Liittyykö ahneus kuoleman pelkoon? Ruoan loppumisen pelko ei enää välttämättä johda hamstraukseen , mutta onko se geeneissä oleva alkukantainen ominaisuus, josta on vaikea päästä eroon?
Jo ammoin säästettiin sukanvarteen. Sittemmin on kehitetty moninaisia keinoja "pahan päivän varalle" säästämisessä.
Suomenkin hallitus on mahdollistanut ainakin kaksi läpinäkyvää keinoa sukanvarren sijaan; vakuutuskuoret ja hallintarekisteri viimeaikaisimmat keinot.
Hamstraajat itse taas ovat kehitelleet moninaisia keinottelumuotoja pahan päivän varalle:
Yritysryppäät ja veroparatiisit niistä esimerkkeinä.
Jo ammoin säästettiin sukanvarteen. Sittemmin on kehitetty moninaisia keinoja "pahan päivän varalle" säästämisessä.
Suomenkin hallitus on mahdollistanut ainakin kaksi läpinäkyvää keinoa sukanvarren sijaan; vakuutuskuoret ja hallintarekisteri viimeaikaisimmat keinot.
Hamstraajat itse taas ovat kehitelleet moninaisia keinottelumuotoja pahan päivän varalle:
Yritysryppäät ja veroparatiisit niistä esimerkkeinä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kateus taitaa olla saman asian toinen ilmentymä. Siinä katsotaan mitä muilla on ja halutaan saada sama itselle mutta ilman keräämisen vaivaa. Varkaat taitavat olla sen geeniperimän edustajia.
Kateutta on monenlaista. Karsein kateuden muoto on rikkaiden kateus köyhiä kohtaan. Rikas on kateellinen siitä että köyhällä on asunto ja ruokaa. Siksi rikkaat vastustavat veroja ja haluavat alentaa sosiaalietuja , koska ovat äärimmäisen kateellisia , haukkuen köyhiä kateellisiksi.
Sano yksikin rikas, joka on kateellinen köyhälle sen köyhyydestä :D
Kyllä köyhä haluaa rikastua muttei osaa. Tutkimusten mukaan paras tapa tehdä vasemmistolaiseta oikeistolainen on antaa sille rahaa. Näitä rahaselkärankaisia näkee lottoamassa ja odottamassa uusia poliittisia tuulia kioskeissa.
Tuskin kukaan on kateellinen köyhyydestä , vaan siitä asunnosta ja ruuasta jota sosiaalituella kustannetaan.
Voitko jo päättää mistä köyhille pitää olla katellinen?
Kiemurtelet kuin mato ongenkoukussa.
Tukien suuri epäoikeudenmukaisuus johtuu siitä että niillä saa vastikkeettoman toimeentuylon tekemättä mitään. Elintason kasvaessa vapaa-ajan merkitys on tullut tärkeämmäksi kuin rahan. Erityisesti meidän kireästä verotuksesta johtuen monbet valitsevat vapaa-ajan lisätulojen sijaan.
Koska tuilla saadaan rahaa tai rahan arvoisia etuja joskus enemmän kuin palkkatyöstä, niin on oikeus ja kohtuus, että sen eteen myös tehdään jotain.
Nyt on niin, että heti, kun pääsee tuilla elämään, niin työ on jopa kiellettyä tai sen vastaanottaminen on tehty vaikeaksi.
YH-äiti Helsingissä saa tukia niin paljon, että töihin meno tuo ainoastaan 50 snt lisän työtuntia kohden, Siinä ei ole järkeä. Jos kuitenkin tukia vastaan olisi velvollisuus tehdä työtä tai opiskella, niin kynnys siirtyä vastaamaan edes osittain omasta elämästään madaltuisi.
Nyt kaikkea vastuuta itsestä vältellään keinoja kaihtamatta. Onhan se ihan ymmärrettävää jos on tottunut täydelliseen vapauteen muiden kustannuksella.
Vapaa-ajasta on kyse, ei rahasta.
Markkinataloudesta pidetään kiinni kynsin hampain, mutta sen haittapuolia ei haluta tunnustaa.
Palkan pitäisi myös kuulua markkinatalouden osatekijöihin; kysynnän ja tarjonnan laki edellyttää palkan niin suureksi että työ on haluttavaa, puhumattakaan siitä että palkalla tulee toimeen.
On paljon yrittäjiä jotka ovat oivaltaneet asian, mutta osa haluaisi poimia vain rusinat pullasta.