Tarkastellaan vuotuisia globaaleja keskilämpötilamuutoksia vuodesta 1880 alkaen.
30 vuoden liukuvan keskiarvon mukaan lämpötila on noussut 0.83 C ja 50 vuoden liukuvankin mukaan 0.63 C.
Näiden liukuvien keskiarvojen nousu on alkanut jo 30-luvulta. Lämpeneminen on siis jatkunut pian vuosisadan eikä osoita laantumisen merkkejä.
Mittausten kertomaa
73
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ketjusta on poistettu 666 sääntöjenvastaista viestiä.
- Anonyymi
30 v liukuvasta keskiarvokäyrästä katsottuna lämpenemisvauhti on nyt 0.016 C vuodessa ja 50 v liukuvasta 0.013 C vuodessa. Vauhti on siis yli asteen vuosisadassa. Melkoista kyytiä historiallisiin muutosnopeuksiin verrattuna.
Mitattu lämpeneminen sattuu samaan aikaan ihmisen CO2-päästöjen lisääntymisen kanssa. Ei se CO2 ainakaan viilentänyt ole.- Anonyymi
Pakotekaavaa soveltaen sadaan lämpenemisvauhdiksi 0.016 C vuodessa nykyisellä päästövauhdilla.
- Anonyymi
Kerrotko mitkä ovat historialliset muutosnopeudet?
arvaatko vain vai adjustoitko?
- Anonyymi
Vielä ei olle edes lämpimän -30 luvun tasolla, joten voit rauhoittua.
- Anonyymi
Otetaan lämmin Keskiaika mukaan lämpömittauksiin ja saadaan tosi tunnelma asiaan. Luulisin tieteen tietävän , että 1800 -luku oli vielä kylmää kautta ja koko lämpeneminen on vain toipumista siitä.
Vain vajaa C aste on juuri ja juuri mittattavissa luetettavasti.
http://pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx
Tuossa noin 50 erilaista tutkimusta asiasta. Täysin luetettavaa - Anonyymi
Et vaan viitsinyt kertoa , että se nopea lämpeneminen ilman hiilidioksidin nousua loppui n 1940 luvulla ja putosi reilusti ennen 1980 lukua.
Mikäs sen lupaavan nousun pudotti vaikka CO 2 nousi reippaasti?
Miksi nyt on lämmönnousu tasaantunut ja jopa kääntynyt laskuun?- Anonyymi
Noissa pitkän ajan liukuvissa keskiarvoissa laskua ei näy. Käyrät sojottavat ylöspäin ja vauhti on reilun asteen vuosisadassa.
Eikös se ollut niin, että "ilmastomuutos" edellyttää vähintään 30 v tarkastelujaksoa. Sää muuttuu päivittäin. Ja meilläkin lämpötila jopa 60 C puolessa vuodessa. - Anonyymi
Mitä CO2-vaikutukseen tulee, on kolme mahdollisuutta:
1) jäähdyttää
2) ei vaikuta mitään
3) lämmittää
Edellä esitetyn perusteella 1 voidaan unohtaa. Jos uskoo vaihtoehtoon 2, täytyy keksiä joku muu syy lämpenemiselle. Sellaista ei ole nyt tiedossa. Vaihtoehto 3 on helppo uskoa. UKK tapasi sanoa: "Niin on, jos siltä näyttää". - Anonyymi
Näin on. Kun sopivan tarkastelujakson keksii ja vielä hiukan adjustoi, niin maapallo lämpenee ekponentiaalisesti ja siinä loppuu lätkämailastakin lapa kun huimaa vauhtia kiidetään ylöspäin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä CO2-vaikutukseen tulee, on kolme mahdollisuutta:
1) jäähdyttää
2) ei vaikuta mitään
3) lämmittää
Edellä esitetyn perusteella 1 voidaan unohtaa. Jos uskoo vaihtoehtoon 2, täytyy keksiä joku muu syy lämpenemiselle. Sellaista ei ole nyt tiedossa. Vaihtoehto 3 on helppo uskoa. UKK tapasi sanoa: "Niin on, jos siltä näyttää".4) hysterisoi
5) ahdistaa
6) mobilisoi
7) radikalisoi
8) kohta saan varmaan sapelista kaulaan kulkiessani amerikanihmeeni kanssa kylillä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noissa pitkän ajan liukuvissa keskiarvoissa laskua ei näy. Käyrät sojottavat ylöspäin ja vauhti on reilun asteen vuosisadassa.
Eikös se ollut niin, että "ilmastomuutos" edellyttää vähintään 30 v tarkastelujaksoa. Sää muuttuu päivittäin. Ja meilläkin lämpötila jopa 60 C puolessa vuodessa.Sinulla on jotkut omat käyrästösi olisiko lätkämailanlapa käyrä josta 1945 raju putoaminen lämmöissä poistettu???. se kesti jopa 1980-luvulle asti.
