Perintövero 1968 kuolleen isän jälkeen.

Anonyymi vastasi hienosti, "Perintövero sen sijaan on tosiaan 'maksettu' jo silloin aikoinan kun perinnön 'SAITTE'"

ÖÖÖÖÖ. eivät he ole mitään perintöä saaneet, vaan ositus ja jako on nyt vasta tulossa, eli he eivät mitään perintöä ole saaneet, vaan omaisuudesta on tehty perukirja (perintöverotettava omaisuus ilmoitus) mahdollisine omaisuusluetteloineen ja tuon perukirja perusteella ovat, jos ovatkaan tehneet, he maksaa veroa.

Aloittaja ei ilmaise mitään tällaista tehdyn ja koska kysyy mahdollisesta perintöveron maksamisesta, niin tuo ilmaisee sen ettei perukirjaakaan ole tehty tai ovat täysin tietämättömiä mitä heidän äitinsä on huseerannut eli kysäsehän äidiltäsi tuosta perintöverosta, koska ilmeisesti olette olleet tuolloin pieniä joten hän on ne maksanut.

Jollei perintöveroa ole tuolloin 1968 - 69 (isän kuolemisajankohta ei tiedossa) maksettu taikka edes tehty perukirjaa, joutuu perintöveron maksamaan korotettuna taikka millainen on ollut perintöverotus tuolloin,

Verottajan nettisivustoilta saattaisi jotain selvitä.

Perukirja kyllä on. Äiti ei ole enää kykenevä vastaamaan asiaan.

Eiköhän se asia ole sitten siltä osin ihan kunnossa. Tarvittaessa voit toki tilata verotuspäätöksen verohallinnolta.

Perintö tulee saajalleen kuolinpäivänä ja omistusaika lasketaan siitä alkaen. Merkitystä ei siis ole sillä, koska perinnönjako hoidetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän se asia ole sitten siltä osin ihan kunnossa. Tarvittaessa voit toki tilata verotuspäätöksen verohallinnolta.

Perintö tulee saajalleen kuolinpäivänä ja omistusaika lasketaan siitä alkaen. Merkitystä ei siis ole sillä, koska perinnönjako hoidetaan.

Lue lisää

Ehei, ettekö te ymmärrä edes selvää suomea.

Perintö ei tule tuolloin kun joku kuolee (perukirja tehdään), VAAN OIKEUS PERINTÖÖN SYNTYY, sitten vasta kun omaisuus JAETAAN, niin perinnön saaja SAA PERINNÖN ja perinnön saaja voi vaatia VÄLITÖNTÄ OSITUSTA JA JAKOA.

Se että maksaa perintöveron (tässä tapauksessa hänen äitinsä on hoitanut ne kaikki, koska perinnön saajat ovat olleet alaikäisiä tai peräti jopa pieniä lapsia), niin ei tee omistajaksi eli perintövero tavallaan maksetaan ennakkoon, sai sen perinnön sitten heti taikka vasta kymmenien vuosien päästä.

Omistusoikeus tulee sitten vasta kun jako on suoritettu, siihen saakka OMAISUUDEN OMISTAA KUOLINPESÄ.

Erittäin yksinkertaista ymmärtää, miksette te muut ymmärrä noita asioita, vaan jankkaatte ja jahkailette asioissa?

Ai niin siksi, koska kasvattaahan se tuollainen pähkäily, viivyttely ja asioiden sekoittaminen lompakon sisältöä.

Mistä sitten perintönä tulleen omaisuuden hankintameno otetaan ja miten omistusaika lasketaan?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sitten perintönä tulleen omaisuuden hankintameno otetaan ja miten omistusaika lasketaan?

Siis ihan niin kuin tuolla aiemmin on todettu, omistus alkaa perittävän kuolemasta. Näin ollen omistusaikakin alkaa kuolemasta. Ja hankintameno on omaisuuden arvo omistuksen alkaessa eli kuolinhetkellä. Eli se arvo, josta perintövero on määrätty. Joka on yleensä se mitä perukirjaan on kirjattu. Perinnönjaossa tietysti vasta täsmentyy se, mitä omaisuutta kukin saa.

Tuon yhden vouhon juttuja ei kannata lukea. Riehuu tuolla perintö ja testamentti -palstallakin ja kirjoittelee ihan mitä sattuu, vaikkei näytä tietävän oikein mistään mitään.

Juuri näin. Ja osuus jakamattomassa kuolinpesässä lasketaan perillisen omaisuudeksi vaikkapa avioero-ositusta tehtäessä, vaikkei hän olisi vielä saanut latin latia. Kas kun se omistus ei ole riippuvainen siitä, milloin pesä jaetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Ja osuus jakamattomassa kuolinpesässä lasketaan perillisen omaisuudeksi vaikkapa avioero-ositusta tehtäessä, vaikkei hän olisi vielä saanut latin latia. Kas kun se omistus ei ole riippuvainen siitä, milloin pesä jaetaan.

Lue lisää

Eli tarkoitatte sitä, että jos jokaiselle pesänosakkaalle tulee kuolinpesän omaisuudesta, esim. metsäkiinteistö, miljoonan euron talo, 1/4 osa vaikkei osuutta ole vielä määrätty, niin voin mennä ja myydä pätkästä oman osuuteni kelle vaan, vaikken edes tiedä paljonko minun osuuteni olisi?

Tuotahan te tarkoitatte?

Anonyymi kirjoitti:

Eli tarkoitatte sitä, että jos jokaiselle pesänosakkaalle tulee kuolinpesän omaisuudesta, esim. metsäkiinteistö, miljoonan euron talo, 1/4 osa vaikkei osuutta ole vielä määrätty, niin voin mennä ja myydä pätkästä oman osuuteni kelle vaan, vaikken edes tiedä paljonko minun osuuteni olisi?

Tuotahan te tarkoitatte?

Lue lisää

Lisä kysymys, eli kun vaikka isäni kuolee, niin se on heti minun omaisuuttani ja jokainenhan tietää että omaisuuttaan saa myydä kenenkään estämättä, niin onko noin?

Joissain maissa tosiaan tulee perintönä suoraan murto-osa kaikesta omaisuudesta, eikä kuolinpesää muodostu. Meillä on toisin. Perinnönjaossa vasta ratkaistaan, mitä kunkin perillisen osuuteen tulee.

Niin kauan kuin kuolinpesä on jakamatta, perillinen ei voi yksinään myydä muuta kuin kuolinpesäosuutensa. Jonka hän omistaa, ja joka on ollut hänen omaisuuttaan kuolinpäivästä alkaen.

Anonyymi kirjoitti:

Joissain maissa tosiaan tulee perintönä suoraan murto-osa kaikesta omaisuudesta, eikä kuolinpesää muodostu. Meillä on toisin. Perinnönjaossa vasta ratkaistaan, mitä kunkin perillisen osuuteen tulee.

Niin kauan kuin kuolinpesä on jakamatta, perillinen ei voi yksinään myydä muuta kuin kuolinpesäosuutensa. Jonka hän omistaa, ja joka on ollut hänen omaisuuttaan kuolinpäivästä alkaen.

Lue lisää

Mutta äskenhän tuossa edellä oli ihan toisin, että omistaa heti ja voi vaikka myydä heti.

Miten tämä nyt pitää ymmärtää?

Anonyymi kirjoitti:

Joissain maissa tosiaan tulee perintönä suoraan murto-osa kaikesta omaisuudesta, eikä kuolinpesää muodostu. Meillä on toisin. Perinnönjaossa vasta ratkaistaan, mitä kunkin perillisen osuuteen tulee.

Niin kauan kuin kuolinpesä on jakamatta, perillinen ei voi yksinään myydä muuta kuin kuolinpesäosuutensa. Jonka hän omistaa, ja joka on ollut hänen omaisuuttaan kuolinpäivästä alkaen.

Lue lisää

Tarkoitatko, etten oikeasti omista jos tarvin jonkun muunkin suostumuksen jos myyn pmaisuuttani, millä tavalla tämä eroaa sitten siihen, jos omistan jotain, niin saan ja voin myydä sitä ilman kyselemättä muilta, niin silloinhan omistan sen koska en tarvitse toisten lupaa, niin millä perusteella sitten omistan muka jotain jos en saa sitä myydä kyselemättä joltain muulta, osaisitko selittää minulle?

Aika rautalangasta vääntäen tuossa oli jo selitetty. Vain osuuden kuolinpesässä voi myydä yksin, ei muuta.

Mutta perintönä saadun omaisuuden omistus alkaa ja kaikki verot määräytyvät kuolinpäivän perusteella.

Jos on vaikea ymmärtää, niin auttaisiko jos mietit vaikka yhteisesti omistettua mökkiä. Ei sitäkään voi yksin myydä, mutta oman osuutensa siitä voi. Jos joku ostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika rautalangasta vääntäen tuossa oli jo selitetty. Vain osuuden kuolinpesässä voi myydä yksin, ei muuta.

Mutta perintönä saadun omaisuuden omistus alkaa ja kaikki verot määräytyvät kuolinpäivän perusteella.

Jos on vaikea ymmärtää, niin auttaisiko jos mietit vaikka yhteisesti omistettua mökkiä. Ei sitäkään voi yksin myydä, mutta oman osuutensa siitä voi. Jos joku ostaa.

Lue lisää

Kyllä se rautalanka olisi tässä hyvä, siis jos osaomistan kiinteistöä ja haluan sen myydä jollekkin muulle kuin toiselle pesänosakkaalle, niin en voi tätä tehdä ilman kaikkien osakkaiden suostumusta, mutta jos myyn sen toiselle osakkaalle, niin sen voin tehdä ilman suostumuksia?

Enhän sitä silloin omista koska en voi sitä myydä kenelle haluan, eikö omistus tarkoita sitä, että voi myydä omaisuuttaan kenelle itse haluaa, mutta jos tarvitsen osuuteni myymistä joiltain suostumusta, niin minusta se tarkoittaa juurikin sitä etten omista.

Entä kun on vaikka jaettu kuolinpesä, ja osuudekseni tulee vaikka kesämökki tontteineen, niin voinko sen myydä ilman kenenkään muun suostumusta eli jos voin, niin sehän tarkoittaa tällöin sitä että omistankin sen ihan itse?

Sinulla on nyt käsitteet aika pahasti sekaisin. Ja luetun ymmärtämisessäkin näemmä vaikeuksia. Tai sitten pelleilet.

Jos kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei omista mistään omaisuudesta mitään osuutta, ainoastaan osuuden koko kuolinpesän omaisuusmassasta. Tuon kuolinpesäosuuden voi vapaasti myydä. Ostajana voi olla joku kuolinpesän osakkaista tai ulkopuolinen henkilö. Tosin harvemmin ulkopuolisilla on intressiä kuolinpesäosuuksien ostamiseen.

Jos useampi henkilö on tavalla tai toisella tullut kiinteistön yhteisomistajiksi, niin silloin kukin yhteisomistajista voi myydä oman osuutensa kiinteistöstä.

Omistaminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että saisi vapaasti myydä omaisuutensa. Jos omaisuuteen kohdistuu esimerkiksi testamentilla tullut toisen henkilön hallintaoikeus, niin omaisuutta ei saa myydä ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Myös pienyrityksissä on usein osakassopimuksissa ehtoja, jotka rajoittavat osakkeiden luovutusoikeutta.

"Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti."

Mitö osaa tuosta et ymmärrä?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on nyt käsitteet aika pahasti sekaisin. Ja luetun ymmärtämisessäkin näemmä vaikeuksia. Tai sitten pelleilet.

Jos kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei omista mistään omaisuudesta mitään osuutta, ainoastaan osuuden koko kuolinpesän omaisuusmassasta. Tuon kuolinpesäosuuden voi vapaasti myydä. Ostajana voi olla joku kuolinpesän osakkaista tai ulkopuolinen henkilö. Tosin harvemmin ulkopuolisilla on intressiä kuolinpesäosuuksien ostamiseen.

Jos useampi henkilö on tavalla tai toisella tullut kiinteistön yhteisomistajiksi, niin silloin kukin yhteisomistajista voi myydä oman osuutensa kiinteistöstä.

Omistaminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että saisi vapaasti myydä omaisuutensa. Jos omaisuuteen kohdistuu esimerkiksi testamentilla tullut toisen henkilön hallintaoikeus, niin omaisuutta ei saa myydä ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Myös pienyrityksissä on usein osakassopimuksissa ehtoja, jotka rajoittavat osakkeiden luovutusoikeutta.

Lue lisää

Tämä olisi huvittavaa, jollei olisi todella ironinen itsensä pussiumpisolmuun laiittamista: "Jos kuolinpesä on jakamaton, kukaan ei omista mistään omaisuudesta mitään osuutta, ainoastaan osuuden koko kuolinpesän omaisuusmassasta." .

SUOMEKSI: 'kukaan ei omista mistään omaisuudesta mitään osuutta, kuin pesän omaisuudesta osuuden omistamatta edes osuutta', tämä niinkuin näiden tähti aasinajajien mielestä.

Parempi kuin jätän tämän tälleen näinkin ikuisuuksia kestävän lausuman jälkeen.

Ota sitten selvää tuosta sekoilusta tähtiaasinajajan lausunnosta.

Anonyymi kirjoitti:

Ehei, ettekö te ymmärrä edes selvää suomea.

Perintö ei tule tuolloin kun joku kuolee (perukirja tehdään), VAAN OIKEUS PERINTÖÖN SYNTYY, sitten vasta kun omaisuus JAETAAN, niin perinnön saaja SAA PERINNÖN ja perinnön saaja voi vaatia VÄLITÖNTÄ OSITUSTA JA JAKOA.

Se että maksaa perintöveron (tässä tapauksessa hänen äitinsä on hoitanut ne kaikki, koska perinnön saajat ovat olleet alaikäisiä tai peräti jopa pieniä lapsia), niin ei tee omistajaksi eli perintövero tavallaan maksetaan ennakkoon, sai sen perinnön sitten heti taikka vasta kymmenien vuosien päästä.

Omistusoikeus tulee sitten vasta kun jako on suoritettu, siihen saakka OMAISUUDEN OMISTAA KUOLINPESÄ.

Erittäin yksinkertaista ymmärtää, miksette te muut ymmärrä noita asioita, vaan jankkaatte ja jahkailette asioissa?

Ai niin siksi, koska kasvattaahan se tuollainen pähkäily, viivyttely ja asioiden sekoittaminen lompakon sisältöä.

Lue lisää

Edellisen höpötyksen on mitä todennäköisimmin kirjoittanut yleensä Lowetorder- nimmaria käyttävä perintöoikeudesta mitään tietämätön palstan huseeraaja, jonka aivotukset on parasta jättää kokoaan lukematta.

Kuten toinen jo on oiken kertonut, perintö katsotaan saaduksi perittävän kuolinhetkellä, EI joskus myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa. Siten ap:n tapauksessakin perintöverot on aikanaan maksettu eikä nyt tehtävällä jaolle ole niihin vaikutusta.

Jos perittyä omaisuutta myydään, kyseeseen voi tulla luovutusvoittovero mahdollisesta luovutusvoitosta, mikä lähtökohtaisesti on kaupan kohteen myyntihinnan ja perintöverotusarvon erotus.

Anonyymi kirjoitti:

Ehei, ettekö te ymmärrä edes selvää suomea.

Perintö ei tule tuolloin kun joku kuolee (perukirja tehdään), VAAN OIKEUS PERINTÖÖN SYNTYY, sitten vasta kun omaisuus JAETAAN, niin perinnön saaja SAA PERINNÖN ja perinnön saaja voi vaatia VÄLITÖNTÄ OSITUSTA JA JAKOA.

Se että maksaa perintöveron (tässä tapauksessa hänen äitinsä on hoitanut ne kaikki, koska perinnön saajat ovat olleet alaikäisiä tai peräti jopa pieniä lapsia), niin ei tee omistajaksi eli perintövero tavallaan maksetaan ennakkoon, sai sen perinnön sitten heti taikka vasta kymmenien vuosien päästä.

Omistusoikeus tulee sitten vasta kun jako on suoritettu, siihen saakka OMAISUUDEN OMISTAA KUOLINPESÄ.

Erittäin yksinkertaista ymmärtää, miksette te muut ymmärrä noita asioita, vaan jankkaatte ja jahkailette asioissa?

Ai niin siksi, koska kasvattaahan se tuollainen pähkäily, viivyttely ja asioiden sekoittaminen lompakon sisältöä.

Lue lisää

Tällaista julkaisee ilmeisesti palstan todellinen häirikkö, Lowehöperö. Perintö lain mukaan katsotaan saaduksi perittävän kuolinhetkellä, EI perinnönjaon tekoajankohtana. Perintöverot on siten määrätty kuolinajankohdan arvojen mukaisesti ja maksettu tässä tapauksessa 1968 tai -69.

Ikävää tietoa etsivien kannalta, että tällainen sekoilija saa palstalla jatkuvasti huseerata sekoittamassa faktat fiktioihin.

Sinulla meni nyt sekaisin perinnöstä luopuminen ja pesäosuuden luovutus.

Se pesäosuus voidaan nimittäin myydä ihan rahaa vastaan. Eli kyseessä on kauppa. Myynti. Omaisuuden myynti eli luovutus.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla meni nyt sekaisin perinnöstä luopuminen ja pesäosuuden luovutus.

Se pesäosuus voidaan nimittäin myydä ihan rahaa vastaan. Eli kyseessä on kauppa. Myynti. Omaisuuden myynti eli luovutus.

Lue lisää

Ei minulla mennyt, etkö huomannut tai tajunnut että vastasin ihan muulle?

Onko huomiokykysi yhtä heikkoa kuin lukemisen ymmärtäminen?

HURRAAA, aasinajajat ymmärtää kamelinajajien kieltä..

Voitko ruikkuperse esittää kohdan missä menee metsään, etkä vain heittää irtolaukauksen toiveena että sensuroidaan sanominen?

Vai unohditko laittaa ilmiannon

Sinulta menee itse asiassa aika lailla kaikki väärin.

Et tiedä perusasioita etkö hahmota peruskäsitteitä, ja lisäksi sekoilet jotain huuruista tajunnanvirtaa asioista, jotka eivät mitenkään liity aiheeseen.

Jos juridiikka kiinnostaa, niin mitäs jos ottaisit jonkun alan kirjan käteen ja vähän lueskelisit - sen sijaan, että sotket joka keskustelun omilla horinoillasi.

Vau, tästä huomaa aasien ajajien rahanahneuden, 150€ = n. 900mk

Minun taksani on 0€ alkaen aina.

Nyt muuten haettiin sinun virhettäsi väitteeseen, että perinnönsaaja voi myydä osuutensa aina, keneltäkään lupaa saamatta, näinhän se ei ole.

Bart Simpsonin sanoin, HÄÄHÄÄÄÄ, huomaa ettei henkilöä edes ole,

Anonyymi kirjoitti:

Vau, tästä huomaa aasien ajajien rahanahneuden, 150€ = n. 900mk

Minun taksani on 0€ alkaen aina.

Nyt muuten haettiin sinun virhettäsi väitteeseen, että perinnönsaaja voi myydä osuutensa aina, keneltäkään lupaa saamatta, näinhän se ei ole.

Bart Simpsonin sanoin, HÄÄHÄÄÄÄ, huomaa ettei henkilöä edes ole,

Lue lisää

Perinnönsaaja voi myydä oman perintöosuuden kenelle tahtoo ja millä hinnalla haluaa,tässä ensimmäinen virheesi kun väität muuta.
Lisätään sitten vielä pari kolme piilovirhettä jotka saat etsiä itse omista kirjoituksistasi.

osakas voi myös lahjoittaa perintöosansa kenelle tahtoo.

Mitään lupia se ei vaadi muilta osakkailta.

JudgeDredd kirjoitti:

Perinnönsaaja voi myydä oman perintöosuuden kenelle tahtoo ja millä hinnalla haluaa,tässä ensimmäinen virheesi kun väität muuta.
Lisätään sitten vielä pari kolme piilovirhettä jotka saat etsiä itse omista kirjoituksistasi.

osakas voi myös lahjoittaa perintöosansa kenelle tahtoo.

Mitään lupia se ei vaadi muilta osakkailta.

Lue lisää

Mitenkä selität tämän kohdan? " 14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
15 §

Pesän rahavarat, jotka pannaan rahalaitokseen korkoa kasvamaan, on talletettava pesän nimelle. Pesän varoja älköön muutoinkaan sekoitettako pesänselvittäjälle tai muulle henkilölle kuuluvaan omaisuuteen".

Sama asia pätee myöskin osakkaaseen, ei osakkaalla myöskään ole parempaa oikeutta kuin on pesänselvittäjällä ja jos olisi, niin mihin ihmeeseen silloin pesänselvittäjiä edes tarvitaan?

Kuten aiemmin on jo kerrottu, mitään tiettyä omaisuutta osakas ei voikaan yksin kuolinpesästä myydä, koska hän ei omista vielä mitään tiettyä omaisuutta, ainoastaan osuuden koko omaisuusmassasta.

Jos jotain myydään ennen jakoa, niin esimerkiksi kuolinpesän asunnon myyjinä ovat osakkaat yhdessä tai jos on määrätty pesänselvittäjä, niin sitten hän.

Se, minkä yksittäinen osakas voi myydä tai vaikkapa lahjoittaa, on pesäosuus. Eli osuus (vaikkapa 1/4) X:n kuolinpesässä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aiemmin on jo kerrottu, mitään tiettyä omaisuutta osakas ei voikaan yksin kuolinpesästä myydä, koska hän ei omista vielä mitään tiettyä omaisuutta, ainoastaan osuuden koko omaisuusmassasta.

Jos jotain myydään ennen jakoa, niin esimerkiksi kuolinpesän asunnon myyjinä ovat osakkaat yhdessä tai jos on määrätty pesänselvittäjä, niin sitten hän.

Se, minkä yksittäinen osakas voi myydä tai vaikkapa lahjoittaa, on pesäosuus. Eli osuus (vaikkapa 1/4) X:n kuolinpesässä.

