Jälleensyntyminen

harvest

http://koti.phnet.fi/elohim/jalleensyntyminen



Jos aloitamme tutkimusretken Uuden aikakauden liikkeen sekä myös itämaisten uskontojen peruskäsityksistä, on se ehkä hyvä aloittaa jälleensyntymisestä. Tämä oppi on nimittäin taustalla lähes kaikessa Uuden aikakauden opetuksessa ja se on myös itämaisen maailmankuvan eli hindulaisuuden ja buddhalaisuuden perususkomus. Sen yleisyydestä on arvioitu, että länsimaissa ihmisistä n. 25 % uskoo siihen, mutta Intiassa ja muissa Aasian maissa, joista tämä oppi on peräisin, on luku tietenkin paljon suurempi. Siellä, eli lähinnä Intiassa ja muissa Aasian maissa, jälleensyntymistä onkin opetettu perusteellisesti jo ainakin 2000 vuoden ajan, ja ilmeisesti se tuli yleisesti hyväksytyksi n. 300 e.Kr., ei juuri sitä ennen.

Kun on kyseessä käsitys jälleensyntymisestä, perustuu se joka tapauksessa siihen, että meidän elämämme uskotaan olevan jatkuvaa kiertokulkua. Sen uskotaan olevaa jatkuvaa kiertokulkua, niin että jokainen syntyy maan päälle yhä uudelleen ja uudelleen ja saa uuden ruumiillistuman aina sen mukaan, miten hän on elänyt entisessä elämässään. Kaikki se paha, mitä meille tänään tapahtuu, pitäisikin vain olla seurausta aikaisemmista tapahtumista ja siitä, että joudumme nyt niittämään sitä, mitä aiemmin olemme kylväneet. Vain jos koemme valaistumisen ja samalla vapaudumme kiertokulusta, eli saavutamme mokshan, ei tämä kiertokulku jatku kohdallamme ikuisesti. (Länsimaisessa käsityksessä ei tosin niinkään painoteta mokshan saavuttamista. Sensijaan täällä jälleensyntyminen nähdään myönteisessä valossa, eli lähinnä mahdollisuutena kehittyä ja kasvaa henkisesti. Sillä ei ole samanlaista negatiivistä sävyä kuin yleensä idässä on.)

Mutta mitä meidän tai sinun on syytä ajatella jälleensyntymisestä; onko se todella totta vai ei, ja kannattaako siihen uskoa? Yritämme etsiä vastausta tähän asiaan tulevilla riveillä.

27

2751

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Strotaapatti

      Karman laki on oikeudenmukainen.

      Miksi en siis uskoisi jäleensyntymiseen.

      Eihän jälleensyntymistä kiellä juutalaisuuskaan.

    • Qadesha

      Pidän reinkarnaatio-oppia faktana, mutta jälleensyntymiseen en usko.

      Inkarnaatiot eivät ole yhden ja saman persoonallisuuden jatkumia, sillä persoonallisuus mielestäni häviää kuolemassa. Myöskään Itse eli henki eli monadi, tai mitä nimeä nyt käyttääkään, ei jälleensynny, sillä se ei ole koskaan syntynyt tänne fyysiselle tasolle, eikä tule koskaan syntymäänkään.

      Saivartelua ehkä, mutta tärkeä pointti varsinkin jos puhutaan reinkarnaatiosta sellaiselle joka ei siitä oikein tiedä vielä mitään, ja olettaa että Pena on Masa koska Masa sattui elämään aiemmin. EI näin, vaan Pena ja Masa ovat saman hengen ulokkeita aineen tasolla.

      Napoleon ei synny enää koskaan.

      • tyttö tää

        näkemyseroja on....
        >>>Pidän reinkarnaatio-oppia faktana, mutta jälleensyntymiseen en usko.


      • Qadesha
        tyttö tää kirjoitti:

        näkemyseroja on....
        >>>Pidän reinkarnaatio-oppia faktana, mutta jälleensyntymiseen en usko.

        No minä nyt näkisin sen ikuisen ja pysyvän osan ikäänkuin puuna, johon tulee aina uudet lehdet. Nämä lehdet ovat ne uusi inkarnaatio. Ei niillä uusilla lehdillä ole sinänsä mitään tekemistä edellisen vuoden lehtien kanssa muutoin kuin että ne ovat tulleet samaan puuhun.

        Se mitä minä haen takaa on se, että jos vaikkapa sinun edellisten elämiesi joukossa olisi tyyppi nimeltä Napoleon, niin SINÄ et ole Napoleon. Se ei tarkoita sitä ettetkö voisi muistaa elämääsi Napona. Ja tottakai sinä voisit kärsiä teoista jotka olet tehnyt Napona. Mutta sinä, sinä tässä ja nyt, olet sinä etkä Napoleon. Ymmärrätkö?

