ni fysiskt stryk av finlandssvenskar för 50- 60 år sedan eller i frågan om arbete genom livet och skyller nu på svenskan istället för på egna val och kompetens?

På basen av texten man svara på så är det sistnämnda antagligen ett faktum.

Anonyymi kirjoitti:

Eli mikä olikaan pointtisi? Ruotsia pitää siis kaikkien "rakastaa" ja lukea vain sinun mieliksesi, ilman että siitä on mitään hyötyä?
Suomalaiset ovat vuodesta toiseen pisa- mestareita, toisin kuin ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset, joiden pisa-tulokset ovat yhtä huonoja. Eikö muka suomalaiset oppilaat vanhempineen osaa ihan itse päättää opiskelisiko lapsi sitä "pyhää ruotsia" vai saksaa tai espanjaa.
Miksi suomenruotsalaiset eivät ensiksi huolehtisi omien lapsiensa opiskelusta ja alkaisivat vasta sitten murehtia suomalaisten pisa-mestareiden opiskelua.
Monelle nuorelle 3 vierasta kieltä on liian raskas yhtälö varsinkin jos on valittu pitkä matematiikka turvaamaan mahdollisuuden päästä yliopistoon. Monet valitsisivat mielellään jonkun muun, mielekkäämmän kielen.
Ruotsia ei tarvitse Suomessa eikä muuallakaan. Englantia käytetään Pohjoismaissa yleisesti.
Suomenruotsalaisilla on eri tilanne. He elävät maassa, jossa 95% puhuu suomea äidinkielenään. Heille on jopa omat ruotsinkieliset päiväkodit ja oma eristetty pihamaa, ettei suomenkieli
vaan tartu. He kaksikielisenä siis voivat valita ne kolme vierasta kieltä vaivattomasti koska suurin osa heistä oppii suomen automaattisesti ympäristöstään.
Miksi ruotsin pitäisi olla eri asemassa kuin esim. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden Venäjän ja Saksan kielien? Eikö muka sitä ruotsia voi oppia valitsemalla se yhtä lailla vapaaehtoisena kielenä tai sitten kansanopiston kursseilla?

Lue lisää

Väität virheellisesti, että ruotsista ei ole mitään hyötyä. Ruotsi on englannin ja suomen jälkeen kysytyin kieli työelämässä Suomessa - ranska, saksa ja espanja tulevat kaukana jäljessä.

Pisa-testissä eivät ruotsinkieliset ehkä pärjänneet yhtä hyvin kuin suomenkieliset, mutta toisaalta ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella ruotsinkieliset taas pärjäsivät erinomaisesti.

Ja kun ihmettelet, että miksi meillä ei ole esim. saksa kansalliskielenä, vaan ruotsi, niin kerronpa sinulle, että ruotsia on aina puhuttu Suomessa ja se on ollut aina kaikilla yhteiskunnan osa-alueille käytetty kieli. Saksa on toki tärkeä, ja moni sitä opiskeleekin mielellään. Meillä Suomessa kun on kielten opiskeluun erinomaiset mahdollisuudet.

Peppu-Reino kirjoitti:

Obligatoriskt är det bara i 3 år. Dig har saken knappt angått längre än så. Som en liten hälsning dit till skolvärlden, kan man konstatera att "yläaste" inte har funnits mera på en längre tid så saken berör varken dig eller eventuella barn.

Folk som berörs av skolan har inte problem med den men vad skedde med er gamla gubbar som måste idissla här om skolsvenskan dagarna i ända? Fick ni fysiskt stryk av finlandssvenskar för 50- 60 år sedan eller i frågan om arbete genom livet och skyller nu på svenskan istället för på egna val och kompetens?

På basen av texten man svara på så är det sistnämnda antagligen ett faktum.

Lue lisää

Totta on, että ruotsia luetaan käytännössä pakolla vain tuo 3 vuotta. Aikasitus ei välttämättä vaikuttanut tuntimääriin, vaan joissakin kouluissa ruotsin luku lopetettiin jo yläkoulun viimeisellä, kun vaadittu tuntimäärä täyttyi.

Esim. Sveitsissä ja monessa muussa maassa pakollisen kansalliskielen luku alkaa jo 3. luokalla alakoulussa. Samoin ruotsinkieliset meillä aloittavat suomen opiskelun tuolloin.

Anonyymi kirjoitti:

Totta on, että ruotsia luetaan käytännössä pakolla vain tuo 3 vuotta. Aikasitus ei välttämättä vaikuttanut tuntimääriin, vaan joissakin kouluissa ruotsin luku lopetettiin jo yläkoulun viimeisellä, kun vaadittu tuntimäärä täyttyi.

Esim. Sveitsissä ja monessa muussa maassa pakollisen kansalliskielen luku alkaa jo 3. luokalla alakoulussa. Samoin ruotsinkieliset meillä aloittavat suomen opiskelun tuolloin.

Lue lisää

Sveitsissä tosiaan on 3 virallista kieltä. Saksa suurimpana, yli puolet väestöstä puhuu sitä. Sitten tulee ranska ja pienin on Italia, vähän yli 10%.
Oppilaan on pakko valita oman äidinkielen lisäksi yksi maan virallisista kielistä.
Hänellä on se onni suomalaisiin verrattuna, että kaikki nuo pakkokielet ovat Euroopan isoja valtakieliä. Sveitsi on aina ollut sosiologisesti Euroopan heterogeenisimpia maita.
Suomi on aina kansainvälisesti nostettu esimerkiksi yhtenä maailman homogeenisimmista maista. Meillä suomea äidinkielenään puhuvia on 95%. Vain Puolassa on 98% puolaa äidinkielenään puhuvia. Silti meidän kielilait on tehty kaksikieliselle valtiolle. Tämä aiheuttaa väistämättä räikeän epäsuhdan valtaväestön ja kaksikielisen vähemmistön välille. Tämä sortaa valtaväestöä, kun vähemmistön mukaan on laadittu lait ikään kuin he olisivat enemmistö.
Pitääkö tämä vääntää rautalangasta? Ruotsinkieliset saavat virkoja täytettäessä etulyöntiaseman, ohi etevämpien suomenkielisten yms. Heillä on omat ohituskaistat ja kiintiöt korkeakouluihin yms. Heillä on omat lukiot, joissa on paikkoja varattu aina suhteessa niin paljon kun peruskoulusta valmistuu sakkia. Heidän lukio-ka ylioppilastodistuksiaan ei voi edes verrata suomalaisten vastaaviin, sillä kokeet räätälöidään heille erikseen. Mutta ei huolta, heillä on omat yliopistot ja korkeakoulunsa.
Näin me kaikki kannattelemme käenpoikia kansakunnan ylähyllylle.

Anonyymi kirjoitti:

Sveitsissä tosiaan on 3 virallista kieltä. Saksa suurimpana, yli puolet väestöstä puhuu sitä. Sitten tulee ranska ja pienin on Italia, vähän yli 10%.
Oppilaan on pakko valita oman äidinkielen lisäksi yksi maan virallisista kielistä.
Hänellä on se onni suomalaisiin verrattuna, että kaikki nuo pakkokielet ovat Euroopan isoja valtakieliä. Sveitsi on aina ollut sosiologisesti Euroopan heterogeenisimpia maita.
Suomi on aina kansainvälisesti nostettu esimerkiksi yhtenä maailman homogeenisimmista maista. Meillä suomea äidinkielenään puhuvia on 95%. Vain Puolassa on 98% puolaa äidinkielenään puhuvia. Silti meidän kielilait on tehty kaksikieliselle valtiolle. Tämä aiheuttaa väistämättä räikeän epäsuhdan valtaväestön ja kaksikielisen vähemmistön välille. Tämä sortaa valtaväestöä, kun vähemmistön mukaan on laadittu lait ikään kuin he olisivat enemmistö.
Pitääkö tämä vääntää rautalangasta? Ruotsinkieliset saavat virkoja täytettäessä etulyöntiaseman, ohi etevämpien suomenkielisten yms. Heillä on omat ohituskaistat ja kiintiöt korkeakouluihin yms. Heillä on omat lukiot, joissa on paikkoja varattu aina suhteessa niin paljon kun peruskoulusta valmistuu sakkia. Heidän lukio-ka ylioppilastodistuksiaan ei voi edes verrata suomalaisten vastaaviin, sillä kokeet räätälöidään heille erikseen. Mutta ei huolta, heillä on omat yliopistot ja korkeakoulunsa.
Näin me kaikki kannattelemme käenpoikia kansakunnan ylähyllylle.

Lue lisää

"Sveitsissä tosiaan on 3 virallista kieltä. Saksa suurimpana, yli puolet väestöstä puhuu sitä. Sitten tulee ranska ja pienin on Italia, vähän yli 10%. "

Puppua, Sveitisissä myös retoromaani on virallinen kieli, ja sen puhujia on 0,5%. Italiaa puhuu n. 6,5% väestöstä.

Sveitsissä on tismalleen sama tilanne kuin meillä: yhtä kansalliskieltä tulee opiskella vieraana kielenä. Sveitsissä opiskelu kuitenkin aloitetaan paljon ennen meitä, ja kielten opiskelujärjestys on tiukkaan määrätty, toisin kuin meillä.

Meillä on siis kielten opiskelun suhteen huomattavasti helpompaa kuin Sveitsissä.

"Ruotsinkieliset saavat virkoja täytettäessä etulyöntiaseman, ohi etevämpien suomenkielisten yms"

Eivät saa, vaan pätevin valitaan. Henkilön on hallittava lisäksi sekä suomi että ruotsi. Ruotsin vaatimus ei ole aina sama, mutta suomen kieli on osattava erinomaisesti.

Miten kuvittelet käyvän, jos henkilö ei lue ruotsia ja hän haluaa silti viran, jossa ruotsin osaamista kysytään: Hän ei yksinkertaisesti edes voi hakea kyseistä virkaa. Pidät ilmeisesti tällaista tilannetta ihanteellisena.

Anonyymi kirjoitti:

Totta on, että ruotsia luetaan käytännössä pakolla vain tuo 3 vuotta. Aikasitus ei välttämättä vaikuttanut tuntimääriin, vaan joissakin kouluissa ruotsin luku lopetettiin jo yläkoulun viimeisellä, kun vaadittu tuntimäärä täyttyi.

Esim. Sveitsissä ja monessa muussa maassa pakollisen kansalliskielen luku alkaa jo 3. luokalla alakoulussa. Samoin ruotsinkieliset meillä aloittavat suomen opiskelun tuolloin.

Lue lisää

Valehtelet että ruotsia luetaan pakollisena vain 3 vuotta.
Ruotsia luetaan pakollisena yliopistoon ja ammatikorkeakouluun asti.
Ainakin ammattikorkeakouluissa on pakolliset ruotsinkurssit, jotka käytännössä rajoittavat muut kielien kurssit englantiin.

Opetin itse yliopettajana insinöörejä alalla, jolla esimerkiksi saksan osaaminen olisi ollut hyvin tarpeellista.
Se olisi luonut edellytyksiä hyvään kesäharjoitteluun mm. Saksassa.
Se olisi merkittävästi parantanut valmistuvien uramahdollisuuksia. Taistelin vuosikausia, mutta OPM , rehtori ja poikkiteloin asettuneet kielenopettajat estivät kaikki muutokset järjelliseen suuntaan.

Ettekö pakottajat ymmärrä ilkivaltaanne nuoria kohtaan?

Anonyymi kirjoitti:

"Sveitsissä tosiaan on 3 virallista kieltä. Saksa suurimpana, yli puolet väestöstä puhuu sitä. Sitten tulee ranska ja pienin on Italia, vähän yli 10%. "

Puppua, Sveitisissä myös retoromaani on virallinen kieli, ja sen puhujia on 0,5%. Italiaa puhuu n. 6,5% väestöstä.