Lue lisää

Eipä se nyt noin ole, vaan ihan näin ja Olaus Petrev:in sanoin; Laki olkohon kaikille samoin: " 14 §

Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
15 §

Pesän rahavarat, jotka pannaan rahalaitokseen korkoa kasvamaan, on talletettava pesän nimelle. Pesän varoja älköön muutoinkaan sekoitettako pesänselvittäjälle tai muulle henkilölle kuuluvaan omaisuuteen."

Eli mitään ei voi myydä ilman toisten osakkaiden suostumusta.

Myös siinä tapuksessa jossa myydään taikka luovutetaan pesän osuus, on muiden suostumus tarpeen, vaikkakin se tapahtuisi toiselle pesänosakkaalle.

Minä ymmärrän tämän hyvin, ymmärrättekö te tämän, siitä voidaan olla eri mieltä.

Olet väärässä.

Jos suostumus pesäosuuden myyntiin tarvittaisiin muilta osakkailta, niin sitten se olisi kirjattu siihen lainkohtaan, jossa tuosta osuuden myynnistä säädetään.

Anonyymi kirjoitti:

Olet väärässä.

Jos suostumus pesäosuuden myyntiin tarvittaisiin muilta osakkailta, niin sitten se olisi kirjattu siihen lainkohtaan, jossa tuosta osuuden myynnistä säädetään.

Lue lisää

Ehei, mitä laissa ei ole mainittu, sitä ei ole olemassa eli jos ja kun pesänselvittäjä tarvitsee jokaisen suostumuksen ja kun ja koska laki olkoon kaikille sama, niin sillä perustein kaikkiin toimiin, teki sen kuka tahansa kuolinpesän osakkaista taikka pesän varantoihon kohdistuen tarvitaan kaikkien suostumus ja huomioihan nyt typeryydessäsi se, ettei pesän varantoja saa sekoittaa kenenkään muun omaisuuteen.

Lyhyestä virsi kaunis sanoi kanttori ja lopetti b-molliin.

Ruikkulöps voisi lopettaa sen väliin anonyymina ja väliin rekisteröitynä kirjoittelun.

Sekään ei tee sinua yhtään viisaammaksi taikka edes ymmärtämiskykyisemmäksi, vaikka niin luulet.

Täällä taitaa kirjoitella useampi ihminen.

Tietyn omaisuuden (eli esim. asunnon) myyminen vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen, koska kuolinpesässä on osakkaiden yhteishallinto.

Mutta sen oman pesäosuutensa saa vapaasti myydä tai lahjoittaa kenelle haluaa. Silloin tästä ostajasta tai lahjan saajasta tulee jako-osakas ja hän saa aikanaan perinnönjaossa luovuttajan osuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä taitaa kirjoitella useampi ihminen.

Tietyn omaisuuden (eli esim. asunnon) myyminen vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen, koska kuolinpesässä on osakkaiden yhteishallinto.

Mutta sen oman pesäosuutensa saa vapaasti myydä tai lahjoittaa kenelle haluaa. Silloin tästä ostajasta tai lahjan saajasta tulee jako-osakas ja hän saa aikanaan perinnönjaossa luovuttajan osuuden.

Lue lisää

Ehei, ei sitä voi myydä, voi ainoastaan vain luopua pesänosuudestaan tai luovuttaa toiselle pesänosakkaalle/toisten hyväksi pesäosuutensa, lukekaa nyt ihmeessä sitä lakia edes, älkää tulko väitteleen asiasta josta ette ole ottaneet selvää tai edes ymmärtäneet kuinka laissa on.

Eikä edes kenelle hyvänsä, vaan ainoastaan toiselle pesän osakkaalle.

Ne teidän lukemanne juutalaisen disneyn, juutalaisilta ryöstettyjen rahojen turvin myöhemmin yhtiöksi tulleen lehden opit ei päde.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä taitaa kirjoitella useampi ihminen.

Tietyn omaisuuden (eli esim. asunnon) myyminen vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen, koska kuolinpesässä on osakkaiden yhteishallinto.

Mutta sen oman pesäosuutensa saa vapaasti myydä tai lahjoittaa kenelle haluaa. Silloin tästä ostajasta tai lahjan saajasta tulee jako-osakas ja hän saa aikanaan perinnönjaossa luovuttajan osuuden.

Lue lisää

Asuntoa ei voi myydä niin kauan kuin leski on elossa tai ei ole mennyt uusiin naimisiin.

Lisäksi korjaan omaa edellistäni, eli luopuu perinnöstä eli perintöosuudestaan

Lesken uusi avioliitto ei lakkauta hallintaoikeutta.

Ja tietysti sen asunnon voi myydä ja ostaa tilalle toisen, sopivamman. Tämä on ihan arkipäivää, kun lesket eivät enää pysty asumaan omakotitaloissa joissa on rappusia ja lumityöt.

Anonyymi kirjoitti:

Lesken uusi avioliitto ei lakkauta hallintaoikeutta.

Ja tietysti sen asunnon voi myydä ja ostaa tilalle toisen, sopivamman. Tämä on ihan arkipäivää, kun lesket eivät enää pysty asumaan omakotitaloissa joissa on rappusia ja lumityöt.

Lue lisää

Kerroppa lainkohdat missä noin sanotaan.

Jollei laista löydy, niin asia ei ole noin.

Tuo on mielipiteesi, ei laki.

PK 12:8:ssa säädetään surrogaatista eli sijaan tulleesta omaisuudesta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12P8

Ja PK 3&12 luvussa on hallintaa koskevat määräykset.

Sääntely koskee ensin kuolleen puolison kuolinpesän oikeussuhteita. Ei lesken mahdollinen uusi avioliitto liity siihen mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Lesken uusi avioliitto ei lakkauta hallintaoikeutta.

Ja tietysti sen asunnon voi myydä ja ostaa tilalle toisen, sopivamman. Tämä on ihan arkipäivää, kun lesket eivät enää pysty asumaan omakotitaloissa joissa on rappusia ja lumityöt.

Lue lisää

Tuo esittämäsi asia on ollut tässä julkaisussa MIETINTÖNÄ: "Julkaisun päivämäärä 3.6.2004
Julkaisun nimi Perintökaaren uudistamistarpeet

Työryhmämietintö"

Joka ei mennyt edes läpi kuin osittain ja ne kyllä hyväksytyt kohdat on viimeisimmässä perintökaaressa mitkä meni läpi, eli älä vaivaudu esittään sellaista joka ei ole laissa.

Jos lakia katsotaan tarkkaan ja noudatetaan tarkkaan, niin avioliiton purkaannuttua ei ole enään edesmenneen puoliso ja vielä vähemmän silloin kun ex-puoliso menee uusiin naimisiin ja laissa esitetään ainoastaan edesmenneen puolison oikeuksista.

Olisikohan laissa aika paljon virheitä ja oikeammin sanottuna selkeää sekoilua.

Anonyymi kirjoitti:

PK 12:8:ssa säädetään surrogaatista eli sijaan tulleesta omaisuudesta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12P8

Ja PK 3&12 luvussa on hallintaa koskevat määräykset.

Sääntely koskee ensin kuolleen puolison kuolinpesän oikeussuhteita. Ei lesken mahdollinen uusi avioliitto liity siihen mitenkään.

Lue lisää

AAIIvaan, katsotaanko lisää siitä käyttöoikeudesta, otin tähän vain pari kohtaa: " 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. -------->>>>>!!!!!Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu!!!!<<<<<. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako<<<<<------, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.
4 §

Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.

------->>>>!!!!Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla!!!!!<<<<-------. Sellaisetta luvattakin on haltijalla oikeus luovuttaa irtainta ---->>>>tavaraa<<<<---- (ymmärtääkseni omakotitalo ei ole IRTAIN TAVARA)"

Kun laissa puhutaan omaisuuden tuotosta, niin se tarkoittaa sellaista tuottoa joka jo tulee, esim. jos edesmennyt on omistanut jonkun tuotantolaitoksen, liikkeen taikka vastaavan yrityksen joka tuottaa jo, ei tilannetta missä jokin asia vasta sen jälkeen laitetaan ns. keinotekoisesti tuottamaan, esim laitetaan asunto vuokralle.

Aika tyypillistä sellaisille ihmisille ymmärtää asioita noin, että vuokralle laitto on tuottoa, joilla muutoinkin on aivot laskeutunu alemmaksi kuin laki sallii.

Ai niinkö, no kerro kuinka paljon sinun neuvosi noudattaa lakia versus minun?

Onko laki mielestäsi mielipide kysymys vai onko se niin kuin Perustuslain 2§ 3mom. sanookin?

Perintövero tulee aina maksuun heti, yleensä noin 6kk kuluessa perunkirjoituksessa. Sillä, milloin kuolinpesä jaetaan, ei ole vaikutusta perintöverotulsen aikatauluun.

Näin se onkin, aloituksessa kyselijä ei vain maininnut että perukirja oli jo tehty, eli heidän äitinsä on nuo verot maksanut silloin alaikäisten lastensa puolesta heidän osuutensa nähden ja nyt äiti on hallinnut pesää aivan oikein, eli ei ole tehnyt myyntejä tai muitakaan toimia pesän vastaisesti ja nyt kun äitikin kohta on edesmennyt, niin perintövero lankeaa vain hänen jättämästään osuudesta.

Tuo siskosi osuus, niin hänellä on ihan samat oikeudet äitiisi nähden kuin sinullakin, et kuitenkaan mainitse onko äitisi mennyt uudelleen naimisiin isäsi (v-68) kuoleman jälkeen, sillä isäsi omaisuuteen hänellä ei ole osaa eikä arpaa mitään, vaan ainoastaan äitisi tulevaan osuuteen on ja hänellä on samat oikeudet kuin sinullakin, eli hän on siskopuolesi ja äitisi rintaperillinen, muttei isäsi,

Olisi ollut paljon helpomaa kun olisi isäsi kuoleman jälkeen tehty jako ja täten eritelty omaisuus, vaikkei se mahdotonta ole nytkään koska isäsi jälkeen on tehty perukirja.

Mutta isäsi jälkeinen perintövero on hoidettu jo äitisi tekemänä.

Äiti ei ole mennyt uudelleen naimisiin. Äiti myi meidän ollessa alaikäisiä rantatontin ilmeisesti maistraatin luvalla. Lisäksi äiti painosti minut ja veljen antamaan valtakirjan toisen rantatontin myymiseen kun olimme jo aikuisia. Kauppakirjassa vain äidin nimi. Mur. Mitenhän tämäkin huomioidaan osituksessa. Ei mitenkään varmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Äiti ei ole mennyt uudelleen naimisiin. Äiti myi meidän ollessa alaikäisiä rantatontin ilmeisesti maistraatin luvalla. Lisäksi äiti painosti minut ja veljen antamaan valtakirjan toisen rantatontin myymiseen kun olimme jo aikuisia. Kauppakirjassa vain äidin nimi. Mur. Mitenhän tämäkin huomioidaan osituksessa. Ei mitenkään varmaan.

Lue lisää

Tottakai kaikki kuolinpäivän jälkeen tapahtunut otetaan huomioon. Tämä ketju on jo niin pitkä ja täynnä vääriä tietoja ja sekavaa horinaa, että turha jatkaa tässä keskustelua tässä. Voisit aloittaa uuden ketjun, jossa voidaan keskustella vanhojen kuolinpesien osittamisen ongelmista.