Sitten joku älypää viherfasisti muistaa 80-luvun lapsuuden kovat talvet ja kuvittelee sen olevan normaalia.. Minun isöäitini muistaa 30-40 luvun kovat helteet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä CO2-vaikutukseen tulee, on kolme mahdollisuutta:
1) jäähdyttää
2) ei vaikuta mitään
3) lämmittää
Edellä esitetyn perusteella 1 voidaan unohtaa. Jos uskoo vaihtoehtoon 2, täytyy keksiä joku muu syy lämpenemiselle. Sellaista ei ole nyt tiedossa. Vaihtoehto 3 on helppo uskoa. UKK tapasi sanoa: "Niin on, jos siltä näyttää".Tuo kolme vaihtoehtoa 1-3 on tietenkin huomioitava ilmakehän kerroksille erikseen. Alailmakehässä CO2 lämmittää kun se hidastaa lämmön siirtymistä kyseisestä kerroksesta pois ylempiin kerroksiin ilmakehää. Yläilmakehässä CO2 jäähdyttää kun se nopeuttaa lämmön siirtymistä säteilynä pois Maapallolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo kolme vaihtoehtoa 1-3 on tietenkin huomioitava ilmakehän kerroksille erikseen. Alailmakehässä CO2 lämmittää kun se hidastaa lämmön siirtymistä kyseisestä kerroksesta pois ylempiin kerroksiin ilmakehää. Yläilmakehässä CO2 jäähdyttää kun se nopeuttaa lämmön siirtymistä säteilynä pois Maapallolta.
Ei hiilidioksidilla ole vieläkään mitään mitattavissa olevaa vaiktusta ilmakehän lämpötilaan, johtuen olemattomasta määrästä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei hiilidioksidilla ole vieläkään mitään mitattavissa olevaa vaiktusta ilmakehän lämpötilaan, johtuen olemattomasta määrästä.
Ilman sisältämien yksittäisten kaasujen määrän väitetty vähäisyys ei ole argumentiksi kelpaava. Joskus pienikin määrä on vaikutukseltaan hyvin suuri. Kaikki riippuu siitä, millainen on kaasun vaikutusta aiheuttava ominaisuus.
Esimerkkinä ilmassa luonnollisesti esiintyvä otsoni O3. Puhtaassa maalaisilmassa on maanpinnan tasolla otsonia luontaisesti luokkaa 50 mikrogrammaa per kuutiometri. Kun kaasumaisen otsonin tiheys on noin 2kg/m^3 niin tuo luontainen otsonipitoisuus on 0.025 ppm (miljoonasosaa) eli 0.0000025%.
Otsonipitoisuuden noustessa 200 µg/m^3 paikkeille eli nelinkertaiseksi luontaisesta on hengitysilma terveydelle haitallista (HTP 8h). Tuolloin otsonipitoisuus prosentteina ilmaistuna on vasta 0.00001%.
Ei siis voi suoraan sanoa että joku kaasun pitoisuus on "olematon määrä" vain sillä perusteella että numero *näyttää* pieneltä. Pitää tietää mikä kunkin pitoisuuden vaikutus. Ilman otsonipitoisuus 0.0005% tappaa puolet sille neljän tunnin ajan altistuneista rotista. Onko siis 0.0005% olematon määrä otsonia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilman sisältämien yksittäisten kaasujen määrän väitetty vähäisyys ei ole argumentiksi kelpaava. Joskus pienikin määrä on vaikutukseltaan hyvin suuri. Kaikki riippuu siitä, millainen on kaasun vaikutusta aiheuttava ominaisuus.
Esimerkkinä ilmassa luonnollisesti esiintyvä otsoni O3. Puhtaassa maalaisilmassa on maanpinnan tasolla otsonia luontaisesti luokkaa 50 mikrogrammaa per kuutiometri. Kun kaasumaisen otsonin tiheys on noin 2kg/m^3 niin tuo luontainen otsonipitoisuus on 0.025 ppm (miljoonasosaa) eli 0.0000025%.
Otsonipitoisuuden noustessa 200 µg/m^3 paikkeille eli nelinkertaiseksi luontaisesta on hengitysilma terveydelle haitallista (HTP 8h). Tuolloin otsonipitoisuus prosentteina ilmaistuna on vasta 0.00001%.
Ei siis voi suoraan sanoa että joku kaasun pitoisuus on "olematon määrä" vain sillä perusteella että numero *näyttää* pieneltä. Pitää tietää mikä kunkin pitoisuuden vaikutus. Ilman otsonipitoisuus 0.0005% tappaa puolet sille neljän tunnin ajan altistuneista rotista. Onko siis 0.0005% olematon määrä otsonia?Ja taas alarmisti puhuu aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta.
Saattaa se syanidikin onn pieninäkin pitoisuuksina vaarallista, mutta nyt ei puhuta siitä.
Keskitytään nyt vain siihen hiilidioksidiin, josta on puhe.
Hiilidoksidilla ei ole vieläkään minkäänlaista kykyä vaikuttaa ilmaston lämpötilaan olemattoman määränsä takia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja taas alarmisti puhuu aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta.
Saattaa se syanidikin onn pieninäkin pitoisuuksina vaarallista, mutta nyt ei puhuta siitä.
Keskitytään nyt vain siihen hiilidioksidiin, josta on puhe.