Sveitsissä on tismalleen sama tilanne kuin meillä: yhtä kansalliskieltä tulee opiskella vieraana kielenä. Sveitsissä opiskelu kuitenkin aloitetaan paljon ennen meitä, ja kielten opiskelujärjestys on tiukkaan määrätty, toisin kuin meillä.

Meillä on siis kielten opiskelun suhteen huomattavasti helpompaa kuin Sveitsissä.

"Ruotsinkieliset saavat virkoja täytettäessä etulyöntiaseman, ohi etevämpien suomenkielisten yms"

Eivät saa, vaan pätevin valitaan. Henkilön on hallittava lisäksi sekä suomi että ruotsi. Ruotsin vaatimus ei ole aina sama, mutta suomen kieli on osattava erinomaisesti.

Miten kuvittelet käyvän, jos henkilö ei lue ruotsia ja hän haluaa silti viran, jossa ruotsin osaamista kysytään: Hän ei yksinkertaisesti edes voi hakea kyseistä virkaa. Pidät ilmeisesti tällaista tilannetta ihanteellisena.

Lue lisää

Siis vertaat tosiaan ihan vakavalla naamalla Sveitsin tilannetta Suomeen ja sellaisia merkittäviä eurooppalaisia valtakieliä kuten saksaa, italiaa ja ranskaa johonkin pieneen lokaaliin kärpäsenpaskaan kuten ruotsi???
Vertaat nyt aidosti monikulttuurista maata, jossa lähes joka 3 on ulkomaalainen, useimmiten italialainen ja jossa joku 99% väestöstä puhuu isoa merkittävää eurooppalaista kieltä jo valmiiksi äidinkielenään ja se pakkokielikin on samaa kalipeeria, johonkin Suomeen, jossa 95% puhuu pientä hyvin lokaalia äidinkieltä ja heidän kirouksekseen on vielä langetettu toisen samanmoisen syrjäisen lokaalin minikielen pakko-opiskelu. Vähän suhteellisuudentajua noihin juttuihisi, jooko.
Me oltiin aikoinaan Ruotsin vallan alla ja sen jälkeen olimme jonkin aikaa Venäjän vallan alla. Eikö olisi jo aika modernisoida kielitaito ja kielilait vastaamaan tätä päivää?
Suomalaisten, joiden omakin kieli on pieni ja harvinainen, ei pitäisi tuhlata aikaa ja energiaa opiskelemalla toista, pientä ja harvinaista kieltä Euroopan kaukaisimmalta laidalta.

Anonyymi kirjoitti:

Siis vertaat tosiaan ihan vakavalla naamalla Sveitsin tilannetta Suomeen ja sellaisia merkittäviä eurooppalaisia valtakieliä kuten saksaa, italiaa ja ranskaa johonkin pieneen lokaaliin kärpäsenpaskaan kuten ruotsi???
Vertaat nyt aidosti monikulttuurista maata, jossa lähes joka 3 on ulkomaalainen, useimmiten italialainen ja jossa joku 99% väestöstä puhuu isoa merkittävää eurooppalaista kieltä jo valmiiksi äidinkielenään ja se pakkokielikin on samaa kalipeeria, johonkin Suomeen, jossa 95% puhuu pientä hyvin lokaalia äidinkieltä ja heidän kirouksekseen on vielä langetettu toisen samanmoisen syrjäisen lokaalin minikielen pakko-opiskelu. Vähän suhteellisuudentajua noihin juttuihisi, jooko.
Me oltiin aikoinaan Ruotsin vallan alla ja sen jälkeen olimme jonkin aikaa Venäjän vallan alla. Eikö olisi jo aika modernisoida kielitaito ja kielilait vastaamaan tätä päivää?
Suomalaisten, joiden omakin kieli on pieni ja harvinainen, ei pitäisi tuhlata aikaa ja energiaa opiskelemalla toista, pientä ja harvinaista kieltä Euroopan kaukaisimmalta laidalta.

Lue lisää

"aidosti monikulttuurista maata"

Kaikki maat ovat aidosti monikulttuurisia, ja ovat aina olleet. Ei ole olemassa epä-aidosti monikulttuuria maita. Suomessa Viipuri oli aikoinaan 4-kielinen kaupunki.

Ja sinä kauhistelet Suomen tilannetta, vaikka monissa vastaavissa maissa opiskellaan paljon enemmän pakollista kansalliskieltä. Me Suomessa päästään loppujen lopuksi aika helpolla. Ei kieli ole yhtään sen helpompi, jos se on "maailmankieli". Moni suomalainen valitsee mieluummin ruotsin sen helppouden (ja tarpeellisuuden vuoksi täällä Suomessa) vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Valehtelet että ruotsia luetaan pakollisena vain 3 vuotta.
Ruotsia luetaan pakollisena yliopistoon ja ammatikorkeakouluun asti.
Ainakin ammattikorkeakouluissa on pakolliset ruotsinkurssit, jotka käytännössä rajoittavat muut kielien kurssit englantiin.

Opetin itse yliopettajana insinöörejä alalla, jolla esimerkiksi saksan osaaminen olisi ollut hyvin tarpeellista.
Se olisi luonut edellytyksiä hyvään kesäharjoitteluun mm. Saksassa.
Se olisi merkittävästi parantanut valmistuvien uramahdollisuuksia. Taistelin vuosikausia, mutta OPM , rehtori ja poikkiteloin asettuneet kielenopettajat estivät kaikki muutokset järjelliseen suuntaan.

Ettekö pakottajat ymmärrä ilkivaltaanne nuoria kohtaan?

Lue lisää

Erikoista, että kukaan insinööriopiskelijoistasi ei sitten omatoimisesti lähtenyt Saksaan. Minä tunnen monia insinöörejä, jotka ovat olleet juuri Saksassa nuorena esim. tehtaissa töissä. Ruotsin osaaminen ei ole häirinnyt saksan oppimista, päinvastoin.

Kyllä lähti useampia. Näillä oli ollut saksan opintoja lukiossa.
Lukion käyneitä oli noin puolet, mutta läheskään kaikilla heistä ei ollut saksan (tai esim. ranskan) opintoja.
Oli poikkeuksellista jos aol-reitin kautta tulleilla oli vastaavia opintoja tai osaamista. Englantia kaikki toki osasivat vaihtelevan tasoisesti.

Jos ei ole saksan perusosaamista, ei tekniikan alan kelvollinen kesäharjoittelu Saksassa (Itävallassa, Sveitsissä) ole juurikaan mahdollista/hyödyllistä.
Perusosaamisen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla kovin hyvä, koska tarjontaa hyvistä osaajista ei ole liiaksi.
Siksi vähän niukallakin perusosaamisella pääsisi mukaan.

Tällaiseen perusosaamiseen pääsisi esimerkiksi amkeissa (kuten insinöörit) tuntimäärillä, jotka siellä haaskataan ruotsiin (= sen hyödyttömään kertailuun) yhteen nykyisistä englannin kursseista (jotka nekin ovat amkeissa lähinnä vähähyötyistä kertausta).

Ei ruotsin osaaminen tietenkään häiritse saksan tai muun kielen oppimista, mutta ei ruotsin osaaminen sitä myöskään helpota.

Ette näytä ymm ärtävän, että esimerkiksi insinööriopinnot ovat vaativia teoria- ja tekniikkaopintoja nuorille, jotka samanaikaisesti aloittelevat itsenäistä elämäänsä, perustavat perheen jne.
Ei kaiken opiskelun ja elämän puitteissa ole kovin mahdollista opiskella täyspainoisesti KOLMEA vierasta kieltä - vieläpä niin että se kolmas opetellaan alkuvaikeuksista lähtien.

Kylmästi on niin että hyödytön ruotsin kertailu syö pois mahdollisuuden nuoren menestyksen kannalta ylivoimaisesti tarpeellisemman kielen opiskeluun.
Jos jollekin hyödyllinen kieli on ruotsi, ei sillä saa pakottaa niitä joille heidän aikaisempi ruotsin osaaminensa riittää.

Toivon että vihdoin ymmärtäisit tämän.
Silloin et enää kirjoitteli viisastelevia vastauksia ja myötävaikuttaisi mielivallan jatkumiseen nuoria kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Erikoista, että kukaan insinööriopiskelijoistasi ei sitten omatoimisesti lähtenyt Saksaan. Minä tunnen monia insinöörejä, jotka ovat olleet juuri Saksassa nuorena esim. tehtaissa töissä. Ruotsin osaaminen ei ole häirinnyt saksan oppimista, päinvastoin.

Lue lisää

Vai miten olisi, jos tällainen matemaattisesti ja teknisesti lahjakas nuori, joka tietää haluavansa insinööriksi, valitsisi ihan suoraan koulussa sen saksan ruotsin sijaan! Silloin hän pääsisi heti harjoittelemaan omia hommia Saksassa ilman että hänen täytyy aloittaa siellä jostain omaan alaansa kuulumattomista hanttihommista, missä kielitaidolla ei ole niin väliä ja missä saksaa ei juuri kuule vaan laajan kirjon eksoottisia kieliä ja satunnaisia kömpelöitä englannin ja saksan sanoja.
Muistan itse sen katkeruuden lukiossa, kun jouduin jättämään ranskan pois valittunani pitkän matematiikan ja se typerä kiviriippa-ruotsi keikkui mukana turhana painolastia. En ole ruotsia opiskeluaikojen jälkeen tarvinnut enkä kaivannut. Ranskaa ja englantia käytän päivittäin.
Ruotsi ei todellakaan oli se maaginen "portti" muihin kieliin. Saksaa oppii vain opiskelemalla sitä suoraan. Haaskaa vain aikaa jos ensiksi opiskelee "porttikieltä". Ranska kieltä ei Ruotsin opiskelu hyödytä lainkaan. Oiken korvassa särähtää, kun kuulen ruotsalaisen puhuvan ranskaa. Se kuulostaa aivan hirveältä! En tiedä ketään toista, jonka ääntäminen on yhtä karmeaa! Suomalaiset jostain kumman syystä oppivat ääntämään ranskaa suht hyvin kuten italiaa ja espanjaakin. Myös Arabia on paljon helpompi ääntää suomalaisille kuin monelle muulle eurooppalaiselle.

Anonyymi kirjoitti:

"aidosti monikulttuurista maata"

Kaikki maat ovat aidosti monikulttuurisia, ja ovat aina olleet. Ei ole olemassa epä-aidosti monikulttuuria maita. Suomessa Viipuri oli aikoinaan 4-kielinen kaupunki.

Ja sinä kauhistelet Suomen tilannetta, vaikka monissa vastaavissa maissa opiskellaan paljon enemmän pakollista kansalliskieltä. Me Suomessa päästään loppujen lopuksi aika helpolla. Ei kieli ole yhtään sen helpompi, jos se on "maailmankieli". Moni suomalainen valitsee mieluummin ruotsin sen helppouden (ja tarpeellisuuden vuoksi täällä Suomessa) vuoksi.

Lue lisää

Sanoppa jokin niistä monista vastaavista maista, missä opiskellaan pakolla vierasta naapurimaan kieltä. Äläkä söhellä tässä Viipurin kanssa. Se oli aidosti monikulttuurinen kulttuurien kohtaamispaikka ja vanhassa Viipurissa kieliä ei rahvas edes opiskellut, vaan he oppivat niitä automaattisesti esim. kaupanteon ja parisuhteiden myötä. Lähinnä tulee mieleen Viron pakkovenäjä ennen heidän itsenäistymistään.

