En halua elää ja haluaisin tappaa itseni mutta en uskalla tappaa itseäni

Kulta pieni-

Kaikki nuo tunteet kuuluu elämään.
Olet varttumassa aikuiseksi (no vielä monta vuotta), tunnet että lapsuuden huolettomat päivät ovat ohi ja edessä on jotain mistä et tiedä mitään ja se pelottaa.

Olet hyvin tärkeä ihminen vanhemmillesi ja kaikille muillekin.
Ehkä vanhempasi eivät vain kerro sitä. - Se on sitä suomalaista tyyliä: rakastetaan lapsia mutta ei näytetä sitä.

Sinulla on niin mielenkiintoinen elämä edessä että et edes usko sitä!

Juttele vanhempiesi kanssa ja kerro suoraan miltä sinusta tuntuu, he ihan varmasti yrittävät auttaa sinua, kun vain tietävät!

Se että tuntuu läskiltä, on hyvin tavallista sinun iässä.

Voithan googlailla että miten syödä terveellisesti.
Nyt on kesäloma ja kouluterveydenhoitajaa ei saa käsiin.
Mutta kunhan koulut alkavat niin käy hänen juttusillaan.

Onko sinulla jokin harrastus?
Mistä tykkäät?

En nyt tähän hätään keksi muuta.
Kirjoittele ja kerro kuulumiasiasi!

Iso hali minulta!

Niin ja minä halusin vielä sanoa vaikka minulla on vaikea herätä kesälomallakin ylös etten nukkuisi koko päivää

Kyllä minä olen alkanut hoikkumaan nyt, ja ehkä voin joskus kai isompana, minun elämä voi ehkä alkaa paremmaksi, toivottavasti

Niin sanoin sitä että kai sitten isoimpana löydän harrastuksen

Koulua kannattaa käydä, jos suinkin jaksaa, opiskeluaika on niin ihanaa, että se palkitsee kaikki vaivat. Kokemusta on.

Rankka alotus mutta ehkä et ole kuitenkaan
vielä valmis kuolemaan?

Olen työkseni analysoinut ihmisiä yli 30v
ja ensivaikutelma sinusta on että et oikeasti halua kuolla
vaan elämännäkemyksesi on siis lohduton.

Sulla on vielä monta polkua kuljettavana.
On teitä sekä ojia ja polkuja
se minkä itse valitset
ei ole uhraus vaan se on Rakkaus.