        Minusta tämä on tärkeää jauhamista sen vuoksi että niin moni viehättyy menneestä ja tykkää korostaa sitä että minäpä se olenkin Elisabeth I, Tutankhamon, Jeesus tai kuka nyt kulloinkin. Uskoisin että Itselle, sille kuolemattomalle ja aineettomalle, on ihan yksi lysti ketä täällä kuolevaisen tasolla pidetään arvossa arvaamattomassa ja ketä ei. Ehkäpä jonkun siivoojattaren elämä saattaakin olla antoisampi ja merkittävämpi kuin Napoleonin!

        Ihmiset jotka puhuvat jälleensyntymisestä alkavat aina tavan takaa korostaa kuinka ovat "jälleensyntynyt se ja se".

        Muistan joitakin elämiäni, näen niiden välisiä karmisia yhteyksiä ja voin pohdiskella mitä ne ovat aiheuttaneet tähän nykyiseen elämääni. Mutta minä EN ole yhdenkään noiden menneen persoonan jälleensyntymä, vaan minä olen minä, minä olen inkarnaatio jonka Itseni on ottanut.

        Ja koska Itse on näkymätön, miten se voisi olla "olemassa" aineellisella tasolla? Se voi ainoastaan toimia persoonan ja kehon kautta, elikä persoona keho on ikäänkuin ukkosenjohdatin jota kautta Itsen energia tulee ilmi.


      • minunmieli
        Qadesha kirjoitti:

        No minä nyt näkisin sen ikuisen ja pysyvän osan ikäänkuin puuna, johon tulee aina uudet lehdet. Nämä lehdet ovat ne uusi inkarnaatio. Ei niillä uusilla lehdillä ole sinänsä mitään tekemistä edellisen vuoden lehtien kanssa muutoin kuin että ne ovat tulleet samaan puuhun.

        Se mitä minä haen takaa on se, että jos vaikkapa sinun edellisten elämiesi joukossa olisi tyyppi nimeltä Napoleon, niin SINÄ et ole Napoleon. Se ei tarkoita sitä ettetkö voisi muistaa elämääsi Napona. Ja tottakai sinä voisit kärsiä teoista jotka olet tehnyt Napona. Mutta sinä, sinä tässä ja nyt, olet sinä etkä Napoleon. Ymmärrätkö?

        Minusta tämä on tärkeää jauhamista sen vuoksi että niin moni viehättyy menneestä ja tykkää korostaa sitä että minäpä se olenkin Elisabeth I, Tutankhamon, Jeesus tai kuka nyt kulloinkin. Uskoisin että Itselle, sille kuolemattomalle ja aineettomalle, on ihan yksi lysti ketä täällä kuolevaisen tasolla pidetään arvossa arvaamattomassa ja ketä ei. Ehkäpä jonkun siivoojattaren elämä saattaakin olla antoisampi ja merkittävämpi kuin Napoleonin!

        Ihmiset jotka puhuvat jälleensyntymisestä alkavat aina tavan takaa korostaa kuinka ovat "jälleensyntynyt se ja se".

        Muistan joitakin elämiäni, näen niiden välisiä karmisia yhteyksiä ja voin pohdiskella mitä ne ovat aiheuttaneet tähän nykyiseen elämääni. Mutta minä EN ole yhdenkään noiden menneen persoonan jälleensyntymä, vaan minä olen minä, minä olen inkarnaatio jonka Itseni on ottanut.

        Ja koska Itse on näkymätön, miten se voisi olla "olemassa" aineellisella tasolla? Se voi ainoastaan toimia persoonan ja kehon kautta, elikä persoona keho on ikäänkuin ukkosenjohdatin jota kautta Itsen energia tulee ilmi.

        ei ole itseä


      • Qadesha
        minunmieli kirjoitti:

        ei ole itseä

        En tarkoita Itsellä sielua, jota kaiketi buddhalaiset eivät hyväksy.

        Mutta mikäli buddhalainen perusajatus on se että jos karma päättyy, päättyy koko olemassaolokin, niin sitten tietysti ei voi käyttää mitään nimitystä sille joka säilyy, koska se ei säily...

        Herää vain kysymys että miksi sitten mitään on olemassa? Miten kaikki syntyi silloin kun ei vielä ollut karmaa? Tai miksi?


      • tässä/nyt
        Qadesha kirjoitti:

        En tarkoita Itsellä sielua, jota kaiketi buddhalaiset eivät hyväksy.

        Mutta mikäli buddhalainen perusajatus on se että jos karma päättyy, päättyy koko olemassaolokin, niin sitten tietysti ei voi käyttää mitään nimitystä sille joka säilyy, koska se ei säily...

        Herää vain kysymys että miksi sitten mitään on olemassa? Miten kaikki syntyi silloin kun ei vielä ollut karmaa? Tai miksi?

        Ei ole jälleensyntyvää minää. Karma on olemassa vain suhteessa minäharhaan. Jatka normaalia elämää filosofoimatta, palvomatta ja etsimättä vapahdusta.