Hiilidoksidilla ei ole vieläkään minkäänlaista kykyä vaikuttaa ilmaston lämpötilaan olemattoman määränsä takia.Otsonille altistumme koko ajan hengitysilmassamme. Mutta kun pitoisuudet ovat pieniä *verrattuna* vaikutuksia tuottavaan tasoon niin otsonin pitoisuuden pienillä muutoksilla ei ole väliä. Kun lähestytään haitalliseksi tunnettua tasoa niin sitten pitoisuuksien muutoksilla yhtäkkiä onkin merkitystä. Sillä ei ole merkitystä ollenkaan, että otsonin pitoisuudet ovat edelleen "olemattoman pieniä" ja haitalliseksi tiedetty taso on kymmenesmiljoonasosa ilman kokonaistilavuudesta eli 0.1 ppm (0.00001%).
Jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä (400 ppm eli 0.04%) olisi pieni vaikutuksia aiheuttavaan tasoon nähden niin sen pitoisuuden muutoksilla ei olisi merkitystä. Valitettavasti näin ei ole vaan pitoisuudet ovat koko ajan alueella jossa ne vaikuttavat ilmastoon. Hiilidioksidin absorptiokaistoihin jäävä energia näkyy ulospäin lähtevässä pitkäaaltoisen lämpösäteilyn spektrissä, joten pitoisuuden muutokset näkyvät säteilybudjetissa ja sitä kautta Maapallon pinnan läheltä mitatussa keskilämpötilassa.
Tästä voisi muistuttaa jatkossakin jos joku yrittää vedota standardiargumenttiin "Mutta kun CO2:ta on niin vähän niin sillä ei ole merkitystä". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otsonille altistumme koko ajan hengitysilmassamme. Mutta kun pitoisuudet ovat pieniä *verrattuna* vaikutuksia tuottavaan tasoon niin otsonin pitoisuuden pienillä muutoksilla ei ole väliä. Kun lähestytään haitalliseksi tunnettua tasoa niin sitten pitoisuuksien muutoksilla yhtäkkiä onkin merkitystä. Sillä ei ole merkitystä ollenkaan, että otsonin pitoisuudet ovat edelleen "olemattoman pieniä" ja haitalliseksi tiedetty taso on kymmenesmiljoonasosa ilman kokonaistilavuudesta eli 0.1 ppm (0.00001%).
Jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä (400 ppm eli 0.04%) olisi pieni vaikutuksia aiheuttavaan tasoon nähden niin sen pitoisuuden muutoksilla ei olisi merkitystä. Valitettavasti näin ei ole vaan pitoisuudet ovat koko ajan alueella jossa ne vaikuttavat ilmastoon. Hiilidioksidin absorptiokaistoihin jäävä energia näkyy ulospäin lähtevässä pitkäaaltoisen lämpösäteilyn spektrissä, joten pitoisuuden muutokset näkyvät säteilybudjetissa ja sitä kautta Maapallon pinnan läheltä mitatussa keskilämpötilassa.
Tästä voisi muistuttaa jatkossakin jos joku yrittää vedota standardiargumenttiin "Mutta kun CO2:ta on niin vähän niin sillä ei ole merkitystä".Höpö höpö taas.
Hiilidioksidipitoisuus seuraa lämpötilam muutoksia, ei aiheuta niitä.
Ei sillä ole minkäänlaista kykyä säätää ilmakehän lämpöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö taas.
Hiilidioksidipitoisuus seuraa lämpötilam muutoksia, ei aiheuta niitä.
Ei sillä ole minkäänlaista kykyä säätää ilmakehän lämpöä.Mitä tapahtuu ilmastolle kun hiilidioksidin määrä pakotetaan nousemaan eikä se pääse liikkumaan luontaisesti olosuhteiden muutosten mukaan? Niinhän nyt tapahtuu kun ihminen päästöillään pakottaa keinotekoisesti CO2 tasoa hyvin korkealle siihen verrattuna missä se luontaisesti olisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tapahtuu ilmastolle kun hiilidioksidin määrä pakotetaan nousemaan eikä se pääse liikkumaan luontaisesti olosuhteiden muutosten mukaan? Niinhän nyt tapahtuu kun ihminen päästöillään pakottaa keinotekoisesti CO2 tasoa hyvin korkealle siihen verrattuna missä se luontaisesti olisi.
Miksei pääse liikkumaan?
Sehän nousee uuden energian avulla ylemmäs, missä on kylmempiä elementtejä, joille luovuttaa energiaa... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tapahtuu ilmastolle kun hiilidioksidin määrä pakotetaan nousemaan eikä se pääse liikkumaan luontaisesti olosuhteiden muutosten mukaan? Niinhän nyt tapahtuu kun ihminen päästöillään pakottaa keinotekoisesti CO2 tasoa hyvin korkealle siihen verrattuna missä se luontaisesti olisi.
Mikä on hiilidioksidin luontainen taso, ja kuka sen on määritellyt?
Jos kasvien kasvun perusteella voidaan jotain päätellä, niin niiden genetiikka tuntuu suosivan vähimtään 1000 ppm pitoisuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otsonille altistumme koko ajan hengitysilmassamme. Mutta kun pitoisuudet ovat pieniä *verrattuna* vaikutuksia tuottavaan tasoon niin otsonin pitoisuuden pienillä muutoksilla ei ole väliä. Kun lähestytään haitalliseksi tunnettua tasoa niin sitten pitoisuuksien muutoksilla yhtäkkiä onkin merkitystä. Sillä ei ole merkitystä ollenkaan, että otsonin pitoisuudet ovat edelleen "olemattoman pieniä" ja haitalliseksi tiedetty taso on kymmenesmiljoonasosa ilman kokonaistilavuudesta eli 0.1 ppm (0.00001%).
Jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä (400 ppm eli 0.04%) olisi pieni vaikutuksia aiheuttavaan tasoon nähden niin sen pitoisuuden muutoksilla ei olisi merkitystä. Valitettavasti näin ei ole vaan pitoisuudet ovat koko ajan alueella jossa ne vaikuttavat ilmastoon. Hiilidioksidin absorptiokaistoihin jäävä energia näkyy ulospäin lähtevässä pitkäaaltoisen lämpösäteilyn spektrissä, joten pitoisuuden muutokset näkyvät säteilybudjetissa ja sitä kautta Maapallon pinnan läheltä mitatussa keskilämpötilassa.
Tästä voisi muistuttaa jatkossakin jos joku yrittää vedota standardiargumenttiin "Mutta kun CO2:ta on niin vähän niin sillä ei ole merkitystä".Hiilidioksidin ja vesihöyryn apsorptiokaistat ovat osittain yhtenevät ja CO2 n kaista on jo täynnä joten sen kyky kasvattaa omaa merkitystään on rajallinen.
Siksi sen teho on logaritminen.
Paljonko vesihöyryn määrä on kasvanut nyt meneillään olevalla lämpimällä syklillä? Vesihöyryn määrän tuleva väheneminen vaikuttaa nopeasti tulevalla viileällä kaudella. Sama asia tapahtuu auringon tehon vähenemisellä 2020 ja 2030 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksei pääse liikkumaan?
Sehän nousee uuden energian avulla ylemmäs, missä on kylmempiä elementtejä, joille luovuttaa energiaa...Kineettinen kaasuteoria kertoo, että kaasuseoksessa (ilma) eri kaasut ovat samassa kohdassa kaikki keskenään samassa lämpötilassa. Tarkoittaa sitä, että missään kohdassa ilmakehää ei joku yksittäinen kaasu (typpi, happi, argon, hiilidioksidi) ala jäähtyä tai lämmetä ja sen vuoksi liikkua ylös- tai alaspäin. Energiaa sieppaava tai luovuttava kaasu pääsee molekyylien välisten törmäysten vuoksi hyvin nopeasti samaan lämpötilaan kuin muukin ympäröivä kaasu.
Kaasuseoksen osien tiheyserot voivat aiheuttaa niiden liikettä. Ilman kaasujen molekyylimassa on keskimäärin 78%*28 21%*32 1%*40 = 29. Jos päästät ilmaan vetyä H2 (massa 2) tai heliumia He (massa 4) niin ne nousevat nopeasti ilmakehän yläosaan kun ne ovat niin paljon ilmaa kevyempiä.
Hiilidioksidin massa on CO2 = 12 2*16 = 44 eli se on hieman argonia raskaampaa. Se jossakin määrin kertyy ilmakehän alakerroksiin mutta kun ero ei ole suuri niin sitä esiintyy koko ilmakehässä.
Vesihöyryn H2O massa on 2*1 16 = 18 eli se on selvästi ilmaa kevyempää ja nousee siksi ylöspäin. Sen nousu katkeaa siinä vaiheessa kun se tiivistyy nesteeksi tai jäätyy kiinteäksi jääksi, joka suuren tiheytensä vuoksi putoaa takaisin alas maahan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on hiilidioksidin luontainen taso, ja kuka sen on määritellyt?
Jos kasvien kasvun perusteella voidaan jotain päätellä, niin niiden genetiikka tuntuu suosivan vähimtään 1000 ppm pitoisuutta.Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.
Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.
Hakusanat: Mauna Loa CO2 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.
Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.
Hakusanat: Mauna Loa CO2Väitteesi on suoraan alarmistin oppikirjasta, eikä sillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Miksi jakelet tuollaista tuubaa täällä?
Ihmisellä ei ole minkäänlaista kykyä vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.
Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.
Hakusanat: Mauna Loa CO2Teolistuminen suuressa glabaalissa mittakaavassa hiilidioksidin lisääntyminen ja väestöräjähys alkoi vasta 1950 luvulla ja lämpötilat alkoivat nousta jo 1900 luvun alussa. Lämmöt putosivat jo ainakin 30 vuotta ja alkoivat nousta taasen n 30-40 vuotta ja putoavat nyt jonkin aikaa syklin mukaisesti,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.
Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.
Hakusanat: Mauna Loa CO2Metsien määrän väheneminen johtuu väestöräjähdyksestä. Ei hiilidioksidista.
Lämpimän syklin aikana hiilidioksidi on aina noussut viivellä ja kuten on tullut meille selväjärkisille tiedoksi lämpenevien merien luovuttassa sitä.
Ihnmisen osuus päästöistä on alle 5% Anonyymi kirjoitti:
Ilman sisältämien yksittäisten kaasujen määrän väitetty vähäisyys ei ole argumentiksi kelpaava. Joskus pienikin määrä on vaikutukseltaan hyvin suuri. Kaikki riippuu siitä, millainen on kaasun vaikutusta aiheuttava ominaisuus.
