lasikuidutus kulmissa vaikea pala

Katkokuitumatto taipuu epämääräisiin muotoihin paremmin kuin kankaat. Hankalissa paikoissa kannattaa käyttää ohuempia mattoja. Saksilla kulmapaloihin muotoja ja sovituksia. Yleisesti ottaen terävät kulmat ja nurkat kannattaa pyöristää. Kulmat hiomalla ja nurkat täyttämällä paksunnetulla hartsilla.

Maton irtokuitu oikaisee sisänurkassa pinnasta irti keskeltä, ja ulkonurkassa ensin molemmista päädyistä, ja sitten putoaa pois kokonaan vieden muita pätkiä mennessään. Lopputulos on heikko, ja kaukana siististä.
Ohut (alhainen neliöpaino 200 g/m^2 tai vähemmän) kangas pysyy kiinni paljon paremmin. Sitä käyttäen kun kangas on ensin painettu sisänurkkaan kiinni, jää kuitu nurkan lähistöllä puristukselle, mikä estää kuitua ponnistamasta nurkasta irti. Kitka ja hartsin tahmeus estää kuitua liukumasta kauttaaltaan, mitä lyhyellä katkokuidulla ei tapahdu. Vastaavasti ulkonurkassa pitkä kuitu jää vedolle, eikä liukumatta edes yletä nurkan ulkopuolelle. Katkokuitu on niin lyhyt että luistaa lähes aina.
Molemmissa auttaa aina jos nurkka on pyöristetty, sitä suurempi säde on tarpeen mitä paksumpaa (eli painavampaa) lujitetta käyttää.
Lisäksi jos käyttää epoksia, voi ensin kastella pinnan pelkällä hartsilla, ja vasta hieman ennen sen kovettumista sekoittaa uuden satsin, jolla kastelee kuidut. Tällöin tuore hartsi tarttuu todella hyvin pintaan, jossa edellinen hartsierä on kovettumassa. Aikaväliä jona vanhempi hartsi onyseisessä tilassa kutsutaan ikkuna-ajaksi (googlaa windowtime epoxy), ja se kerrotaan kyseisen epoksilaadun teknisessä dokumentaatiossa. Ko aikaväli on huomattavasti sidoksissa lämpötiloihin, jossa hartsi ja ympäristö ovat. Mitä kuumempaa on, sitä aikaisemmin aika-väli alkaa, ja myös sen kesto lyhenee. Sillä saa lujitetta kiinni vaikka sisäpuolelta kanteen olipa se tasopintaa, tai jyrkän mutkan sisältävää muotoa. Ei kuitenkaan liian paksua yhteensä saman hartsierän ikkuna-ajan puitteissa. Vaikeissa paikoissa 1 kg/m^2 yhteensä lienee jo käytännön yläraja ei-ammattilaisille. Paksummat laminaatit sitten useammalla hartsierällä ja vasta kun edelliset ovat jo kovettuneet kokonaan.
Muistathan ettei useimpia mattoja edes voi käyttää epoksin kanssa, mutta kankaita ja multiaksiaaleja tai suunnattua voi.
Pyöristämättömässä nurkassa kangaspalan koolla on merkitystä, sillä suurempi kappale ei tahdo levittyä tarvittavaan muotoon yhtä helposti kuin pienempi. Mutta liian pientä ei pidä ilman ikkunamentelmää käyttää koska se liukuu pois paikaltaan, ja irtoaa siten nurkasta samasta syystä kuin katkokuitumattokin.
Jos pitää arvata, niin kokeilepa terävässä nurkassa ensin noin 20 cm * 20 cm kokoista palaa, ja suurenna tai pienennä tarpeen mukaan.
Kangasta ja ikkuna-aikaa hyödyntäen on lopputulos etukäteen pyöristettynä amatöörin tekemänä paljon siistimpi ja lujempi kuin matolla edes ammattilaisen tekemänä. Lyhyen harjoittelun jälkeen syntyy pintaa johon ei juurikaan pakkelia kulu, vaan pinta on ~lähes~ sellaisenaan valmis maalattavaksi.

En tiedä mitä amatööriä täällä sönköttää katkokuiduista mutta ainoa oikea mutkiin ja kulmiin on kudottu rowing-kangas, eli se bilteman 6 e neliö tavara. Se on vahvaa ja joustaaa kaikkeen, korjauksiin uuden osan tekoon jne.

70 -luvulle jääneet käyttää katkokuitua, mihinkään muuhun kuin opel asconan spoileriin.

Mitä tulee puolison viihdytykseen, niin mikäs siinä. Olen hellä ja pehmeä kuin rowing-kangas ;) noin, huumoriosuuskin otettu huomioon.