      • Qadesha
        tässä/nyt kirjoitti:

        Ei ole jälleensyntyvää minää. Karma on olemassa vain suhteessa minäharhaan. Jatka normaalia elämää filosofoimatta, palvomatta ja etsimättä vapahdusta.

        Miten voi "jatkaa normaalia elämää" jos ei ole koskaan normaalia elämää elänytkään? En ole koskaan osannut olla 100 % estottomasti syö/juo/nai-tyyppiä. Enkä edes halua olla.

        Filosofiaa en harrasta, en palvo, vapahduksesta en osaa sanoa. Kuulostaa kristilliseltä, joten ei kiitos, ei mitään "vapahdusta". Mikä vapahtaisi minkä, mistä?

        Olen jossain tuolla edellä juuri kuvaillut etten usko jälleensyntyvään minään, mutta en usko etteikö olisi mitään joka näitä inkarnaatioita itselleen keräilee. Jos ei ole mitään, silloinhan mitään inkarnaatioita ei tapahdu. Silloinhan buddhalaisuus ei pidä reinkarnaatiota faktana?

        Mikä siis erottaa buddhalaisuuden länsimaisesta materialismista, paitsi tietysti se että buddhalaisuus pitää kuolemaa tervetulleena asiana?


      • tyttö tää
        Qadesha kirjoitti:

        No minä nyt näkisin sen ikuisen ja pysyvän osan ikäänkuin puuna, johon tulee aina uudet lehdet. Nämä lehdet ovat ne uusi inkarnaatio. Ei niillä uusilla lehdillä ole sinänsä mitään tekemistä edellisen vuoden lehtien kanssa muutoin kuin että ne ovat tulleet samaan puuhun.

        Se mitä minä haen takaa on se, että jos vaikkapa sinun edellisten elämiesi joukossa olisi tyyppi nimeltä Napoleon, niin SINÄ et ole Napoleon. Se ei tarkoita sitä ettetkö voisi muistaa elämääsi Napona. Ja tottakai sinä voisit kärsiä teoista jotka olet tehnyt Napona. Mutta sinä, sinä tässä ja nyt, olet sinä etkä Napoleon. Ymmärrätkö?

        Minusta tämä on tärkeää jauhamista sen vuoksi että niin moni viehättyy menneestä ja tykkää korostaa sitä että minäpä se olenkin Elisabeth I, Tutankhamon, Jeesus tai kuka nyt kulloinkin. Uskoisin että Itselle, sille kuolemattomalle ja aineettomalle, on ihan yksi lysti ketä täällä kuolevaisen tasolla pidetään arvossa arvaamattomassa ja ketä ei. Ehkäpä jonkun siivoojattaren elämä saattaakin olla antoisampi ja merkittävämpi kuin Napoleonin!

        Ihmiset jotka puhuvat jälleensyntymisestä alkavat aina tavan takaa korostaa kuinka ovat "jälleensyntynyt se ja se".

        Muistan joitakin elämiäni, näen niiden välisiä karmisia yhteyksiä ja voin pohdiskella mitä ne ovat aiheuttaneet tähän nykyiseen elämääni. Mutta minä EN ole yhdenkään noiden menneen persoonan jälleensyntymä, vaan minä olen minä, minä olen inkarnaatio jonka Itseni on ottanut.

        Ja koska Itse on näkymätön, miten se voisi olla "olemassa" aineellisella tasolla? Se voi ainoastaan toimia persoonan ja kehon kautta, elikä persoona keho on ikäänkuin ukkosenjohdatin jota kautta Itsen energia tulee ilmi.

        persoonaa tai minää ei ole, joten ei ne voi myöskään jälleensyntyä...selvä se. Ajoin takaa sellaista asiaa, että kun kaikki näkyvä/aine koostuu viidestä elementistä mitään lisäämättä. Se mikä syntyy koostuu siis näistä aineista uudelleen ja uudelleen. Vaikka itse aine uudessa olennossa ei ole sama kuin josta aiempi olento koostui, silti nämä elementit toistuu ja toistuu. Ainoastaa absoluuttinen tietoisuus on sama kaikkialla ja pysyvä. Minusta sitä voisi kutsua jälleensyntymäksi...


      • Qadesha
        tyttö tää kirjoitti:

        persoonaa tai minää ei ole, joten ei ne voi myöskään jälleensyntyä...selvä se. Ajoin takaa sellaista asiaa, että kun kaikki näkyvä/aine koostuu viidestä elementistä mitään lisäämättä. Se mikä syntyy koostuu siis näistä aineista uudelleen ja uudelleen. Vaikka itse aine uudessa olennossa ei ole sama kuin josta aiempi olento koostui, silti nämä elementit toistuu ja toistuu. Ainoastaa absoluuttinen tietoisuus on sama kaikkialla ja pysyvä. Minusta sitä voisi kutsua jälleensyntymäksi...