Lyhyesti sanottuna homma menee niin, että perukirjaa aletaan käymään kohta kohdalta läpi jokainen perittävän ja lesken omaisuuserä arvostetaan tämän päivän arvoon. Jos jotain on myyty, niin selvitetään millä hinnalla ja missä kauppahinta on nyt tai kenelle se on annettu. Sitten tehdään osituslaskelma.

Tämä usein unohdetaan. Yksittäiset osakkaat voivat myydä jopa yksittäisiä esineitä kuolinpesästä. Luovutus kuitenkin sitoo vain sopimuksen osapuolia ja myyjän tulee toimia saadakseen oikeuden luovuttaa esine sopimuksensa mukaisesti, muutoin on sopimusrikkomuksessa ostajaan nähden. Ostaja saa esineen vasta kun, joko kaikki osakkaat myyvät osuutensa hänelle tai suostuvat näiden osapuolten kauppaan. Erona on käytännössä katsotaanko kauppa pesän omaisuuden realisoinniksi vai osittaisjaoksi ja kaupaksi.

Kertoisit edes joskuskaan sellainen KKO:n päätös joka noudattaisi lakeja.

Minulle ei ole tullut vastaan vielä yhtäkään sellaista päätöstä ja tuokin mitä esität, on ollut äänestyspäätös eli ne jotka eri mieltä, olisivat halunneet noudattaa lakia.

Nykyään korkeimmasta tulee pelkkää sutta ja sekundaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisit edes joskuskaan sellainen KKO:n päätös joka noudattaisi lakeja.

Minulle ei ole tullut vastaan vielä yhtäkään sellaista päätöstä ja tuokin mitä esität, on ollut äänestyspäätös eli ne jotka eri mieltä, olisivat halunneet noudattaa lakia.

Nykyään korkeimmasta tulee pelkkää sutta ja sekundaa.

Lue lisää

"Minulle ei ole tullut vastaan vielä yhtäkään sellaista päätöstä ja tuokin mitä esität, on ollut äänestyspäätös eli ne jotka eri mieltä, olisivat halunneet noudattaa lakia."

Hieman tarkkaavaisuutta..onko sulla tiedossa että millainen oli silloinen laki vuonna 1947? Huomaathan sen faktan että laki oli erilainen kuin nykyinen perintökaari,tässä osasyy sille että äänestämään jouduttiin,nykyään perintökaaren mukaan kun mennään niin äänestystä ei tapahtuisi koska perintökaaren mukaan asia on harvinaisen selvä.Lupaa ei tarvita jos halutaan luovuttaa pesäosuus jollekkin ulkopuoliselle tai pesän osakkaalle.

Kerro millä kohtaa minä tulkisen teidän tapaanne itselle sopivaksi lakia, lue ensin perustuslain 2§ 3mom. 15§ ja 22§, kun nuo sisäistät, niin jatketaan sitten sinun kanssasi.

Kerro myöskin itsellesi ketkä käyttää julkista valtaa, myös osittain.

Sinulla on heittoa jossain, vaiko miksi ei kelpaa nämä, pohdi ensin asioita näiden kautta ja tule sitten lehtiluukulle mölyään (tiesithän Sumatran viidakot?).

Perustuslain 2§ 3mom., 15§ ja 22§

Kerrohan tuo lain kohta kokonaisuudessaan, selitä millä kohdin nuo kaikki sanomasi on ja millä perusteella TULKITSET noin.

Eli perustele väitteesi, perustelematon väite on kuin sinun tuulen huuhtoma, piiiiiip.

Meneeköhän sinulle JAKELUUN, että on ollut KYSE MYYMISESTÄ.

Meneeköhän sinulle jakeluun, että millä kohtaa 3§ on, että voi luovuttaa myös pesän ulkopuoliselle (Ps. ei missään kohtaa).

Meneeköhän sinulle JAKELUUN, että laissa on ainoastaan "voi luovuttaa, jne."
Siinä ei ole VASTIKKEELLISUUDESTA mitään, eli se luovutus taphtuu ilman vastiketta eli pesäosuuden luovutus ei, HUOOM, EI ole vaihtokauppa.

Eli jos siinä käsiteltäisiin jotain tavaraa, rahaa taikka jotain, SE OLISI MYYMISTÄ.

Tässä muistisi virkistämiseksi: "17 luku
Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden luovuttamisesta
1 §

Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.

Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
2 §

Lahjanlupaukseen, jota ei ole täytettävä antajan eläessä, on sovellettava, mitä testamentista on säädetty.
2 a § (15.6.2007/710)

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa (120/2004) ja ulosottokaaressa (705/2007).
3 §

Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti.
18 luku
Kuolinpesän hallinnosta"

Älkää väännelkö asioita teidän mieleiseksi, vaan ottakaa asiat kuinka ne laissa on, ymmärtäkää nyt edes vähän lakia.

Esimerkki, minä annan, hän antaa, te annatte, ne antavat, kaikki antaa.

Antaa-sana on synonyymi luovuttaa-sanalle, Hän antoi periksi versus hän luovutti suosiolla eli siis luovutus tapahtuu omasta tahdostaan, luovuttaminen on jotakuinkin sama kuin palauttaa eli "poliisi luovutti omistajalleen varastetut tavarat", tahtoiko tuossa tapahtumassa poliisi vastikkeeksi rahaa?

Ettehän te edes tunne sanojen merkityksiäkään edes, niin millä ihmeen rahkeilla te edes väittelette joistain asioista, säälin minä teitä.

Eihän sinun kanssasi voi keskustella mistään, kun et ymmärrä termejä ja suollat ihan mitä sattuu asiaan liittymätöntä.

Kauppa nimenomaan ON luovutus.

Kuolinpesäosuuden voi luovuttaa joko vastikkeellisesti tai vastikkeetta ilman muiden osakkaiden suostumusta.

Saahan yhteisomistajaa myydä osuutensa asunnosta tai kiinteistöstäkinn ilman muiden yhteisomistajien suostumusta.

Kannataisko sinun käydä tutkaileen hallituksen esitystä ja perusteluja.

Ihmettelen sinun järjen juoksuasi kun et tuota ymmärrä.

Perustelkaa miten voitte tulkita noin lakia?

Mistä olet Lawetorder nyt eri mieltä?
Eikö sinusta esimerkiksi kauppa ole luovutus? Luuletko oikeasti, että luovutus tarkoittaa vain lahjaa?

Jo aiemmin selvisi, että et tiedä mikä on kiinteistö (luulit, että as oy:n osakkeet ja rakennukset ovat kiinteistöjä).

Miksi et ensin selvitä itsellesi peruskäsitteitä? Vasta sen jälkeen pystyt keskustelemaan juridiikasta.

Aivan, minun järjen juoksuni ymmärtää tämän tekstin varsin hyvin, ymmärrätkö sinä?

Perustuslaki "2§ Kansanvaltaisuus ja OIKEUSVALTIOPERIAATE, 3mom. JULKISEN VALLAN KÄYTÖN T U L E E OERUSTUA LAKIIN.
KAIKESSA julkisessa toiminnassa ON N O U D A T E T T A V A T A R K O I N LAKIA".

Eli tarkoittaa siis sitä, että jotka käyttää julkista valtaa kansalaiseen nähden tulee tarkastella lakia niin kuin se on kirjoitettukkin, eli siis jos on kirjoitettu satu prinsessa ruususesta, niin kirjoitettua ei voida tulkita niin että, satu muuttuukin saduksi paroni von munchausen seikkailut eli lakia ei voida tulkista jos sitä pitää noudattaa tarkoin.

Lyhyemmin tuo momentti tarkoittaa sitä, että lakia ei tulkita asiaan nähden, vaan asia pitää tulkita lakiin nähden.

Eikö ole erittäin yksinkertaista ja ei voisi tuon selkeämmin ilmaista tulkintakieltoa kuin 3mom. onkaan.

JOS LAISSA ON JULKISELLE VALLALLE MÄÄRÄYS, niin mitä se yksinkertaisimmillaan tarkoittaa?

Tiede eli lakitiede (juridiikka) voi pellet ihan rauhassa kiistellä, kirjoitella mielipide-kirjojaan ja väittää niissä olevien asioiden pitävän paikkansa, mutta se on yksinomaan heidän NÄKEMYS JA TULKINTA, niin tällöin se ei ole laki.

Lainperusta on perustuslaki, että myöskin sekametelisopan valmistajan (4 vuoden välein vaihtuva) tulkinnanvarainen lausunto joka ei välttämättä pidä paikkansa ja täten ei ole kuin tuki jolla saatetaan tukea täysin lakia, taikka mennään hakoteille fiilispohjaisesti, samoin on korkeimman oikeuden tulkinnat.

Anonyymi kirjoitti:

JOS LAISSA ON JULKISELLE VALLALLE MÄÄRÄYS, niin mitä se yksinkertaisimmillaan tarkoittaa?

Tiede eli lakitiede (juridiikka) voi pellet ihan rauhassa kiistellä, kirjoitella mielipide-kirjojaan ja väittää niissä olevien asioiden pitävän paikkansa, mutta se on yksinomaan heidän NÄKEMYS JA TULKINTA, niin tällöin se ei ole laki.

Lainperusta on perustuslaki, että myöskin sekametelisopan valmistajan (4 vuoden välein vaihtuva) tulkinnanvarainen lausunto joka ei välttämättä pidä paikkansa ja täten ei ole kuin tuki jolla saatetaan tukea täysin lakia, taikka mennään hakoteille fiilispohjaisesti, samoin on korkeimman oikeuden tulkinnat.

Lue lisää

"Tiede eli lakitiede (juridiikka) voi pellet ihan rauhassa kiistellä, kirjoitella mielipide-kirjojaan ja väittää niissä olevien asioiden pitävän paikkansa, mutta se on yksinomaan heidän NÄKEMYS JA TULKINTA, niin tällöin se ei ole laki"

Etkö tajua että oikeuskirjallisuus EI ole pelkästään kirjoittajien mielipiteitä kun ne kerran perustuu oikeuskäytäntöön?
Oletko tutustunyt yhteenkään oikeuskirjallisuuden kirjaan,siellä siteerataan jatkuvasti tuomioistuimien päätöksiä.(miksi asia on näin ja perustelut perään/tuomioistuimen päätös)

Jos KKO tekee ennakkopäätöksen koskien vaikka parkkipaten tapausta että saavatko he antaa yksityisoikeudellisen parkkimaksun ja jos saa niin silloin siitä tulee laki jota noudatetaan,vaikka itse lakipykälä olisikin tulkinnanvarainen.

"Eli tarkoittaa siis sitä, että jotka käyttää julkista valtaa kansalaiseen nähden tulee tarkastella lakia niin kuin se on kirjoitettukkin, eli siis jos on kirjoitettu satu prinsessa ruususesta, niin kirjoitettua ei voida tulkita niin että, satu muuttuukin saduksi paroni von munchausen seikkailut eli lakia ei voida tulkista jos sitä pitää noudattaa tarkoin."