Anonyymi kirjoitti:

Valehtelet että ruotsia luetaan pakollisena vain 3 vuotta.
Ruotsia luetaan pakollisena yliopistoon ja ammatikorkeakouluun asti.
Ainakin ammattikorkeakouluissa on pakolliset ruotsinkurssit, jotka käytännössä rajoittavat muut kielien kurssit englantiin.

Opetin itse yliopettajana insinöörejä alalla, jolla esimerkiksi saksan osaaminen olisi ollut hyvin tarpeellista.
Se olisi luonut edellytyksiä hyvään kesäharjoitteluun mm. Saksassa.
Se olisi merkittävästi parantanut valmistuvien uramahdollisuuksia. Taistelin vuosikausia, mutta OPM , rehtori ja poikkiteloin asettuneet kielenopettajat estivät kaikki muutokset järjelliseen suuntaan.

Ettekö pakottajat ymmärrä ilkivaltaanne nuoria kohtaan?

Lue lisää

Är fennona och läroverksingenjörer verkligen sådana klantskallar att de inte kan lära sig mera än ett främmande språk utöver nationalspråken? Tack och lov att lärare av den kalibern som tror det inte undervisar längre.

Saken är precis som en skriver här; svenskan understöder inlärning av tyska och som mitt tillägg, även engelska och alla andra germanska språk.
Finskan understöder inlärningen av estniska och det var det. Kanske det är dags att ta upp finskans ställning som första språk i Finland för granskning?

Peppu-Reino kirjoitti:

Är fennona och läroverksingenjörer verkligen sådana klantskallar att de inte kan lära sig mera än ett främmande språk utöver nationalspråken? Tack och lov att lärare av den kalibern som tror det inte undervisar längre.

Saken är precis som en skriver här; svenskan understöder inlärning av tyska och som mitt tillägg, även engelska och alla andra germanska språk.
Finskan understöder inlärningen av estniska och det var det. Kanske det är dags att ta upp finskans ställning som första språk i Finland för granskning?

Lue lisää

Ruotsi ei helpota tipan vertaa saksan opintojen aloittajaa, jolla on joka tapauksessa jo englannin osaamista.
Väite että ruotsi olisi jotenkin portti muiden kielten oppimiseen on täydellisesti perätön. Se on yksi niistä tyhjistä väitteistä, jolla jotkut tyhjäpäiset pakkoruotsittajat yrittävät perustella ruotsin opiskelua.

Koska osaan jonkin verran myös viroa, voin kertoa että siinä suomi on vähän hyödyksi, koska kieliopin yleisrakenne on läheinen. Monet tutut sanat helpottavat osaksi, mutta moni niistä tarkoittaa kavalasti aivan muuta kuin voisi arvailla. Eli paljon sekottavaa.

Suomi ja Viro ovat siis selkeästi eri kieliä. Sensijaan ruotsi ja norja ovat vain huonoa tanskaa. Silti niitäkin on opiskeltava niiden omilla ehdoilla.
Tekstiä pystyy tietenkin lukemaan hieman arvaillen ilman opintoja.

Ei typerämpää voine esittää, kuin että Suomessa pitäisi ottaa tarkasteluun suomen asema maamme ensimmäisenä kielenä!!!
Tällaisia mielipiteitä ei voi syntyä muualla kuin Bembölessä!

Bemböleläinen kutsuu suomenkielistä insinööriä klantsskalleksi (kuten tunnetulla ylimielisyydellä epäilemättä muitakin suomenkielisiä) .
Sama henkilö siis, joka ei halua osata suomea, vaikka on ollut vuosikaudet suomenkielisessä kielikylvyssä, ja jolle on koulussa riittävästi opetettu suomea.
Sellaista ihmistä voi kutsua klantskalleksi, ei suomenkielistä insinööriä.

Anonyymi kirjoitti:

Vai miten olisi, jos tällainen matemaattisesti ja teknisesti lahjakas nuori, joka tietää haluavansa insinööriksi, valitsisi ihan suoraan koulussa sen saksan ruotsin sijaan! Silloin hän pääsisi heti harjoittelemaan omia hommia Saksassa ilman että hänen täytyy aloittaa siellä jostain omaan alaansa kuulumattomista hanttihommista, missä kielitaidolla ei ole niin väliä ja missä saksaa ei juuri kuule vaan laajan kirjon eksoottisia kieliä ja satunnaisia kömpelöitä englannin ja saksan sanoja.
Muistan itse sen katkeruuden lukiossa, kun jouduin jättämään ranskan pois valittunani pitkän matematiikan ja se typerä kiviriippa-ruotsi keikkui mukana turhana painolastia. En ole ruotsia opiskeluaikojen jälkeen tarvinnut enkä kaivannut. Ranskaa ja englantia käytän päivittäin.
Ruotsi ei todellakaan oli se maaginen "portti" muihin kieliin. Saksaa oppii vain opiskelemalla sitä suoraan. Haaskaa vain aikaa jos ensiksi opiskelee "porttikieltä". Ranska kieltä ei Ruotsin opiskelu hyödytä lainkaan. Oiken korvassa särähtää, kun kuulen ruotsalaisen puhuvan ranskaa. Se kuulostaa aivan hirveältä! En tiedä ketään toista, jonka ääntäminen on yhtä karmeaa! Suomalaiset jostain kumman syystä oppivat ääntämään ranskaa suht hyvin kuten italiaa ja espanjaakin. Myös Arabia on paljon helpompi ääntää suomalaisille kuin monelle muulle eurooppalaiselle.

Lue lisää

Olet täydellisesti oikeassa!
Vaikka jokainen elää erilaisen elämän, nämä kieliin liittyvät kokemukset ovat yhdenmukaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoppa jokin niistä monista vastaavista maista, missä opiskellaan pakolla vierasta naapurimaan kieltä. Äläkä söhellä tässä Viipurin kanssa. Se oli aidosti monikulttuurinen kulttuurien kohtaamispaikka ja vanhassa Viipurissa kieliä ei rahvas edes opiskellut, vaan he oppivat niitä automaattisesti esim. kaupanteon ja parisuhteiden myötä. Lähinnä tulee mieleen Viron pakkovenäjä ennen heidän itsenäistymistään.

Lue lisää

Ai siis missä maassa opiskellaan pakollista 'naapurimaan kieltä' - no Sveitsi on tässäkin suhteessa loistoesimerkki. Sillähän on monta naapuria, mm. ranskaa puhutaan yhdessä naapurissa.

Anonyymi kirjoitti:

Vai miten olisi, jos tällainen matemaattisesti ja teknisesti lahjakas nuori, joka tietää haluavansa insinööriksi, valitsisi ihan suoraan koulussa sen saksan ruotsin sijaan! Silloin hän pääsisi heti harjoittelemaan omia hommia Saksassa ilman että hänen täytyy aloittaa siellä jostain omaan alaansa kuulumattomista hanttihommista, missä kielitaidolla ei ole niin väliä ja missä saksaa ei juuri kuule vaan laajan kirjon eksoottisia kieliä ja satunnaisia kömpelöitä englannin ja saksan sanoja.
Muistan itse sen katkeruuden lukiossa, kun jouduin jättämään ranskan pois valittunani pitkän matematiikan ja se typerä kiviriippa-ruotsi keikkui mukana turhana painolastia. En ole ruotsia opiskeluaikojen jälkeen tarvinnut enkä kaivannut. Ranskaa ja englantia käytän päivittäin.
Ruotsi ei todellakaan oli se maaginen "portti" muihin kieliin. Saksaa oppii vain opiskelemalla sitä suoraan. Haaskaa vain aikaa jos ensiksi opiskelee "porttikieltä". Ranska kieltä ei Ruotsin opiskelu hyödytä lainkaan. Oiken korvassa särähtää, kun kuulen ruotsalaisen puhuvan ranskaa. Se kuulostaa aivan hirveältä! En tiedä ketään toista, jonka ääntäminen on yhtä karmeaa! Suomalaiset jostain kumman syystä oppivat ääntämään ranskaa suht hyvin kuten italiaa ja espanjaakin. Myös Arabia on paljon helpompi ääntää suomalaisille kuin monelle muulle eurooppalaiselle.

Lue lisää

"Muistan itse sen katkeruuden lukiossa, kun jouduin jättämään ranskan pois valittunani pitkän matematiikan ja se typerä kiviriippa-ruotsi keikkui mukana turhana painolastia. "

Ajatelkaapa, jos kaikki suomenkieliset olisivat tällä tavalla katkeria ja syyttäisivät ruotsia ja ruotsinkielisiä kaikista toteutumattomista suunnitelmistaan elämässä. Suomi tuskin olisi se maa, joka se nyt on, jos näin olisi asian laita.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi ei helpota tipan vertaa saksan opintojen aloittajaa, jolla on joka tapauksessa jo englannin osaamista.
Väite että ruotsi olisi jotenkin portti muiden kielten oppimiseen on täydellisesti perätön. Se on yksi niistä tyhjistä väitteistä, jolla jotkut tyhjäpäiset pakkoruotsittajat yrittävät perustella ruotsin opiskelua.

Koska osaan jonkin verran myös viroa, voin kertoa että siinä suomi on vähän hyödyksi, koska kieliopin yleisrakenne on läheinen. Monet tutut sanat helpottavat osaksi, mutta moni niistä tarkoittaa kavalasti aivan muuta kuin voisi arvailla. Eli paljon sekottavaa.

Suomi ja Viro ovat siis selkeästi eri kieliä. Sensijaan ruotsi ja norja ovat vain huonoa tanskaa. Silti niitäkin on opiskeltava niiden omilla ehdoilla.
Tekstiä pystyy tietenkin lukemaan hieman arvaillen ilman opintoja.

Ei typerämpää voine esittää, kuin että Suomessa pitäisi ottaa tarkasteluun suomen asema maamme ensimmäisenä kielenä!!!
Tällaisia mielipiteitä ei voi syntyä muualla kuin Bembölessä!

Bemböleläinen kutsuu suomenkielistä insinööriä klantsskalleksi (kuten tunnetulla ylimielisyydellä epäilemättä muitakin suomenkielisiä) .
Sama henkilö siis, joka ei halua osata suomea, vaikka on ollut vuosikaudet suomenkielisessä kielikylvyssä, ja jolle on koulussa riittävästi opetettu suomea.
Sellaista ihmistä voi kutsua klantskalleksi, ei suomenkielistä insinööriä.

Lue lisää

"Suomi ja Viro ovat siis selkeästi eri kieliä. Sensijaan ruotsi ja norja ovat vain huonoa tanskaa"

Mihin perustat tällaiset väittämät - leikitkö jotain kielitieteilijää (!)

Lue vähän Skandinavian historiaa ja kielihistoriaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi ei helpota tipan vertaa saksan opintojen aloittajaa, jolla on joka tapauksessa jo englannin osaamista.
Väite että ruotsi olisi jotenkin portti muiden kielten oppimiseen on täydellisesti perätön. Se on yksi niistä tyhjistä väitteistä, jolla jotkut tyhjäpäiset pakkoruotsittajat yrittävät perustella ruotsin opiskelua.

Koska osaan jonkin verran myös viroa, voin kertoa että siinä suomi on vähän hyödyksi, koska kieliopin yleisrakenne on läheinen. Monet tutut sanat helpottavat osaksi, mutta moni niistä tarkoittaa kavalasti aivan muuta kuin voisi arvailla. Eli paljon sekottavaa.

Suomi ja Viro ovat siis selkeästi eri kieliä. Sensijaan ruotsi ja norja ovat vain huonoa tanskaa. Silti niitäkin on opiskeltava niiden omilla ehdoilla.
Tekstiä pystyy tietenkin lukemaan hieman arvaillen ilman opintoja.