        ...tulikin mieleeni kiintoisa ajatus, että noinkohan Se, joka minun uskoni mukaan vetää pois tietoisuutensa/energiansa/kertyneen informaation fyysiseltä tasolta kuolemassa, tosiaankin keräisi sitten vähän samankaltaiset elementit taas kasaan kun seuraavan kerran kurkottuu kohti fyysistä tasoa... Tämä voisi selittää miksi 2 peräkkäistä inkarnaatiota voisi muistuttaa toisiaan ja ihminen voimallisesti kokea yhteyttä häneen joka on kuollut ja kadonnut.

        Nämä asiat ovat niin pirun hankalia keskusteltavia, kun jokaisella on ne omat terminsä. Olisi kaikkein helpointa tehdä kaaviokuvia paperille... Näkisin itse Itsen (Hengen, monadin...) jonkinlaisena muodottomana ja mittasuhteettomana "löllönä", joka tekee sitten ikäänkuin sormen itselleen, kun se siirtyy kohti aineellista, tiivistä tasoa ja versoo inkarnaation... Buddhalaisuus ainakaan tämän palstan mukaan ei näytä hyväksyvän minkäänlaista säilymistä, mutta jonkinlainen säilyvä informaatio mielestäni on siinä "löllössä" oltava, jotta sen seuraava uloke kokee jotakin sellaista mikä on karmisesti kytköksissä edellisen ulokkeen tekosiin. Toisaalta sitten kun se uloke putoaa pois (ruumis persoona), niin siltä kannalta katsoen ei kyllä mitään jatkuvuutta ole olemassa - ei tällä fyysisellä tasolla.

        Toivottavasti en löpötä kovin sekavia juttuja, näitä perusideoitaan on tosiaan hemmetin vaikea julkituoda.


      • tosikko
        Qadesha kirjoitti:

        Miten voi "jatkaa normaalia elämää" jos ei ole koskaan normaalia elämää elänytkään? En ole koskaan osannut olla 100 % estottomasti syö/juo/nai-tyyppiä. Enkä edes halua olla.

        Filosofiaa en harrasta, en palvo, vapahduksesta en osaa sanoa. Kuulostaa kristilliseltä, joten ei kiitos, ei mitään "vapahdusta". Mikä vapahtaisi minkä, mistä?

        Olen jossain tuolla edellä juuri kuvaillut etten usko jälleensyntyvään minään, mutta en usko etteikö olisi mitään joka näitä inkarnaatioita itselleen keräilee. Jos ei ole mitään, silloinhan mitään inkarnaatioita ei tapahdu. Silloinhan buddhalaisuus ei pidä reinkarnaatiota faktana?

        Mikä siis erottaa buddhalaisuuden länsimaisesta materialismista, paitsi tietysti se että buddhalaisuus pitää kuolemaa tervetulleena asiana?

        Luovu siitä mikä oli ennen,luovu siitä mikä on jälkeen,luovu siitä mikä on sillä välillä.Kun olet ylittänyt olemassaolon,päässyt toiselle rannalle ja mielesi on täysin vapautunut,et joudu enää syntymään ja rappeutumaan.


      • Anonyymi

        Buddhalainen jälleensyntymä ei tarkoita samaa kuin hindulaisuuden opettama reinkarnaatio. Buddhalaisuus hylkää teorian pysyvän sielun vaelluksesta kehosta toiseen.
        Polttopuista tulee tuhkaa, eikä se muutu uudelleen polttopuiksi, aivan kuin niistä ei tule uudelleen polttopuita kun ne ovat tuhkana, me emme palaa syntymään kuoleman jälkeen.
        Tyhjyyden oppi löytyy ainoastaan buddhalaisuudesta ja sen monia aspekteja selitetään pidemmälle menevissä buddhalaisissa opetuksissa.


    • tyttö tää

      En ota itse nyt kantaa jälleensyntymään, mutta tietääkseni ajatus jälleensyntymästä on vanhempi kuin buddhalaisuus.
      Gothoni, kirjassaan uskontojen uustulkintaa, kertoo: 'Palikaanonissa kuvataan, että Koillis-Intiassa Gangesin altaan pohjoislaidalla ja etenkin nykyisessä Biharissa oli jo ennen Buddhan aikaa pieniä soturiyhteisöjä rikkaine kuninkaineen ja vauraine talollisineen tukemassa kodittomia vaeltajia ja hengellisiä kilvoittelijoita, maailmasta ja sen hedelmistä luopuneita tarjoamalla heille ruokaa ja muuta tarpeellista sekä tilapäismajoitusta mökeissä tai pienissä taloissa. Näyttää olleen paljon kodittomia vaeltajia yli 60 kilpailevasta filosofikoulukunnasta väittelemässä maailman ääristä ja ehdollistuneisuudesta, jälleensyntymästä sekä ihmissielusta ja pelastuksesta. Jälleensyntymä tuntuu olleen yleisesti hyväksytty jo ennen Buddhan aikaa, joten maailmasta luopuneiden pääkysymyksiä oli, miten päästä kokonaan jälleensyntymien kierrosta. Teot ja toiminta (karma) katsottiin tavallisesti jälleensyntymän ratkaiseviksi tekijöiksi.'....
      ...'Tämän vanhan intialaisen uskomusjärjestelmän mukaan vallitsi jälleensyntymän jonkinlainen suuntaan tai toiseen itsetoimiva kunnioitusta herättävä koneista.'