KKO käyttää julkista valtaa ja he tulkitsevat lakia,ei sitä pilkuntarkasti lueta.
Montako lakipyläkää löydät jotka ovat tulkinnanvaraisia? Perintökaaressa esimerkiksi niitä on aika monta..Siitä sitten laskemaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Tiede eli lakitiede (juridiikka) voi pellet ihan rauhassa kiistellä, kirjoitella mielipide-kirjojaan ja väittää niissä olevien asioiden pitävän paikkansa, mutta se on yksinomaan heidän NÄKEMYS JA TULKINTA, niin tällöin se ei ole laki"

Etkö tajua että oikeuskirjallisuus EI ole pelkästään kirjoittajien mielipiteitä kun ne kerran perustuu oikeuskäytäntöön?
Oletko tutustunyt yhteenkään oikeuskirjallisuuden kirjaan,siellä siteerataan jatkuvasti tuomioistuimien päätöksiä.(miksi asia on näin ja perustelut perään/tuomioistuimen päätös)

Jos KKO tekee ennakkopäätöksen koskien vaikka parkkipaten tapausta että saavatko he antaa yksityisoikeudellisen parkkimaksun ja jos saa niin silloin siitä tulee laki jota noudatetaan,vaikka itse lakipykälä olisikin tulkinnanvarainen.

"Eli tarkoittaa siis sitä, että jotka käyttää julkista valtaa kansalaiseen nähden tulee tarkastella lakia niin kuin se on kirjoitettukkin, eli siis jos on kirjoitettu satu prinsessa ruususesta, niin kirjoitettua ei voida tulkita niin että, satu muuttuukin saduksi paroni von munchausen seikkailut eli lakia ei voida tulkista jos sitä pitää noudattaa tarkoin."

KKO käyttää julkista valtaa ja he tulkitsevat lakia,ei sitä pilkuntarkasti lueta.
Montako lakipyläkää löydät jotka ovat tulkinnanvaraisia? Perintökaaressa esimerkiksi niitä on aika monta..Siitä sitten laskemaan.

Lue lisää

Eikö mene millään jakeluun, ettei kko, eikä muutkaan oikeudet noudata lakia päätöksiään tehdessään ja se johtuu ainoastaa vääristä opetusmetodeista.

Eikö millään mene jakeluun se, että EI LAKIA TULKITA, V A A N A S I A A LAKIIN NÄHDEN.

eli rikosasioissakin katsotaan ensin mitkä määritteet täyttyy, kuinka rikos on tehty ja VERRATAAN SELVÄKSI SAATUJA ASIOITA LAKIIN ja katsotaan mikä rikos on syntynyt ja jos on hiuksenhienoinen ero törkeän ja tavanomaisen rikoksen välillä, niin silloin pitäisi myös tuomion olla lievemmin perustein, eli kerro millä kohtaa lakia tulkitaan rikokseen nähden.

Myös liikennerikkeet/-rikokset katsotaan ensin minkä laatuisesta rikkomuksesta/rikoksesta on kyse, myöskin sopimuksien osalta katsotaan millainen sopimus on, mitä se sisältää, mitä sopimusehtoja on (laissa on selkeästi millaisia ehtoja ei saa olla) ja jos jokin ehto ei täytä eli on laissa mainittu kielletty ehto, niin sopimus on pätemätön joko ehdon osalta taikka kokonaan.

Ei laki ole missään tulkinnanvarainen ja jos olisi, niin tuota tulkinnanvaraisuutta käyttäisi kaikki rikolliset ja noinhan ne rikolliset kuvitteleekin, että laki on tulkintaa ja sitä käytetään hyväksi.

Taas hienosti tuli esiin ketä oikein oikeasti edustat, niin kerro minulle nyt, mille taholle lailla on suotu pysäköinninvalvonta, A) onko se suotu parkkipelleille, B) onko se suotu muulle yksityiselle henkilölle joka voi tuon valvontaoikeuden siirtää sopimuksella jollekkin muulle. C) onko se suotu yksityiselle maanomistajalle ja joka voi pysäköinninvalvonnan siirtää sopimuksella jollekkin muulle, vaiko D) ainoastaan poliisille ja heidän apunaan kunnallinen pysäköinninVALVONTA.

Jos vastaat oikein, saat kymmenen pistettä ja papukaijamerkin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö mene millään jakeluun, ettei kko, eikä muutkaan oikeudet noudata lakia päätöksiään tehdessään ja se johtuu ainoastaa vääristä opetusmetodeista.

Eikö millään mene jakeluun se, että EI LAKIA TULKITA, V A A N A S I A A LAKIIN NÄHDEN.

eli rikosasioissakin katsotaan ensin mitkä määritteet täyttyy, kuinka rikos on tehty ja VERRATAAN SELVÄKSI SAATUJA ASIOITA LAKIIN ja katsotaan mikä rikos on syntynyt ja jos on hiuksenhienoinen ero törkeän ja tavanomaisen rikoksen välillä, niin silloin pitäisi myös tuomion olla lievemmin perustein, eli kerro millä kohtaa lakia tulkitaan rikokseen nähden.

Myös liikennerikkeet/-rikokset katsotaan ensin minkä laatuisesta rikkomuksesta/rikoksesta on kyse, myöskin sopimuksien osalta katsotaan millainen sopimus on, mitä se sisältää, mitä sopimusehtoja on (laissa on selkeästi millaisia ehtoja ei saa olla) ja jos jokin ehto ei täytä eli on laissa mainittu kielletty ehto, niin sopimus on pätemätön joko ehdon osalta taikka kokonaan.

Ei laki ole missään tulkinnanvarainen ja jos olisi, niin tuota tulkinnanvaraisuutta käyttäisi kaikki rikolliset ja noinhan ne rikolliset kuvitteleekin, että laki on tulkintaa ja sitä käytetään hyväksi.

Taas hienosti tuli esiin ketä oikein oikeasti edustat, niin kerro minulle nyt, mille taholle lailla on suotu pysäköinninvalvonta, A) onko se suotu parkkipelleille, B) onko se suotu muulle yksityiselle henkilölle joka voi tuon valvontaoikeuden siirtää sopimuksella jollekkin muulle. C) onko se suotu yksityiselle maanomistajalle ja joka voi pysäköinninvalvonnan siirtää sopimuksella jollekkin muulle, vaiko D) ainoastaan poliisille ja heidän apunaan kunnallinen pysäköinninVALVONTA.

Jos vastaat oikein, saat kymmenen pistettä ja papukaijamerkin.

Lue lisää

"Eikö mene millään jakeluun, ettei kko, eikä muutkaan oikeudet noudata lakia päätöksiään tehdessään ja se johtuu ainoastaa vääristä opetusmetodeista."

Tämä on sinun mielipiteesi millä ei ole mitään yhteistä todellisuuden kanssa.

"Eikö millään mene jakeluun se, että EI LAKIA TULKITA, V A A N A S I A A LAKIIN NÄHDEN."

Kyllä lakia tulkitaan joka päivä useamman kerran,tämä on fakta.
Jopa perustuslakia tulkitaan.

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/muutoksenhakijalle/korkeimmanoikeudentuomioidenprejudikaattimerkitysjatuomioidenperustelut.html

"Ei laki ole missään tulkinnanvarainen ja jos olisi, niin tuota tulkinnanvaraisuutta käyttäisi kaikki rikolliset ja noinhan ne rikolliset kuvitteleekin, että laki on tulkintaa ja sitä käytetään hyväksi."

Jos laki on epäselvä,sitä tulkitaan,rikolliset myös käyttävät tätä hyväkseen..mm talousrikokset enimmäkseen.

"Taas hienosti tuli esiin ketä oikein oikeasti edustat, niin kerro minulle nyt, mille taholle lailla on suotu pysäköinninvalvonta, A) onko se suotu parkkipelleille, B) onko se suotu muulle yksityiselle henkilölle joka voi tuon valvontaoikeuden siirtää sopimuksella jollekkin muulle. C) onko se suotu yksityiselle maanomistajalle ja joka voi pysäköinninvalvonnan siirtää sopimuksella jollekkin muulle, vaiko D) ainoastaan poliisille ja heidän apunaan kunnallinen pysäköinninVALVONTA."

En edusta ketään ja en ainakaan parkkipatea ja kumppaneita.
Pysäköinninvalvontaa voi suorittaa kuka tahansa yksityisellä maalla,julkinen paikka on asia erikseen.Huomaa myös että parkkisakko ja yksityisoikeudellinen parkkimaksu ovat 2 eri asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Eikö mene millään jakeluun, ettei kko, eikä muutkaan oikeudet noudata lakia päätöksiään tehdessään ja se johtuu ainoastaa vääristä opetusmetodeista."

Tämä on sinun mielipiteesi millä ei ole mitään yhteistä todellisuuden kanssa.

"Eikö millään mene jakeluun se, että EI LAKIA TULKITA, V A A N A S I A A LAKIIN NÄHDEN."

Kyllä lakia tulkitaan joka päivä useamman kerran,tämä on fakta.
Jopa perustuslakia tulkitaan.

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/muutoksenhakijalle/korkeimmanoikeudentuomioidenprejudikaattimerkitysjatuomioidenperustelut.html

"Ei laki ole missään tulkinnanvarainen ja jos olisi, niin tuota tulkinnanvaraisuutta käyttäisi kaikki rikolliset ja noinhan ne rikolliset kuvitteleekin, että laki on tulkintaa ja sitä käytetään hyväksi."

Jos laki on epäselvä,sitä tulkitaan,rikolliset myös käyttävät tätä hyväkseen..mm talousrikokset enimmäkseen.

"Taas hienosti tuli esiin ketä oikein oikeasti edustat, niin kerro minulle nyt, mille taholle lailla on suotu pysäköinninvalvonta, A) onko se suotu parkkipelleille, B) onko se suotu muulle yksityiselle henkilölle joka voi tuon valvontaoikeuden siirtää sopimuksella jollekkin muulle. C) onko se suotu yksityiselle maanomistajalle ja joka voi pysäköinninvalvonnan siirtää sopimuksella jollekkin muulle, vaiko D) ainoastaan poliisille ja heidän apunaan kunnallinen pysäköinninVALVONTA."

En edusta ketään ja en ainakaan parkkipatea ja kumppaneita.
Pysäköinninvalvontaa voi suorittaa kuka tahansa yksityisellä maalla,julkinen paikka on asia erikseen.Huomaa myös että parkkisakko ja yksityisoikeudellinen parkkimaksu ovat 2 eri asiaa.

Lue lisää

Esitä määritelmä YKSITYISALUEESTA, minä esitän yhdenlaisen, samoin kuin pysäköinninvalvontaoikeuden ja kenellä se on,

Se on pysäköinnin valvontaa, sillä ei ole merkitystä onko se sopimussakko, sanktiomaksu, pysäköintimaksu jos sitä pysäköintiä valvotaan, niin millään maksun nimikkeellä ei ole merkitystä.

Jos ja kun yksityinen soittaa parkkipellelle, että täällä on taas yksi, joko väärin pysäköinyt taikka luvatta, niin SE VALVONTA TOTEUTUU JO TUOSSA, samoin kuin jonkun omistamassa parkkihallissa MIKÄ ON TARKOITETTU yleiselle liikenteelle ja sitä pysäköintiä VALVOTAAN yksityisen toimesta NIIN SE VALVONTA toteutuu taaskin tuossa jo.

Ei voida vetäytyä jonkun sopimuksen taakse, taikka että kun ei ole kyse pysäköintivirhemaksusta, niin se on laillista.