Ei typerämpää voine esittää, kuin että Suomessa pitäisi ottaa tarkasteluun suomen asema maamme ensimmäisenä kielenä!!!
Tällaisia mielipiteitä ei voi syntyä muualla kuin Bembölessä!

Bemböleläinen kutsuu suomenkielistä insinööriä klantsskalleksi (kuten tunnetulla ylimielisyydellä epäilemättä muitakin suomenkielisiä) .
Sama henkilö siis, joka ei halua osata suomea, vaikka on ollut vuosikaudet suomenkielisessä kielikylvyssä, ja jolle on koulussa riittävästi opetettu suomea.
Sellaista ihmistä voi kutsua klantskalleksi, ei suomenkielistä insinööriä.

Lue lisää

"Väite että ruotsi olisi jotenkin portti muiden kielten oppimiseen on täydellisesti perätön."

Kaikki kielet ovat aina portti muiden kielten oppimiseen. Erityisesti saman suvun kielet tukevat erinomaisesti toisiaan. Tätä hyödynnetään myös koulussa.

Meillä ei myöskään kuvitella Suomessa (- kuten tämän palstan kieliaktiivit kuvittelevat), että ihminen voi oppia vain yhden vieraan kielen elämässään. Opetustoimemme koostuu nämä asiat ymmärtävistä ammattilaisista ja opettajamme ovat kansainvälisesti huipputasoa!

Anonyymi kirjoitti:

"Väite että ruotsi olisi jotenkin portti muiden kielten oppimiseen on täydellisesti perätön."

Kaikki kielet ovat aina portti muiden kielten oppimiseen. Erityisesti saman suvun kielet tukevat erinomaisesti toisiaan. Tätä hyödynnetään myös koulussa.

Meillä ei myöskään kuvitella Suomessa (- kuten tämän palstan kieliaktiivit kuvittelevat), että ihminen voi oppia vain yhden vieraan kielen elämässään. Opetustoimemme koostuu nämä asiat ymmärtävistä ammattilaisista ja opettajamme ovat kansainvälisesti huipputasoa!

Lue lisää

Kuulehan nyt. Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. Esimerkiksi saksan ja ruotsin kielioppi on aivan ratkaisevasti erilainen tosistaan. Siksi on ruotsin osaamisesta jopa enemmän haittaa, kuin etua esimerkiksi saksan oppimisessa.

Germaanisten kielten monet samataustaiset sanat helpottavat tietysti kirjoitetun tekstin merkityksen arvaamista.
Mutta tämä on toisarvoista itse kielen oppimisen kannalta.
Porttiteoria on siis paikkansapitämätön hätäselitys pakkoruotsille.

Vaikka en ole kieliaktiivi (vaan tekniikan ja korkeakouluopetuksen asiantuntija, kansainvälistä huipputasoa), ihmettelen syytöstä muka rajoittumisista vain yhteen vieraaseen kieleen. Älä luule kun et tiedä!

Myös se on luulemista väittäessäsi epäsuorasti etteivät muiden maiden opettajat olisi ymmärtäviä ammattilaisia ja huipputasoa.
Omistakin opettajistani ainakin 5 parasta oli brittejä (Britanniassa).
Opetusympäristö on vaativampi ja vaatimukset kovempia siellä kuin toistaiseksi melko homogeenisessa Suomessa.

Kotimaiset kielenopettajat tunnen aiemman esimiesasemani johdosta hyvin. Siksi en todella päästäisi heitä sotkemaan kielipolitiikkaa.
Että kieliä opiskellaan hyötytarkoituksessa eivät monetkaan heistä ymmärrä, eikä heillä ole syvällistä työelämän tuntemusta.
Riittääkin että hoitavat hyvin opetustyönsä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi ei helpota tipan vertaa saksan opintojen aloittajaa, jolla on joka tapauksessa jo englannin osaamista.
Väite että ruotsi olisi jotenkin portti muiden kielten oppimiseen on täydellisesti perätön. Se on yksi niistä tyhjistä väitteistä, jolla jotkut tyhjäpäiset pakkoruotsittajat yrittävät perustella ruotsin opiskelua.

Koska osaan jonkin verran myös viroa, voin kertoa että siinä suomi on vähän hyödyksi, koska kieliopin yleisrakenne on läheinen. Monet tutut sanat helpottavat osaksi, mutta moni niistä tarkoittaa kavalasti aivan muuta kuin voisi arvailla. Eli paljon sekottavaa.

Suomi ja Viro ovat siis selkeästi eri kieliä. Sensijaan ruotsi ja norja ovat vain huonoa tanskaa. Silti niitäkin on opiskeltava niiden omilla ehdoilla.
Tekstiä pystyy tietenkin lukemaan hieman arvaillen ilman opintoja.

Ei typerämpää voine esittää, kuin että Suomessa pitäisi ottaa tarkasteluun suomen asema maamme ensimmäisenä kielenä!!!
Tällaisia mielipiteitä ei voi syntyä muualla kuin Bembölessä!

Bemböleläinen kutsuu suomenkielistä insinööriä klantsskalleksi (kuten tunnetulla ylimielisyydellä epäilemättä muitakin suomenkielisiä) .
Sama henkilö siis, joka ei halua osata suomea, vaikka on ollut vuosikaudet suomenkielisessä kielikylvyssä, ja jolle on koulussa riittävästi opetettu suomea.
Sellaista ihmistä voi kutsua klantskalleksi, ei suomenkielistä insinööriä.

Lue lisää

Jag råkar kunna svenska och kan berätta att det kunnandet betydligt har underlättat inlärningen av speciellt tyska men också engelska. Utöver det har man lärt sig finska. Finskan liknar inget men man dock har haft nytta av då man lärt sig estniska upp till full proffessionell nivå. Estniskan innehåller förutom finska, en massa svenska och tyska ord som du kanske har märkt vid dina studier?

Att säga att man inte har nytta av ett språk i samma språkgrupp då man börjar lära sig ett nytt, väcker frågor om kunnande är verkligt?

Då man har en bred bas i språk är det mycket lättare att börja med ett nytt. De två största grupperna i Europa är de germanska och de romanska språken. De utgör ca. 80 % av det som talas inom EU medan finsk-ugriskan med nöd och näppe kommer över 1 %. Fundera på det då ni diskuterar "onödiga" språk!

Anonyymi kirjoitti:

"Muistan itse sen katkeruuden lukiossa, kun jouduin jättämään ranskan pois valittunani pitkän matematiikan ja se typerä kiviriippa-ruotsi keikkui mukana turhana painolastia. "

Ajatelkaapa, jos kaikki suomenkieliset olisivat tällä tavalla katkeria ja syyttäisivät ruotsia ja ruotsinkielisiä kaikista toteutumattomista suunnitelmistaan elämässä. Suomi tuskin olisi se maa, joka se nyt on, jos näin olisi asian laita.

Lue lisää

Suomenkielisillä on täysi oikeus olla katkeria ja vihaisia Suomen järjettömästä kielipolitiikasta.
Meillä on täysi oikeus arvostella meitä koskevia lakeja.
Teillä suomenruotsalaisilla ei ole mitään oikeutta selittää meille suomalaisille, miten meidän pitää suhtautua meitä ja meidän lapsia koskeviin kieliasioihin.
En vihaa ruotsia tai ruotsalaisia. Ruotsi kuuluu identiteettiini vain tympeänä pakkoruotsina, jota en vain pysty arvostamaan millään tasolla.
En syytä suomenruotsalaisia vaan suomalaisia rahanahneita poliitikkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulehan nyt. Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. Esimerkiksi saksan ja ruotsin kielioppi on aivan ratkaisevasti erilainen tosistaan. Siksi on ruotsin osaamisesta jopa enemmän haittaa, kuin etua esimerkiksi saksan oppimisessa.

Germaanisten kielten monet samataustaiset sanat helpottavat tietysti kirjoitetun tekstin merkityksen arvaamista.
Mutta tämä on toisarvoista itse kielen oppimisen kannalta.
Porttiteoria on siis paikkansapitämätön hätäselitys pakkoruotsille.

Vaikka en ole kieliaktiivi (vaan tekniikan ja korkeakouluopetuksen asiantuntija, kansainvälistä huipputasoa), ihmettelen syytöstä muka rajoittumisista vain yhteen vieraaseen kieleen. Älä luule kun et tiedä!

Myös se on luulemista väittäessäsi epäsuorasti etteivät muiden maiden opettajat olisi ymmärtäviä ammattilaisia ja huipputasoa.
Omistakin opettajistani ainakin 5 parasta oli brittejä (Britanniassa).
Opetusympäristö on vaativampi ja vaatimukset kovempia siellä kuin toistaiseksi melko homogeenisessa Suomessa.

Kotimaiset kielenopettajat tunnen aiemman esimiesasemani johdosta hyvin. Siksi en todella päästäisi heitä sotkemaan kielipolitiikkaa.
Että kieliä opiskellaan hyötytarkoituksessa eivät monetkaan heistä ymmärrä, eikä heillä ole syvällistä työelämän tuntemusta.
Riittääkin että hoitavat hyvin opetustyönsä.

Lue lisää

"Kuulehan nyt. Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. "

Olet nyt ajautunut keskustelussa valitettavan kauas realiteeteista.

Ensinnäkin, kieliä opiskellaan, koska ne ovat hyödyllisiä. Ei siksi, että jokin kieli auttaa oppimaan toisen kielen. Tämä tulee siinä sivussa. Ihan peruskauraa kielten opiskelussa.

Toisekseen, ei varmaan kukaan opi mitään kieltä, jos hokee jatkuvasti itselleen, että "en voi oppia kieliä, koska luin kieltä X pakolla".

Tosiasia on, että suomalaisessa koulussa opiskellaan KIELIÄ, huom! monikossa. Oppilaat lukevat useita kieliä, koska siihen mahdollisuus. Se on etuoikeus, ja hieno etuoikeus, josta monessa maassa oltaisiin kateellisia, etenkin, kun meillä on todella ammattimainen kielten opetus Suomessa verrattuna moneen maahan. Jos kielten opetus olisi surkeaa, niin silloin varmaan voitaisiin todeta: "Kielen X opiskelu on turhaa."

Anonyymi kirjoitti:

Suomenkielisillä on täysi oikeus olla katkeria ja vihaisia Suomen järjettömästä kielipolitiikasta.
Meillä on täysi oikeus arvostella meitä koskevia lakeja.
Teillä suomenruotsalaisilla ei ole mitään oikeutta selittää meille suomalaisille, miten meidän pitää suhtautua meitä ja meidän lapsia koskeviin kieliasioihin.
En vihaa ruotsia tai ruotsalaisia. Ruotsi kuuluu identiteettiini vain tympeänä pakkoruotsina, jota en vain pysty arvostamaan millään tasolla.
En syytä suomenruotsalaisia vaan suomalaisia rahanahneita poliitikkoja.

Lue lisää

"Teillä suomenruotsalaisilla ei ole mitään oikeutta selittää meille suomalaisille, miten meidän pitää suhtautua meitä ja meidän lapsia koskeviin kieliasioihin. "

Mieti kenelle puhut. Minä olen suomenkielinen suomalainen. En ole katkera kenellekään, enkä varsinkaan ruotsinkielisille. Sinä olet ihan selvästi. Sinulla on henk.kohtainen ongelma suhteessa heihin, ja yrität yleistää sen koskemaan meitä kaikkia suomenkielisiä.