      Tekijänoikeuslain mukaisesta kopiontikiellosta johtuen päätän tähän:)

      Ja mitä tulee jälleensyntymän näkemisenä kielteisenä idässä, niin sekään ei kokonaan pidä paikkaansa.
      Esim. theravadabuddhalaisissa maissa on se ajatus, että vain munkit ja elämänsä kokopäiväisesti harjoittamiselle omistaneet voivat valaistua tässä elämässä. Sen sijaan maallikot, perheelliset, kulkevat ns. hidasta polkua eli yleisen uskomuksen mukaan he eivät voi valaistua tässä elämässä.
      Maallikon tehtävä tässä elämässä onkin hankkia mahdollisimman paljon ansioita hyvällä käytöksellä ja taitavilla teoilla, jotta he voisivat hyvän karmansa ansioista syntyä munkkiuden mahdollistaviin olosuhteisiin seuraavassa elämässä ja näin ollen saavutta nirvanan. Maallikot siis tavallaan odottavat parempaa jälleensyntymää, eivätkä näe sitä kokonaisuudessaan negatiivisena. Toki jokainen toivoo pääsevänsä mahdollisimman pian pois samsaran pyörteistä.

    • kiinnostunut buddhalaisuudesta

      Itse omat kokemukseni ovat pakottaneet minut uskomaan, että jälleensyntyminen/reinkarnaatio on totta. Jo varhaislapsuudessa muistan kokeneeni väkivaltaisia välähdyksiä unissani, niissä olin toisessa ajassa ja paikassa, pelkäsin niitä valtavasti.

      Varsinaisia "filminpätkiä" tästä elämästä minulla alkoi tulla muistiini myöhemmin kouluiässä ja jo n.10-11-vuotiaana koin järkeväksi sen, että ne ovat kokemuksia edellisestä elämästäni. Jostakin lehdestä olin lukenut jälleensyntymisajattelusta ja se tuntui lapsen mielessä loogiselle ajatukselle, joka selitti "filminpätkät".

      Myöhemmin koin valtavaa ahdistusta, kun selvisi ettei jälleensyntyminen kuulu kirkon opetukseen. Murrosikäisenä pelkäsin, että kokemukseni kertoisivat minun pian sairastuvan skitsofreniaan. Myöhemmin tutustuin itämaisiin uskontoihin ja koin kauan katkeruutta siitä, etten ollut syntynyt toiseen kulttuuriin, jossa omia kokemuksiani olisi pidetty normaalina ja olisin ehkä uskaltanut kertoa lapsena unistani ja myöhemmin murrosiässäkin rankoista muistikuvista, joita mieleeni palasi.

      Myös myöhemmin elämässäni lisää "filminpätkiä" on tullut muistiini. Noin 25-vuotiaana koin elämäni ehkä rajuimman paluun menneeseen. pari vuotta aiemmin minulla oli ollut romanssi erään miehen kanssa. Suhteemme oli lyhyt ja intohimoinen, mutta monella tapaa hyvin eriskummallinen. Suhde päättyi nopeasti sydämeni särkymiseen. "Filminpätkät" meistä kahdesta saivat minut miltei sekoamaan, mutta ne selittivät minulle miksi näin oli käynyt. Kokemus sai minut lopulta hyväksymään tämän suhteen päättymisen ja jatkamaan elämässä eteenpäin.

      Näiden kokemusteni pohjalta en pysty aina käsittelemään jälleensyntymistä pelkällä ideatasolla. Omat kokemukseni saavat minut pitämään jälleensyntymistä totena. Karman laki on minulle looginen ja oikeudenmukainen asia. Jokainen ihminen niittää sitä mitä kylvää. Itsekin olen saanut maksaa omista menneistä virheistäni. Karman lakiin uskomalla en ole menettänyt otetta elämästä ja uskoa siihen, että kaikella kärsimyksellä on jokin merkitys.

      • Qadesha

        Kertomuksesi voisi olla melkein kuin omani. Minäkin luin joskus ehkä 10-vuotiaana lehdestä erään miehen reink.muistoista, ja aloin pikkuhiljaa pitää sitä loogisena vaihtoehtona. Lisäksi minulla oli lähes välittömästi mielessä asioita jotka saatoin nyt sijoittaa menneeseen elämään.

        Parikymppisenä aloin nähdä noita "filminpätkiä", ja sen jälkeen vuosien ajan menneisyys avautui kuin haitari. Ensin minulla oli yksi mennyt elämä ja viitteitä muusta, sitten se kaikki muu levittäytyi useamman elämän sarjaksi.