Se on silloin laitonta jos kyseessä on pysäköinninvalvonta koska sitä saa suorittaa vain poliisi ja sen apuna kunnallinen PYSÄKÖINNINVALVONTA ja kun ei ole oikeutta ptsäköinninvalvontaankaan, niin silloin ei ole oikeutta ottaa siitä mitään maksujakaan, eikä yksityinenkään edes voi tehdä sopimusta jolla siirretään pysäköinninvalvonta jollekkin muulle, KOSKA EI HÄNELLÄKÄÄN OLE OLLUT siihen edes oikeuttakaan.

Erittäin yksinkertainen asia.

En kyllä ymmärrä miten yksityiset pysäköintifirmat liityvät tähän aiheeseen, mutta tämä asiahan on jo ratkaistu KKO:ssa asti ja oikeus sanktioon oli.

https://www.kuusivaara.fi/yksityinen-pysakoinninvalvonta/

Anonyymi kirjoitti:

Esitä määritelmä YKSITYISALUEESTA, minä esitän yhdenlaisen, samoin kuin pysäköinninvalvontaoikeuden ja kenellä se on,

Se on pysäköinnin valvontaa, sillä ei ole merkitystä onko se sopimussakko, sanktiomaksu, pysäköintimaksu jos sitä pysäköintiä valvotaan, niin millään maksun nimikkeellä ei ole merkitystä.

Jos ja kun yksityinen soittaa parkkipellelle, että täällä on taas yksi, joko väärin pysäköinyt taikka luvatta, niin SE VALVONTA TOTEUTUU JO TUOSSA, samoin kuin jonkun omistamassa parkkihallissa MIKÄ ON TARKOITETTU yleiselle liikenteelle ja sitä pysäköintiä VALVOTAAN yksityisen toimesta NIIN SE VALVONTA toteutuu taaskin tuossa jo.

Ei voida vetäytyä jonkun sopimuksen taakse, taikka että kun ei ole kyse pysäköintivirhemaksusta, niin se on laillista.

Se on silloin laitonta jos kyseessä on pysäköinninvalvonta koska sitä saa suorittaa vain poliisi ja sen apuna kunnallinen PYSÄKÖINNINVALVONTA ja kun ei ole oikeutta ptsäköinninvalvontaankaan, niin silloin ei ole oikeutta ottaa siitä mitään maksujakaan, eikä yksityinenkään edes voi tehdä sopimusta jolla siirretään pysäköinninvalvonta jollekkin muulle, KOSKA EI HÄNELLÄKÄÄN OLE OLLUT siihen edes oikeuttakaan.

Erittäin yksinkertainen asia.

Lue lisää

"Erittäin yksinkertainen asia."

Niinhän sinä luulet,fakta kuitenkin on se että KKO on siunannut asian joten laillista puuhaa se on.

Taas sinun mielipiteellä ei ole mitään väliä.

"Se on pysäköinnin valvontaa, sillä ei ole merkitystä onko se sopimussakko, sanktiomaksu, pysäköintimaksu jos sitä pysäköintiä valvotaan, niin millään maksun nimikkeellä ei ole merkitystä."

Edelleen yksityisellä maa-alueella pysäköintiä voi maanomistaja valvoa ja maanomistaja voi tämän oikeuden delegoida vaikkapa parkkipatelle.
Tiesit varmaan sen että parkkipirkoilla EI ole oikeutta harrastaa pysäköinninvalvontaa yksityisalueella ilman maanomistajan suostumusta.

Fakta on se että pysäköintivirhemaksu ja yksityisoikeudellinen valvontamaksu ovat juridisesti 2 eri asiaa,jos et tätä tiennyt niin nyt tiedät.

Parkkipirkko ei voi lätkästä yksityisoikeudellista valvontamaksua ja parkkipate taasen ei voi lätkäistä pysäköintivirhemaksua.

Sulla tuo lakitietämys on totaalisen hukassa kun et erota niitä kahta maksua toisistaan.

"En kyllä ymmärrä miten yksityiset pysäköintifirmat liityvät tähän aiheeseen, mutta tämä asiahan on jo ratkaistu KKO:ssa asti ja oikeus sanktioon oli. "

Vaikka asiasta on oikeudenpäätös niin se ei merkitse lawetorderille yhtään mitään,hänen mielestään KKO on väärässä/tehnyt lainvastaisen päätöksen.

"Esitä määritelmä YKSITYISALUEESTA, minä esitän yhdenlaisen, samoin kuin pysäköinninvalvontaoikeuden ja kenellä se on,"

Vai määritelmä..Minä omistan kahden hehtaarin maa-alueen jossa on pieni kauppa,kaupan edessä on parkkipaikka. Kuka saa valvoa parkkipaikan pysäköintiä?No mitä tietenkin,ja minä voin delegoida sen vaikkapa parkkipatelle jos haluan..KKO:n päätös antaa minulle luvan valvoa omaa parkkipaikkaani,ei se asia siitä miksikään muutu vaikka olet eri mieltä asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä määritelmä YKSITYISALUEESTA, minä esitän yhdenlaisen, samoin kuin pysäköinninvalvontaoikeuden ja kenellä se on,

Se on pysäköinnin valvontaa, sillä ei ole merkitystä onko se sopimussakko, sanktiomaksu, pysäköintimaksu jos sitä pysäköintiä valvotaan, niin millään maksun nimikkeellä ei ole merkitystä.

Jos ja kun yksityinen soittaa parkkipellelle, että täällä on taas yksi, joko väärin pysäköinyt taikka luvatta, niin SE VALVONTA TOTEUTUU JO TUOSSA, samoin kuin jonkun omistamassa parkkihallissa MIKÄ ON TARKOITETTU yleiselle liikenteelle ja sitä pysäköintiä VALVOTAAN yksityisen toimesta NIIN SE VALVONTA toteutuu taaskin tuossa jo.

Ei voida vetäytyä jonkun sopimuksen taakse, taikka että kun ei ole kyse pysäköintivirhemaksusta, niin se on laillista.

Se on silloin laitonta jos kyseessä on pysäköinninvalvonta koska sitä saa suorittaa vain poliisi ja sen apuna kunnallinen PYSÄKÖINNINVALVONTA ja kun ei ole oikeutta ptsäköinninvalvontaankaan, niin silloin ei ole oikeutta ottaa siitä mitään maksujakaan, eikä yksityinenkään edes voi tehdä sopimusta jolla siirretään pysäköinninvalvonta jollekkin muulle, KOSKA EI HÄNELLÄKÄÄN OLE OLLUT siihen edes oikeuttakaan.

Erittäin yksinkertainen asia.

Lue lisää

Korkein oikeus on antanut asiasta enakkopäätöksen KKO 2011:43. Kysymys ei ole viranomaisvallan käyttämisestä, vaan sopimuksesta.

Ymmärtääkö lawetorder sopimuksen ja viranomaisvallan käytön eron?

Teet sopimuksen,rikot sopimusta,maksat siitä sanktion,perusperiaate yksityisestä valvontamaksusta.

Eiköhän tämä rinnastus jollain tavalla viivästyneelle maksulle maksettavaan viivästyskorkoon, sanktiohan sekin.

Anonyymi kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miten yksityiset pysäköintifirmat liityvät tähän aiheeseen, mutta tämä asiahan on jo ratkaistu KKO:ssa asti ja oikeus sanktioon oli.

https://www.kuusivaara.fi/yksityinen-pysakoinninvalvonta/

Lue lisää

Se on tullut vain sillä perusteella, koska korkeinta oikeutta joko harhaanjohdettiin aika hyvin, taikka sitten jollakin on siinä asiassa ollut oma lehmä ojassa.

Harhautus tapahtui kun vedottiin vain ja ainoastaan siihen, että kyse on yksityisoikeudellisesta sopimusrikkomuksesta, vasta puoli ei edes tajunnut sitä tosiseikastoa, että kyse on pysäköinninvalvonnasta ja joka on täysin laitonta yksityisellä, oli se firma taikka ei.

Korkein oikeus ei puuttunut ollenkaan siihen kysymykseen onko tuo valvonta edes oikeutettua eli kyseinen päätös on nahkapäätös jolla ei ole oikeammin mitään merkitystä ja tuohon ei edes voi vedota, koska se ei noudata lakeja kaikilta osin, vain idiootti vetoaa tuohon päätökseen.

Huomioi se seikka, että perustuslakivaliokunta on kun on rikoslaki ollut lausuntokierroksella, niin tuon määritelmän osalta lausunut, että yksityisalueeksi on päädytty myös jokamiesoikeuksien perusteella, että myös tieliikennelainsäädäntö huomioon ottaen alue määrittelyissä ja siksi on yksityisalue katsottu oikeaksi rajata vain asukkaan pihaksi, sijaitsi se sitten omakoti- tai rivitalossa yksityisenä pihana eli se alue mikä rivitalossa on huoneiston kohdalla ja kerrostalossa se yksityisalue on rappukäytävä, eli kerrostalon piha-alue, että pysäköintialue, niin rivi- kuin kerrostalossa on yleistäaluetta.

Lisäksi tuosta pysäköinninvalvonnasta, että yksityisistä valvojista alkaa oleen jo niin paljon netissä ja kaikki kielteisiä, että tyhmemmänkin jo pitäisi alkaa tajuamaan sen laittomuus, Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, tutkielmia ja muuta aineistoa.

Voin antaa kymmeniä linkkejä jos tarvit.

Seuraavaksi jälleen lainkohtia, josko pikkuhiljaa alkaisi sinne pipiseen päähän uppoamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Se on tullut vain sillä perusteella, koska korkeinta oikeutta joko harhaanjohdettiin aika hyvin, taikka sitten jollakin on siinä asiassa ollut oma lehmä ojassa.

Harhautus tapahtui kun vedottiin vain ja ainoastaan siihen, että kyse on yksityisoikeudellisesta sopimusrikkomuksesta, vasta puoli ei edes tajunnut sitä tosiseikastoa, että kyse on pysäköinninvalvonnasta ja joka on täysin laitonta yksityisellä, oli se firma taikka ei.

Korkein oikeus ei puuttunut ollenkaan siihen kysymykseen onko tuo valvonta edes oikeutettua eli kyseinen päätös on nahkapäätös jolla ei ole oikeammin mitään merkitystä ja tuohon ei edes voi vedota, koska se ei noudata lakeja kaikilta osin, vain idiootti vetoaa tuohon päätökseen.

Huomioi se seikka, että perustuslakivaliokunta on kun on rikoslaki ollut lausuntokierroksella, niin tuon määritelmän osalta lausunut, että yksityisalueeksi on päädytty myös jokamiesoikeuksien perusteella, että myös tieliikennelainsäädäntö huomioon ottaen alue määrittelyissä ja siksi on yksityisalue katsottu oikeaksi rajata vain asukkaan pihaksi, sijaitsi se sitten omakoti- tai rivitalossa yksityisenä pihana eli se alue mikä rivitalossa on huoneiston kohdalla ja kerrostalossa se yksityisalue on rappukäytävä, eli kerrostalon piha-alue, että pysäköintialue, niin rivi- kuin kerrostalossa on yleistäaluetta.

