Tienhaarasta 22.6.44 alkoi torjuntavoittomyytin rakentelu

TodellisuudessaTienhaarassa yritti puna-armeija hyödyntää nopeaa Viipurin valtausta ja jatkaa suurin voimin etenemistä sisä-Suomeen!

Paikalle saapunut ruotsinkielinen JR61 puolusti länsirantaa samalla kun neuvostojoukot keskitettiin itärannalle. Tässä vaiheessa suomalaisten onnistui ensi kertaa neukun suurhyökkäyksen aika 1944 keskittää useamman patteriston keskitetty tuli itärannalle ja pienessä tilassa olleet neukkujoukot kokivat lamauttavia tappioita. Salmen yli päässeet vihollisjoukot tuhottiin vastaiskuilla. Neukun sodanjohto totesi, että tästä ei nyt pääse ja siirsi uudet yritykset pohjoisemmaksi Tali-Ihantalaan tunnetuin seurauksin!

Tienhaara oli alkusoitto kesän torjuntavoitoille ja merkitykseltään ratkaiseva!

Vastoin Tiltun väitteitä marski oli kylmähermoinen ja tietenkin ilahtui kun Suomen puolustus sitkistyi!

Torjuntavoitto alkoi rakentua Siiranmäessä. Ehrnroothin rykmentti piteli ensin yhtä, sitten kolmea neukkudivisioonaa 3 vuorokautta. Kunnes irtautui hyvässä järjestyksessä pohjoiseen. Päämaja tiedosti, että jos yksi rykmentti kohtalaisella tykistötuella kykenee tuohon, on maahantunkeutuja mahdollista pysäyttää. Reservejä, ammuksia ja kalustoa oli eri tavalla kuin Talvisodassa.

Kesän -44 suurhyökkäyksessä NL ei kyennyt tuhoamaan yhtään suomalaista pataljoonaa tai rykmenttiä. Ne voitiin ryhmittää ja varustaa raskailla aseilla vesistöihin tukeutuvalla linjalla.

30,000 suomalaista sotilasta siirtyi rintamakarkuriksi tai hiippaili erossa komntajistaan ainakin jossain vaiheessa kesän 1944 taistelujen aikana. Nykytutkimusten mukaan noin 12,000 eli lähes divisioonan verran miehiä on tunnistettu rintama- tai sotilaskarkuriksi.

Mannerheim ja sisäpiiri järjestivät tahallaan 1944 katastrofin. Torjuntavoittomyytti on rakennettu yhdessä naapurin kanssa

Miten asiat OIKEASTI MENIKÄÄN?

Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU... Moni suomalainen pataljoona saattoi päivässä kokea yhtä kovat tappiot kuin Suomen ruotsalainen RYKMENTTI puolessatoista kuukaudessa!

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

Tappioista kerrotaan näin s. 43:

JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.

JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa:

*/JR 61

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=22&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

22.6.1944 6

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=23&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=23&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

23.6.1944 33

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=24&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

24.6.1944 4

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=25&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

25.6.1944 8

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=26&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1

26.6.1944 4
27.6.1944 2
28.6.1944 2

1.7.-5.7.1944 6
20.7-30.7.1944 6
1.8.-6.8.1944 12
6.8-6.9.1944 2

"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella, Tienhaarassa, jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista."

Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3. Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus.

Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170, kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.

Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:

"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan. Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat."

Marttiselle myönnetty Mannerheimristi oli tahatonta komiikkaan joka Marttista itseäänkin nauratti. Olihan se olemattomalla saavutuksella tienattu ylimääräinen rahasumma joka vastasi luutnantin vuosipalkkaa.

Marttisestahan tehtiin Suomen armeijan nuorin eversti kun hän sai rantaruotsalaiset pysymään Tienhaarassa. Takana oli Osasto Kiviperä panssareineentakavarmistuksena. Marskinristi tuli muistakin ansioista, kuten perusteluissa kerrotaan.

Jo Talvisodan Suomussalmen voitto 163. D:sta ja 44. D:n lyöminen Raatteessa oli pitkältikin Marttisen käsialaa. Toki Susitaival hoiti oman osuutensa Kuusamoon johtavan tien varressa katkaisten163. D:n yhteydet ja huollon.

http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=96

Erik Andren kirjassa itseään Alpo Marttista väitetään ampujaksi! 

Erik Andren on kirjoittanut vuonna 1983 kirjan Var är din broder? Kirjan on kustantanut Sahlgrenin kustannusliike Oy ja kirjan ISBN on 951-99584-9-5. Kirjan on suomentanut Heikki Koskimies nimellä Missä on veljesi?


Tämä on epäselvä tapaus kaikin puolin. Juttuja "Marttisen pikaoikeudesta" on joskus liikkunut netissäkin. 

s. 138 

”Kirjoittaessani kirjaa Var är din broder? marraskuussa 1982, muuan silminnäkijä kertoi seuraavan tapauksen jatkosodasta: >> Se tapahtui sodan loppuvaiheissa ja ankarissa taisteluissa Tienhaaran luona. Eversti Marttinen saapuu illalla. Silloin hän saa kuulla eräästä pikakoulutuksen saaneesta 18-vuotiaasta nuorukaisesta, joka oli saapunut edellisenä päivänä ja oli niin peloissaan, että ei pystynyt seuraamaan hyökkäyksessä, vaan oli piiloutunut suuren kiven taakse. Marttinen menee nuorukaisen luo, läimäyttää häntä isällisesti hartioille, katselee miehiä ja sanoo: - No, ei kannata huolestua. Minä hoidan pojan. He menivät muutaman askeleen päähän. Ja niin kajahti laukaus.”

Eli kun ei voi vähätellä taistelun merkitystä niin stallari muistaa ilkeän juorun?

Kova on yritys?

》》18-vuotiaasta nuorukaisesta, joka oli saapunut edellisenä päivänä ja oli niin peloissaan, että ei pystynyt seuraamaan hyökkäyksessä《《

Mihinkä ne hurrit Tiehaarassa hyökkäsi? Viipuriinko... vai takavarmistuksia vastaa?

Torjuntavoitto tuli ja sotakorvaukset päälle. Luotiin raskas teollisuus, kuka sen maksoi.? Nyt ei kannata mikää muu, kuin nälkä palkka. Ei mikään riitä, se on muuttumaton totuus, se ei häviä, se on kapitalimin tukiranka, sen ympärillä pyörii lapamadot ja voi hyvin, maailman tappiin saakka.