Esimerkkinä ilmassa luonnollisesti esiintyvä otsoni O3. Puhtaassa maalaisilmassa on maanpinnan tasolla otsonia luontaisesti luokkaa 50 mikrogrammaa per kuutiometri. Kun kaasumaisen otsonin tiheys on noin 2kg/m^3 niin tuo luontainen otsonipitoisuus on 0.025 ppm (miljoonasosaa) eli 0.0000025%.
Otsonipitoisuuden noustessa 200 µg/m^3 paikkeille eli nelinkertaiseksi luontaisesta on hengitysilma terveydelle haitallista (HTP 8h). Tuolloin otsonipitoisuus prosentteina ilmaistuna on vasta 0.00001%.
Ei siis voi suoraan sanoa että joku kaasun pitoisuus on "olematon määrä" vain sillä perusteella että numero *näyttää* pieneltä. Pitää tietää mikä kunkin pitoisuuden vaikutus. Ilman otsonipitoisuus 0.0005% tappaa puolet sille neljän tunnin ajan altistuneista rotista. Onko siis 0.0005% olematon määrä otsonia?Ja kuitenkin ukkosilman jälkeen, kun otsonin jopa haistaa ilmassa, on kaikkein parasta lenkkeillä. Juoksu kulkee eikä happi tunnu loppuvan lihaksista millään.
Miten tämän selität ?
- Anonyymi
Ainakaan tämän keskustelun viestit eivät ole tiedettä.
-jönssi- Anonyymi
Totta. Aikasarja-analyysiä ei voida pitää tieteenä. Menneisyyden perusteella ei voida ennustaa tulevaa - kovinkaan hyvällä varmuudella.
- Anonyymi
Jos tiede ei kykene ennustamaan mitään, niin se on hyödytöntä hölynpölyä ja selittelyä.
- Anonyymi
Kuukkeliin "climate sensitivity", niin saa linkin kuvaan, josta ilmenee tieteen ennustekyky lämpenemisasiassa havainnollisesti.
- Anonyymi
Monesti on maailmanloppua ennusteltu aikaisemminkin. Kun semmoista ei ole ennen nähty niinkuin ei ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutostakaan, niin ennustelueukoilla on varaa ennustaa ihan mitä tahansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta. Aikasarja-analyysiä ei voida pitää tieteenä. Menneisyyden perusteella ei voida ennustaa tulevaa - kovinkaan hyvällä varmuudella.
Melko hyvällä varmuudella voi ennustaa että tulevaisuudessakin on Suomessa sähköverkon taajuus 50 Hz, koska se on sitä ollut jo pitkään.
Ihmisen tuprutteleman hiilidioksidin vaikutuksen ennustaminen ei perustu mihinkään toistettavaan ilmiöön, joten kyseessä on silkka huuhaa. - Anonyymi
Tieteen saralla uutta kehitettäessä joudutaan rakentamaan vanhan päälle.
Ilmastomuutoksen kulmakivi on säteilypakotekaava. Uskallan väittää, että Suomen eduskunnasta ei löydy yhtäkään henkilöä, joka tietäisi yksityiskohtia myöden, miten tuo kaava on määritetty. Silti usko sen pohjalta rakennettuinin ennusteisiin on vankkumaton. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Melko hyvällä varmuudella voi ennustaa että tulevaisuudessakin on Suomessa sähköverkon taajuus 50 Hz, koska se on sitä ollut jo pitkään.
Ihmisen tuprutteleman hiilidioksidin vaikutuksen ennustaminen ei perustu mihinkään toistettavaan ilmiöön, joten kyseessä on silkka huuhaa.No entäpä pörssikurssit.
- Anonyymi
Hiilidioksidin IR-säteilyn absorptio voidaan selittää kvanttifysiikalla. Mutta se on voitu myös todeta yksinkertaisesti mittaamalla. Ja mittaukset ovat toistettavissa.
Hiilidioksidin toimintaa ilmakehässä ei voida suoraan mitata. Lämpötilamuutokset antavat epäsuoraa tietoa. Lämpötila voi kuitenkin muuttua monista muistakin syistä. Esimerkiksi menneisyyden pitkien jääkausisyklien lämpötilamuutoksia ei osata vieläkään "ennustaa". - Anonyymi
Noissa sykleissä CO2-pitoisuus on noussut aina viiveellä lämpenemisen perässä. Silti lämpeneminen on aina taittunut laskuun. Taustalla on siis täytynyt olla joitakin vahvempia vaikuttajia kuin CO2-lisäys. Kyse lienee monien ilmiöiden yhteisvaikutuksesta. Esim. Milankovichin syklit eivät ainakaan yksinään riitä.
- Anonyymi
Kyse ei myöskään ole puhtaasta sattumasta, koska pitkiä jääkausisyklejä on maapallon geologisessa lähihistoriassa ollut tiettävästi useita. Lämpötilavaihtelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisissa rajoissa. Tämä viittaa siihen, että ilmakehällä on jonkinlaiset itsesäätöominaisuudet. Vesi on tässä avainroolissa. Se esiintyy ilmakehässä höyrynä ja vetenä (pilvet). Pilvet varjostavat tulevaa säteilyä mutta aiheuttavat toisaalta kh-ilmiötä. Nettovaikutus on säätieteilijöiden mukaan jäähdyttävä. Vesihöyryn vaikutus on lämmittävä, samoin hiilidioksidin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse ei myöskään ole puhtaasta sattumasta, koska pitkiä jääkausisyklejä on maapallon geologisessa lähihistoriassa ollut tiettävästi useita. Lämpötilavaihtelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisissa rajoissa. Tämä viittaa siihen, että ilmakehällä on jonkinlaiset itsesäätöominaisuudet. Vesi on tässä avainroolissa. Se esiintyy ilmakehässä höyrynä ja vetenä (pilvet). Pilvet varjostavat tulevaa säteilyä mutta aiheuttavat toisaalta kh-ilmiötä. Nettovaikutus on säätieteilijöiden mukaan jäähdyttävä. Vesihöyryn vaikutus on lämmittävä, samoin hiilidioksidin.
