Jos joku haluaa tietää miten ohutta E-lasi laminaattia voi kerrosrakenteessa käyttää, niin asia selviää tästä:
https://core.ac.uk/download/pdf/1332963.pdf
Linkissä käsitellään kerrosrakenteita, joíssa ydinaineena on Nomex hunajakenno.
Varsinaisita väliaineista Balsa on jäykin veneissä yleisesti käytetty, ja paljon suuremman jäykkyytensä ja paljon pienemmän solukokonsa ansiosta se sietäisi vieläkin ohuemmat laminaatit pintoihinsa. Tyypilliset PVC vaahdot ovat aika lähellä hieman alhaisemman kuutiopainon hunajakennoa, mutta leikkaus- ja puristus lujuudet- ja jäykkyydet eivät muutu aivan samassa suhteessa.
PDF:n sivulla 39/114 on aiheeseen hyvin olennainen mitoituskuva varioitumistapojen riippuvuudesta dimensioista.
Kuoren vaurioituminen puristusjännityksen kasvamisella maksimiarvoonsa toteutuu ohuilla laminaateila kun hunajakennon tiheys (=58 kg/m^3) on > 8% umpiaineisen nomexin tiheydestä (=724 kg/m^3). Eli vasta sitä kevyemmillä väliaineilla ongelmaksi nousee kuoren paikallinen lommahtaminen, tai väliaineen leikkausvauriot.
Testissä käytetty on 0,38 mm paksuja laminaatteja 9,4 mm paksun hunajakennon kanssa. Eli niinkin ohut on jo riittäväpaksuus jopa varsin kevyillä hunajakennoilla paikallisen laminaatin muodonmuutoksen välttämisen kannalta, eli silloinkin pelkän kuoren jäykkyys on tarkoitukseensa riittävä, eli koko kerrosrakenne antaa käytännössä sen lujuuden taivutuksessa, minkä peruslaskenta nataaa olettaakin.
Testissä käytettiin useimmiten 3mm solukokoa, eli selvästi suurempaa kuin PVC vaahtojen vastaava dimensio. Niiden antama tuki laminaatille on siis merkittävästi parempikin tuennan tasaisuuden kannalta, vaikka balsa tietysti jäykkyytensä takia on aivan ylivoimainen ehjänä (=kuivana) ollessaan.
https://core.ac.uk/download/pdf/1332963.pdf
Linkissä käsitellään kerrosrakenteita, joíssa ydinaineena on Nomex hunajakenno.
Varsinaisita väliaineista Balsa on jäykin veneissä yleisesti käytetty, ja paljon suuremman jäykkyytensä ja paljon pienemmän solukokonsa ansiosta se sietäisi vieläkin ohuemmat laminaatit pintoihinsa. Tyypilliset PVC vaahdot ovat aika lähellä hieman alhaisemman kuutiopainon hunajakennoa, mutta leikkaus- ja puristus lujuudet- ja jäykkyydet eivät muutu aivan samassa suhteessa.
PDF:n sivulla 39/114 on aiheeseen hyvin olennainen mitoituskuva varioitumistapojen riippuvuudesta dimensioista.
Kuoren vaurioituminen puristusjännityksen kasvamisella maksimiarvoonsa toteutuu ohuilla laminaateila kun hunajakennon tiheys (=58 kg/m^3) on > 8% umpiaineisen nomexin tiheydestä (=724 kg/m^3). Eli vasta sitä kevyemmillä väliaineilla ongelmaksi nousee kuoren paikallinen lommahtaminen, tai väliaineen leikkausvauriot.
Testissä käytetty on 0,38 mm paksuja laminaatteja 9,4 mm paksun hunajakennon kanssa. Eli niinkin ohut on jo riittäväpaksuus jopa varsin kevyillä hunajakennoilla paikallisen laminaatin muodonmuutoksen välttämisen kannalta, eli silloinkin pelkän kuoren jäykkyys on tarkoitukseensa riittävä, eli koko kerrosrakenne antaa käytännössä sen lujuuden taivutuksessa, minkä peruslaskenta nataaa olettaakin.
Testissä käytettiin useimmiten 3mm solukokoa, eli selvästi suurempaa kuin PVC vaahtojen vastaava dimensio. Niiden antama tuki laminaatille on siis merkittävästi parempikin tuennan tasaisuuden kannalta, vaikka balsa tietysti jäykkyytensä takia on aivan ylivoimainen ehjänä (=kuivana) ollessaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.