Mihin johtaakaan jos kaikki joet ja järvet valjastetaan energiakäyttöön? Nämä vesivoimahankkeet vahingoittavat sekä ympäristöä että ihmistä itseään Kiinassa.
"Kiinan patohankkeita vastustetaan kotona ja naapurissa
22.03.2004 ANTOANETA BEZLOVA
Kiinan kyltymätön energiantarve ajaa valjastamaan loputkin vesistöt.
IPS -- Kiinan kiivas talouskasvu ahnehtii alati lisää energiaa. Uutta vesivoimaa aiotaan hankkia valjastamalla viimeiset vapaat joet ja järvet Tiibetiä myöten. Hankkeita vastustetaan sekä kotona että jokien alajuoksulla Kaakkois-Aasiassa.
Kiinan energiaviranomaiset aikovat valjastaa Nujoen, joka alkaa Tiibetin vuorilta ja laskee Salween-nimisenä Burmaan ja Thaimaahan. Patoa kaavaillaan myös Mugecuojärveen, jota tiibetiläiset kutsuvat Yetiksi. Jangtsejokeen rakennetaan jo kovalla vauhdilla suunnatonta Kolmen rotkon patoa. Myös Lancangin - kaakkois-Aasiassa Mekong - kohtalo on sinetöity.
Vuosikausia jatkuneesta väittelystä ja kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta maailman suurin vesivoimahanke Jangtsella etenee määrätietoisesti. Yli 20 miljardin euron Kolmen rotkon padon on määrä valmistua 2009. Hanke häätää lähes kaksi miljoonaa ihmistä asuinsijoiltaan."
http://www.kepa.fi/uutiset/ymparisto/3488
"Kiinan patohankkeita vastustetaan kotona ja naapurissa
22.03.2004 ANTOANETA BEZLOVA
Kiinan kyltymätön energiantarve ajaa valjastamaan loputkin vesistöt.
IPS -- Kiinan kiivas talouskasvu ahnehtii alati lisää energiaa. Uutta vesivoimaa aiotaan hankkia valjastamalla viimeiset vapaat joet ja järvet Tiibetiä myöten. Hankkeita vastustetaan sekä kotona että jokien alajuoksulla Kaakkois-Aasiassa.
Kiinan energiaviranomaiset aikovat valjastaa Nujoen, joka alkaa Tiibetin vuorilta ja laskee Salween-nimisenä Burmaan ja Thaimaahan. Patoa kaavaillaan myös Mugecuojärveen, jota tiibetiläiset kutsuvat Yetiksi. Jangtsejokeen rakennetaan jo kovalla vauhdilla suunnatonta Kolmen rotkon patoa. Myös Lancangin - kaakkois-Aasiassa Mekong - kohtalo on sinetöity.
Vuosikausia jatkuneesta väittelystä ja kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta maailman suurin vesivoimahanke Jangtsella etenee määrätietoisesti. Yli 20 miljardin euron Kolmen rotkon padon on määrä valmistua 2009. Hanke häätää lähes kaksi miljoonaa ihmistä asuinsijoiltaan."
http://www.kepa.fi/uutiset/ymparisto/3488
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuinka suuri osa Suomen joista on valjastettu?
Simo-, Ii- Teno- ja Torniojokia lukuunottamatta kaikki suuret Suomen joet on valjastettu energiantuotantoon. Lisäksi Ounasjoki ja pari Kemijoen latvahaaraa on vapaina, mutta niihinkin on esim. merilohen ja meritaimenen nousu estetty Kemijoen padoilla.
Muut Suomen vapaina virtaavat joet ovat enempi merkityksettömiä pikkupuroja. Hihasta ravistaen väitän, että Suomen energiatuotantoon soveltuvasta virtaavasta vedestä on 90% valjastettu vesivoiman tuotantoon.
Pitäisikö Kiinalaisia kieltää tekemästä sama omassa maassaan?
Hankala yhtälö, kun kiinalaiset haluavat saman elintason (= energiankulutusoikeuden) kuin meillä. Ydinvoimaa ei heidän kehittymättömään teknologiakulttuuriinsa oikein voi suositella ja huonolaatuisen hiilen poltto pilaa ilman.
Jonkun pitäis käydä kertomassa kiinalaisille, että ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset, että teidän halunne vaurastua pilaa yhteisen maapallomme, ette te saa hamuta autoja, telkkareita, omakotitaloja, kännyköitä ja kaikkea muuta kivaa. Sama pitäis kertoa intialaisille.
samaa luokkaa kuin naapurimaassa Venäjällä. Hain asiallista keskustelua vesivoiman haittavaikutuksista vertailuna Kiina ja Suomi. Sinä viet keskustelun heti sille linjalle että pitäisikö kiinalaisia kieltää valjastamasta jokiaan. Jos asiallinen keskustelu ei miellytä, voi vapaasti hakea toisenlaisia kanavia. Tässä oli ihan tarkoituksena miettiä vesivoiman haittavaikutuksia näin suurella skaalalla. Tämähän on ympäristönsuojelupalsta, tuolla globalisaation puolella voi sitten miettiä kuka sanoo ja mitä ja kenelle.