Lisäksi tuosta pysäköinninvalvonnasta, että yksityisistä valvojista alkaa oleen jo niin paljon netissä ja kaikki kielteisiä, että tyhmemmänkin jo pitäisi alkaa tajuamaan sen laittomuus, Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, tutkielmia ja muuta aineistoa.

Voin antaa kymmeniä linkkejä jos tarvit.

Seuraavaksi jälleen lainkohtia, josko pikkuhiljaa alkaisi sinne pipiseen päähän uppoamaan.

Lue lisää

Tämän ketjun taas sekoitti joku oikeasti luridiikka- ja parkkipelle, en minä.

24 luku (9.6.2000/531)
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta

11 § (9.6.2000/531)
Määritelmä

Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja -------->>>>!!!!!!asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen!!!!!!<<<<------- (Huom. !!!!ELI YKSITYISALUE ON VAIN ASUKKAAN PIHA!!! Tämä siis tarkoittaa sitä, että yksityisalue on jo määritelty rikoslaissa).


Lisäksi tieliikennelaissa on määritelty myös yksityistie sellaiseksi jota käytetään yleisessä liikennekäytössä, aivan samoin on kerros- rivitalon pysäköintialue yleisessä liikennnekäytössä, samoin ovat yksityisen kaupan tai muun vastaavan pysäköintialue yleisessä liikenne käytössä tai yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue.

Poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonnalla on oikeus antaa pysäköinnin virhemaksu MYÖS KERROSTALON pysäköintialueella kun heidät kutsutaan (valtuutus) paikalle.

Tuo parkkipellepatrolin valitus oikeuskanslerille siitä ettei kunnallinen tullut paikalle hänen soittaessaan kunnalliseen valvontaan, oli pelleilyä ja koettelua kuinka siihen suhtaudutaan ja näin muka saadaan oleen oikeus antaa valvontamaksu, myös ei niin yksityisellä alueella (huoltoaseman ja kaupan yhteinen piha-alue).


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110727
Laki pysäköinninvalvonnasta

10 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.

11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan

Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.

Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuustoa kuultuaan ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon peruuttaa luvan tai muuttaa sen ehtoja, jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu taikka valvontatointa ei muutoin ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Ennen luvan peruuttamista aluehallintoviraston on kuitenkin kehotettava kuntaa kohtuullisessa määräajassa korjaamaan havaitut puutteet. Kunnanvaltuusto voi tehdä esityksen luvan peruuttamisesta tai ehtojen muuttamisesta.
12 §
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja -tarkastajan kelpoisuusvaatimukset ja virkasuhde

Kunnallisen pysäköinninvalvojan kelpoisuusvaatimuksena kunnassa on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys liikennekysymyksiin.

Pysäköinnintarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä ja joutokäyntiä koskevien sääntöjen tuntemus.

Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja pysäköinnintarkastajan on oltava virkasuhteessa julkisyhteisöön.


Tieliikennelaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä.
2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai ------->>>>>muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta<<<<<-----;
36 §
Pysäyttäminen ja pysäköinti

Jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Tämän ketjun taas sekoitti joku oikeasti luridiikka- ja parkkipelle, en minä.

24 luku (9.6.2000/531)
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta

11 § (9.6.2000/531)
Määritelmä

Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja -------->>>>!!!!!!asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen!!!!!!<<<<------- (Huom. !!!!ELI YKSITYISALUE ON VAIN ASUKKAAN PIHA!!! Tämä siis tarkoittaa sitä, että yksityisalue on jo määritelty rikoslaissa).


Lisäksi tieliikennelaissa on määritelty myös yksityistie sellaiseksi jota käytetään yleisessä liikennekäytössä, aivan samoin on kerros- rivitalon pysäköintialue yleisessä liikennnekäytössä, samoin ovat yksityisen kaupan tai muun vastaavan pysäköintialue yleisessä liikenne käytössä tai yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue.

Poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonnalla on oikeus antaa pysäköinnin virhemaksu MYÖS KERROSTALON pysäköintialueella kun heidät kutsutaan (valtuutus) paikalle.

Tuo parkkipellepatrolin valitus oikeuskanslerille siitä ettei kunnallinen tullut paikalle hänen soittaessaan kunnalliseen valvontaan, oli pelleilyä ja koettelua kuinka siihen suhtaudutaan ja näin muka saadaan oleen oikeus antaa valvontamaksu, myös ei niin yksityisellä alueella (huoltoaseman ja kaupan yhteinen piha-alue).


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110727
Laki pysäköinninvalvonnasta

10 §
Toimivaltaiset viranomaiset

Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.

11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan

Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.

Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.

Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuustoa kuultuaan ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon peruuttaa luvan tai muuttaa sen ehtoja, jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu taikka valvontatointa ei muutoin ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Ennen luvan peruuttamista aluehallintoviraston on kuitenkin kehotettava kuntaa kohtuullisessa määräajassa korjaamaan havaitut puutteet. Kunnanvaltuusto voi tehdä esityksen luvan peruuttamisesta tai ehtojen muuttamisesta.
12 §
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja -tarkastajan kelpoisuusvaatimukset ja virkasuhde

Kunnallisen pysäköinninvalvojan kelpoisuusvaatimuksena kunnassa on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys liikennekysymyksiin.

Pysäköinnintarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä ja joutokäyntiä koskevien sääntöjen tuntemus.

Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja pysäköinnintarkastajan on oltava virkasuhteessa julkisyhteisöön.


Tieliikennelaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä.
2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai ------->>>>>muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta<<<<<-----;
36 §
Pysäyttäminen ja pysäköinti

Jatkuu.

Lue lisää

Jatkoa: Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain tien oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu. Taajamassa vasemmalle puolelle tietä pysäyttäminen ja pysäköinti on sallittu myös kaksisuuntaisella tiellä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä.

Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle tien reunaa.
37 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä.

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä:

1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta;

2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;

3) niin lähellä rautatien tai raitiovaunun kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle;

4) siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy;

Eli pysäköintivirheet on jo sanktioitu laissa eli ne sanktiointioikeudet on vain ja ainoastaan viranomaisilla.

Anonyymi kirjoitti:

Se on tullut vain sillä perusteella, koska korkeinta oikeutta joko harhaanjohdettiin aika hyvin, taikka sitten jollakin on siinä asiassa ollut oma lehmä ojassa.

Harhautus tapahtui kun vedottiin vain ja ainoastaan siihen, että kyse on yksityisoikeudellisesta sopimusrikkomuksesta, vasta puoli ei edes tajunnut sitä tosiseikastoa, että kyse on pysäköinninvalvonnasta ja joka on täysin laitonta yksityisellä, oli se firma taikka ei.

Korkein oikeus ei puuttunut ollenkaan siihen kysymykseen onko tuo valvonta edes oikeutettua eli kyseinen päätös on nahkapäätös jolla ei ole oikeammin mitään merkitystä ja tuohon ei edes voi vedota, koska se ei noudata lakeja kaikilta osin, vain idiootti vetoaa tuohon päätökseen.

Huomioi se seikka, että perustuslakivaliokunta on kun on rikoslaki ollut lausuntokierroksella, niin tuon määritelmän osalta lausunut, että yksityisalueeksi on päädytty myös jokamiesoikeuksien perusteella, että myös tieliikennelainsäädäntö huomioon ottaen alue määrittelyissä ja siksi on yksityisalue katsottu oikeaksi rajata vain asukkaan pihaksi, sijaitsi se sitten omakoti- tai rivitalossa yksityisenä pihana eli se alue mikä rivitalossa on huoneiston kohdalla ja kerrostalossa se yksityisalue on rappukäytävä, eli kerrostalon piha-alue, että pysäköintialue, niin rivi- kuin kerrostalossa on yleistäaluetta.

Lisäksi tuosta pysäköinninvalvonnasta, että yksityisistä valvojista alkaa oleen jo niin paljon netissä ja kaikki kielteisiä, että tyhmemmänkin jo pitäisi alkaa tajuamaan sen laittomuus, Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, tutkielmia ja muuta aineistoa.

Voin antaa kymmeniä linkkejä jos tarvit.

Seuraavaksi jälleen lainkohtia, josko pikkuhiljaa alkaisi sinne pipiseen päähän uppoamaan.

Lue lisää

"Korkein oikeus ei puuttunut ollenkaan siihen kysymykseen onko tuo valvonta edes oikeutettua eli kyseinen päätös on nahkapäätös jolla ei ole oikeammin mitään merkitystä ja tuohon ei edes voi vedota, koska se ei noudata lakeja kaikilta osin, vain idiootti vetoaa tuohon päätökseen."

Kun päätös on tehty niin sitä noudatetaan.
Toiseksi siinä ei ole edes kyse pysäköinnin valvonnasta vaan siitä että sopimuksen toinen osapuoli rikkoo sopimusta ja näin ollen saa siitä sanktion.
Matti meikäläisen silmissä se voi näyttää pysäköinninvalvonnalta mutta juridisesti siinä on kyse aivan muusta.Tätä kohtaa sä et ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Korkein oikeus on antanut asiasta enakkopäätöksen KKO 2011:43. Kysymys ei ole viranomaisvallan käyttämisestä, vaan sopimuksesta.

Ymmärtääkö lawetorder sopimuksen ja viranomaisvallan käytön eron?

Teet sopimuksen,rikot sopimusta,maksat siitä sanktion,perusperiaate yksityisestä valvontamaksusta.

Lue lisää

Niin sanoitko jotain valvontamaksusta?

Kenellä se pysäköinninvalvontaoikeus olikaan lain mukaan?

Tuo oli nopein itsensä pussiin kirjoittaminen, etten nopeampaa ole lukenut.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkoa: Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain tien oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu. Taajamassa vasemmalle puolelle tietä pysäyttäminen ja pysäköinti on sallittu myös kaksisuuntaisella tiellä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä.

Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle tien reunaa.
37 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä.

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä:

1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta;

2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;

3) niin lähellä rautatien tai raitiovaunun kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle;

4) siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy;

Eli pysäköintivirheet on jo sanktioitu laissa eli ne sanktiointioikeudet on vain ja ainoastaan viranomaisilla.

Lue lisää

"Eli pysäköintivirheet on jo sanktioitu laissa eli ne sanktiointioikeudet on vain ja ainoastaan viranomaisilla."

Koita nyt käsittää se fakta että kyse ei ole pysäköintivirhemaksusta vaan sopimusrikkomuksen maksusta,nämä 2 asiaa ovat juridisesti eri asioista ja niitä säätelee eri lait.Suomessa on hyvin laaja oikeus tehdä erinäisiä sopimuksia ja sopimuksiin voidaan kirjata erinäisiä sanktioita.

Anonyymi kirjoitti:

"Eli pysäköintivirheet on jo sanktioitu laissa eli ne sanktiointioikeudet on vain ja ainoastaan viranomaisilla."

Koita nyt käsittää se fakta että kyse ei ole pysäköintivirhemaksusta vaan sopimusrikkomuksen maksusta,nämä 2 asiaa ovat juridisesti eri asioista ja niitä säätelee eri lait.Suomessa on hyvin laaja oikeus tehdä erinäisiä sopimuksia ja sopimuksiin voidaan kirjata erinäisiä sanktioita.

Lue lisää

Et näemmä ymmärrä lukemaasi ollenkaan.