        Lieneekö sitten kaikki järkyin matsku jo tiedossa, kun ei tuon näkyputken jälkeen ole enää tullut mitään järin raflaavaa. Jotain pientä hienosäätöä vain.

        Omaksi harmikseni en ole osannut tunnistaa menneistä varmuudella kuin tämän elämän äitini ja veljeni. Jostain syystä minulle ei ole suotu sitä että olisin tietoinen "keiden kaikkien" kanssa oikein pyörin, mutta aivan varmasti pitkäaikainen elämänkumppanikin on jollain tavalla tuttu.

        Ja karman laki on käynyt erittäin selkeäksi. Vaikka nykyään New Age -piireissäkin yritetään siitä kiemurrella esiin kaikenlaisin ihme selityksin, niin kyllä se tietyllä tasolla ainakin on ihan vissi laki. Toisella tasolla... kaikki mitä koemme saattaa toki olla Itsen valinta.


      • Alatien kristitty

        Ajatukset jälleensyntymisestä ovat aikanaan olleet osa krstillistä elämää. Muutamat kirkolliskokoukset poistivat aikanaan kaikki
        tämänsuuntaiset viittaukset. Nykyisin on vaarana tehdä jälleensyntymisopista liian populaaria ja
        sensaationomaista. Olen omille lapsilleni kertonut, että te ette ole tyhjästä tulleet, ettekä tyhjään palaa. Jokaiselle jälleensyntimis-kokemuksia ja -näkemyksia omaavalle kristitylle on viisasta vaieta niistä. Se aika tulee, että ne
        hyväksytään. Pieni mahdollisuus on myös siihen, että jälleensyntymisajatuksista tulee niistäkin
        harhaa, johon ihminen takertuu. Ne tilanteet ovat
        haitaksi, jossa muu toiminta ja kehitys loppuu.
        Tarkoitan tällä sitä, ettei nykyinen elämä ole
        turha ja takertuminen ja lukkiutuminen ns karman
        ja jälleensyntymisten pakkoajatuksiin ovat kehitykselle haitaksi.


      • Anonyymi

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj 

        ”Shrimad-Bhagavatam” (1.1.2) julistaa: vedyaṁ vāstavam atra vastu śivadaṁ tāpa-trayonmūlanam - ”Todellisuus – vāstavam vastu, todellinen olemus, joka on kaikkien tämän maailman tekaistujen ja kuviteltujen asioiden yläpuolella”. Kaikki tähän maailmaan liittyvä kertynyt tieto on täyttä hölynpölyä. Se on seurausta vääristä käsityksistä ympäröivästä maailmasta, ja se on täynnä vääriä tulkintoja ja väärinkäsityksiä. Sanakirjat, historia, eepokset - mitä tahansa ihmiset keräävätkin - ovat kaikki vain totuuden vääristelyä, ja me olemme niiden keskipisteessä. Se kiehtoo meitä, mutta samalla meidän on noustava todellisen elämän tasolle, sillä olemme osa tuota korkeampaa maailmaa. Meidän on siis palattava Jumalan luo, palattava kotiin.

        Kotimme on siellä. Mikä meitä voi houkutella täällä, paikassa, jossa kuolema vallitsee, jossa meitä odottaa uusi syntymä, jossa kaikki on tunkkaista ja aiheuttaa hajoamista ja kärsimystä? Epätoivo, kärsimys ja kuolema, mutta tämäkään ei ole vielä kaikki, vaan meidän on jatkuvasti palattava tänne yhä uudelleen ja uudelleen, seuraten samaa elämänkulkua!

        Yrittäkää löytää todellista lohtua ja auttakaa myös muita pääsemään takaisin todelliseen elämäänsä, jotta he pääsisivät pois tästä ei-toivotusta ilmapiiristä. Meidän on palattava ”takaisin Jumalan luo”, paikkaan, jossa kaikki on kaunista. Mutta mitä tämä ”takaisin Jumalan luo” tarkoittaa? Siellä on meidän kotimme - suloinen ja rakas kotimme! Olemme tuon maan lapsia, ja pyhät kirjoitukset rohkaisevat meitä: ”Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin - pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla - kehittää todellista identiteettiänne, jaloa yksilöllisyyttänne kotimaassanne, jossa sielu asuu. Ajatelkaa sitä aina ja jatkuvasti. Tehkää kaikkenne poistuaksenne tältä illuusion tasolta ja astuaksenne tuohon maahan”.