Anonyymi kirjoitti:

"Muistan itse sen katkeruuden lukiossa, kun jouduin jättämään ranskan pois valittunani pitkän matematiikan ja se typerä kiviriippa-ruotsi keikkui mukana turhana painolastia. "

Ajatelkaapa, jos kaikki suomenkieliset olisivat tällä tavalla katkeria ja syyttäisivät ruotsia ja ruotsinkielisiä kaikista toteutumattomista suunnitelmistaan elämässä. Suomi tuskin olisi se maa, joka se nyt on, jos näin olisi asian laita.

Lue lisää

Johtuen siitä, että näin järjellä ajatellen pakkoruotsi on suomalaiselle täysin turhaa ajanhukkaa.
Se on aikaavievää koska joudut kuitenkin opettelemaan ulkoa valtavat määrät sanoja yms. Ne ei ihan itsestään imeydy sun päähäs. Varsinkin jos et käytä ruotsin kieltä missään.
Idea ei ole siinä, että kuinka paljon sanoja pystyt kerralla omaksumaan, koska järkikin sanoo, että koko touhu on siinä vaiheessa turhaa, kun et aktiivisesti käytä tai harrasta kieltä, ne sanat unohtuu muutamassa kuukaudessa. Suomessa ei Ruotsin kieltä tule käytettyä, kun kaikki puhuvat suomea tai englantia.
Vieraan kielen pitää olla joko tarpeellista eli ympäristössä käytetään paljon kyseistä kieltä ja se "tartttuu" myös ympäristöstä kielikylvyn tavoin. Toinen tapa on, että olet aidosti kiinnostunut kielestä ja kulttuurista ja omatoimisen aktiivinen sen suhteen.
Tuon turhakekielen sanojen pänttäämisen sijaan voisit päntätä jotain itsellesi mieluisaampaa kieltä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kuulehan nyt. Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. "

Olet nyt ajautunut keskustelussa valitettavan kauas realiteeteista.

Ensinnäkin, kieliä opiskellaan, koska ne ovat hyödyllisiä. Ei siksi, että jokin kieli auttaa oppimaan toisen kielen. Tämä tulee siinä sivussa. Ihan peruskauraa kielten opiskelussa.

Toisekseen, ei varmaan kukaan opi mitään kieltä, jos hokee jatkuvasti itselleen, että "en voi oppia kieliä, koska luin kieltä X pakolla".

Tosiasia on, että suomalaisessa koulussa opiskellaan KIELIÄ, huom! monikossa. Oppilaat lukevat useita kieliä, koska siihen mahdollisuus. Se on etuoikeus, ja hieno etuoikeus, josta monessa maassa oltaisiin kateellisia, etenkin, kun meillä on todella ammattimainen kielten opetus Suomessa verrattuna moneen maahan. Jos kielten opetus olisi surkeaa, niin silloin varmaan voitaisiin todeta: "Kielen X opiskelu on turhaa."

Lue lisää

No miksi sitten jatkuvasti toitotellaan, että suomalaisten kielivaranto on liian kapea?
Suurin osa suomalaisista osaa vain hyvää englantia ja kehnoa ruotsia.
Vanhempia jopa manipuloidaan "yleisen edun" nimissä, että heidän pitäisi ykköskielenä valita lapselleen joku muu kieli kuin englanti.

Anonyymi kirjoitti:

"Kuulehan nyt. Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. "

Olet nyt ajautunut keskustelussa valitettavan kauas realiteeteista.

Ensinnäkin, kieliä opiskellaan, koska ne ovat hyödyllisiä. Ei siksi, että jokin kieli auttaa oppimaan toisen kielen. Tämä tulee siinä sivussa. Ihan peruskauraa kielten opiskelussa.

Toisekseen, ei varmaan kukaan opi mitään kieltä, jos hokee jatkuvasti itselleen, että "en voi oppia kieliä, koska luin kieltä X pakolla".

Tosiasia on, että suomalaisessa koulussa opiskellaan KIELIÄ, huom! monikossa. Oppilaat lukevat useita kieliä, koska siihen mahdollisuus. Se on etuoikeus, ja hieno etuoikeus, josta monessa maassa oltaisiin kateellisia, etenkin, kun meillä on todella ammattimainen kielten opetus Suomessa verrattuna moneen maahan. Jos kielten opetus olisi surkeaa, niin silloin varmaan voitaisiin todeta: "Kielen X opiskelu on turhaa."

Lue lisää

Ihan kuule ympäri Eurooppaa, nuorilla on nykyään etuoikeus opiskella "mitäikinä-kieltä". Se minua surettaakin, että suomalaisilta lapsilta ja nuorilta torpataan tylysti se vapaus mitä muut nuoret pitävät itsestäänselvänä.
Vieläpä nykyaikana, kun maailma on "kutistunut" ja nuoret pyörivät globaaleissa ympyröissä jo vauvasta asti ja lähentyvät toisiaan globaalisti somen välityksellä. Mitä me teemme? Me kutistamme heidän maailmansa kahden paikallisen minikielen loukkuun. Valjastamme heidät totaalitäärisen poliittisen ideologian vetovankkureiksi. Heidän toverinsa ympäri Eurooppaa opiskelevat isoja kansainvälisiä kieliä. Jopa Ruotsissa. Sielä ei tulisi kuuloonkaan joku pakkosuomi.

Anonyymi kirjoitti:

"Kuulehan nyt. Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. "

Olet nyt ajautunut keskustelussa valitettavan kauas realiteeteista.

Ensinnäkin, kieliä opiskellaan, koska ne ovat hyödyllisiä. Ei siksi, että jokin kieli auttaa oppimaan toisen kielen. Tämä tulee siinä sivussa. Ihan peruskauraa kielten opiskelussa.

Toisekseen, ei varmaan kukaan opi mitään kieltä, jos hokee jatkuvasti itselleen, että "en voi oppia kieliä, koska luin kieltä X pakolla".

Tosiasia on, että suomalaisessa koulussa opiskellaan KIELIÄ, huom! monikossa. Oppilaat lukevat useita kieliä, koska siihen mahdollisuus. Se on etuoikeus, ja hieno etuoikeus, josta monessa maassa oltaisiin kateellisia, etenkin, kun meillä on todella ammattimainen kielten opetus Suomessa verrattuna moneen maahan. Jos kielten opetus olisi surkeaa, niin silloin varmaan voitaisiin todeta: "Kielen X opiskelu on turhaa."

Lue lisää

Kirjoittaja ei ymmärrä mitä on kirjoittaa.

Kirjoitin:"Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. " ja " Että kieliä opiskellaan hyötytarkoituksessa eivät monetkaan heistä [kielenopettajista] ymmärrä".

Tämä ei kelvannut, vaan kirjoitit: "Ensinnäkin, kieliä opiskellaan, koska ne ovat hyödyllisiä. Ei siksi, että jokin kieli auttaa oppimaan toisen kielen."

Näissä toteamuksissa ei ole asiaeroa. Kiitos, olet kanssani yhtä mieltä!
Olet kuitenkin täysin väärässä väittäessäsi, että:
"Oppilaat lukevat useita kieliä, koska siihen mahdollisuus." Näin ei ole!

Sensijaan on näin:
Oppilaat lukevat nyt vapaaehtoisesti englantia, koska he tietävät englannin olevan tarpeen heidän urallaan ja muissa tarpeissaan. JA
Oppilat lukevat nyt ruotsia, koska heidät pakotetaan tekemään niin.

Oppilaat tahtovat ruotsipakon sijaan pakollisen valinnaisen kielen.
Tutkimuksen mukaan noin puolet valitsisi ruotsin ja muut jonkun sellaisen kielen kuten saksa, venäjä, ranska, espanja.
Ole rehellinen itsellesi ja muille (nuorille) , tai lopeta kirjoittelu

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja ei ymmärrä mitä on kirjoittaa.

Kirjoitin:"Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. " ja " Että kieliä opiskellaan hyötytarkoituksessa eivät monetkaan heistä [kielenopettajista] ymmärrä".

Tämä ei kelvannut, vaan kirjoitit: "Ensinnäkin, kieliä opiskellaan, koska ne ovat hyödyllisiä. Ei siksi, että jokin kieli auttaa oppimaan toisen kielen."

Näissä toteamuksissa ei ole asiaeroa. Kiitos, olet kanssani yhtä mieltä!
Olet kuitenkin täysin väärässä väittäessäsi, että:
"Oppilaat lukevat useita kieliä, koska siihen mahdollisuus." Näin ei ole!

Sensijaan on näin:
Oppilaat lukevat nyt vapaaehtoisesti englantia, koska he tietävät englannin olevan tarpeen heidän urallaan ja muissa tarpeissaan. JA
Oppilat lukevat nyt ruotsia, koska heidät pakotetaan tekemään niin.

Oppilaat tahtovat ruotsipakon sijaan pakollisen valinnaisen kielen.
Tutkimuksen mukaan noin puolet valitsisi ruotsin ja muut jonkun sellaisen kielen kuten saksa, venäjä, ranska, espanja.
Ole rehellinen itsellesi ja muille (nuorille) , tai lopeta kirjoittelu

Lue lisää

"Oppilaat lukevat nyt vapaaehtoisesti englantia, koska he tietävät englannin olevan tarpeen heidän urallaan ja muissa tarpeissaan. "

Oppilaat lukevat englantia, koska eivät viitsi lukea mitään muita kieliä.

Vielä 90-luvulla 50% yläkoulun oppilaista luki 3 vierasta kieltä. Nyt hädin tuskin lukiossa päästään samaan. Kielet eivät kiinnosta ja siksi niitä ei opita. Asia on harvinaisen yksinkertainen todeta, ja ammattilaiset tietävät tämän. Voin kaivaa vaikka millä mitalla uutisia, joissa kielten opetuksen ammattilaiset toteavat tämän valitettavan tosiasian. Ja tämä ei ole suomalaisen ilmiö, vaan yleiseurooppalainen trendi.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja ei ymmärrä mitä on kirjoittaa.

Kirjoitin:"Kukaan täyspäinen ei opiskele ruotsia, jos hän haluaa oppia esimerkiksi saksaa. " ja " Että kieliä opiskellaan hyötytarkoituksessa eivät monetkaan heistä [kielenopettajista] ymmärrä".

Tämä ei kelvannut, vaan kirjoitit: "Ensinnäkin, kieliä opiskellaan, koska ne ovat hyödyllisiä. Ei siksi, että jokin kieli auttaa oppimaan toisen kielen."

Näissä toteamuksissa ei ole asiaeroa. Kiitos, olet kanssani yhtä mieltä!
Olet kuitenkin täysin väärässä väittäessäsi, että:
"Oppilaat lukevat useita kieliä, koska siihen mahdollisuus." Näin ei ole!

Sensijaan on näin:
Oppilaat lukevat nyt vapaaehtoisesti englantia, koska he tietävät englannin olevan tarpeen heidän urallaan ja muissa tarpeissaan. JA
Oppilat lukevat nyt ruotsia, koska heidät pakotetaan tekemään niin.

Oppilaat tahtovat ruotsipakon sijaan pakollisen valinnaisen kielen.
Tutkimuksen mukaan noin puolet valitsisi ruotsin ja muut jonkun sellaisen kielen kuten saksa, venäjä, ranska, espanja.
Ole rehellinen itsellesi ja muille (nuorille) , tai lopeta kirjoittelu

Lue lisää

Miksi hoet englannista jatkuvasti, mikä sinua huolettaa. Yli 90% valitsee englannin ja englanti ei kilpaile minkään muun kielen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan kuule ympäri Eurooppaa, nuorilla on nykyään etuoikeus opiskella "mitäikinä-kieltä". Se minua surettaakin, että suomalaisilta lapsilta ja nuorilta torpataan tylysti se vapaus mitä muut nuoret pitävät itsestäänselvänä.
Vieläpä nykyaikana, kun maailma on "kutistunut" ja nuoret pyörivät globaaleissa ympyröissä jo vauvasta asti ja lähentyvät toisiaan globaalisti somen välityksellä. Mitä me teemme? Me kutistamme heidän maailmansa kahden paikallisen minikielen loukkuun. Valjastamme heidät totaalitäärisen poliittisen ideologian vetovankkureiksi. Heidän toverinsa ympäri Eurooppaa opiskelevat isoja kansainvälisiä kieliä. Jopa Ruotsissa. Sielä ei tulisi kuuloonkaan joku pakkosuomi.

