Alumiininen katti kylmille vesille?

Voihan lasikuiturungon eristää ihan samalla tavalla. Omassa veneessänikin on runko osin eristetty polyuretaanilla.

Kokemukseni Suomesta (veneilen hyvin pitkälle syksyyn, ulkona pakkasta usein ja jo huhtikuussa aloitan) alumiinisen retkiveneen omistajana. Lämmin vene on, alumiinin saa hyvin eristettyä. Varmaan lasikuituisenkin saa samoilla menetelmillä. Sen sijaan alumiini on lasikuitua parempi rungon ulkopuoliselta osaltaan. Ei haittaa, vaikka kosteus jäätyy ja neste laajenee, koska alumiini materiaalina ei ime kosteutta sisäänsä. Lumityöt kannelta on myös helppoja. Sama jäätymisongelma kuitenkin köysistössä. Ikkunoiksi voi laittaa vaikka lämpölasit, mutta tätä en näe tarpeelliseksi. Omassa veneessäni on aika isot ikkunat eikä ongelmaa ole (normaalit lasit).

Ja tämä nimenomaan pitkällä kokemuksella. 20 vuotta omistin lasikuituisen retkiveneen ja nyt 15 vuotta on ollut alumiininen.

Alumiinilla on ominaisuuksia, jotka puoltavat sen käyttöä joissain olosuhteissa. Kylmältä suojautuminen ei todellakaan ole yksi niistä. Alumiinin lämmönjohtavuus on n 1000 kertaa suurempi kuin lasikuidun = lasikuitu on eristeenä n 1000 kertaa parempi kuin alumiini.

"6 mm lasikuitua 15 mm ydinainetta"
.
3 mm lasikuidulla lujitettua lujitemuovia 15 mm ydinainetta 3 mm lujitemuovia vastaa taivutuslujuudeltaan 16,74 mm paksua umpilaminaattia.
Ja taivutusjäykkyydeltään 18,05 mm paksua umpilaminaattia.

Eli useimpiin veneisiin taivutusominaisuuksiltaan täysin ylimitoitettu rakenne umpilaminaatin korvaajana, mutta jos samalla paneelin vapaat mitat kasvavat olennaisesti, eli jätetään jäykkäreitä turhina pois, voi se olla ihan asiallinenkin.

Paitsi painokölin kiinnitysalueelle, jonne ei muutenkaan pidä kerrosrakennetta ainakaan normaaleilla ydinaineilla käyttää. Toki sielläkin voi käyttää ydinaineena katkokuitumattolaminaattia normaalia suuremmalla hartsipitoisuudella.

Kunnolla eristetty kansi on pakkasella jäätyessään todella liukas, huonommin eristetty sulaa kun sisätilat lämmittää ainakin sen verran, että ulkopuolen voi mekaanisesti tyhjentää sekä lumesta että jäästä.
Kyse on siis valinnasta, pieni lämppärin polttoaineen kulutus ja liukkaus, vaiko suuri kulutus ja epäekologisuus, mutta pienemmät liukkaudesta aiheutuvat riskit.

Yhdistelmä olisi tietysti paras, eli saisi halutessaan kannen jotenkin lämmitettyä, mutta vain hyvin pienen osan kokonaisajasta, mikä riittää hyvin liukkauden estoon ja olisi silti pienikulutuksinen ja siten ekologinen. Lämmitysputket kannen ja eristeen väliin, jonne ajoittain kuumaa vesi pakkasneste seosta?
Eli suuri lämmitysteho todella lyhyen aikaa, olisi taloudellisin tapa torjua liukkautta lämmittämisellä. Kai alukanteen tuollainenkin olisi periaatteessa mahdollista, mutta moniko on toteuttanut tuollaisen toimivana käytännössä?
Komposiittikannella kerrosrakenteena tuollainen lienee ainakin kertaluokkaa vaikeampaa, ja silti tulos olisi huonompi.