        Paluu Jumalan luo on paluuta kotimaahamme, todelliseen kotiimme. Se, mikä nyt on meille yö, me teemme siitä meidän päivämme! Ja sieltä, missä nyt on pimeyttä, juuri sieltä löydämme valon, ja se, mikä näyttää niin ilmeisen yksinkertaiselta ja selkeältä, on hylättävä. Vakavissa laskelmissamme koko hyväksikäytön ja itsekkäiden etujen maailma on heitettävä syrjään pimeyteen, meidän on hylättävä tämä ”tieto” kokonaan. Ja se, mikä nyt on meille pimeyttä, meidän pitäisi yrittää tehdä siitä valoisaa kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiomme, ajattelemalla sitä syvällisesti ja yrittämällä jatkuvasti päästä tuohon korkeampaan maahan, siihen ihmeelliseen maahan, jossa kaikki on kaunista.

        t


    • minunmieli

      Jälleensyntyminen=syy ja sen seuraus.
      jos uskoo jälleensyntymään uskoo myös tekojen seurauksiin. Jos ei usko tekojen seurauksiin mutta yrittää silti uskoa jälleensyntymään -> niin kaikki maailman ilmiöt olisivat sattumaa. Eli loogisesti jällensyntymä = syy ja seuraus.
      Usko jälleensyntymään kannattaa minun mielestä sen takia että vaik ei se oliskaan totta niin hyvistä teoista saa hyvän omantunon vaik ei suotuisia olosuhteita seuraavissa elämissä tuliskaan.

    • kieltää jyrkästi Raamatun sisältävän mitään jälleensyntymiseen viittaavaa. Sitä taustaa vasten olenkin ihmetellyt Raamattua lukiessani, miksi sitten Jeesus sanoi aikalaistensa eläneen jo Mooseksen aikana ja "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne", (Mt.19:8).

      Ja useissa kohti Raamatun kertomuksissa ilmenee, että Jeesus yritti päästä keskustelemaan siitä asiasta, olivatko sen ajan ihmiset "eläneet jo isiensä päivinä." (Mt.23;29,39, Jh.6:32).

      1.Sam.2:6 kertoo "elämän pyörästä": »Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen. 7. Herra köyhdyttää ja rikastuttaa, hän alentaa ja ylentää."

      Hep.3:8 kirjoittaja myös muistuttaa siitä, mitä aikalaiset olivat tehneet jo "isiensä päivinä erämaassa": "älkää paaduttako sydämiänne, niin kuin TEITTE katkeroituksissa, kiusauksen päivänä erämaassa...." Mielestäni mainitut kohdat viittaavat hyvin vahvasti jonkinlaiseen jälleensyntymiseen!

      • Qadesha

        Muistelisin että Golgata, Gilgul liittyy jotenkin pyörään, kenties vieläpä jälleensyntymän tai karman pyörään.

        Netistä löytyy myös jokin juutalainen ryhmittymä joka uskoo 2. maailmansodassa kuolleiden juutalaisten syntyneen/syntyvän uudelleen.

        Mielenkiintoinen on myös ajatus, noinkohan essealaisten ryhmä olisi ollut buddhalaisuuden vaikutuksen alla, tai ainakin Jeesus. Emmehän tiedä missä hänkin saattoi pyöriä ennenkuin aloitti surullisenkuuluisan uransa. (Jos siis Jeesus oli olemassa.)


      • Qadesha kirjoitti:

        Muistelisin että Golgata, Gilgul liittyy jotenkin pyörään, kenties vieläpä jälleensyntymän tai karman pyörään.

        Netistä löytyy myös jokin juutalainen ryhmittymä joka uskoo 2. maailmansodassa kuolleiden juutalaisten syntyneen/syntyvän uudelleen.

        Mielenkiintoinen on myös ajatus, noinkohan essealaisten ryhmä olisi ollut buddhalaisuuden vaikutuksen alla, tai ainakin Jeesus. Emmehän tiedä missä hänkin saattoi pyöriä ennenkuin aloitti surullisenkuuluisan uransa. (Jos siis Jeesus oli olemassa.)

        jakeet vaikuttavat äkkiseltään ristiriitaisilta muuhun Raamatun ilmoitukseen, mutta tarkemmin tuntien ei ristiriitainen ole. Jh.1:10 sanotaan: "Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä ja maailma ei häntä tuntenut." Ja kuolemasta herättämisen jälkeen hän lupasi: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Mt.28:20).

        Asiayhteydestä huomaamme, että Jeesus on ollut ja tulee olemaan maailmassa sen luomisesta loppuun asti! Hänen läsnäolonsa puute on vain hänen tuntemisensa puutetta. VT;n profeetat ovat tutkineet, "millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen henki viittasi..." (1.Pt.1:11).

        Huomaamme, että Kristus oli vain kerran omassa ruumiissaan maan päällä, mutta hän on ollut profeettainsa kehossa alusta alkaen ja on loppuun asti! Hep.9:27 sanotaan ihmisten ja Kristuksen kohdalla olevan rinnasteinen "samoin kuin" -asia. Olihan Eliakin omassa ruumiissaan Elisan aikana, mutta Johannes Kastajan ruumiissa Jeesuksen fyysisen elämän aikana.