Lue lisää

"Me kutistamme heidän maailmansa kahden paikallisen minikielen loukkuun. "

Jos todellakin olisi näin, olisimme ottaneet kansalliskieliksi aikapäiviä sitten saksan ja ranskan. Mutta tilanne tässä maassa nyt sattuu vain olemaan se, että suomi, englanti ja ruotsi ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä. Ranska ja saksa ovat tärkeitä, mutta tulevat kaukana jäljessä, mitä tulee työpaikkojen kielivaatimuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi hoet englannista jatkuvasti, mikä sinua huolettaa. Yli 90% valitsee englannin ja englanti ei kilpaile minkään muun kielen kanssa.

Miksi itse hoet sellaista, jota kukaan ei täällä turhaan korosta eikä kiistä.
Urautuneen opettajan ongelma lienee kiusasi?

Anonyymi kirjoitti:

Ihan kuule ympäri Eurooppaa, nuorilla on nykyään etuoikeus opiskella "mitäikinä-kieltä". Se minua surettaakin, että suomalaisilta lapsilta ja nuorilta torpataan tylysti se vapaus mitä muut nuoret pitävät itsestäänselvänä.
Vieläpä nykyaikana, kun maailma on "kutistunut" ja nuoret pyörivät globaaleissa ympyröissä jo vauvasta asti ja lähentyvät toisiaan globaalisti somen välityksellä. Mitä me teemme? Me kutistamme heidän maailmansa kahden paikallisen minikielen loukkuun. Valjastamme heidät totaalitäärisen poliittisen ideologian vetovankkureiksi. Heidän toverinsa ympäri Eurooppaa opiskelevat isoja kansainvälisiä kieliä. Jopa Ruotsissa. Sielä ei tulisi kuuloonkaan joku pakkosuomi.

Lue lisää

Vilket strunt. Tror någon på allvar att ungdomar i säg, Frankrike, Italien, Ungern, Österrike, Kroatien och Albanien fritt kan välja vilka språk de studerar eller innehållet i läroplanen? Varifrån kommer sådana villfarelser?

Anonyymi kirjoitti:

"Oppilaat lukevat nyt vapaaehtoisesti englantia, koska he tietävät englannin olevan tarpeen heidän urallaan ja muissa tarpeissaan. "

Oppilaat lukevat englantia, koska eivät viitsi lukea mitään muita kieliä.

Vielä 90-luvulla 50% yläkoulun oppilaista luki 3 vierasta kieltä. Nyt hädin tuskin lukiossa päästään samaan. Kielet eivät kiinnosta ja siksi niitä ei opita. Asia on harvinaisen yksinkertainen todeta, ja ammattilaiset tietävät tämän. Voin kaivaa vaikka millä mitalla uutisia, joissa kielten opetuksen ammattilaiset toteavat tämän valitettavan tosiasian. Ja tämä ei ole suomalaisen ilmiö, vaan yleiseurooppalainen trendi.

Lue lisää

Tidigare såg man också till att språken var från olika språkfamiljer. Först modersmålet och sedan det andra inhemska. Då hade man språkgrupperna germanska och finsk-ugriska under bältet.

Efter det kom engelskan (germanskt) och tyska (germanskt) samt franska (romanskt). Utöver dessa finns ännu bland större språkgrupper inom Europa de slaviska språken men inom EU utgör de kanske 5-10 %. De finsk-ugriska språken utgör 2 % av språken inom EU och de germanska och romanska tillsammans ca. 90 %. Observera skillnaden mellan EU och Europa.

Förr täckte det man tog med sig från skolan 92 % av språkfamiljerna inom EU, nu läser man bara germanska språk (svenska och engelska) i finska skolor.

I klartext betyder det att framtida språkstudier inte blir av. Man skulle måsta lära sig språk som har helt annorlunda uppbyggnad.

Människan har ingen mänd språk som ryms in i hjärnan. Desto flera man kan, desto lättare blir det att ta ännu fler ombord. Svårt är det i början då grunden saknas. Nu lärs den inte längre ut. Hoppas att utbildningsminister Andersson skakar om ordentligt.

Anonyymi kirjoitti:

"Me kutistamme heidän maailmansa kahden paikallisen minikielen loukkuun. "

Jos todellakin olisi näin, olisimme ottaneet kansalliskieliksi aikapäiviä sitten saksan ja ranskan. Mutta tilanne tässä maassa nyt sattuu vain olemaan se, että suomi, englanti ja ruotsi ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä. Ranska ja saksa ovat tärkeitä, mutta tulevat kaukana jäljessä, mitä tulee työpaikkojen kielivaatimuksiin.

Lue lisää

Tämä maa on yksi yksikielisimpiä maita maailmassa. Missä työelämässä täällä muka tarvitaan ruotsia, kun 95% täällä puhuu vain suomea äidinkielenään??? Ruotsin kielivaatimukset virkamiehille ovat täysin keinotekoisesti luotu tarve.
Suomen suurimmat kumppanit ulkomaankaupassa, ovat Saksa ja Venäjä. EK on joka vuosi parkunut sitä, kuinka suomalaisten kielivaranto on suppea ulkomaankauppaa ajatellen erityisesti Venäjän osalta. Vain reilu 10% opiskelee venäjää, mikä olisi erittäin tarpeellinen ja vain 40% ylipäätään valitsee kolmannen kielen. Englantia pidetään elinkeinoelämässä niin itsestäänselvyytenä, että sitä ei edes lueta kielitaidoksi.
Sana "kansalliskieli" ei tarkoita lakiteknisesti sen enempää kuin "kansalliseläin" tai " kansalliskukka".

Anonyymi kirjoitti:

"Oppilaat lukevat nyt vapaaehtoisesti englantia, koska he tietävät englannin olevan tarpeen heidän urallaan ja muissa tarpeissaan. "

Oppilaat lukevat englantia, koska eivät viitsi lukea mitään muita kieliä.

Vielä 90-luvulla 50% yläkoulun oppilaista luki 3 vierasta kieltä. Nyt hädin tuskin lukiossa päästään samaan. Kielet eivät kiinnosta ja siksi niitä ei opita. Asia on harvinaisen yksinkertainen todeta, ja ammattilaiset tietävät tämän. Voin kaivaa vaikka millä mitalla uutisia, joissa kielten opetuksen ammattilaiset toteavat tämän valitettavan tosiasian. Ja tämä ei ole suomalaisen ilmiö, vaan yleiseurooppalainen trendi.

Lue lisää

Tätä olet voivotellut kielipolitiikka palstalla lukuisia kertoja.
Et mieti syitä, vaan pelkästään syytät nykynuoria laiskoiksi.
Nämä kun eivät ahmien opiskele kielistä vähähyötyisiksi katsomiaan (pakkoruotsi) tai vapaavalintaisina kovin suuritöisiä sellaisia.

Laiskuutta on tietenkin aina ollut ja tulee aina olemaan.
Kannustettavaa laiskuutta on viisas laiskuus, kosa ei ole suota, kuokkaa eikä Jussia. Pedagogiasi on kuitenkin vielä suomenhevosten ajalta.

Ratkaiseva aikasyöppö, osin hyvin tarpeellinen, osin tarpeeton on nykyisin kaikenlainen some, netti ja muu vastaava.
Juuri tämä aikasyöppö syö useimmilta nuorilta sen ajan ja ponnistelut, joita ahkerat oppilaat ennen suuntasivat laajaan vieraiden kielien opiskeluun.
Nyt valtaosa kaikesta polarisoituu englantiin, ja Google Translator hoitaa loput. Nyt löytyy entisiä suursanakirjoja kasapäin divareista, ja hinta on vain 5..10 euroa. Siitä näet mitä nykyaika.
Jos ei voi muuttaa nykyaikaa, on elettävä nykyaikaa.

Nykyaikaa ei ole pakkoruotsi. Ei ole suota, kuokkaa eikä Jussiakaan.
Parasta realismia, vaikkakin vaativaa sekin, on kaksi pakollista valinnaista vierasta kieltä. Toinen näistä on lähes kaikilla englanti.

Toiseksi vieraaksi on oltava vaihtoehtoja vähintään kaksi, mutta mieluummin enemmän. Luonnollisesti vaihtoehtoina ovat normaalisti Ruotsi, Saksa, Venäjä, Espanja, ...
Saamme välttämättömän parannuksen nykyiseen yksipuoliseen kieliosaamiseen, joka järsii talouttamme. Silti oppilaan rasitus pysyy aisoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä maa on yksi yksikielisimpiä maita maailmassa. Missä työelämässä täällä muka tarvitaan ruotsia, kun 95% täällä puhuu vain suomea äidinkielenään??? Ruotsin kielivaatimukset virkamiehille ovat täysin keinotekoisesti luotu tarve.
Suomen suurimmat kumppanit ulkomaankaupassa, ovat Saksa ja Venäjä. EK on joka vuosi parkunut sitä, kuinka suomalaisten kielivaranto on suppea ulkomaankauppaa ajatellen erityisesti Venäjän osalta. Vain reilu 10% opiskelee venäjää, mikä olisi erittäin tarpeellinen ja vain 40% ylipäätään valitsee kolmannen kielen. Englantia pidetään elinkeinoelämässä niin itsestäänselvyytenä, että sitä ei edes lueta kielitaidoksi.
Sana "kansalliskieli" ei tarkoita lakiteknisesti sen enempää kuin "kansalliseläin" tai " kansalliskukka".

Lue lisää

"Missä työelämässä täällä muka tarvitaan ruotsia, kun 95% täällä puhuu vain suomea äidinkielenään???"

Tänne on postattu lukemattomat kerrat linkkien kera (nimim. Ankdam on postannut) todiste siitä, että suomi, englanti ja ruotsi ovat kysytyimmät kielet työelämässä - sekä kunnan puolella että yksityisellä puolella. Kannattaa käydä katsomassa työpaikkailmoituksia, eikä hokea tällaista tyhjää höttöä täällä jatkuvasti. Tällaiset hokemat eivät ole faktaa, vaan omaa ennakkoluuloista mutua. Sitä emme kaipaa enempää palstalle.

Ja vielä kerran: ruotsi on paitsi kansalliskieli, niin se on myös 2. suurimman kauppakumppanin kieli. Siksi yksityisellä puolella kysytään niin paljon ruotsia. Oma lukunsa ovat sitten asiakaspalveluammatit esim. länsirannikolla - työt, joita nuoret erityisesti hakevat.

Peppu-Reino kirjoitti:

Vilket strunt. Tror någon på allvar att ungdomar i säg, Frankrike, Italien, Ungern, Österrike, Kroatien och Albanien fritt kan välja vilka språk de studerar eller innehållet i läroplanen? Varifrån kommer sådana villfarelser?