Ja Kiina muuten rakentaa tällä hetkellä satoja hiilivoimaloita, joten kannaottosi hiilestä ei vaikuta Kiinan politiikkaan sitä sun tätä.
Sori, en vinoillut. Pohdiskelu Kiinan talouskasvun vaikutuksista oli ihan vakavaa. Enpä oikein tiedä, kuinka miten sen tuottamat ongelmat ratkaistaisiin. ehkä on hyvä, että he rakentavat myös vesivoimaloita sen sijaan että tyytyisivät pelkkään hiileen.
Kun tilanne on Suomessa vesivoiman osalta se kuin on, niin periaatteesa on paha vaatia, että muut eivät saisi tehdä samaa omalle vesivoimalleen.
Aika pahat ne haittavaikutukset ovat Suoessakin, sen tiedän kemijoen varrella syntyneenä ja kasvaneena.
Mikä on samaa luokkaa kuin Venäjällä?
minulla tulee yleensä ensimmäisenä mieleen Aral-järvi. En ole expertti näissä asioissa, mutta jos vertaan Suomen ja Venäjän ympäristönhoitoa, tuntuu että Suomi on kyllä kirkkaasti ykkönen. Aral-järvihän on yksi maailman suurimpia järviä (lieneekö neljäs tai viides), tai oikeastaan oli. Järvihän on miltei kuivunut kasaan, vielä on vähän vettä jäljellä, mutta sekin pahoin saastunutta. Miten he onnistuivat tässä? En ymmärrä vieläkään.
Kiinan vesivoiman käytön vertailu kiinnostaa. Tässä Jangtsejoessahan (minne ne väsäävät sitä valtavaa patoa) elää jokidelfiini, mikä käsittääkseni kuuluu yksiin koko maailman uhatuimpiin lajeihin. Onko Suomessa esim. joku tietty laji ollut vaarassa kuolla sukupuuttoon vesivoiman käytön takia? Jangtsejokihan on kyllä saastunut pahoin, ja sekin vaikuttaa omalta osaltaan delfiinin selviytymiseen. Vesivoima ei ole varmasti ainoa uhka.
Suomessahan on rakennettu ns kalateitä valjastettuihin jokiin. Kuinka hyvin ne ovat toimineet? Vesivoimahan on puhdasta energiaa päästöjen kannalta, mutta haittavaikutuksia luontoon on silti.
Aral-järven tuhoaminen onnistui melko yksinkertaisella reseptillä - siihen laskevien jokien (muistaakseni Syr ja Darja) vedet käytettiin puuvillapeltojen kasteluun. Järvi ei saanut siitä haihtuneen veden tilalle uutta vettä ja alkoi kuivua. Kuivuneelta rannalta tuuli nosti ilmaan suolapölyä, joka pilasi pellot ja ihmisten terveyden - seurauksena alueellisesti ja myös "laadullisesti" yksi suurimmista ihmisen aiheuttamista ekokatstrofeista. Sama prosessi on menossa Baikalilla, Kaspianmerellä ja Mustalla merellä. Niiden kaikkien pinta laskee kovaa vauhtia kun niihin laskevien jokien vesi käytetään keinokasteluun. (No Baikalia ei varmaan saada kuivumaa, mutta rannat kärsivät samoin kuin ainutlaatuinen ekosysteemi.
Noin yleisesti ottaen Venäjän Jäämereen laskevat joet ovat likimain hyödyntämättä energiataloudessa. Olihan Neukkulassa suunnitelmana kääntää ysi tai pari niistä virtaamaan Aral järveen. Uoma olisi räjäytetty muutaman kilotonnin ydinräjäytyksillä, muuta onneksi luopuivat siitä hankkeesta.
Jangtsen jokidelfiiniin verrattava laji on meillä saimaan norppa. Kyllä sen kanta on kärsinyt pahasti Saimaan säännöstelystä - poikaset kuolivat kun pesät romahtivat talviaikisen veden laskun seurauksena. Nyt tilanne on vähän parempi kun vedenpintaa ei käsittääkseni saa aivan niin paljoa laske kevättalvella kuin mitä tehtiin aiempina vuosikymmeninä. Mutta aika pienihän se kanta on, siiä kiikun kaakun, että kuoleeko sukupuuttoon vai ei.