        Jari Iivanainen kotisivullaan sanoo Johannes Kastajan tienneen parhaiten, kuka hän on. Tiesikö hän paremmin kuin Jeesus, joka sanoi: "Jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva." (Mt.11:14).


      • Mörri
        ekivaari kirjoitti:

        jakeet vaikuttavat äkkiseltään ristiriitaisilta muuhun Raamatun ilmoitukseen, mutta tarkemmin tuntien ei ristiriitainen ole. Jh.1:10 sanotaan: "Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä ja maailma ei häntä tuntenut." Ja kuolemasta herättämisen jälkeen hän lupasi: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Mt.28:20).

        Asiayhteydestä huomaamme, että Jeesus on ollut ja tulee olemaan maailmassa sen luomisesta loppuun asti! Hänen läsnäolonsa puute on vain hänen tuntemisensa puutetta. VT;n profeetat ovat tutkineet, "millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen henki viittasi..." (1.Pt.1:11).

        Huomaamme, että Kristus oli vain kerran omassa ruumiissaan maan päällä, mutta hän on ollut profeettainsa kehossa alusta alkaen ja on loppuun asti! Hep.9:27 sanotaan ihmisten ja Kristuksen kohdalla olevan rinnasteinen "samoin kuin" -asia. Olihan Eliakin omassa ruumiissaan Elisan aikana, mutta Johannes Kastajan ruumiissa Jeesuksen fyysisen elämän aikana.

        Jari Iivanainen kotisivullaan sanoo Johannes Kastajan tienneen parhaiten, kuka hän on. Tiesikö hän paremmin kuin Jeesus, joka sanoi: "Jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva." (Mt.11:14).

        Jos sekä buddhalaisuus että kristinusko ovat oleellisilta osiltaan oikeassa, suora seuraus siitä on, että tämä maailma, missä elämme, on Helvetti.

        => jollet uudestisynny (= irtisanoudu tästä maailmasta ja tee pesäeroa tähän maailmaan) niin joudut jälleensyntymään.

        Ei kiva. Tahtoo päästä pois. Olen valinnut tiekseni yrittää noudattaa rakkauden kaksoiskäskyä sikäli kuin kykenen.


      • minunmieli
        Mörri kirjoitti:

        Jos sekä buddhalaisuus että kristinusko ovat oleellisilta osiltaan oikeassa, suora seuraus siitä on, että tämä maailma, missä elämme, on Helvetti.

        => jollet uudestisynny (= irtisanoudu tästä maailmasta ja tee pesäeroa tähän maailmaan) niin joudut jälleensyntymään.

        Ei kiva. Tahtoo päästä pois. Olen valinnut tiekseni yrittää noudattaa rakkauden kaksoiskäskyä sikäli kuin kykenen.

        samsara=kärsimys=helvetti niinkuin sanot. Mutta buddhalaisen näkemyksen mukaan parasta on syntyä ihmisenä koska tällöin on mahdollisuus vapautua (samsarasta) parhaiten. Sen sijaan ei ole buddhalainen näkemys tehdä pesäeroa tästä maailmasta . Ainoastaan samsarisesta kierrosta (tässä maailmassa).


      • tosikko
        minunmieli kirjoitti:

        samsara=kärsimys=helvetti niinkuin sanot. Mutta buddhalaisen näkemyksen mukaan parasta on syntyä ihmisenä koska tällöin on mahdollisuus vapautua (samsarasta) parhaiten. Sen sijaan ei ole buddhalainen näkemys tehdä pesäeroa tästä maailmasta . Ainoastaan samsarisesta kierrosta (tässä maailmassa).

        Leikattuasi irti ahnehtimisen ja vihan menet nirvanaan.


      • Mörri
        tosikko kirjoitti:

        Leikattuasi irti ahnehtimisen ja vihan menet nirvanaan.

        eli ylpeys, piittaamattomuus, kohtuuttomuus, irstaus ja kateus? Mielestäni nämäkään eivät ole positiivisia ominaisuuksia.


      • tosikko
        Mörri kirjoitti:

        eli ylpeys, piittaamattomuus, kohtuuttomuus, irstaus ja kateus? Mielestäni nämäkään eivät ole positiivisia ominaisuuksia.

        Leikkaa pois viisi,hylkää viisi kehitä viittä:luottamus,viisaus,keskittyminen,voimallisuus ja tarkkaavaisuus.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      51
      3387
    2. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      153
      2035
    3. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      197
      1678
    4. Mitä tehdä asialle?

      Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill
      Sinkut
      131
      1583
    5. 80
      1135
    6. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      234
      1094
    7. Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?

      Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä
      Maailman menoa
      266
      996
    8. Ethän syytä itseäsi

      siitä miten asia menivät. Mä en antanut sulle tilaisuutta.
      Ikävä
      122
      926
    9. Olen pahoillani mies

      Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari
      Ikävä
      52
      909
    10. Olet mies varmasti peto

      Makkarin puolella. 🤤
      Ikävä
      72
      855
    Aihe