Kauan lavatansseja harrastaneena, olen huomannut vuosikymmenten aikana lavatanssien muutoksen konkreettisesti. Silloin nuorena, kun aloin harrastaa lavatansseja, tanssimaan mentiin tanssin tuomasta ilosta, kavereiden tapaamisesta, musiikista. Asklellet ei olleet tärkeintä, eikä ollut alan *huippuja*, jokainen meni omalla tyylillään, eikä sitä kukaan katsonut kieroon, pää-asia oli, et kaikilla oli hauskaa.
Tämän päivän lavatanssijoita kun seuraa, porukka on hyvin totisia suorittajia, pyyhkeet taskussa. Askeleet, kuviot kaikki pitää olla hallinnassa, ennenkuin uskaltaa lavatansseihin mennä. Jotenkin tuntuu, että on muttunut enenmänkin urheiluksi, kuin tanssista nauttimiseksi,,,,miksi näin? Muutaman muusikonkin kanssa olen tästä jutellut, ja he ovat kertoneet tämän myös huomanneensa. Ei enää tee mieli mennä parkeettia kuluttamaan,ja saada arvostelua osakseen.
Tämän päivän lavatanssijoita kun seuraa, porukka on hyvin totisia suorittajia, pyyhkeet taskussa. Askeleet, kuviot kaikki pitää olla hallinnassa, ennenkuin uskaltaa lavatansseihin mennä. Jotenkin tuntuu, että on muttunut enenmänkin urheiluksi, kuin tanssista nauttimiseksi,,,,miksi näin? Muutaman muusikonkin kanssa olen tästä jutellut, ja he ovat kertoneet tämän myös huomanneensa. Ei enää tee mieli mennä parkeettia kuluttamaan,ja saada arvostelua osakseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
samaa olen ajatellut .! nuo nykyajan tanssijat jotka heiluu kuin heinämiehet vievät hirveästi tilaa niin että ei meinaa lavalle sopia ja nuitten tanssi opettajien tulisi opettaa sitä perinteistä tyyliä tanssilavolla eikä vain tuollaista että valtaavat koko tanssi lavan meinaan nuo nyky ajan rytkytansijat ja miten tuossa rytkytanssissa pystyy keskustelemaan tanssi kavanjeerin kanssa ja muutenkin on niin rumaa katsottavaa tuo rytkyttäminen.