"Nettovaikutus on säätieteilijöiden mukaan jäähdyttävä. Vesihöyryn vaikutus on lämmittävä, samoin hiilidioksidin. "
Ainoastaan ilmastoteologin ennustuksessa vaikutus voi olla yhtä aikaa lämmittävä ja viilentävä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta. Aikasarja-analyysiä ei voida pitää tieteenä. Menneisyyden perusteella ei voida ennustaa tulevaa - kovinkaan hyvällä varmuudella.
Voidaan ennustaa jos otetaan Pieni jääkausi ja Keskiajan lämmin kausi mukaan.
Usko tai älä niin ilmasto on syklistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidin IR-säteilyn absorptio voidaan selittää kvanttifysiikalla. Mutta se on voitu myös todeta yksinkertaisesti mittaamalla. Ja mittaukset ovat toistettavissa.
Hiilidioksidin toimintaa ilmakehässä ei voida suoraan mitata. Lämpötilamuutokset antavat epäsuoraa tietoa. Lämpötila voi kuitenkin muuttua monista muistakin syistä. Esimerkiksi menneisyyden pitkien jääkausisyklien lämpötilamuutoksia ei osata vieläkään "ennustaa".Osataan ennustaa erilaisten pitkien aikavälien syklien perusteella.
Muuten n 2000 vuodenaikavälillä pystytään ennustamaan ,että nyt on lämmin sykli päällä kun kylmä kausi on päättynyt. Aivan yksinkertaista.
Aurinko minimit ja maksimit kertovat pieniistä muutoksista, joten nyt on kylmenemisen aika 2020 ja 2030. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osataan ennustaa erilaisten pitkien aikavälien syklien perusteella.
Muuten n 2000 vuodenaikavälillä pystytään ennustamaan ,että nyt on lämmin sykli päällä kun kylmä kausi on päättynyt. Aivan yksinkertaista.
Aurinko minimit ja maksimit kertovat pieniistä muutoksista, joten nyt on kylmenemisen aika 2020 ja 2030.Ainakin Petteri väittää osaavansa ennustaa ilman mitään syklejä. Samoin Mann ja Hansen. Aivan yksinkertaista.
IPCC on laatinut luettelon seurakuntalaisille luettavaksi sallituista ennustuksista ja ennustajista.
Mikä aloittajan pointti on? Mitä yrität sanoa? Että tuossa olisi jotain uhkaavaa? Oletko katsonut keskilämpötiloja miljoonaan vuoden aikana? Ne kertoo aika erilaisen historian. Näitä lämpenemiä ja kylmenemiä on ollu vaikka kuinka monta historiassa, entä sitten? Kuulostaa normaalilta.
- Anonyymi
Notmaalia asiassa on ainoastaan se, että Päijänteenrannan observatorion ovenraosta näkyy notmaali ihmisen CO2-tuprutteluista johtuva globaali Malediivien ja jääkarhujen uppoaminen merenpinnan nousuun.
- Anonyymi
Millä perusteella otat 50 vuoden liukuvan keskiarvon?
Mikset 40 000 vuoden?
Jokin peruste pitäisi olla, koska todennäköisesti Maan lämpötila noudattaa jotakin sykliä.- Anonyymi
Otin 30 v sen takia, kun aina sanotaan, että ilmastoa pitää tarkastella vä'hintään tuollaisessa perspektiivissä. Sitten otin 50 v ain vertailun vuoksi.
Molemmat liukuvat keskiarvot suodattavat "kohinat" ja antavat kauniit sileät käyrät. - Anonyymi
Ainoa oikea lukumäärä keskiarvon laskemiselle on kolmekymmentä. Sen ovat vahvistaneet ja todistaneet 97% tarkkuudella kaikki ilmastonlämpenemistietäjät. Joku 50 on silkkaa kerettiläisyyttä. Tuommoisten ehdottajat pitää roviolla poltettaman.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoa oikea lukumäärä keskiarvon laskemiselle on kolmekymmentä. Sen ovat vahvistaneet ja todistaneet 97% tarkkuudella kaikki ilmastonlämpenemistietäjät. Joku 50 on silkkaa kerettiläisyyttä. Tuommoisten ehdottajat pitää roviolla poltettaman.
Tuo kolmenkymmenen vuoden keskiarvoistus on ollut ilmastontutkimuksessa käytössä jo 85 vuoden ajan eli vuodesta 1934 alkaen. Se siis sovittiin aikana, jolloin ei ollut mitään tietoa ilmaston lämpenemisestä. Tuolloin pikemminkin arveltiin ilmaston olevan viilenemässä.