Melkein kaikkien padottujen jokien omat lohikannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Kalaportaita on. Osa toimii, osa ei. Eikä niitä kalaportaita vieläkään ole kaikissa joissa. Esim, Kemijoesta, Suomen parhaasta lohijoesta enne patoamistaan, ne puuttuvat kokonaan. Niinpä lohi ei nouse Ounasjokeen eikä Kemijoen latvajokiin. Yhtä kehno taitaa tilanne olla Oulujoella.
Kyllä globalisaatio ja maailmanlaajuinen luonnonsuojelu ovat tiukassa yhteydessä toisiinsa. Maailamassa on tosiaan n. 4 miljardia ihmistä, jotka haluavat kasvattaa elintasoansa rutkasti. Meidän omat yrityksemme kiihdyttävät tätä kehitystä, viemällä kaiken tuotannon näihin vaurastuviin maihin. Suojelisimme ehkä parhaiten luontoa tekemällä kulutustavarat täällä, missä suurin osa niistä kulutetaan. Meillä on osaamista ja varaa tehdä tehtaita, jotka eivät kuormita kuin murto-osan siitä, minkä vastaava tuotanto Kiinassa.
Kun itse vannomme jatkuvan kasvun nimiin ja kehitysmaat haluavat samaan oravanpyörään, niin siinä ei muutama jokidelfiini paljoa paina. Haluamme halpoja lenkkitossuja ja littutelevisioita ja myös halpaa puuvillaa, joten ...
Niinhän se olikin, jokien vedet johdettiin puuvillapelloille. Tavoittena kasvattaa huimasti puuvillan tehotuotantoa. Silti se tuntuu yhä edelleen uskomattomalta ajatella järven kohtaloa. Niin valtavan suuri järvi, ja mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytty ajoissa, ei ainakaan sellaisiin mitkä olisivat pelastaneet järven. Paikalliset varmasti huomasivat järven kuihtuvan, miksi ei asioihin puututtu? Nyt siellä on myös ihmisillä huimia terveysongelmia, suolapölly leviää tuulen mukana. Mikä oli ennen järvi (mistä saatiin elantoa) onkin vain leviävä erämaa. Onneksi siitä ydinräjäytysoperaatiosta luovuttiin.
Totta, Saimaan norppa on verrattavissa Jangtsen jokidelfiiniin. Kuutteja syntyy muutama kymmen vuosittain, jos oikein muistan..ja eivät kaikki selviä. Norppiahan on joutunut myös kalastusverkkoihin, mutta eikö kalastusta ole pyritty vähentämään norppa-alueille? On hyvä jos vedenpinnan laskemiseen on kiinnitetty huomiota, ja toimintaa muutettu. Saastumisen vertailemiseksi luulen kyllä että Saimaa on kuitenkin puhtaampi kuin Jangtsejoki.
Onko Suomen jokiin muuten sitten istutettu lohia? Kemijoen tilanne kuulostaa ikävältä korvaani. Ylipäätään olis mukavaa, jos tulevaisuudessa saataisiin kaikki energia fuusioista ja auringosta, ja ei tarvitsisi valjastaa jokia, saisivat virrata vapaina. Väistämättähän valjastaminen vaikuttaa jokien eläimistöön.
Globalisaatiosta olen samaa mieltä. Toivoisin, että Suomessakin yritettäisiin kääntää kelkka siihen suuntaan, että täällä valmistetaan myös, eikä koko ajan katsella tuonne Itään päin halvan tuotannon toivossa. Suomalainen laatutyö on kuitenkin säilytttämisen arvoinen asia. Ja olet aivan oikeassa, Suomesta löytyy tietotaitoa senverran että pystymme rakentamaan tuotantoa ympäristöystävällisesti. Tämä on meidän vahvuutemme verrattuna moneen maahan. Näen outona sen että tuotantoa siirretään maahan kuten Kiina jossa ihmisoikeus- ja ympäristöasiat eivät ole oikein mallillaan. Ehkä se parantaa sitten Kiinalaisten oloja, en tiedä, mutta juuri tuli uutisista että siellä panostetaan sotilaalliseen voimaa. Silleen..
Ja kyllähän siellä on ongelmia näissä ympäristöasioissa ilmansaasteista aavikoitumiseen. Järvet ja joet jopa niin saastuneita ettei niitä voida käyttää edes kasteluun.
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/23.kesakuu/chyr2500.htm
Araljärvi on hyvä esimerkki ihmisen ahneudesta ja typeryydestä. Siitä on hyvä ottaa oppia.
"Araljärvi on hyvä esimerkki ihmisen ahneudesta ja typeryydestä. Siitä on hyvä ottaa oppia."
