Juhannus oli aikoinaan Pielisjärvellä jotenkin sanomattoman tunteikas, ja mieliinpainuva.
Aattona haettiin metsästä koivut rapun pieliin.
Jos jossain oli "lehtimaja", niin siellä syötiin ja juotiin aattona ja varsinaisena Juhannuksena.
Minulla oli oma perinne näiden päivien väliselle yölle.
En nukkunut yhtään, vaan vaelsin pitkin metsiä aamuun asti ja vasta kuuden jälkeen tulin nukkumaan.
Tietysti kävin ensin vaellustani kokolla, mutta sitten halusin vain nauttia pitkästä valoisasta yöstä.
Aattona haettiin metsästä koivut rapun pieliin.
Jos jossain oli "lehtimaja", niin siellä syötiin ja juotiin aattona ja varsinaisena Juhannuksena.
Minulla oli oma perinne näiden päivien väliselle yölle.
En nukkunut yhtään, vaan vaelsin pitkin metsiä aamuun asti ja vasta kuuden jälkeen tulin nukkumaan.
Tietysti kävin ensin vaellustani kokolla, mutta sitten halusin vain nauttia pitkästä valoisasta yöstä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse kysymys unohtui.
Miten teillä vietettiin, tai kotikylälläsi?
Mitä muita viettotapoja tulit tietämään?
Kaikki pöhnässä, kokko kotirannalla, piti leipoa jotain, koivut ovenpielissä, masentunut elämätragedioiden rasittama äiti. Sama ahdistus valtaa minut edelleen niin juhannuksena kuin joulunakin. Elämä olisi tasaisempaa, jos näitä keskikesän saati keskitalven "juhlia" ei vietettäisi ollenkaan. t. ahdistunut mummo 59v.
Voi olkoon kanssasi sinun mummo parka! Harvat ihmiset ajattelevat tavoillasi, mummo parka. Kansainvälinen tuuletus on ajattelua enemmän kuin muutama ajatuksen hajautus vuodessa tai parissa.
Voi olkoon kanssasi, mummo parka.
No, kotikyläni on myös Pielisjärvellä. Jos sen nyt kakarasta lähtien voi luokitella siten. Olen syntynyt aivan toisella puolella Suomea. Koivut rapun ja oven pielessä ovat juuri se muisto juhannuksesta. Lippu nostettiin salkoon ja rappujen pieleen tuotiin rautakankireikiin vähintään neljä koivua. Eli pitkät ja korkeat raput. Sisäänkäyntiä ilmeisesti juhlistettiin näin. Tämä perinne ilmeisesti hieman unohtumassa!
Tästäpä mieleeni. Kokeilen huomenna mitä tulee mieleeni kun muutaman sopivan metsäni reunasta hakenen. Mitähän rakkaani siihen tuuma;) Laulellaan varmaan, Sua Lähde Kaunis Katselen Likellä vettäsi.
Koivun reikiä kasteltiin, tietty. Metsätaloudellisesti nyttemmin myös Lieksassa olen huolehtinut harvennustyylikkyydestä kaikin tavoin.
https://vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Sua lähde kaunis katselen.pdf
Yövaellukset ovat olleet harvassa. Vain maanpuolustusharrastukseen liittyen ovat olleet tietyillä jotoksilla.
Toki, jos täysrehellinen olen. On eri tyypin yövaelluksia joskus ollut. Mutta ei niistä edes kannata supista Supossa.
Voi olla, kunhan kypsyn, teen jotain juhannuksen yövaellusta tyylilläsi.
Aito herrasmies ei kerro alastonta totuutta koskaan juhannuksen vietosta.
Jatkakaa!
Paljon on kaikkialla. Muistoja. Tietoa.
https://www.youtube.com/watch?v=E4l8M9Bviek
Olet sinä Kamuttaja ollut erikoinen jo nuoresta asti juhannusyön vaeltanut pitkin metsiä en tunne ketään muuta samanlaista hiippailijaa. Olet tosi "Karjalan kontio".
Kyllähän minä vähän outo olen, joskus ihmetellyt itsekin kuinka tuo luonto/metsä viehättää, ja vetää puoleensa.
Ei milläään pahalla mutta tuskin mikään kamun avauksessa tai vastauksessa on totta. Kamun tyylin tuntien niin ...no uskoo ken tahtoo. Juovuksissa lie maannut ja rinnuksilleen oksentanut.
Niin eihän Kamuttajaa ole olemassakaan vain kävelevä aave Piiroislouhilta jonka varjoakin pelkäät. Miksi pelkäät Kamuttajaa?
Ja taas jonkun pahin mahdollinen painajainen Kamuttaja vedettiin pakasta.
Kyllä Kamuttaja ansaitsee patsaan jos kuka. Taitaa olla tunnetuin ulkolieksalainen. Patsas laitettava keskelle kaupunkia.
Mitä se on tehnyt Lieksan hyväksi ja millon.
On varmasti tehnyt Suomen hyväksi enemmän kuin sinä Lieksan hyväksi.
Missä on kaikki tietäjät ei niistä kenestäkään ole kuulunut pitkiin aikoihin mitään. Tähänkö pyrittiin sillä asiallisten kirjoitusten poistolla 😂🦍🐷 Onneksi Olkoon