Tieto löytyy menemällä wikipedian sivulle "Ilmasto" ja valitsemalla katseltavaksi sivuston englanninkielinen versio. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo kolmenkymmenen vuoden keskiarvoistus on ollut ilmastontutkimuksessa käytössä jo 85 vuoden ajan eli vuodesta 1934 alkaen. Se siis sovittiin aikana, jolloin ei ollut mitään tietoa ilmaston lämpenemisestä. Tuolloin pikemminkin arveltiin ilmaston olevan viilenemässä.
Tieto löytyy menemällä wikipedian sivulle "Ilmasto" ja valitsemalla katseltavaksi sivuston englanninkielinen versio.Luku kolmekymmentä on hakattu kiveen niinkuin Mooseksen laintulujen kirjoitukset. Kolmekymmentä on sellainen luku, että sitä pitää kaikkien kunnioittaman. Epäuskoisille syötettäköön ilmastonlämpenemismuutos seitsemän kertaa seitsemän potenssiin seitsemän.
Jos tämä ei auta, niin sitten keitettäköön epäuskoisista liimaa uuden lätkämailan valmistamiseen. Lätkämailan valmistaja hirtettäköön munistaan jos ei siitä tule kestävämpää kuin edellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo kolmenkymmenen vuoden keskiarvoistus on ollut ilmastontutkimuksessa käytössä jo 85 vuoden ajan eli vuodesta 1934 alkaen. Se siis sovittiin aikana, jolloin ei ollut mitään tietoa ilmaston lämpenemisestä. Tuolloin pikemminkin arveltiin ilmaston olevan viilenemässä.
Tieto löytyy menemällä wikipedian sivulle "Ilmasto" ja valitsemalla katseltavaksi sivuston englanninkielinen versio.Viilenihän se 0,5C asteen nousu sodan jälkeen n 30-40 vuodeksi ja taasen nousi kun sykli lämpeni.
- Anonyymi
Avaukse pointti on se, että normaalista poikkeavan lämpenemisen näkee jo sokea reettakin.
- Anonyymi
Mikä on normaalista poikkeavaa lämpenemistä? Teiltä on jo kerran kysytty mikä on normaalin nopeaa lämpenemistä? Nopea lämpeneminen alkoi jo 1900 luvun alusta ja jäähtyi jälleen kymmeniksi vuosiksi-----oliko normaalia nopeaa jäähtymistä?
Lämpenemisen poikkeuksellisuutta voi arvioida tuolla:
https://blogs.agu.org/wildwildscience/files/2015/12/Screen-Shot-2015-12-05-at-8.27.20-PM1.png
Kyseessä on Marcott et al vertaisarvioitu tutkimus.Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.
Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.- Anonyymi
Jons kirjoitti:
Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.
Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.Ihan sama kuin Jons perustaisi oman tiedejulkaisun Jons Jons Science Journal ja siellä julkaistaisiin oman agendan mukaisia juttuja ja hömppää :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan sama kuin Jons perustaisi oman tiedejulkaisun Jons Jons Science Journal ja siellä julkaistaisiin oman agendan mukaisia juttuja ja hömppää :)
Höpsis. Kyllä jöns pystyy aivan hyvin nvertaisarvioimaan omat väitteensä. Kukaan muu ei siihen pystykään.
- Anonyymi
Jons kirjoitti:
Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.
Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.Tuosta se löytyy n 50 luetettavaa tutkimusta lämpimästä kaudesta.
http://pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx - Anonyymi
Jons kirjoitti:
Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.
Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.Keskiajan lämpökaudesta on jo merkittäviä tutkimuksia tehty Suomessakin ja jopa suomeksi. Et voi niitä mitätöidä noin vain taviksen roolissasi.
Peruskoulussa ja lukiossakin opeteltiin niitä ilmastosyklejä. Miten sielä kiertókoulussasi? - Anonyymi
Miten voi mitata ennen 1900 lukua luetettavasti kun ei ollut mittausasemia ja mittareita samalla lailla kun nyt?
On vain historian tiedot ja kasvillisuuden leviäminen nykyiselle tundralle. Lusto- ja sedimenttitutkimuksetkin ovat luetettavia.
Oli paljon lämpimämpää keskiajalla kuin nyt.
Kertokaapa, mistä te tietonne löydätte?
Minusta Science ja Nature ovat luotettavimmat tietolähteet.- Anonyymi
Totta kai me löydämme luotettavimmat tietomme tältä palstalta jönssin kertomina ja vertaisarvioimina.
- Anonyymi
Menet vaan sinne Keskiajan lämpökaudesta kertovaan erääseen kokoelmaan ja luet esim. suomalaiset tutkimukset asiasta. Lämpökausi oli globaali joka on sekin kiistetty palstalla useasti ainakin ennen vaaleja.
Kommentiksi ei kelpaa lustotutkimuksen epämääräisyys vaan oikea päätelmä on kasvukauden pituuden kasvu ja lämpötilat kesällä. Samassa yhteydessä on tutkittu Golf- virran voimakkuutta ja sen vaikutuksia Pohjolan ilmastoon.
Keskiajan lämpökausi kesti paikasta riippuen jopa 400 vuotta.