Lue lisää

Totta puhut. En tiedä toista maata, jossa olisi yhtä vapaa kielten valinta kuin Suomessa. Muissa maissa kieliä ei kauheasti valita, vaan niiden järjestys on usein tiukkaan määrätty ja vaihtoehtoja ei ole samalla tavalla lukuisia, kuten meillä. Pakollista kansalliskieltä ei myöskään lueta niin vähän kuin meillä Suomessa luetaan, vaan sen opiskelu aloitetaan paljon aikaisemmassa vaiheessa (esim. Sveitsi).

Kieliaktiiviella on vielä paljon opittavaa faktatiedon esiin tuomisen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

"Missä työelämässä täällä muka tarvitaan ruotsia, kun 95% täällä puhuu vain suomea äidinkielenään???"

Tänne on postattu lukemattomat kerrat linkkien kera (nimim. Ankdam on postannut) todiste siitä, että suomi, englanti ja ruotsi ovat kysytyimmät kielet työelämässä - sekä kunnan puolella että yksityisellä puolella. Kannattaa käydä katsomassa työpaikkailmoituksia, eikä hokea tällaista tyhjää höttöä täällä jatkuvasti. Tällaiset hokemat eivät ole faktaa, vaan omaa ennakkoluuloista mutua. Sitä emme kaipaa enempää palstalle.

Ja vielä kerran: ruotsi on paitsi kansalliskieli, niin se on myös 2. suurimman kauppakumppanin kieli. Siksi yksityisellä puolella kysytään niin paljon ruotsia. Oma lukunsa ovat sitten asiakaspalveluammatit esim. länsirannikolla - työt, joita nuoret erityisesti hakevat.

Lue lisää

Jos tosiaan ruotsin kieli olisi hyödyllinen Suomessa, niin kyllähän sitä opiskeltaisiin ja osattaisiin ihan vapaaehtoisesti.
Totuus kuitenkin on, että se on Suomessa yhtä "välttämätön" kuin suomen kieli on Ruotsissa tai Ahvenanmaalla.
Ruotsi on Suomessa "kansalliskieli" vain suomenruotsalaisille. Muille se on vieras kieli. Aivan kuten romanien kansallispuvut ovat vain heidän kansallispukujaan tai saamen kieli on saamelaisten kansalliskieli.

Anonyymi kirjoitti:

"Missä työelämässä täällä muka tarvitaan ruotsia, kun 95% täällä puhuu vain suomea äidinkielenään???"

Tänne on postattu lukemattomat kerrat linkkien kera (nimim. Ankdam on postannut) todiste siitä, että suomi, englanti ja ruotsi ovat kysytyimmät kielet työelämässä - sekä kunnan puolella että yksityisellä puolella. Kannattaa käydä katsomassa työpaikkailmoituksia, eikä hokea tällaista tyhjää höttöä täällä jatkuvasti. Tällaiset hokemat eivät ole faktaa, vaan omaa ennakkoluuloista mutua. Sitä emme kaipaa enempää palstalle.

Ja vielä kerran: ruotsi on paitsi kansalliskieli, niin se on myös 2. suurimman kauppakumppanin kieli. Siksi yksityisellä puolella kysytään niin paljon ruotsia. Oma lukunsa ovat sitten asiakaspalveluammatit esim. länsirannikolla - työt, joita nuoret erityisesti hakevat.

Lue lisää

En näe mitään järkeä siinä, että valtaväestön pitää pakko-opiskelu vain5% ! vähemmistön kieltä.
Eiköhän ruotsi pitäisi vieraana kielenä asettaa samalle viivalle muiden vieraiden kielten kanssa.
Luulen että ruotsia vapaaehtoisestikin lukisi jotain 15% nuorista. Eiköhän siinä olisi riittävästi tuo 5% palvelemiseksi.
Ruotsissa on pakkoenglanti. Siellä on mahdollisuus valita joko toinen vieras kieli englannin rinnalle tai vaihtoehtoisesti syventäviä englannin tunteja. Joten siellä opiskellaan kieliä jopa laiskemmin. Silti Ruotsilla ja muilla pohjoismailla on jopa laajempi kielivaranto kuin täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä maa on yksi yksikielisimpiä maita maailmassa. Missä työelämässä täällä muka tarvitaan ruotsia, kun 95% täällä puhuu vain suomea äidinkielenään??? Ruotsin kielivaatimukset virkamiehille ovat täysin keinotekoisesti luotu tarve.
Suomen suurimmat kumppanit ulkomaankaupassa, ovat Saksa ja Venäjä. EK on joka vuosi parkunut sitä, kuinka suomalaisten kielivaranto on suppea ulkomaankauppaa ajatellen erityisesti Venäjän osalta. Vain reilu 10% opiskelee venäjää, mikä olisi erittäin tarpeellinen ja vain 40% ylipäätään valitsee kolmannen kielen. Englantia pidetään elinkeinoelämässä niin itsestäänselvyytenä, että sitä ei edes lueta kielitaidoksi.
Sana "kansalliskieli" ei tarkoita lakiteknisesti sen enempää kuin "kansalliseläin" tai " kansalliskukka".

Lue lisää

87% är inte 95 %. Finlands viktigaste handelspartner är fortfarande Sverige. Den största handelspartnern är Tyskland och från Ryssland närmast köper man. Det sistnämnda kan man göra fast på savolaxiska.

Tjänstemännen i Finland betjänar finländare, inte bara dig.

Allt som allt borde finländare lära sig flera språk än blott svenska, finska och engelska. Det sker inte genom att byta ut språk mot varandra, utan genom att lära sig flera.

Var vänlig, ids inte mera upprepa påståenden som helt fiffigt folk har förklarat för dig, att de inte stämmer.

Peppu-Reino kirjoitti:

87% är inte 95 %. Finlands viktigaste handelspartner är fortfarande Sverige. Den största handelspartnern är Tyskland och från Ryssland närmast köper man. Det sistnämnda kan man göra fast på savolaxiska.

Tjänstemännen i Finland betjänar finländare, inte bara dig.

Allt som allt borde finländare lära sig flera språk än blott svenska, finska och engelska. Det sker inte genom att byta ut språk mot varandra, utan genom att lära sig flera.

Var vänlig, ids inte mera upprepa påståenden som helt fiffigt folk har förklarat för dig, att de inte stämmer.

Lue lisää

Förstår du inte att de provocerar dig att svara hela tiden, och lyfta detta skräprubrik upp?

Anonyymi kirjoitti:

Jos tosiaan ruotsin kieli olisi hyödyllinen Suomessa, niin kyllähän sitä opiskeltaisiin ja osattaisiin ihan vapaaehtoisesti.
Totuus kuitenkin on, että se on Suomessa yhtä "välttämätön" kuin suomen kieli on Ruotsissa tai Ahvenanmaalla.
Ruotsi on Suomessa "kansalliskieli" vain suomenruotsalaisille. Muille se on vieras kieli. Aivan kuten romanien kansallispuvut ovat vain heidän kansallispukujaan tai saamen kieli on saamelaisten kansalliskieli.

Lue lisää

"Jos tosiaan ruotsin kieli olisi hyödyllinen Suomessa, niin kyllähän sitä opiskeltaisiin ja osattaisiin ihan vapaaehtoisesti. "

Rutosialan luetaan jo vapaaehtoisesti - se on yksi suosituimpia A1- ja A2-kieliä.

Vuoden 2014 tutkimus pakkoruotsista paljasti, että 45% lukisi ruotsia, vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Myös ruotsin kirjoittaminen yo:ssa on ollut huikeaa viime vuosina, eri alueilla 80%, 60% - jopa Savossa 50%!

Anonyymi kirjoitti:

En näe mitään järkeä siinä, että valtaväestön pitää pakko-opiskelu vain5% ! vähemmistön kieltä.
Eiköhän ruotsi pitäisi vieraana kielenä asettaa samalle viivalle muiden vieraiden kielten kanssa.
Luulen että ruotsia vapaaehtoisestikin lukisi jotain 15% nuorista. Eiköhän siinä olisi riittävästi tuo 5% palvelemiseksi.
Ruotsissa on pakkoenglanti. Siellä on mahdollisuus valita joko toinen vieras kieli englannin rinnalle tai vaihtoehtoisesti syventäviä englannin tunteja. Joten siellä opiskellaan kieliä jopa laiskemmin. Silti Ruotsilla ja muilla pohjoismailla on jopa laajempi kielivaranto kuin täällä.

Lue lisää

"Luulen että ruotsia vapaaehtoisestikin lukisi jotain 15% nuorista. "

Ota selvää alaan liittyvistä tutkimuksista ja niiden tuloksista - älä laita enää mutu-tietojasi palstalle, emme tarvitse niitä!

Anonyymi kirjoitti:

Ai siis missä maassa opiskellaan pakollista 'naapurimaan kieltä' - no Sveitsi on tässäkin suhteessa loistoesimerkki. Sillähän on monta naapuria, mm. ranskaa puhutaan yhdessä naapurissa.

Lue lisää

Sveitsi on liittovaltio jossa osassa kantoneita valtakieli ja virallinen kieli on ranska (4 kantonia), osassa taas saksa (17 kantonia) tai italia. Sveitsissä on kaksi merkittävää maailmankaupunkia (kaupunkia jolla on merkittävää globaalia vaikutusvaltaa) zurich ja Geneve.
Lisäksi epätavallisen suuri määrä kansainvälisiä järjestöjä on pistänyt tukikohtansa Sveitsiin. Esim punainen risti, YK: toiseksi merkittävin toimipaikka heti New Yorkin päämajan jälkeen Geneven kansojen palatsi, WHO, maailman talousfoorumi Davosissa yms. Yhteensä Genevessä toimii n. 200 kansainvälistä järjestöä.
Eri puolella Sveitsiä pitää pääpaikkaansa moni kansainvälinen urheilujärjestö esim. FIBA- koripalloliitto, UEFA, FIFA, IIHF . Kansainvälinen olympiakomitea toimii Lausannessa.
Sveitsi on siis aidosti monikulttuurinen ja monikielinen maa.
Sveitsissä asioista päätetään suoralla kansanäänestyksellä. Siellä ei siis yksi pieni poppoo voi päteä yli muiden. Sveitsi sijaitsee 3 eurooppalaisen suurvallan kupeessa, Suomi vain yhden, eli Venäjän.

Anonyymi kirjoitti:

Sveitsi on liittovaltio jossa osassa kantoneita valtakieli ja virallinen kieli on ranska (4 kantonia), osassa taas saksa (17 kantonia) tai italia. Sveitsissä on kaksi merkittävää maailmankaupunkia (kaupunkia jolla on merkittävää globaalia vaikutusvaltaa) zurich ja Geneve.
Lisäksi epätavallisen suuri määrä kansainvälisiä järjestöjä on pistänyt tukikohtansa Sveitsiin. Esim punainen risti, YK: toiseksi merkittävin toimipaikka heti New Yorkin päämajan jälkeen Geneven kansojen palatsi, WHO, maailman talousfoorumi Davosissa yms. Yhteensä Genevessä toimii n. 200 kansainvälistä järjestöä.
Eri puolella Sveitsiä pitää pääpaikkaansa moni kansainvälinen urheilujärjestö esim. FIBA- koripalloliitto, UEFA, FIFA, IIHF . Kansainvälinen olympiakomitea toimii Lausannessa.
Sveitsi on siis aidosti monikulttuurinen ja monikielinen maa.
Sveitsissä asioista päätetään suoralla kansanäänestyksellä. Siellä ei siis yksi pieni poppoo voi päteä yli muiden. Sveitsi sijaitsee 3 eurooppalaisen suurvallan kupeessa, Suomi vain yhden, eli Venäjän.

Lue lisää

" Siellä ei siis yksi pieni poppoo voi päteä yli muiden"

Suomessakaan ei mikään "pieni poppoo" yritä päteä yli demokratian, vaan meillä enemmistö päättää asioista, ja nimenomaan suomenkielinen valtaenemmistö.