Valitettavasti sitä ei ole otettu mittän oppia. Money talks. Tutustu Kaspianmeren tilanteeseen niin huomaat, että sama toistuu hyvää vauhtia. Samoin Lähi-Idässä Genessaretin järven ja kuolleen meren seuduilla. Siellä jokien vesi ja pohjavedet käytetään aavikon vieriöittämiseen ja tilalle imeytyy suolapitoista pohjavettä.
Aralin tilanteeseen eivät paikalliset voineet vaikuttaa - tuotantotavoitteet asetetiin muualla. Aivan sama tilanne on Kiinan patojen osalta ja sama on tapahtunut myös Suomessa Lokan tekoaltaita ja jokia padottaessa. Eikä paikalliset haluakaan edes välttämättä tehdä mitään, vaikka näkevätkin, mihin tilanne johtaa. Köyhä viljelijä viljelee tilkkuaan niin kauan kuin se tuttaa vähänkään. Kyllähän Brasiliassakin tiedetään, että mihin sademetsän tuhoaminen johtaa, mutta sitä tehdään silti kiihtyvällä vauhdilla - päättäjien lyhytnäköinen voiton tavoittelu on kaiken johtotähti ja köyhät taas taistelevat olemassolostaan.
Istutetaan jokiin toki viljelykaloja velvoiteistutuksina. Se on hyvä bisnes. Kemijoesta uistellaan kirjolohta.
Suomalaisilla firmoilla ei ole mitään intressiä pitää tuotantoa kotimaassa niin kauan kun me kuluttajat valitsemme halpamaissa (Virossa, Puolassa, Intiassa) tuotetun tuotteen. Jonkun Nokian toiminnan vielä jotenkin ymmärtää, tavara tehdään siellä missä ne ostetaan. Sille me suomalaiset kuluttajat emme voi mitään. Tai voimme, jos ostamme Nokian osakkeet takaisin Suomeen. Mutta puhtaasti kotimarkkinoillamme toimivien yritysten (vaatefirmat, ruoka, huonekalut yms.) tuotantolaitosten sijaintiin voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme. Halua vaikuttaa ei suomalalaisilla toistaiseksi ole.
Olenkin oppilaan asemassa tässä, hyvä oppia lisää. En ole ollut kauhean tietoinen Kaspianmeren tilanteesta, joten googletin tuossa. Eli Neuvostoliiton ajoilta pahaa saastumista on tapahtunut sekä maatalouden että öljyteollisuuden tahoilta. Saastuminen on pahasti vaarantanut paikallista ekosysteemiä. Mutta onko Kaspianmerellä myös tapahtumassa kuivumista?
Niin, on totta että köyhien paikallisten saattaa olla vaikea vaikuttaa. Välillä uhkana saattaa olla myös hengenmeno jos alkaa liikaa valistamaan kuten on nähty esim. Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.
Kuluttajan valintoihin perustuu pitkälle yhtiöiden toiminta. Kuluttajakin voi vaikuttaa, vaikka se oma osuus vaikuttamiseen tuntuu pisaralta meressä (mitä se kyllä onkin) usein. Itse yritän valita suomalaista niin pitkälle kuin mahdollista. Yritän myös pitkälle käyttää suomalaisen maatalouden tuotteita (ja viime aikoina olen suosinut suomalaista luomua aina kun mahdollista).
Brasiliassa turvauduttiin satelliittivalvontaan vuonna 2001. Haluttiin suojella sademetsää laittomilta hakkuilta. En ole kuullut mitään siitä kyllä pitkään aikaan.
Satelliitit valvomaan Amazonasin alueen sademetsää
http://www.kepa.fi/uutiset/ymparisto/2091
Kaspianmeren ja Baikkalin osalta tietoni olivat vanhetuneita. Kaspianmeren pinta aleni 1900 luvun alkupuolelta 70-luvun loppuun asti n. 3m. Mutta viimeisen perinkymmenen vuoden ajan se on noussut saman verran ja jatkaa nousuaan edelleen 18cm vuosivauhdilla. Samaten Baikkalilla veden pinta on noussut n. metrillä. Liekö ihmisen toiminnalla näihin vaihteluiden vaikutusta? Voi olla luonnollista vaihtelua valtamerien haihtumistilannetta seuraten – eli kun valtameret lämpenevät, vettä haihtuu enemmän ja sataa näiden järvien tulojokien alkulähteille enemmän kuin aiemmin...Ehkä näin.
Molempien pahin ongelma lienee siis saastuminen. Kaspianmerellä myös ranta-asutusta uhkaava pinnan kohoaminen ja lisäksi ryöstökalastus.
Brasilian sademetsistä näin jokin aika sitten tuoreita satelliittikuvia, joihin oli merkattu palopesäkkeet. Metsiä poltettiin kuvista tulkittuna enemmän kuin koskaan, joten sille ongelmalle ei kai ole tehty toistaiseksi juuri mitään.