Tuon perusteella voisimme odottaa pitkää lämpökautta nytkin vaikka aurinkominimejäkin tulee aika ajoin. Ne vain lämpimällä syklillä hidastavat lämpenemistä. Anonyymi kirjoitti:
Menet vaan sinne Keskiajan lämpökaudesta kertovaan erääseen kokoelmaan ja luet esim. suomalaiset tutkimukset asiasta. Lämpökausi oli globaali joka on sekin kiistetty palstalla useasti ainakin ennen vaaleja.
Kommentiksi ei kelpaa lustotutkimuksen epämääräisyys vaan oikea päätelmä on kasvukauden pituuden kasvu ja lämpötilat kesällä. Samassa yhteydessä on tutkittu Golf- virran voimakkuutta ja sen vaikutuksia Pohjolan ilmastoon.
Keskiajan lämpökausi kesti paikasta riippuen jopa 400 vuotta.
Tuon perusteella voisimme odottaa pitkää lämpökautta nytkin vaikka aurinkominimejäkin tulee aika ajoin. Ne vain lämpimällä syklillä hidastavat lämpenemistä.Tuollahan se keskiajan lämpökausi näkyy selvästi.
https://blogs.agu.org/wildwildscience/files/2015/12/Screen-Shot-2015-12-05-at-8.27.20-PM1.png
Miksi jänkkäät asiaa?- Anonyymi
Jons kirjoitti:
Tuollahan se keskiajan lämpökausi näkyy selvästi.
https://blogs.agu.org/wildwildscience/files/2015/12/Screen-Shot-2015-12-05-at-8.27.20-PM1.png
Miksi jänkkäät asiaa?Akuankkalinkki tuon täytyy olla. Ei siellä mitään vertaiarvioitua lämpökautta muuten näkyisi.
- Anonyymi
Valtamerien vesimassat säätelevät lämpenemistä tehokkaasti. Noin 70 % pallon pinnasta on veden peitossa.
Nykyisellä CO2-pitoisuudella säteilypakote on 1.8 W/m2. Jos kaikki vesi osallistuu lämpenemiseen, niin lämpötilan nousuvauhti on tuolla teholla 0.5 C/vuosisata. Jos vain puolet lämpenee (pinnalta), niin vauhti on sitten 1 C/ vuosisata.
Vesien sekoittuminen on avainasemassa sen suhteen, miten nopealta lämpeneminen näyttää.- Anonyymi
Lämpeneminen loppuu lämpenemällä aikanaan, sitten kun päästöt saadaan loppumaan. Merien vesimassoista johtuen aikavakiot ovat vuosisatojen luokkaa. Siinä perspektiivissä 30 v on vielä kovin lyhyt tarkastelujakso.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpeneminen loppuu lämpenemällä aikanaan, sitten kun päästöt saadaan loppumaan. Merien vesimassoista johtuen aikavakiot ovat vuosisatojen luokkaa. Siinä perspektiivissä 30 v on vielä kovin lyhyt tarkastelujakso.
Kerrotko vielä, mitkä päästöt merivesiä lämmittävät?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpeneminen loppuu lämpenemällä aikanaan, sitten kun päästöt saadaan loppumaan. Merien vesimassoista johtuen aikavakiot ovat vuosisatojen luokkaa. Siinä perspektiivissä 30 v on vielä kovin lyhyt tarkastelujakso.
Sekä paikallisesti että ajallisesti epätasaisesti jakautuva lämmitys aiheuttaa tuollaisessa systeemissä luontaista värähtelyä. Pienen säteilypakotteen vaikutus hukkuu helposti näiden värähtelyiden alle. Sen takia suodatus on tarpeen.
- Anonyymi
Tuollaisen vesivaraajan lämpötila ei nouse puolta astetta vuosisadassa ilman jotain "ylimääräistä pakotetta".
- Anonyymi
Totta. Sama pätee myös denualistien hörhöviesteihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollaisen vesivaraajan lämpötila ei nouse puolta astetta vuosisadassa ilman jotain "ylimääräistä pakotetta".
Alarmistin vesivaraajassa tuommoinen värähtely saattaa todellakin aiheuttaa epämääräistä tulostimen ja näppiksen käyttöä joka näkyy tälläkin palstalla. Parasta olisi turvautua ammattilaisen apuun vesivaraajan huohottimen ylipaineventtiilin säätämisessä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kysynkin sinulta nyt...
Tahdotko sinä minusta miehestä enää mitään..koskaan? Vastaa kyllä/ei/en tiedä ja siihen puhelinnumeroni kaksi viimeistä575728Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa
että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet1254178Nainen, vaikka kaikki on
ohi eikä koskaan alkanutkaan, niin tekisi silti mieli jakaa tämä trippi kanssasi, kertoa mitä kappaleita kuuntelin jne.182586HH En uskalla enää ottaa sinuun yhteyttä
Enkä tiedä miltä sinusta tuntuu nyt. Itsellä tosi tyhjä olo, harmittaa kun kaikki levällään. Toivottavasti sulla kaikki91951Onkohan tämä jotain elämää suurempaa
Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m391945- 1061883
Onko Marilyn Monroe mielestäsi maailman kaunein nainen kautta aikojen?
Marilyn Monroe sai sekaisin naisten ja miesten päät kurvikkailla muodoillaan ja keimailevalla asenteellaan. Monroe onkin1501876- 921531
- 1131325
- 521151