Kuinka voi tehdä sopimuksen sellaisen kanssa jolla ei ole edes oikeutta valvontaan pysäköinnistä, se muuten on ihan sopimuslaissakin, että sopimus on pätemätön jos se tehdään sellaisesta asiasta josta ei ole laillisia oikeuksia sopia.

Anonyymi kirjoitti:

Et näemmä ymmärrä lukemaasi ollenkaan.

Kuinka voi tehdä sopimuksen sellaisen kanssa jolla ei ole edes oikeutta valvontaan pysäköinnistä, se muuten on ihan sopimuslaissakin, että sopimus on pätemätön jos se tehdään sellaisesta asiasta josta ei ole laillisia oikeuksia sopia.

Lue lisää

"Et näemmä ymmärrä lukemaasi ollenkaan.

Kuinka voi tehdä sopimuksen sellaisen kanssa jolla ei ole edes oikeutta valvontaan pysäköinnistä, se muuten on ihan sopimuslaissakin, että sopimus on pätemätön jos se tehdään sellaisesta asiasta josta ei ole laillisia oikeuksia sopia."

EI vaan sinä et ymmärrä lukemaasi,kun kerta KKO on asian siunannut niin sehän on laillista ja oikeutettua.Toisinsanoen sopimus on pätevä.Ei se muutu pätemättömäksi vaikka kuinka yrität.

Anonyymi kirjoitti:

Et näemmä ymmärrä lukemaasi ollenkaan.

Kuinka voi tehdä sopimuksen sellaisen kanssa jolla ei ole edes oikeutta valvontaan pysäköinnistä, se muuten on ihan sopimuslaissakin, että sopimus on pätemätön jos se tehdään sellaisesta asiasta josta ei ole laillisia oikeuksia sopia.

Lue lisää

"Kuinka voi tehdä sopimuksen sellaisen kanssa jolla ei ole edes oikeutta valvontaan pysäköinnistä"

JA edelleen yksityisalueella maanomistajalla on oikeus valvoa pysäköintiä oman mielensä mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Kuinka voi tehdä sopimuksen sellaisen kanssa jolla ei ole edes oikeutta valvontaan pysäköinnistä"

JA edelleen yksityisalueella maanomistajalla on oikeus valvoa pysäköintiä oman mielensä mukaan.

Lue lisää

Esitä nyt jo se maanomistajan yksityisalue virolainen.

On tämä nyt yhtä perkeleen jankkaamista kun se pysäköinninvalvontaoikeus on ainoastaan viranomaisilla, niin YKSITYISALUEILLA kuin myös yleisillä alueilla, se ei muuksi muutu vaikka kuinka jankkaatte sopimuksista taikka korkeimman oikeuden nahkapäätöksestä.

Se virolainen on muuten ihan samaa paskaa kuin on korkeimmassa oikeudessa olleet ja olevat jankkaajat.

Miksette te parkkipellet vie niitä maksamattomia maksuja ja esitä, että ne on pysäköinninvalvonta ja sopimusperusteisia pysäköintimaksuja

Anonyymi kirjoitti:

Esitä nyt jo se maanomistajan yksityisalue virolainen.

On tämä nyt yhtä perkeleen jankkaamista kun se pysäköinninvalvontaoikeus on ainoastaan viranomaisilla, niin YKSITYISALUEILLA kuin myös yleisillä alueilla, se ei muuksi muutu vaikka kuinka jankkaatte sopimuksista taikka korkeimman oikeuden nahkapäätöksestä.

Se virolainen on muuten ihan samaa paskaa kuin on korkeimmassa oikeudessa olleet ja olevat jankkaajat.

Miksette te parkkipellet vie niitä maksamattomia maksuja ja esitä, että ne on pysäköinninvalvonta ja sopimusperusteisia pysäköintimaksuja

Lue lisää

Palaako taas sulla käpy?

Vedä välillä henkeä,kyykisty ja pierase.

"Esitä nyt jo se maanomistajan yksityisalue virolainen."

Kun et tiedä edes että mikä on yksityisalue niin kyllä on asiat huonosti.

"On tämä nyt yhtä perkeleen jankkaamista kun se pysäköinninvalvontaoikeus on ainoastaan viranomaisilla, niin YKSITYISALUEILLA kuin myös yleisillä alueilla, "

Sakotusoikeus on vain jos maanomistaja on antanut siihen luvan,yksityisalueella siis.

"2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä, jos:

1) pysäköintivirhe tai joutokäyntirikkomus käsitellään rikosasioista säädetyssä järjestyksessä;

2) pysäköintivirheen tai joutokäyntirikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta.

Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta."

Jos mä omistan tontin keskellä helsinkiä niin ei sinne tule viranomainen sakottamaan ilman minun lupaani,siinä sulle määritelmä yksityisalueesta.

Anonyymi kirjoitti:

Palaako taas sulla käpy?

Vedä välillä henkeä,kyykisty ja pierase.

"Esitä nyt jo se maanomistajan yksityisalue virolainen."

Kun et tiedä edes että mikä on yksityisalue niin kyllä on asiat huonosti.

"On tämä nyt yhtä perkeleen jankkaamista kun se pysäköinninvalvontaoikeus on ainoastaan viranomaisilla, niin YKSITYISALUEILLA kuin myös yleisillä alueilla, "

Sakotusoikeus on vain jos maanomistaja on antanut siihen luvan,yksityisalueella siis.

"2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä, jos:

1) pysäköintivirhe tai joutokäyntirikkomus käsitellään rikosasioista säädetyssä järjestyksessä;

2) pysäköintivirheen tai joutokäyntirikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta.

Jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella tai maastossa, pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä eikä rengaslukkoa käyttää ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta."

Jos mä omistan tontin keskellä helsinkiä niin ei sinne tule viranomainen sakottamaan ilman minun lupaani,siinä sulle määritelmä yksityisalueesta.

Lue lisää

Vastauksesi on juurikin sellainen kuin osasin odottaa, eli tekeydytään tyhmäksi maalaistollukaksi.

Se on ihan se ja sama vaikka omistaisit kymmenen tonttia helsingistä taikka virolahdelta, niin yksityisalueen määritelmä ON JO LAISSA ja jos et osaa sitä hakea tai löydä, niin ei sitä sinulle kannata edes kultalusikalla viisoa, mutta vihjaisen, lue tämä ketju läpi kokonaan, etsivä löytää.

Eikä siihen erikseen tarvitse kysyä lupaa, vaan eräs asia sen jo määrittää, joten laitappa ne kaksi kuivaa hernettäsi koliseen, ehkä saat ruikkulöpsinä ahaa-elämyksen.

Mulle ihan sama, koska tutkinta tämän yksityisen pysäköinninvalvonnan osalta on jo aloitettu.

Lisäksi mulle se ja sama vaikka nämä parkkipellet siellä maanomistajan pellonlaidalla kyttäävät pysäköimistä, vaikkei niillä edes siihenkään valtuudet riitä, vaan ainoastaan laissa määritellyllä yksityisalueella ne voivat olla, muttei jos alue on yleisessä liikennekäytössä

Oikeuskäytäntö nyt vaan ei ole laki, koska oikeuskäytäntö on lain tulkintaa, oikeustiede ei myöskään ole laki, vaan se on yksi tieteen haara jolla tehdään tutkielmia, väitteitä ja ja tutkimusaineistoa.

Oikeuskäytäntö ei myöskään ole LAIN KÄYTTÖÄ sellaisenaan kuin laki on tarkoitettukkin.

Eli älkää sekoittako tiedettä lakiin, koska se tiede ei ole laki, erittäin yksinkertaista ymmärtää selkeä asia.

Heh, joku jaksaa vielä vängätä Lawetorderin kanssa eli tyypin, joka ei osaa edes oikeustieteen alkeita, ei tiedä peruskäsitteitä eli esim. mikä on kiinteistö, eikä taida enää itsekään muistaa, mitä yrittää väittää - tai miten se liittyy tähän keskusteluun.

Se in jännää tämä laki, kun halutaan, että laki on oman mieleinen, sitä vaikka vääristellää taikka väännetään eri muotoon, mutta tässä ihan alkuperäinen: "17 luku
Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden luovuttamisesta
1 §

Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.

Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
2 §

Lahjanlupaukseen, jota ei ole täytettävä antajan eläessä, on sovellettava, mitä testamentista on säädetty.
2 a § (15.6.2007/710)

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa (120/2004) ja ulosottokaaressa (705/2007).
3 §

Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja !!!!!!!!------>>>>voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle<<<<---- (ELI TOISELLE PESÄNOSAKKAALLE) pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti. (Kannattaa ihan vasiten lukaista hallituksen esityksiä läpi).
18 luku"

Luridiikka kun ei ole laki, oikeusistuimet eivät voi säätää lakeja, liridiikkakirjallisuudet/kirjoittajat eivät säädä lakeja

Olet ymmärtänyt tuon lainkohdan väärin. "Toiselle" ei tarkoita toista osakasta.

Jos sinua niin kovasti kiinnostaa keskustella juridiikasta, niin lue joskus joku alan kirja, niin sitten ehkä käsitteet hahmottuvat ja on helpompi ymmärtää asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Se in jännää tämä laki, kun halutaan, että laki on oman mieleinen, sitä vaikka vääristellää taikka väännetään eri muotoon, mutta tässä ihan alkuperäinen: "17 luku
Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden luovuttamisesta
1 §

Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.

Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
2 §

Lahjanlupaukseen, jota ei ole täytettävä antajan eläessä, on sovellettava, mitä testamentista on säädetty.
2 a § (15.6.2007/710)

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa (120/2004) ja ulosottokaaressa (705/2007).
3 §

Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja !!!!!!!!------>>>>voivat perittävän kuoltua luovuttaa toiselle<<<<---- (ELI TOISELLE PESÄNOSAKKAALLE) pesäosuutensa. Luovutus on tehtävä kirjallisesti. (Kannattaa ihan vasiten lukaista hallituksen esityksiä läpi).
18 luku"

Luridiikka kun ei ole laki, oikeusistuimet eivät voi säätää lakeja, liridiikkakirjallisuudet/kirjoittajat eivät säädä lakeja

Lue lisää

Moneskohan kerta oli taas kun menee lawetorderilla ihan metsään..ei riitä sormet eikä varpaat.
Osaakohan lawetorder käyttää googlea,sillä löytyy tusina lakisivustoa jossa todetaan se fakta että pesäosuuden voi luovuttaa ulkopuolisille.
Myös oikeuskäytäntöä löytyy googlaamalla.
Asiasta on näytetty oikeuskirjallisuutta ja kko:n päätös,silti ei mene jakeluun,on se kumma juttu.

"Eikä siihen erikseen tarvitse kysyä lupaa, vaan eräs asia sen jo määrittää, joten laitappa ne kaksi kuivaa hernettäsi koliseen, ehkä saat ruikkulöpsinä ahaa-elämyksen."

Väittääkö Lawetti että parkkipirkkojen ei tarvitse kysyä lupaa yksityisalueen maanomistajalta/haltijalta ennen kuin alkavat sakottamaan?

Jos väittää niin väärässä taas ollaan kuin käki.
Selkeästihän se laissa lukee että ensin kysellään lupa ja sitten vasta sakotetaan jos lupa on annettu.