Ja mitä tulee Sveitsiin, niin Sveitsi on varmasti kieliaktiivin ajattelutavan perusteella hankala maa, sillä siellä 0,5%:n vähemmistö on saanut virallisen kielen aseman. Mitenköhän kieliaktiivit kohtelisivat netissä tätä vähemmistöä, jos asuisivat siellä....

Anonyymi kirjoitti:

Tätä olet voivotellut kielipolitiikka palstalla lukuisia kertoja.
Et mieti syitä, vaan pelkästään syytät nykynuoria laiskoiksi.
Nämä kun eivät ahmien opiskele kielistä vähähyötyisiksi katsomiaan (pakkoruotsi) tai vapaavalintaisina kovin suuritöisiä sellaisia.

Laiskuutta on tietenkin aina ollut ja tulee aina olemaan.
Kannustettavaa laiskuutta on viisas laiskuus, kosa ei ole suota, kuokkaa eikä Jussia. Pedagogiasi on kuitenkin vielä suomenhevosten ajalta.

Ratkaiseva aikasyöppö, osin hyvin tarpeellinen, osin tarpeeton on nykyisin kaikenlainen some, netti ja muu vastaava.
Juuri tämä aikasyöppö syö useimmilta nuorilta sen ajan ja ponnistelut, joita ahkerat oppilaat ennen suuntasivat laajaan vieraiden kielien opiskeluun.
Nyt valtaosa kaikesta polarisoituu englantiin, ja Google Translator hoitaa loput. Nyt löytyy entisiä suursanakirjoja kasapäin divareista, ja hinta on vain 5..10 euroa. Siitä näet mitä nykyaika.
Jos ei voi muuttaa nykyaikaa, on elettävä nykyaikaa.

Nykyaikaa ei ole pakkoruotsi. Ei ole suota, kuokkaa eikä Jussiakaan.
Parasta realismia, vaikkakin vaativaa sekin, on kaksi pakollista valinnaista vierasta kieltä. Toinen näistä on lähes kaikilla englanti.

Toiseksi vieraaksi on oltava vaihtoehtoja vähintään kaksi, mutta mieluummin enemmän. Luonnollisesti vaihtoehtoina ovat normaalisti Ruotsi, Saksa, Venäjä, Espanja, ...
Saamme välttämättömän parannuksen nykyiseen yksipuoliseen kieliosaamiseen, joka järsii talouttamme. Silti oppilaan rasitus pysyy aisoissa.

Lue lisää

"Laiskuutta on tietenkin aina ollut ja tulee aina olemaan.
Kannustettavaa laiskuutta on viisas laiskuus, kosa ei ole suota, kuokkaa eikä Jussia. Pedagogiasi on kuitenkin vielä suomenhevosten ajalta."

Käsitys kielten oppimisesta ja kiinnostuksesta kielten lukemiseen ei ole suinkaan 'suomenhevosten ajalta', vaan ihan tästä päivästä. Nykyajan pedagogit nimenomaan pitävät vähäistä kielten lukemisen trendiä erittäin valitettavana ilmiönä, ja siinä yksi tekijä on - ikävä todeta - ihan puhdas laiskuus. Myös kuvitelma, että englannilla pärjäisi, kun asuu sellaisissa maissa kuin vaikkapa Ranska,Espanja ja Italia, on täysin väärä. Näissä maissa on osattava maiden kieli, jos aikoo siellä elää, opiskella ja työskennellä.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos tosiaan ruotsin kieli olisi hyödyllinen Suomessa, niin kyllähän sitä opiskeltaisiin ja osattaisiin ihan vapaaehtoisesti. "

Rutosialan luetaan jo vapaaehtoisesti - se on yksi suosituimpia A1- ja A2-kieliä.

Vuoden 2014 tutkimus pakkoruotsista paljasti, että 45% lukisi ruotsia, vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Myös ruotsin kirjoittaminen yo:ssa on ollut huikeaa viime vuosina, eri alueilla 80%, 60% - jopa Savossa 50%!

Lue lisää

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on eri mieltä kanssasi ruotsin kielen " opiskeluinnosta". Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan, ruotsin kirjoittaminen YO- kokeissa on tasaisesti romahtanut. Vuonna 2017 sen jätti kirjoittamatta n.60%. Myös korkeakoulujen ja yliopistojen ruotsinkielen opettajat ovat joutuneet tasaisesti laskemaan vaatimustasoa ja ovat joutuneet järjestämään opiskelijoille kursseja jopa Ruotsin alkeista.
EK:n jäsenyrityksilleen teettämän kyselyn mukaan kovin puute on suomalaisista venäjän kielen taitajista. Heitä kaipasi n. 30% yrityksistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on eri mieltä kanssasi ruotsin kielen " opiskeluinnosta". Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan, ruotsin kirjoittaminen YO- kokeissa on tasaisesti romahtanut. Vuonna 2017 sen jätti kirjoittamatta n.60%. Myös korkeakoulujen ja yliopistojen ruotsinkielen opettajat ovat joutuneet tasaisesti laskemaan vaatimustasoa ja ovat joutuneet järjestämään opiskelijoille kursseja jopa Ruotsin alkeista.
EK:n jäsenyrityksilleen teettämän kyselyn mukaan kovin puute on suomalaisista venäjän kielen taitajista. Heitä kaipasi n. 30% yrityksistä.

Lue lisää

Laitatko linkin tästä. Nimittäin tällä palstalla todettiin päinvastainen asia hiljattain ja laitettiin linkki uutisen tueksi, niinkuin kuuluukin.

Anonyymi kirjoitti:

Laitatko linkin tästä. Nimittäin tällä palstalla todettiin päinvastainen asia hiljattain ja laitettiin linkki uutisen tueksi, niinkuin kuuluukin.

https://www.kotus.fi/kielitieto/kielipolitiikka/kielipolitiikasta_mediassa/lukiolaisten_ruotsin_kielen_taito_romahtanut.27396.news

nyt on pakko "todeta" vähän toisin...

Anonyymi kirjoitti:

Förstår du inte att de provocerar dig att svara hela tiden, och lyfta detta skräprubrik upp?

Kan vara, men jag tycker att diskussionen frånsett fennonas upprepningar är på en hyfsad nivå i denna kedja. Mycket har för omväxlings skull med språkpolitik att göra.

Anonyymi kirjoitti:

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on eri mieltä kanssasi ruotsin kielen " opiskeluinnosta". Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan, ruotsin kirjoittaminen YO- kokeissa on tasaisesti romahtanut. Vuonna 2017 sen jätti kirjoittamatta n.60%. Myös korkeakoulujen ja yliopistojen ruotsinkielen opettajat ovat joutuneet tasaisesti laskemaan vaatimustasoa ja ovat joutuneet järjestämään opiskelijoille kursseja jopa Ruotsin alkeista.
EK:n jäsenyrityksilleen teettämän kyselyn mukaan kovin puute on suomalaisista venäjän kielen taitajista. Heitä kaipasi n. 30% yrityksistä.

Lue lisää

On päivänselvää, että jos jonkin aineen pakollisuus kirjoituksissa poistetaan, niin sen suorittaminen vähenee asteittain. Tämä tapahtuisi ihan minkä tahansa aineen kohdalla.

Sama koskee osaamista; jos vaatimustaso laskee, totta kai myös osaaminen laskee. Tämäkin pätee mihin tahansa aineeseen. Lyhyitä kieiä ei tarvitse enää suorittaa "loppuun asti", joten niitä kirjoitetaan yo:ssa surkean vähän.

Tällä palstalla on ketju, joka alkaa uutisella, että ruotsin opiskelijoiden määrä on noussut (muistaakseni Ankdam postasi sen). Etsikää itse olkaa hyvät, en jaksa etsiä puolestanne.

Se, mikä on minusta huomionarvoista, on todella korkeat ruotsin yo-kirjoitusluvut. Joissakin kouluissa määrä on ollut 80%, Savossakin 50%. Tämä kertoo jostain aivan muusta kuin ruotsin "vihaamisesta".

Anonyymi kirjoitti:

https://www.kotus.fi/kielitieto/kielipolitiikka/kielipolitiikasta_mediassa/lukiolaisten_ruotsin_kielen_taito_romahtanut.27396.news

nyt on pakko "todeta" vähän toisin...

Lue lisää

Såg nog inga procenter (inte helt ovanligt i fenno"bevis").

Vas man dock fäster uppmärksamhet vid är att gymnasisterna inte har lärt sig något annat istället. De bara kan mindre. Det är en helvetes dålig utveckling i ett land vars enda motivator för en hög löne- och prisnivå är kunnandet.

Ebbar kunnandet kommer ingen att betala och i världshandeln som vi lever på och i, finns inga socialstöd för höginkomstländer.

Nythän monet somettaa yläkoulussa koko kouluajan, jolloin eivät hallitse enää edes omaa äidinkieltään ja matikkaa voidakseen jatkaa opintojaan ammattikoulussa.

Vain te suomenruotsalaisänkyrät vertaatte jotain ruotsin opiskelua sellaisiin universaaleihin sivistäviin aineisiin joita opiskellaan yleisesti kaikkialla kouluissa ympäri maailmaa.
Jokainen jolla on hivenkin älliä, tajuaa, miksi matematiikkaa, historiaa tai maantietoa yms. luetaan.
Jos ruotsi on mielestäsi samaa sarjaa, niin miksi sitä ei opiskella samalla tavoin pakollisena kaikkialla muuallakin maailmassa?

Anonyymi kirjoitti:

Vain te suomenruotsalaisänkyrät vertaatte jotain ruotsin opiskelua sellaisiin universaaleihin sivistäviin aineisiin joita opiskellaan yleisesti kaikkialla kouluissa ympäri maailmaa.
Jokainen jolla on hivenkin älliä, tajuaa, miksi matematiikkaa, historiaa tai maantietoa yms. luetaan.
Jos ruotsi on mielestäsi samaa sarjaa, niin miksi sitä ei opiskella samalla tavoin pakollisena kaikkialla muuallakin maailmassa?

Lue lisää

Maailmassa opiskellaan monenlaisia kouluaineista ja kaikki eivät ole välttämättä mitenkään tarpeellisia. Ihminen voi menestyä ilmankin. Siksi on kummallista, että jonkun elää menee yhdestä ruotsin lukemisesta pilalle.

Anonyymi kirjoitti:

Maailmassa opiskellaan monenlaisia kouluaineista ja kaikki eivät ole välttämättä mitenkään tarpeellisia. Ihminen voi menestyä ilmankin. Siksi on kummallista, että jonkun elää menee yhdestä ruotsin lukemisesta pilalle.

Lue lisää

Jos niin on, on siinäkin oma hyvä puolensa. Kun muutama tunti ruotsia saa opiskelijan niin sekaisin, että mistään muusta kuin tälle palstalle valittamisesta ei tule mitään, on erinomaisen hyvä, että tällaiset karsitaan ennen kuin ehtivät aikaansaamaan suurempaa harmia jossain vaativassa tehtävässä, kuten esim. matkustajalentokoneen puikoissa. Huonostihan siinä käy, kuten on nähty.

Lisäksi suomenruotsalaisten säätiöiden yhteenlaskettu varallisuus on suurempi kuin Nobel-säätiön ja kuten tunnettu mafioso Al Caponen sattuvasti tokaisi "kaikki/Jokainen on ostettavissa ja poliitikot ovat helpoimmasta päästä".

Konspirationer är kul. Du skulle dock vinna mera på att fila på din finska. En grov rasp passar väl för ändamålet.